Oletetaan, että olen kuvataiteellisesti lahjakas. Myyn töitäni jonkin verran ja olen osallistunut muutamaan näyttelyyn teoksillani. Onko minulla mitään mahdollisuuksia saada apurahoja ja arvostusta, jos en ole suorittanut edes amk-tason kuvataiteilijatutkintoa? Auttaako Limingan taidekoulussa opiskelu asiaa? Kouluttautuisin ihan mieluusti kuvataiteilijaksi, mutta se tarkoittaisi muuttoa kauas puolisostani ja muusta minulle tärkeästä. Opintotukikuukaudetkin ovat jo lopussa.
Mistä kaikkialta apurahaa kannattaa hakea, jos ei omaa erityisiä meriittejä? Pelkästään kaupungilta / kunnalta vai myös säätiöiltä?
Taiteilijaksi ilman koulutusta?
Vervetti
13
5725
Vastaukset
- neuvoja_007
Taidekoulutus ei ole välttämätöntä, eikä takaa apurahoja. Koulutuksella hankitaan toki arvokkaita taitoja ja kontakteja joista on myöhemmässä toiminnassa apua. Tärkeintä on kuitenkin töiden taso.
Tietenkin jos muut asiat ajavat tärkeydessään taidekoulutuksen ohi, voi kysyä, onko tällaisesta oikaisusta kuinka paljon haittaa.
Verkostoitumisessa Taideakatemia on paras, mutta muuten muutkin, esim. Limingan taidekoulu ovat ihan OK.
Kotipaikkakunnalta apurahoja kannattaa ilman muuta hakea, mutta isommat säätiöt, rahastot ja lautakunnat (jotka myöntävät isoimmat apurahat) edellyttävät kuitenkin meriittejä. Pitäisi saada positiivisia arvioita mediasta, mieluiten lehdistöltä. Kritiikkiä tulisi saada vähintäänkin maakunnan ykköslehdiltä, esim. Kaleva, Aamulehti, Turun Sanomat, jne. Hesari olisi paras, mutta ei välttämätön.
Sama näyttelypaikkojen suhteen. Näyttely isomman kaupungin galleriassa, sellainen joka ylittää julkaisukynnyksen, on hyvä meriitti. Paras olisi taas Helsinki ja HS, muttei välttämätön. Laaja ja aktiivinen näyttelytoiminta on kuitenkin aina meriitti.
Mikäli saat teoksiasi esille arvostetun museon (tai gallerian) yhteisnäyttelyyn alkaa apuraha olla varma.
Teosten myyntimäärä ei vaikuta apurahoihin. Ostajan status (museo, säätiö, jne.) ja myyntipaikka (museo, galleria) vaikuttaa myynnin kappalemäärää ja hintaa enemmän.- Vervetti
Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)
- neuvoja_007
Vervetti kirjoitti:
Vielä (hölmöjä) kysymyksiä: Liitetäänkö apurahahakemukseen mahdollinen lehdissä saatu kritiikki? Myöntävätkö kaupungit tai kunnat apurahoja vain omille asukkailleen, vai voiko (=kannattaako) apurahaa hakea myös ulkopaikkakuntalainen? Jos ei, niin voiko ulkopaikkakuntalainen hakea apurahaa esim. kyseisessä kaupungissa järjestettävää näyttelyä varten? Ja vielä, entä kaupungissa kirjoilla oleva, mutta muualle muuttanut? :)
Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.
Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.
Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.
Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen. - pasi321
neuvoja_007 kirjoitti:
Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.
Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.
Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.
Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.kiitos erittäin hienosti kiteytetty asioita selkeästi. jos järjestäisit koulutuksen asiasta ilmottautuisin varmasti:D
- Vervetti
neuvoja_007 kirjoitti:
Aina kannattaa hakea apurahaa sillä ilman hakemusta rahaa ei ainakaan saa. Kunnan rahaa jaetaan kuntalaisille, siellä syntyneille, aiemmin kunnassa asuneille, tai muulla tavoin kuntaan kytköksissä (esim. näyttely kotipaikkakunnassa) oleville hakijoille. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi on paikallisuuden merkitys.
Apurahoja haettaessa kannattaa muistaa, että vain joskus harvoin tärppää, joten suuri määrä kielteisiä päätöksiä kuuluu arkeen.
Kopiot myönteisistä kritiikeistä kannattaa toki liittää hakemukseen. Tärkeätä on perustella, miksi apurahaa hakee. Ei siis riitä, että ostaa maalia, pensseleitä jne. Tarkka analyysi tavoitteista, sen tarvitsemasta ajasta, materiaalista, tiloista, työpanoksesta, muusta rahoituksesta, jne. Mitä tavoitteita taiteellasi on, sisältö, miten se eroaa muusta tarjonnasta, jne.
Hakemukseen lyhyt, muutaman lauseen tiivistelmä ja tarkemmat perusteet tarvittaessa liitteinä. Rahaa ei kuitenkaan jaeta hakemuksen sivumäärän perusteella.
Ja hae aina enemmän kuin on jaossa, sillä rahaa myönnetään toki maksimimäärää vähemmänkin.
Mitä omaperäisempi, muista erottuva tekijä, sen paremmin hänet otetaan huomioon.
Perustelut kannattaa tehdä ja säilyttää tietokoneella. Pienin päivityksin liitteet voi printata aina tarvittaessa uudelleen.Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)
Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta. - neuvoja_007
Vervetti kirjoitti:
Vielä tuli mieleen, että kai apurahaa voidaan myöntää myös myyntinäyttelyn pitoa varten? Tarvitseeko näyttelypaikan olla hakemusta tehdessä tiedossa? Tilaa ei voi varata etukäteen ellei rahaa ole varmasti tulossa. :)
Paljon olisi kysyttävää myös taiteilijan verotuksesta, joka vaikuttaa hirveän epäselvältä, sekä mahdollisuudesta saada jonkinlaista päivärahaa ulkomailla työskentelyyn. Mistähän näistä saisi tietoa? Olisiko kellään aloittelevalle kuvataiteilijalle kirjavinkkejä (esim. omaelämänkertoja)? Kaipaisin jonkinlaista käsitystä kuvataiteilijan arjesta.Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).
Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.
Esimerkki 1:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
Esimerkki 2:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.
Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.
Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.
Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.
Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.
Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.
Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti. - tähän ansiokkaaseen
neuvoja_007 kirjoitti:
Taideteosten myynti kuuluu luontevana osana taiteilijan toimeentuloon. Yleensä myynti tapahtuu galleristin toimesta, mutta (uran edetessä) myyntiä tapahtuu osin myös suoraan taiteilijan ja ostajan välillä (kanta-asiakkaat, vierailijat, puskaradio, jne.).
Taiteilijan verotus ei ole muuta verotusta kummallisempaa. Vähennyksiä saat tehdä kuitenkin tavallista palkansaajaa enemmän. Kunhan pääset jonkin taiteilijaseuran, esim. Taidemaalariliiton, Kuvanveistäjien, tms. jäseneksi, saat enemmän asiantuntevaa opastusta aiheeseen.
Esimerkki 1:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2500 euroa. Nekin lasketaan tuloksi (22 500) ja maksat kaikesta veroja ihan normaalisti. Helppo homma, mutta:
Esimerkki 2:
Olet taiteilija ja käyt töissä. Verotettava tulo vuodessa 20 000. Taiteellisesta toiminnasta saat tuloja 2000 euroa, mutta menoja on 5000 euroa. Vähennät ensin taiteellisesta toiminnasta aiheutuneet menot tuloista 5000 – 2000 = 3000. Tämän 3000 euroa voit kohdistaa ansiotuloihin (palkkatuloihin). Verotettavaa onkin siis 20 000 – 3 000 = 17 000 euroa.
Tällainen onnistuu siis vain ammattitaiteilijalta. Ammattilaisuus täytyy todistaa verottajalle, muutoin taiteilu luokitellaan tuloista ja menoista huolimatta amatöörien puuhasteluksi eli harrastustoiminnaksi.
Yksi vahva peruste ammattilaisuuden puolesta on taidekoulutus, joten sikäli kannattaa vielä harkita, josko kuitenkin kävisi sellaisen. Muita näyttöjä ovat esim. näyttelytoiminta, apurahat, työhuone, jne. Ylipäätään aktiivinen toimiminen taiteen alalla.
Taiteilija luokitellaan verotuksessa alkutuottajaksi, käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista kirjanpitoa. Ryhdy heti pitämään tällaista kirjanpitoa ja mielellään taulukkolaskentaohjelmalla (Excel, tms.). Eli tulot ja menot kirjataan kronologisesti. Samalla kannattaa ehdottomasti kirjata kaikista tuloista ja menoista ALV (vaikka et olisikaan ALV-velvollinen). Tästä on myöhemmin hyötyä.
Esimerkki 3 (Alkuvarastovähennys):
Vuonna 2015 saat tuloja taiteellisesta toiminnasta 8000 euroa ja joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Joudut maksamaan koko summasta ALV:n. Menoja sinulla on tältä vuodelta 2000 euroa ja niiden ALV:n saat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta. Kuitenkin maksettavaa jää, sepä ikävää. Kuitenkin jos olet ollut kaukaa viisas ja kaikki kuitit ovat tallella esim. vuodesta 2008 lähtien, niin eipä hätää. Saat vähentää myös vuosien 2008 – 2014 arvonlisäverot. Näiltä vuosilta on kertynyt menoja yhteensä esim. 15 000 euroa ja koska olet pitänyt jo etukäteen ALV huomioon ottavaa kirjanpitoa lasket helposti, että saatkin valtiolta palautusta. Ilmaista rahaa siis! Tai no, pitihän ne kuitit pitää tallessa.
Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tuo siis aluksi itse asiassa tuloja, mikäli taiteilija on viitsinyt säilyttää kuitit (muistaakseni vuodesta 1992 eteenpäin). ALV-velvolliseksi voi ilmoittautua toki aikaisemminkin, siis vähäisemmillä kuin 8000 euron taiteellisen toiminnan vuosituloilla.
Verotukseen kannattaa siis tutustua vieläpä apuraha-anomusta huolellisemmin, sillä kaikenlaista tuloa on saatavissa taiteilijalle pienellä suunnittelulla joka vuosi. Myös tämä puoli kuuluu taiteilijan arkeen.
Päivärahaa maksaa stipendin antaja, mikäli stipendiin tällainen kuuluu.
Päivärahan voi kuitenkin laittaa verotukseen vähennyksenä, vaikka sitä ei kukaan taiteilijalle maksaisikaan. Meneehän ulkomailla joka tapauksessa rahaa elantokustannuksiin, mutta kuten totesin, verotukseen kannattaa tutustua huolellisesti.neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.
Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista? - neuvoja_007
tähän ansiokkaaseen kirjoitti:
neuvolistaa vielä sellainen vinkki, että kaikista kuiteita kannattaa ottaa valokopio tai skannata ne tietokoneelle. Nykyiset lämpöpaperikuitit kestävät tuskin vuottakaan.
Kysymys 007:lle: Onko niin, että ammattitaiteilija luetaan verotuksellisesti samaan kategoriaan kuin yrittäjä, eli yritystoiminnan tappion saa vähentää palkkaveroista?Juuri näin. Itse suosin skannausta, joten koko kirjanpito kulkee kannettavan mukana minne tahansa. Samaten kannattaa kuvata kaikki työnsä ja arkistoida nekin samalle koneelle. Ylipäätään kaikki ”virallinen” paperityö olisi syytä suorittaa tietokoneella jolloin ylimääräistä paperijätettä ei synny ja kaikki on aina tallessa.
Kerran vuodessa verottajalle printataan tarpeellinen määrä taulukoita liitteinä ja verotus on sillä selvä.
Taiteilijaa verotetaan joko tuloverolain tai elinkeinoverolain nojalla. Pääsääntöisesti myös palkkatyötä tekevät kuuluvat tuloverolain nojalla verotettaviin. Elinkeinoverolain nojalla verotettavat rinnastetaan yrittäjiksi. Taiteilija voi useimmiten itse vaikuttaa, kumman lain mukaan häntä verotetaan. Valintahan tehdään sen mukaan, kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Toisaalta kun valinta on tehty, sitä sovelletaan siitä eteenpäin. Verottaja ei salli vuosittaista vaihtoa.
Mikäli verotus tapahtuu tuloverolain nojalla niin luonnollisesti kohdistetaan mahdolliset taiteellisen toiminnan tappiot palkkaverotukseen eli pienennetään verotettavaa ansiota.
Mikäli taiteilija luokitellaan puhtaasti yrittäjäksi, verotetaan häntä elinkeinoverolain nojalla. Yritystoiminnan tappion voi kohdistaa vähennettäväksi ansiotuloista tehtävään verotukseen (alijäämähyvitys). Tappion voi myös vähentää seuraavien vuosien pääomatuloista (pääomatulolajin tappio). Elinkeinoverolain mahdollisuudet ovat kuitenkin sen verran laajat, että aiheeseen kannattaa tutustua verottajan ja liittojen oppaiden avulla tarkemmin.
- epertti
Itselleen apurahaa veronmaksajilta vonkuvat "taiteilijat" voidaan rinnastaa hyvin työttömiin elämäntaiteilijoihin. Jos ei pysty tekemään sellaista taidetta joka menee kaupaksi niin pitää vaihtaa alaa. Ei se apualmuilla parane. Viiniä voi särpiä ihan itsekin maksettuna ja baskeri päässä hillua. Jos ei osaa niin ei elä.
Sossuhommat on sitten erikseen. Ei välttämättä taidetta mutta kun on tuttu suosittelemassa.
Niin "Kyllä lähtee"- Sivulle eksynyt
Jaa, mutta silloinhan esim. maatalouden apurahojen varassa viljelevät tai karjankasvattajatkin tulisi luokitella "humpuukin" harjoittajiksi, - näitä taitaakin olla EU:ssa enemmänkin kuin taiteen apurahoilla "eläviä". Sivullisena taiteesta ja sen tuottamisesta näen apurahan eräänlaisena tuotantotukena, - apurahoillakaan taiteilija ei elä vuosia kuten em. "taiteilijat".
- Artti
Jossakin lehdessä oli noiden kuuluisien ranskalaisten taideteosten kuvia samasta aiheesta, rakennusryhmästä, jossa puita, peltoa ja lie ollut kissakin.
Kun nuita saattoi tuolleen vertailla toisiinsa , saattoi huomata, että joltain oli jäänyt jokin rakennus rivitalosta pois ja toisella oli jäänyt pois puita tms.
Ei näytänyt heitä huolettavan tuollaiset, kun olivat muuten maalanneet hyvin aiheen.
Siis vaatii vain yrittämistä, jotta syntyisi tulosta.
Taiteen tekemistaitoa voi opiskella jossakin paikallisessa Kansalaisopistossa tms. jos ei ole mahdollisuutta käydä kauempana oppia hakemassa.
Yksi taiteenmuoto voinee olla sellainenkin, että tekee sellaisen kuin tulee ja katsojat eivät voi kuin ihmetellä! - Anonyymi
ei ku kirurgiksi ilman koulutusta
- Anonyymi
hyvin voi harjoitella limingan taidekoulussa, ehkä ateneumin jälkeen suomen toiseksi paras. kysy kelta rahoitusta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1145925Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta324037- 823342
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182976Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2522034Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?881994- 1431775
Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui421763Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81686Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881559