Taiteilijaksi ilman koulutusta?

Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)

Vervetti kirjoitti:

Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)

Lue lisää

Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.

neuvoja_007 kirjoitti:

Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.

Lue lisää

kiitos erittäin hienosti kiteytetty asioita selkeästi. jos järjestäisit koulutuksen asiasta ilmottautuisin varmasti:D

neuvoja_007 kirjoitti:

Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.

Lue lisää

Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)

Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta.

Vervetti kirjoitti:

Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)

Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta.

Lue lisää

Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).

Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.

Esimerkki 1:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
Esimerkki 2:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.

Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.

Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.

Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.

Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.

Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti.

neuvoja_007 kirjoitti:

Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).

Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.

Esimerkki 1:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
Esimerkki 2:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.

Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.

Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.

Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.

Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.

Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti.

Lue lisää

neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.

Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista?

tähän ansiokkaaseen kirjoitti:

neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.

Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista?

Lue lisää

Juuri näin. Itse suosin skannausta, joten koko kirjanpito kulkee kannettavan mukana minne tahansa. Samaten kannattaa kuvata kaikki työnsä ja arkistoida nekin samalle koneelle. Ylipäätään kaikki ”virallinen” paperityö olisi syytä suorittaa tietokoneella jolloin ylimääräistä paperijätettä ei synny ja kaikki on aina tallessa.
Kerran vuodessa verottajalle printataan tarpeellinen määrä taulukoita liitteinä ja verotus on sillä selvä.

Taiteilijaa verotetaan joko tuloverolain tai elinkeinoverolain nojalla. Pääsääntöisesti myös palkkatyötä tekevät kuuluvat tuloverolain nojalla verotettaviin. Elinkeinoverolain nojalla verotettavat rinnastetaan yrittäjiksi. Taiteilija voi useimmiten itse vaikuttaa, kumman lain mukaan häntä verotetaan. Valintahan tehdään sen mukaan, kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Toisaalta kun valinta on tehty, sitä sovelletaan siitä eteenpäin. Verottaja ei salli vuosittaista vaihtoa.

Mikäli verotus tapahtuu tuloverolain nojalla niin luonnollisesti kohdistetaan mahdolliset taiteellisen toiminnan tappiot palkkaverotukseen eli pienennetään verotettavaa ansiota.
Mikäli taiteilija luokitellaan puhtaasti yrittäjäksi, verotetaan häntä elinkeinoverolain nojalla. Yritystoiminnan tappion voi kohdistaa vähennettäväksi ansiotuloista tehtävään verotukseen (alijäämähyvitys). Tappion voi myös vähentää seuraavien vuosien pääomatuloista (pääomatulolajin tappio). Elinkeinoverolain mahdollisuudet ovat kuitenkin sen verran laajat, että aiheeseen kannattaa tutustua verottajan ja liittojen oppaiden avulla tarkemmin.

Jaa, mutta silloinhan esim. maatalouden apurahojen varassa viljelevät tai karjankasvattajatkin tulisi luokitella "humpuukin" harjoittajiksi, - näitä taitaakin olla EU:ssa enemmänkin kuin taiteen apurahoilla "eläviä". Sivullisena taiteesta ja sen tuottamisesta näen apurahan eräänlaisena tuotantotukena, - apurahoillakaan taiteilija ei elä vuosia kuten em. "taiteilijat".