Taiteilijaksi ilman koulutusta?

Vervetti

Oletetaan, että olen kuvataiteellisesti lahjakas. Myyn töitäni jonkin verran ja olen osallistunut muutamaan näyttelyyn teoksillani. Onko minulla mitään mahdollisuuksia saada apurahoja ja arvostusta, jos en ole suorittanut edes amk-tason kuvataiteilijatutkintoa? Auttaako Limingan taidekoulussa opiskelu asiaa? Kouluttautuisin ihan mieluusti kuvataiteilijaksi, mutta se tarkoittaisi muuttoa kauas puolisostani ja muusta minulle tärkeästä. Opintotukikuukaudetkin ovat jo lopussa.

Mistä kaikkialta apurahaa kannattaa hakea, jos ei omaa erityisiä meriittejä? Pelkästään kaupungilta / kunnalta vai myös säätiöiltä?

13

6015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • neuvoja_007

      Taidekoulutus ei ole välttämätöntä, eikä takaa apurahoja. Koulutuksella hankitaan toki arvokkaita taitoja ja kontakteja joista on myöhemmässä toiminnassa apua. Tärkeintä on kuitenkin töiden taso.
      Tietenkin jos muut asiat ajavat tärkeydessään taidekoulutuksen ohi, voi kysyä, onko tällaisesta oikaisusta kuinka paljon haittaa.
      Verkostoitumisessa Taideakatemia on paras, mutta muuten muutkin, esim. Limingan taidekoulu ovat ihan OK.

      Kotipaikkakunnalta apurahoja kannattaa ilman muuta hakea, mutta isommat säätiöt, rahastot ja lautakunnat (jotka myöntävät isoimmat apurahat) edellyttävät kuitenkin meriittejä. Pitäisi saada positiivisia arvioita mediasta, mieluiten lehdistöltä. Kritiikkiä tulisi saada vähintäänkin maakunnan ykköslehdiltä, esim. Kaleva, Aamulehti, Turun Sanomat, jne. Hesari olisi paras, mutta ei välttämätön.
      Sama näyttelypaikkojen suhteen. Näyttely isomman kaupungin galleriassa, sellainen joka ylittää julkaisukynnyksen, on hyvä meriitti. Paras olisi taas Helsinki ja HS, muttei välttämätön. Laaja ja aktiivinen näyttelytoiminta on kuitenkin aina meriitti.
      Mikäli saat teoksiasi esille arvostetun museon (tai gallerian) yhteisnäyttelyyn alkaa apuraha olla varma.

      Teosten myyntimäärä ei vaikuta apurahoihin. Ostajan status (museo, säätiö, jne.) ja myyntipaikka (museo, galleria) vaikuttaa myynnin kappalemäärää ja hintaa enemmän.

      • Vervetti

        Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)


      • neuvoja_007
        Vervetti kirjoitti:

        Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)

        Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
        Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

        Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
        Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

        Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

        Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
        Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.


      • pasi321
        neuvoja_007 kirjoitti:

        Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
        Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

        Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
        Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

        Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

        Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
        Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.

        kiitos erittäin hienosti kiteytetty asioita selkeästi. jos järjestäisit koulutuksen asiasta ilmottautuisin varmasti:D


      • Vervetti
        neuvoja_007 kirjoitti:

        Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
        Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.

        Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
        Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.

        Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.

        Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
        Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.

        Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)

        Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta.


      • neuvoja_007
        Vervetti kirjoitti:

        Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)

        Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta.

        Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).

        Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.

        Esimerkki 1:
        Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
        Esimerkki 2:
        Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.

        Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
        Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.

        Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.

        Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
        Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.

        Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.

        Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.

        Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
        Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti.


      • tähän ansiokkaaseen
        neuvoja_007 kirjoitti:

        Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).

        Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.

        Esimerkki 1:
        Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
        Esimerkki 2:
        Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.

        Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
        Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.

        Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.

        Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
        Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.

        Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.

        Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.

        Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
        Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti.

        neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.

        Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista?


      • neuvoja_007
        tähän ansiokkaaseen kirjoitti:

        neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.

        Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista?

        Juuri näin. Itse suosin skannausta, joten koko kirjanpito kulkee kannettavan mukana minne tahansa. Samaten kannattaa kuvata kaikki työnsä ja arkistoida nekin samalle koneelle. Ylipäätään kaikki ”virallinen” paperityö olisi syytä suorittaa tietokoneella jolloin ylimääräistä paperijätettä ei synny ja kaikki on aina tallessa.
        Kerran vuodessa verottajalle printataan tarpeellinen määrä taulukoita liitteinä ja verotus on sillä selvä.

        Taiteilijaa verotetaan joko tuloverolain tai elinkeinoverolain nojalla. Pääsääntöisesti myös palkkatyötä tekevät kuuluvat tuloverolain nojalla verotettaviin. Elinkeinoverolain nojalla verotettavat rinnastetaan yrittäjiksi. Taiteilija voi useimmiten itse vaikuttaa, kumman lain mukaan häntä verotetaan. Valintahan tehdään sen mukaan, kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Toisaalta kun valinta on tehty, sitä sovelletaan siitä eteenpäin. Verottaja ei salli vuosittaista vaihtoa.

        Mikäli verotus tapahtuu tuloverolain nojalla niin luonnollisesti kohdistetaan mahdolliset taiteellisen toiminnan tappiot palkkaverotukseen eli pienennetään verotettavaa ansiota.
        Mikäli taiteilija luokitellaan puhtaasti yrittäjäksi, verotetaan häntä elinkeinoverolain nojalla. Yritystoiminnan tappion voi kohdistaa vähennettäväksi ansiotuloista tehtävään verotukseen (alijäämähyvitys). Tappion voi myös vähentää seuraavien vuosien pääomatuloista (pääomatulolajin tappio). Elinkeinoverolain mahdollisuudet ovat kuitenkin sen verran laajat, että aiheeseen kannattaa tutustua verottajan ja liittojen oppaiden avulla tarkemmin.


    • epertti

      Itselleen apurahaa veronmaksajilta vonkuvat "taiteilijat" voidaan rinnastaa hyvin työttömiin elämäntaiteilijoihin. Jos ei pysty tekemään sellaista taidetta joka menee kaupaksi niin pitää vaihtaa alaa. Ei se apualmuilla parane. Viiniä voi särpiä ihan itsekin maksettuna ja baskeri päässä hillua. Jos ei osaa niin ei elä.
      Sossuhommat on sitten erikseen. Ei välttämättä taidetta mutta kun on tuttu suosittelemassa.
      Niin "Kyllä lähtee"

      • Sivulle eksynyt

        Jaa, mutta silloinhan esim. maatalouden apurahojen varassa viljelevät tai karjankasvattajatkin tulisi luokitella "humpuukin" harjoittajiksi, - näitä taitaakin olla EU:ssa enemmänkin kuin taiteen apurahoilla "eläviä". Sivullisena taiteesta ja sen tuottamisesta näen apurahan eräänlaisena tuotantotukena, - apurahoillakaan taiteilija ei elä vuosia kuten em. "taiteilijat".


    • Artti

      Jossakin lehdessä oli noiden kuuluisien ranskalaisten taideteosten kuvia samasta aiheesta, rakennusryhmästä, jossa puita, peltoa ja lie ollut kissakin.
      Kun nuita saattoi tuolleen vertailla toisiinsa , saattoi huomata, että joltain oli jäänyt jokin rakennus rivitalosta pois ja toisella oli jäänyt pois puita tms.

      Ei näytänyt heitä huolettavan tuollaiset, kun olivat muuten maalanneet hyvin aiheen.

      Siis vaatii vain yrittämistä, jotta syntyisi tulosta.

      Taiteen tekemistaitoa voi opiskella jossakin paikallisessa Kansalaisopistossa tms. jos ei ole mahdollisuutta käydä kauempana oppia hakemassa.

      Yksi taiteenmuoto voinee olla sellainenkin, että tekee sellaisen kuin tulee ja katsojat eivät voi kuin ihmetellä!

    • Anonyymi

      ei ku kirurgiksi ilman koulutusta

    • Anonyymi

      hyvin voi harjoitella limingan taidekoulussa, ehkä ateneumin jälkeen suomen toiseksi paras. kysy kelta rahoitusta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaipaatko sinä

      Yhtään meidän katseita
      Ikävä
      208
      2565
    2. Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä

      Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo
      Sonkajärvi
      41
      1731
    3. Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa

      On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall
      Sinkut
      143
      1345
    4. Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.

      Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol
      Maailman menoa
      314
      1206
    5. Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis
      Maailman menoa
      333
      1182
    6. Kääminsä polttanut taksi suomussalmella

      Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen
      Suomussalmi
      24
      1111
    7. Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden

      Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe
      Ikävä
      57
      1083
    8. olisit voinut mies edes

      Pyytää anteeksi 🙏🫶
      Ikävä
      55
      956
    9. Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa

      Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H
      Suomalaiset julkkikset
      13
      922
    10. Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."

      Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S
      Tanssii tähtien kanssa
      21
      863
    Aihe