Tähtäimessäni olisi MF 165 hankkiminen. Haluaisin mielelläni kuulla omistajilta tämän version tyyppiviat ja seikat, jotka tyhmän ostajan olisi hyvä tarkastaa ennen ostopäätöstä.
Pienetkin vihjeet otan nöyrästi vastaan.
Avusta etukäteen kiittäen
Pertti
MF 165 plussat ja miinukset
Pertti
116
39523
Vastaukset
- MF-590
Ei ole ollut 165:sta, mutta 178 oli. Se on 165:n isoveli, joten yhtäläisyys ilmeinen.
Jos on se vanha kapea hytti, tärisee hankkijan lippahattu päässä ja melu vie tasapainoaistinkin, jos pitkään ajaa. Asiaa voi ratkaisevasti helpottaa laittamalla hytin kumityynyjen varaan.
Ohjauksessa saattaa olla klappia, koska se on aika monen nivelen systeemi. Kannattaa tarkistaa ja korjata tarvittaessa.
Ulosottoakselin käyttövipu on vähän hankala, mutta kun jatkaa sitä lähes istuimeen asti, helpottuu sen käyttö ratkaisevasti.
178 sai aikanaan Vakolasta käyttöominaisuuksista arvosanan " erittäin hyvä" ja olen samaa mieltä.
Hyvin käteen sopiva kone.- Trmies
Eli onko kone mikä vm jos vaan mahdollista niin osta se uudemmalla palmun hytillä oleva versio.. paljon mukavampi kun tuo edellinen josta MF-590 kin puhui.. vuosmalli sanelee myös sen onko jarrut kuivat vai märät... mihin käyttöön kone tulee..
- Fergunisti
Trmies kirjoitti:
Eli onko kone mikä vm jos vaan mahdollista niin osta se uudemmalla palmun hytillä oleva versio.. paljon mukavampi kun tuo edellinen josta MF-590 kin puhui.. vuosmalli sanelee myös sen onko jarrut kuivat vai märät... mihin käyttöön kone tulee..
Ihan ok peli. Itselläni on MF165 4.203-koneella (vm 1966).
Mitä kannattaa tsekata: polttoainepumpun tiiviste lohkoa vasten saattaa vuotaa, onko termostaatti toimintakunnossa (vaihto vaatii tankin poisoton), pakittaessa perä ei saa äännellä, kuinka nopeasti nostolaite laskee taakan kanssa kun koneen sammuttaa (jos laskee "hups-ihan silmissä"-tyyliin on hydr. pumppu väljä), Multi-Powerin pitää olla kunnossa (jos sökö voi tulla eteen kallis remppa - suosi ei MP-malleja), vanhemmissa malleissa kuivat jarrut - märät jarrut kuulemma paremmat.
Muutoin kannattaa tsekata ne yleiset jutut mitä vanhaa traktoria ostaessa aina pitää tehdä. Renkaitten kunto, laitteiden toiminta, ei pakkasvaurioita, öljyt ja vedet pysyvät erillään, kytkin jne... - muuki
Fergunisti kirjoitti:
Ihan ok peli. Itselläni on MF165 4.203-koneella (vm 1966).
Mitä kannattaa tsekata: polttoainepumpun tiiviste lohkoa vasten saattaa vuotaa, onko termostaatti toimintakunnossa (vaihto vaatii tankin poisoton), pakittaessa perä ei saa äännellä, kuinka nopeasti nostolaite laskee taakan kanssa kun koneen sammuttaa (jos laskee "hups-ihan silmissä"-tyyliin on hydr. pumppu väljä), Multi-Powerin pitää olla kunnossa (jos sökö voi tulla eteen kallis remppa - suosi ei MP-malleja), vanhemmissa malleissa kuivat jarrut - märät jarrut kuulemma paremmat.
Muutoin kannattaa tsekata ne yleiset jutut mitä vanhaa traktoria ostaessa aina pitää tehdä. Renkaitten kunto, laitteiden toiminta, ei pakkasvaurioita, öljyt ja vedet pysyvät erillään, kytkin jne...Tuossa edellisissä tuli jo pääosin mitä pitää katsoa, mutta vielä lisää.
Tarkista, että tunnustelijan suojat on kunnossa ja paikoillaan. Kuivajarruisissa vetokoukun kiinnityksestä voi vuotaa öljyä, mikä ei ole suotavaa. Niin, ja osta ihmeessä märillä jarruilla oleva, siinä on ihan oikeat jarrut, jotka kestää toiseen malliin kuin kuivat. Ja kuten todettu se iso hytti on ihan eri maailmasta kuin se kapea. Myös riittävän suuret renkaat lisäävät ergonomiaa huomattavasti, alkuperin rengaskoko on ollut pääosin 13.6"x36" takana, mutta 16.9"x34" on jo aika hyvä.
Tarkista miltä ohjaustehostimen öljy näyttää, ei saisi olla palanutta ts. näyttää tervankuselta.
Jos alkuperäiset sähköt, niin melkein saa varautua laittamaan uusiksi koko systeemin, hapettumat on yleensä niin pahoja ja tasavirtalaturin teho pieni, että varsinkaan pimeällä ajoon ei tahdo sähkö riittää. Vaihtovirtalatureita tosin löytyy semmosia, että saa suoraan paikoilleen, ja johdotuksetkin yksinkertaistuu.
100-sarjassa ei yleensä ole ollut noita vaihteensiirtäjän ongelmia, mutta kokeile varoiksi, että kaikilla vaihteilla on ihan just selkeä kohta, eli keppi ei liiku vaihteen kytkeytymisen jälkeen kuinka sattuu.
Kaiken kaikkiaan kyllä kannattaa ostaa. Ja jos tarttee ajaa tiellä paljon, kannattaa harkita 168:aa tai 188:aa, niissä on pitempi akseliväli.
- Massikka
Älä edes harkitse sitä ilma olevaa mallia.
On käytössä tosi kätevä pikavaihde ja tuplaahan se vaihteiden määrän ja on tiellä nopea.
Samoin katso että on manhdollisimman isoilla renkailla niin käy se maantieajo liukkaasti.
Ja ne Massikan sähköviat korjaa parissa tunnissa kun ottaa ekana akun pois ja irrottaa virtalukon ja putsaa ne lattakaapelilittimet ja sulakepesän kontaktit kiristää ne johtojen ruuvit ja vaihtaa puhtaat uudet sulakkeet.
Se DC-laturi on ihan ok mutta vaatii vähän enemmän kierroksia ennenkuin alkaa lataamaan ja senhän näkee A-mittarista.- J..
Vakiolaatikko: 8 vaihdetta eteen
Multi Power: 12 vaihdetta eteen.
Lisäys 50 % eli puolet enemmän. Tuplassa olisi 16 vaihdetta.
- Massikka
Älä edes harkitse sitä ilma olevaa mallia.
On käytössä tosi kätevä pikavaihde ja tuplaahan se vaihteiden määrän ja on tiellä nopea.
Samoin katso että on mahdollisimman isoilla renkailla niin käy se maantieajo liukkaasti.
Ja ne Massikan sähköviat korjaa parissa tunnissa kun ottaa ekana akun pois ja irrottaa virtalukon ja putsaa ne lattakaapelilittimet ja sulakepesän kontaktit kiristää ne johtojen ruuvit ja vaihtaa puhtaat uudet sulakkeet.
Se DC-laturi on ihan ok mutta vaatii vähän enemmän kierroksia ennenkuin alkaa lataamaan ja senhän näkee A-mittarista.- Fergunisti
Tuo Multi Power on vähän makuasia ja riippuu käyttötarkoituksesta.
Itselläni ei sitä ole ja ei ole tarvetta edes tullut siihen. Ei ole pellolla kiirettä.
Jos valitset Multi-Powerin, tarkista toki, että se on todella kunnossa, ettei tule yllätyksellisiä remppoja eteen. - Nuorempi isäntä
Fergunisti kirjoitti:
Tuo Multi Power on vähän makuasia ja riippuu käyttötarkoituksesta.
Itselläni ei sitä ole ja ei ole tarvetta edes tullut siihen. Ei ole pellolla kiirettä.
Jos valitset Multi-Powerin, tarkista toki, että se on todella kunnossa, ettei tule yllätyksellisiä remppoja eteen.Samaa mieltä! Eipä ole minullakaan. Pellot ovat ihan nurkilla ja enpä ole oikeastaan koskaan kaivannut pikavaihteita kun niitä tarvitsee niin harvoin pellolla. Kyllähän se minullakin tuolla möllöttää pihassa 165. Hyvin palvellut. Ainoia vika tällähetkellä on jarrujen ailahtelevuus. Toisinaan pienellä polkaisulla jää lukkoon ja toisinaan potkaisee perkeleesti takaisin. Pitäisi avata jarrut mutta taitaapi olla aikas kova homma, kun joutuu hyttiäkin irroittamaan ja kaikkea. Joku jo aiemmin kirjoitti että voimanulosotto kytkin on hankala. Olen siitäkin samaa mieltä. Kyllä se menee juuri ja juuri kun sitä vipua jatkaa, mutta muuten on aivan armottoman lyhyt, joutuu vääntämään itsensä aika mutkalle että saa käännettyä vipua, jos voimat riittävät.
Hycä peli on. Meillä on palvellut hyvin kohta 50 vuotta. Isäni on ostanut aikoinaan traktorin uutena. Ikinä ei ole tielle tai pellolle jättänyt.
- Masekisti
On hyvä ostos jos on suht tuore, esim 76jne.
Itellä on vm 76 ja on perkele napakka peli, teho/paino-suhde on yläkantissa. Hyvä peli, suosittelen! - MP Ferkukulla ajanut
Muisti kuvani on kesältä ja 135 Mp ferkusta
Täälläpäin on kovin mäkiset maastot ja tarvitseisi hidasta moottori jarrutus vaihdetta..Ja sitä ei muistaakseni Multipover tarjoa..
Tarkoitan että Multipover pitää olla kytkettynä päälle jos haluaa että moottori jarrutus on ylipäätänsä mahdollista.
Muutoin mottori jarrutus ..yllätys yllätys puuttuu..Eli ns vapaa kytkin toiminta..
Tämä haittasi ainakin mäkimaasto ajamista.Todella inhottava.
Ja jos muistan väärin..Muuten traktorilla kyllä pääsi mopomiehistä ohitse..
Ja traktorin veto käynnistys ei onnistu..Paitsi jos on vetävä peräkärri..jonka voi kytkeä perään pyörittämään..ulosottoa..
En pistä pahakseni jos joku oikeasiee asian laidan.- MF- 590
Hieman ristiriitainen lisävaruste. Siinä on tämä vapaakytkin-ominaisuus, joka nopeuttaa maantieajoa alamäissä, jos vaan uskaltaa lasketella. Toisaalta moottorijarrutustakin tarvitaan, joten laitteen on syytä olla kunnossa.
Toinen harmi on vaihteiden lukittuminen. MP päällä tarvitsisi painaa kaksoiskytkin pohjaan asti, tai ottaa MP pois päältä, ennenkuin saa vaihdettua vaihdetta.
Kun öljyt ovat kuumat, saattaa raskaassa vedossa MP luistaa, koska öljynpaine ei riitä puristamaan kytkinpakkaa tarpeesi.
Lisävaruste, jota ei ole, ei myöskään mene rikki.
Makuasia haluaako ajella vakiolla, vai MP:lla. - Maono
Aena kun ajan 165,sella ni että seon jarru koko vehe kun on tottunu ajamaan liikenneraktorilla.
- Kokemusta on...
MF 165 on hyvä traktori jos ehjän löytää ; MUTTA täytyy muistaa että tämä koko luokka on yleensä ollut tilan "ykköstraktori " eli ollut kaikkein kovin työjuhta . Tuurilla voi löytää ehjän " kakkostraktorin " nämä ovat yleensä parempi kuntoisia , Meillä kokemus rajoittuu tuohon " ykköstraktoriin " täytyy tunnustaa että oli melkoinen " kehäraakki " vm -70 lähes loppuun kulunnut eikä korjaus ollut mielekäs -olisi mennyt rahaa lähes saman verran kuin traktori oli maksanut = vaihdettiin uudempaan samaan merkkiin / kannattaa siis harkita tarvitseeko vanhaa traktoria vai ostaako jonkin vähän uudemman halvemman ja vähemmän ajetun merkin !
- Masekisti
Kannattaa ostaa sellane mis ei oo multipoverii.
Perkeleen kallis korjata...- Pertti
Kiitos todella hyvistä vastauksista!
tv.
Pertti
- rattorimies
Nostolaitteen hydrauliikka on nuhapumppu verrattuna esim. Valmettiin. Pumpun tuotto on pieni (MF 165) nostosylinteri aina vuotaa, kun sammutat moottorin, nostovarret laskee välittömästi alas. Jos tarvitsen suuria paineita ja virtaumia (puutavarakuormain) et pysty Fergua käyttämään. Etuakselin kynkkä on heikko. Niitä katkeilee etukuormaajalla ja laakerit aina rikki. Moottori idiootti varma, käynnistys erittäin hyvä.
- massikka
fergussa on aina olleet kovemmat kuin muissa merkeissä.Eikä ne valmetin virtaukset kovin suuria ole samanikäisissä kuin 165.
- pekka
massikka kirjoitti:
fergussa on aina olleet kovemmat kuin muissa merkeissä.Eikä ne valmetin virtaukset kovin suuria ole samanikäisissä kuin 165.
sopiiko vanha 165 vm 72 lumihommiin (ei ammattikäyttö) eli kestääkö etuakseli. Kuinka jaksaa lingon kanssa?
Kyseessä on vanha tilan "1" traktori,jolla tuntimittari on jumittunut jo vuosia sitten ilm 8000 kohdalle.
Paljonko on paljon käyttötuntien suhteen? - Masinisti
pekka kirjoitti:
sopiiko vanha 165 vm 72 lumihommiin (ei ammattikäyttö) eli kestääkö etuakseli. Kuinka jaksaa lingon kanssa?
Kyseessä on vanha tilan "1" traktori,jolla tuntimittari on jumittunut jo vuosia sitten ilm 8000 kohdalle.
Paljonko on paljon käyttötuntien suhteen?Minulla on M-F 165 vuodelta 1971, ja tunteja on 9600, ja moottori on todella iskussa, ei tarvitse lisätä öljyä 100 tunnin vaihtovälillä. Samoin lähtee käyntiin pakkasellakin tosi hyvin. Ohjausnivelissä ja veto ja nostovarsien osissa on väljää. On ollut muutaman vuoden ( n 550 tuntia) sekalaisessa käytössä. Ainut korjaus on akun uusiminen. Jos löytyy hyvin huollettu 165, niin on huoleton peli.
- pekka
Masinisti kirjoitti:
Minulla on M-F 165 vuodelta 1971, ja tunteja on 9600, ja moottori on todella iskussa, ei tarvitse lisätä öljyä 100 tunnin vaihtovälillä. Samoin lähtee käyntiin pakkasellakin tosi hyvin. Ohjausnivelissä ja veto ja nostovarsien osissa on väljää. On ollut muutaman vuoden ( n 550 tuntia) sekalaisessa käytössä. Ainut korjaus on akun uusiminen. Jos löytyy hyvin huollettu 165, niin on huoleton peli.
Koneen omistaja (enoni) arvelee että tunteja tullut vuoteen 92 10 000 eli 500-550/vuosi ja sen jälkeen 30-50/vuosi.Koneella mahd ajettu 11 000
Kovasti peliään kehuu...tiedä sitten - Masinisti
Masinisti kirjoitti:
Minulla on M-F 165 vuodelta 1971, ja tunteja on 9600, ja moottori on todella iskussa, ei tarvitse lisätä öljyä 100 tunnin vaihtovälillä. Samoin lähtee käyntiin pakkasellakin tosi hyvin. Ohjausnivelissä ja veto ja nostovarsien osissa on väljää. On ollut muutaman vuoden ( n 550 tuntia) sekalaisessa käytössä. Ainut korjaus on akun uusiminen. Jos löytyy hyvin huollettu 165, niin on huoleton peli.
Jos hinta ja muu kunto on kohdallaan, niin tuota tuntimäärää ei tarvitse vielä pelätä. Ei kun kaupan tekoon vaan.
- luja ku perkeles
pekka kirjoitti:
sopiiko vanha 165 vm 72 lumihommiin (ei ammattikäyttö) eli kestääkö etuakseli. Kuinka jaksaa lingon kanssa?
Kyseessä on vanha tilan "1" traktori,jolla tuntimittari on jumittunut jo vuosia sitten ilm 8000 kohdalle.
Paljonko on paljon käyttötuntien suhteen?ittellä 12400 h ja vielä timmi ku neitsyt.
- slebu
no mulla on mf 175 mf 590 ja mf 595
tässä mf 590 hajos joku öljyhomma justiinsa joku letku kumminki katkes ja kyl nää ihan hyvin toimivia on
paitsi että mf 175 ei oo oikee turvallinen se hytti on liia kehno sielt vois vaik tippuu alas :( ku ei oo takaa mitää suojii ainakaa sii mikä mul on- mf.....
????
slebu - mikä oli viestisi kohde/tarkoitus ?
Viestiketjukin oli 6 vuotta vanha ?
- Hieman kokemusta..
No jotain kuvastanee, että aikoinaan massikan omistajan tunnisti jo kävelystään, kun vasen jalka nousi pontevammin ja astunta oli sen vuoksi hieman koomistakin. Matkimalla tätä kävelytyyliä, että vasen jalka nousi hieman korkeamalle kävellessä, saattoi saada herkästi mopon vinkkarista jompaan kumpaan silmäkulmaan, jonka seurauksenä saattoi kyseinen silmä sinertyä.
Nykyään harvemmin enään tapaa tällä tapaa käveleviä homo s. ferguensiksia, koska merkki ja malli on jäännyt pitkälti harrastuskäyttöön ja ei siten enään aiheuta tämän alalajin kehittymistä, joille tyypillistä on ollut huomiota herättävän kehittyneet pohje- ja reisilihakset.- kokemuksen ääni
on hyvä ergonominen lämmin hytti, kestävyys huipussaan, pärjää loistavasti metsässä, moottoriremontti ajankohtanen joskus lähempänä 20000 tuntia, sen voi tehdä kotipihalla kun märät putket, kannen käyttää pajalla. kytkin kevyt käyttää verkuun verrattuna, myöskin kestävempi. nostolaite tarkempi ja nopeampi. ohjaus pesee verkun klappiratin 100-0. valmetti lähtee pakkasella käyntiin verku ei. valmetin polttoaineenkulutus lähes kolmanneksen kevyempi kuin perkkinsin
- c52007
kokemuksen ääni kirjoitti:
on hyvä ergonominen lämmin hytti, kestävyys huipussaan, pärjää loistavasti metsässä, moottoriremontti ajankohtanen joskus lähempänä 20000 tuntia, sen voi tehdä kotipihalla kun märät putket, kannen käyttää pajalla. kytkin kevyt käyttää verkuun verrattuna, myöskin kestävempi. nostolaite tarkempi ja nopeampi. ohjaus pesee verkun klappiratin 100-0. valmetti lähtee pakkasella käyntiin verku ei. valmetin polttoaineenkulutus lähes kolmanneksen kevyempi kuin perkkinsin
massikan,joten älä sotkeudu suolahtelaistekeleiden mainostamiseen tässä asiassa.
- enoni 502
kokemuksen ääni kirjoitti:
on hyvä ergonominen lämmin hytti, kestävyys huipussaan, pärjää loistavasti metsässä, moottoriremontti ajankohtanen joskus lähempänä 20000 tuntia, sen voi tehdä kotipihalla kun märät putket, kannen käyttää pajalla. kytkin kevyt käyttää verkuun verrattuna, myöskin kestävempi. nostolaite tarkempi ja nopeampi. ohjaus pesee verkun klappiratin 100-0. valmetti lähtee pakkasella käyntiin verku ei. valmetin polttoaineenkulutus lähes kolmanneksen kevyempi kuin perkkinsin
oli kyllä täysi lelu mf:ään verrattuna. Koneremontti tehtiin eikä ollut paljon tunteja ajettu.
- MF
Uudesta asti ollut työjuhta ei särkynyt kertaakaan ! Naapuri vaihtanut 10 kpl Valmettia mutta Ferku senkun porskuttaa ja kovissa töissä !
- En onnu...He
Massikan kytkimessä on säätö..oma vika jos ontuu ! Ehkä puntista löytyy enemmän kuin Valmettikuskeilla..se selittää ontumisen !
- jwk
En onnu...He kirjoitti:
Massikan kytkimessä on säätö..oma vika jos ontuu ! Ehkä puntista löytyy enemmän kuin Valmettikuskeilla..se selittää ontumisen !
Tarkista kytkimen toiminta. Niistä saattaa mennä ykköskytkimen asetelmasta irroituskäpälän korvakkeet rikki. Tarkista myöskin kaksoiskytkimen (ulosotto/hydrauliikkapumpun kytkin) toiminta.
Moottori on kestävä ja kauniisti käyvä, ei mikään "räpätes" (vrt. 3-syl Valmet).
Mutta ota huomioon samalla hinnalla saat varmaan monta vertaa paremman Ursuksen/Zetorin, jos et häpee naapureita etkä muitakaan länsimaisten merkkiuskollisia.
Lumessa "takatuuppari" MF-165 on surkea menemään, vaatii ehdottomasti ketjut, jos hankit "lumitraktoriksi", kokemusta on. Mielestän liiaksi etupainoinen "takatuuppari"
Olen ainakin kolme kertaa joutunut katkaisemaan remonttien takia (kytkin, hydrauliikka, vaihteiston stefat jne..) appivaarin MF-165:n vm -67, ajotuntimäärä n.7000h. - 4000 ja 5000
jwk kirjoitti:
Tarkista kytkimen toiminta. Niistä saattaa mennä ykköskytkimen asetelmasta irroituskäpälän korvakkeet rikki. Tarkista myöskin kaksoiskytkimen (ulosotto/hydrauliikkapumpun kytkin) toiminta.
Moottori on kestävä ja kauniisti käyvä, ei mikään "räpätes" (vrt. 3-syl Valmet).
Mutta ota huomioon samalla hinnalla saat varmaan monta vertaa paremman Ursuksen/Zetorin, jos et häpee naapureita etkä muitakaan länsimaisten merkkiuskollisia.
Lumessa "takatuuppari" MF-165 on surkea menemään, vaatii ehdottomasti ketjut, jos hankit "lumitraktoriksi", kokemusta on. Mielestän liiaksi etupainoinen "takatuuppari"
Olen ainakin kolme kertaa joutunut katkaisemaan remonttien takia (kytkin, hydrauliikka, vaihteiston stefat jne..) appivaarin MF-165:n vm -67, ajotuntimäärä n.7000h.traktoreita, niissä tuo painojakauma parempi metsään, samoin valmetissa. foortit paljon pieniruokasempia kuin massikat, myös kytkin kestää paremmin. ei tuo foortinkaan hytti häävi oo. mikä kumma siinä on että verkuissa ja foorteissa aina hytti takaa avoin, lasit ja usein kehyksetkin kateissa. valmeteissa aina paikoillaan ja ehjinä, vaikka tunteja usein puolet enempi kuin edellämainituissa. oisko nuitten engelsmannien lämmityslaite niin surkea,että ei niillä ikkunoilla mitään tee. zetoreissa iso tilava ohjaamo, joka kuitenkin metsässä vähän hankala, muuten noista setoriista löytyy oikeen käypäisiä pelejä
- sähköt on surkeat
jwk kirjoitti:
Tarkista kytkimen toiminta. Niistä saattaa mennä ykköskytkimen asetelmasta irroituskäpälän korvakkeet rikki. Tarkista myöskin kaksoiskytkimen (ulosotto/hydrauliikkapumpun kytkin) toiminta.
Moottori on kestävä ja kauniisti käyvä, ei mikään "räpätes" (vrt. 3-syl Valmet).
Mutta ota huomioon samalla hinnalla saat varmaan monta vertaa paremman Ursuksen/Zetorin, jos et häpee naapureita etkä muitakaan länsimaisten merkkiuskollisia.
Lumessa "takatuuppari" MF-165 on surkea menemään, vaatii ehdottomasti ketjut, jos hankit "lumitraktoriksi", kokemusta on. Mielestän liiaksi etupainoinen "takatuuppari"
Olen ainakin kolme kertaa joutunut katkaisemaan remonttien takia (kytkin, hydrauliikka, vaihteiston stefat jne..) appivaarin MF-165:n vm -67, ajotuntimäärä n.7000h.Meillä on 165s -78 A4.212 koneella (putki oikealla) mikä on muuten hyvä rakvaattori mutta sähköt on p****seestä, niissä on millon mitäki vikaa . kyseisessä traktorissa on vaihtovirtalaturi(65a) joka on tosi hyvä laite ja maksoi uutena saman verran kun tasavirtalaturi mutta virtalukko piti vaihtaa.
- kovissa
töissä, kaikki on niin suhteellista, on nuita ferkuja muillakin olluna joo
- MF165
165 on tosi hyvä perus traktori esim. lumitöihin ja 4 tonnin Velsan vetoon. Perheessämme on ollut kohta 20 vuotta 165 MP vm-72 ja mitään isompaa/kalliimpaa ei ole jouduttu tekemään.
Plussia: kuulemma hyvä ja kohtuuhintainen osien saanti, ketterä, varma käynnistymään, vahva ja kestävä moottori, kaksitoiminen kytkin, multipower toiminto -> moottorijarru ja lisää nopeutta maantiellä, märät jarrut
Miinuksia: Heikohko nostolaitteisto (riittää kyllä hyvin esim. takalanan käyttöön), sähkö sotkut, jos löpö pääsee loppumaan kesken ajon MF on huono lähtemään ja joutuu ilmaamaan melko rajusti tankkauksen jälkeen, meinaa olla kallis koska on hyvä!
PS. pelkkiä koneen tunteja ei kannata tuijottaa, koska usein eivät pidä paikkaansa tuon ikäisissä koneissa. Ja toiseksi joku luki miinukseksi huonon lumessa kulkemisen, takavetoiset tarvitsevat AINA ketjut muuten ei pääse mihinkään edes pienessä lumessa. MF:n ominaisuus on, että koneen sammutuksen jälkeen nostolaitteisto "lasehtii" melko pian sammutuksesta, mitään vikaa ei siis ole vaan kyse on ominaisuudesta.- vekunisti
olen omistanut valmet 20 nuffield 460 valmet 565 leyland 270 belarus 425 sekä 2 165:ta multi poverilla ja ilman vekut on pieni ruokaisimmat valmetit suuriruokaisimmat vekut varmimmat nuffi toiseksi paras mutta peltotöissä paras.veku lähtee talvella huonosti käyntiin mutta nou broplem lohkolämmitin on keksitty muutkin sen tarvitsevat muita on korjattu vekuilla on ajot ajettu minimaalisilla remonteilla (solennoidi laturi sekä toiseen vesipumppu) vuodesta -94 vekuja käytetty vm-75 ja -78 hyvää kesää!
- Maono
vekunisti kirjoitti:
olen omistanut valmet 20 nuffield 460 valmet 565 leyland 270 belarus 425 sekä 2 165:ta multi poverilla ja ilman vekut on pieni ruokaisimmat valmetit suuriruokaisimmat vekut varmimmat nuffi toiseksi paras mutta peltotöissä paras.veku lähtee talvella huonosti käyntiin mutta nou broplem lohkolämmitin on keksitty muutkin sen tarvitsevat muita on korjattu vekuilla on ajot ajettu minimaalisilla remonteilla (solennoidi laturi sekä toiseen vesipumppu) vuodesta -94 vekuja käytetty vm-75 ja -78 hyvää kesää!
165,nen on semmonen tärisiä.
- vekunisti
Pertillä lienee jo noin 7 vuoden kokemus 165:ta olis kiva lukea näitä kommentteja odotellaan heh heh!
- Iso Masa ja Pikkumas
Katselin mielenkiinnolla tuota viestiketjua. Itsellä on kauttaaltaan peruskorjattu ja entisöity 185 MP vm-73 ajotuntimäärä 17000 sekä juuri valmistumassa oleva 165S vm-74 vakiovaihteistolla, tuntimäärä 9800. Viimeksi mainittu kolaroidusta raadosta lähes uuden veroiseksi. Työtä on ollut ja rahaa menee noin neljä tonnia mutta lopputulos kestää tarkastelun.
Olen juuri asentamassa tähän vakiovaihteiseen satakuusvitoseen Multi-Power malleissa lisävarusteena ollutta suurtehopumppua. (185 MP malleissa se on vakiona) Otin pumpusta pois MP-puolen hammaspyörät ja tulppasin reiät umpeen. Välityspyörästö ja tarvittavat putket sekä astinlautaventtiili löytyi purkaamolta.
Puutavarakuormain liikkuu satakasivitosella riittävästi kierrosluvulla 1200 ja kun yhdistää molemmat pumput, vielä alemmilla kierroksilla. Jatkossa tämä satakuusvitonen ässä vakiovaihteistolla antaa 21 28 litraa minuutissa kun pumput yhdistää kolmitieventtiilillä. Tämä ässä on 6 2 vaihteistolla ja kapeammalla Palmu-hytillä vaikka on rekisteröity kesäkuussa -74, jolloin vakiovaihteisto oli 8 2 ja hytti leveä. Selitys löytyy traktorin historiasta. Alun perin runko on tuotu metsäkoneen aihioksi. Traktoreiden kovan kysynnän vuoksi myös näistä aihoista tehtiin traktoreita. Keltaisen runkomaalin päälle vedettiin harmaa ja kasattiin punaiset pellit sekä hytti.
Parasta loppupään (vm-72 alkaen) satasarjan Massikoissa on öljyjäähdytteiset jarrut ja erittäin sitkeävääntöiset moottorit. Myös traktorin teho / painosuhde ja rungon mittasuhteet ovat kohdallaan. - metsäkoneita muka
Iso Masa ja Pikkumas kirjoitti:
Katselin mielenkiinnolla tuota viestiketjua. Itsellä on kauttaaltaan peruskorjattu ja entisöity 185 MP vm-73 ajotuntimäärä 17000 sekä juuri valmistumassa oleva 165S vm-74 vakiovaihteistolla, tuntimäärä 9800. Viimeksi mainittu kolaroidusta raadosta lähes uuden veroiseksi. Työtä on ollut ja rahaa menee noin neljä tonnia mutta lopputulos kestää tarkastelun.
Olen juuri asentamassa tähän vakiovaihteiseen satakuusvitoseen Multi-Power malleissa lisävarusteena ollutta suurtehopumppua. (185 MP malleissa se on vakiona) Otin pumpusta pois MP-puolen hammaspyörät ja tulppasin reiät umpeen. Välityspyörästö ja tarvittavat putket sekä astinlautaventtiili löytyi purkaamolta.
Puutavarakuormain liikkuu satakasivitosella riittävästi kierrosluvulla 1200 ja kun yhdistää molemmat pumput, vielä alemmilla kierroksilla. Jatkossa tämä satakuusvitonen ässä vakiovaihteistolla antaa 21 28 litraa minuutissa kun pumput yhdistää kolmitieventtiilillä. Tämä ässä on 6 2 vaihteistolla ja kapeammalla Palmu-hytillä vaikka on rekisteröity kesäkuussa -74, jolloin vakiovaihteisto oli 8 2 ja hytti leveä. Selitys löytyy traktorin historiasta. Alun perin runko on tuotu metsäkoneen aihioksi. Traktoreiden kovan kysynnän vuoksi myös näistä aihoista tehtiin traktoreita. Keltaisen runkomaalin päälle vedettiin harmaa ja kasattiin punaiset pellit sekä hytti.
Parasta loppupään (vm-72 alkaen) satasarjan Massikoissa on öljyjäähdytteiset jarrut ja erittäin sitkeävääntöiset moottorit. Myös traktorin teho / painosuhde ja rungon mittasuhteet ovat kohdallaan.saan 165 ferkun pohjalta, HUVITTAA KOKO AJATUSKIN, VERKUSTA MEHTÄTRAKTORI.... laittakaa linkkiä
- Pönttö-Einari
metsäkoneita muka kirjoitti:
saan 165 ferkun pohjalta, HUVITTAA KOKO AJATUSKIN, VERKUSTA MEHTÄTRAKTORI.... laittakaa linkkiä
Vanhoista Hankkijan koneluetteloista löytyy, on puolitelat jne. Ei tosin mikään varsinainen "metsäkone" minkä tämän päivän hessut mieltää metsäkoneeksi, mutta oman aikansa metsäkone ja vino pino tarvittiin vekseleitä sellaisen ostoon.
- Kokeiltu on...
Pönttö-Einari kirjoitti:
Vanhoista Hankkijan koneluetteloista löytyy, on puolitelat jne. Ei tosin mikään varsinainen "metsäkone" minkä tämän päivän hessut mieltää metsäkoneeksi, mutta oman aikansa metsäkone ja vino pino tarvittiin vekseleitä sellaisen ostoon.
65 ferkusta on -60 luvulla MF Robureita jonkinmoinenmäärä. Olivat 3/4 telakoneita, etuakseli pois ja "etupyörät" vähän taaemmaksi kuin alkuperäiset, joilla tiukattiin telat ja keulaa voi nostaa ja laskea. Takaakselin päälle nosturi, hiab, panssarointi ym. Mielenkiintoinen työ oli vaihtaa tuulettajan hihna. Nokalla oleva hydrauliikka öljysäiliö tyhjäksi ja irti, pumppu irti jonka jälkeen pääsi irroittamaan pumppua käyttävää akselia joka oli kiertellä missä alkujaan on hihnapyörän kinnitys ruuvi. Ohjaamoon käynti oli oma lukunsa, "ovi" oli hieman isompi kuin sivu ikkuna, koska tela esti kokonaisen oven käytön. Melko tasaisilla mailla puun ajo kävi kyllä, mutta mäennousu ja jarrut olivat rajallisia. Niin ja siirrot työmaalta toiselle, ensin telat pois ja ajamalla. Kuljetus autoja ei tuolloin tunnettu. Yksi vetävä akseli ja kokonaispaino jotain 7-8tonnia, vipuohjaus heikot jarrut mutkainen mäkinen tie .... Olihan niitä mini robureita 1/2 telakoneita ja 178 tehtyjä nesterobureita jatkettuun lähikuljetukssen.
- Wetku
metsäkoneita muka kirjoitti:
saan 165 ferkun pohjalta, HUVITTAA KOKO AJATUSKIN, VERKUSTA MEHTÄTRAKTORI.... laittakaa linkkiä
Kukas pöhkö ei tunne sen vertaa historiaa ettei tiedä traktoreista tehdyn 60-70-luvuilla vaikka minkälaisia kaivureita ja metsäkoneita? Ei ollut maailma silloin yhtä valmis kuin nyt. Sousittelisin tällaisille hessuille luettavaksi vaikka koneviestin veteraanijuttuja..
- sen tiesin että
Wetku kirjoitti:
Kukas pöhkö ei tunne sen vertaa historiaa ettei tiedä traktoreista tehdyn 60-70-luvuilla vaikka minkälaisia kaivureita ja metsäkoneita? Ei ollut maailma silloin yhtä valmis kuin nyt. Sousittelisin tällaisille hessuille luettavaksi vaikka koneviestin veteraanijuttuja..
valmeteista tehtiin ihan toimivia pelejä metsään, samoin voortista mutta että tuosta verkustakin, millä ihmeellä ne on saanu ne käyntiin pakkasella, on siinä kyllä kosaanin kans tuusattu
- Pönttö-Einari
sen tiesin että kirjoitti:
valmeteista tehtiin ihan toimivia pelejä metsään, samoin voortista mutta että tuosta verkustakin, millä ihmeellä ne on saanu ne käyntiin pakkasella, on siinä kyllä kosaanin kans tuusattu
Oli tietty kosan tohotin, kellä oli. Nesteitä keiteltiin nuotiolla 20 litran öljyastiassa, joka killui siinä nuotion päällä korennossa, kuumat nesteet kaadettiin sitten jäähdytysjärjestelmään. Tulet tehtiin myös joskus öljypohjan alle taikka hiiliä oli ämpärissä jne. Kovilla pakkasilla myös käyteltiin koneita läpi vuorokauden. Puhalluslamppuakin käytettiin, siis petroolilla toimivaa pumpattavaa tohotinta. Polttoaineeseen kasteltua palavaa rättiä pideltiin kepissä roikottaen imusarjaan imuaukosta startatessa jne. jne. Olenpa kuullut sellaisestakin työmaasta, jossa Zetorilla käynnisteltiin muita koneita nivelakselilla pyörittäen, kun oli ensin saatu se Zetka käyntiin tai annetiin vain tuon Zetkan käydä lotkottaa kovalla pakkasella läpi vuorokauden.
Ei nämä hessut tyhmiä ennenkään olleet, piti vain keksiä konstit, miten toimia. Lisäksi suuri osa oli vielä sodan käynneitä miehiä, joilta ei ihan heti mennyt sormi suuhun. Oma isäni oli ajanut ryssiltä sotasaaliiksi saaduilla T-34 panssarivaunuilla ja se näkyi vielä siviilissäkin, ihan pienistä ei hätkähdetty, eikä juuri pakkasrajaa tunnettu. - mf robur
sen tiesin että kirjoitti:
valmeteista tehtiin ihan toimivia pelejä metsään, samoin voortista mutta että tuosta verkustakin, millä ihmeellä ne on saanu ne käyntiin pakkasella, on siinä kyllä kosaanin kans tuusattu
Nämä vanhat 65 ferkut käynnisty hyvin, parinkymmenen pakkasesta kun hehkutti niin heti hyrähti käyntiin. Purisrus suhde jos oikein muistan oli 24:1.
- Iso Masa ja Pikkumas
metsäkoneita muka kirjoitti:
saan 165 ferkun pohjalta, HUVITTAA KOKO AJATUSKIN, VERKUSTA MEHTÄTRAKTORI.... laittakaa linkkiä
Kun huvitukseltasi joudat, käy katsomassa Lokomon metsäkonetta, oliko se nyt malli 909. Sieltä löydät Perkinsin 4248 koneen ja Massikan voimansiirron. Samat kalut löydät MF185 traktorista.
Sinällään öljykylpyisillä jarruilla varustetun 165:n voimansiirto on kytkimestä taaksepäin sama kuin 185:n. Molemmat traktorit löytyvät tekniseti täysin läpikäytyinä ja ulkoasultaan entisöityinä tuolta tallista. - Perät vastakkain
Pönttö-Einari kirjoitti:
Oli tietty kosan tohotin, kellä oli. Nesteitä keiteltiin nuotiolla 20 litran öljyastiassa, joka killui siinä nuotion päällä korennossa, kuumat nesteet kaadettiin sitten jäähdytysjärjestelmään. Tulet tehtiin myös joskus öljypohjan alle taikka hiiliä oli ämpärissä jne. Kovilla pakkasilla myös käyteltiin koneita läpi vuorokauden. Puhalluslamppuakin käytettiin, siis petroolilla toimivaa pumpattavaa tohotinta. Polttoaineeseen kasteltua palavaa rättiä pideltiin kepissä roikottaen imusarjaan imuaukosta startatessa jne. jne. Olenpa kuullut sellaisestakin työmaasta, jossa Zetorilla käynnisteltiin muita koneita nivelakselilla pyörittäen, kun oli ensin saatu se Zetka käyntiin tai annetiin vain tuon Zetkan käydä lotkottaa kovalla pakkasella läpi vuorokauden.
Ei nämä hessut tyhmiä ennenkään olleet, piti vain keksiä konstit, miten toimia. Lisäksi suuri osa oli vielä sodan käynneitä miehiä, joilta ei ihan heti mennyt sormi suuhun. Oma isäni oli ajanut ryssiltä sotasaaliiksi saaduilla T-34 panssarivaunuilla ja se näkyi vielä siviilissäkin, ihan pienistä ei hätkähdetty, eikä juuri pakkasrajaa tunnettu.Traktorin käynnistäminen toisen avulla laittamalla väliin nivelakseli ei onnistukaan muuta kuin tietyn mallin Zetoreilla. Niissä ulosotto pelaa vaihdelaatikon kautta ja pakilla se pyörii vastakkaiseen suuntaan ja pyörittää näin käynnistettävää oikein päin.
Sanoisin, ettei kannata kokeilla ellei tiedä mitä tekee. - Kyllä lähtee
mf robur kirjoitti:
Nämä vanhat 65 ferkut käynnisty hyvin, parinkymmenen pakkasesta kun hehkutti niin heti hyrähti käyntiin. Purisrus suhde jos oikein muistan oli 24:1.
Meillä oli pitkään MF65 Mark kakkonen. Uskomaton vekotin lähtemään kylmästä käyntiin vaikka hehkutulppa oli pimeänä. Jos vain startti pyöräytti konetta, heti lähti. Myin sen romuksi jokunen vuosi sitten. Yllättäen tapasin koneen hiljattain netissä, jälleen käytössä ja oli myynnissä.
- Pönttö-Einari
Perät vastakkain kirjoitti:
Traktorin käynnistäminen toisen avulla laittamalla väliin nivelakseli ei onnistukaan muuta kuin tietyn mallin Zetoreilla. Niissä ulosotto pelaa vaihdelaatikon kautta ja pakilla se pyörii vastakkaiseen suuntaan ja pyörittää näin käynnistettävää oikein päin.
Sanoisin, ettei kannata kokeilla ellei tiedä mitä tekee.että pitää tietää mitä tekee ja todellakin pitää olla noi pyörimissuunnat selvillä. Kyllä sitä itsekin menin vipuun takavuosina, kun piti laittaa starttimoottoria Fiat 850 autoon, nappasin hyllystä epähuomiossa ja ajattelematta Fiat 127 starttimoottorin. Asennettiin se siihen kotteroon ja ihmeteltiin, kun ei käynnistynyt niin mitenkään avaimella, mutta hörähti heti käyntiin työntämällä, ettei saatu edes hallista pihalle, kun jo kävi ja kukku. Sitten huomattiin, että ai perhana se moottorihan pyörii kasipuolikkaassa toisin päin, mitä muissa. Kyllä nolotti...
- mf robur
Iso Masa ja Pikkumas kirjoitti:
Kun huvitukseltasi joudat, käy katsomassa Lokomon metsäkonetta, oliko se nyt malli 909. Sieltä löydät Perkinsin 4248 koneen ja Massikan voimansiirron. Samat kalut löydät MF185 traktorista.
Sinällään öljykylpyisillä jarruilla varustetun 165:n voimansiirto on kytkimestä taaksepäin sama kuin 185:n. Molemmat traktorit löytyvät tekniseti täysin läpikäytyinä ja ulkoasultaan entisöityinä tuolta tallista.Lokomo 909:ssä oli peruskoneena MF 50 teollisuusmalli jossa oli muunnin ja 4 vaihdetta. Planeettapyörästöt oli myös järeämmät. Ensimmäisissä koneissa oli ykkösvaihteella rajoitettu tehoa (kierroksia) kun navat ei tahtonut kestää. Tiedän 909 :n jolla on ajettu yli 33000 tuntia, suurin osa yhden miehen ajamana, on siinä muuten istumista siinä kopissa. Kerran on laitettu moottori ja vaihteisto, navat useamman kerran.
- Iso Masa ja Pikkumas
mf robur kirjoitti:
Lokomo 909:ssä oli peruskoneena MF 50 teollisuusmalli jossa oli muunnin ja 4 vaihdetta. Planeettapyörästöt oli myös järeämmät. Ensimmäisissä koneissa oli ykkösvaihteella rajoitettu tehoa (kierroksia) kun navat ei tahtonut kestää. Tiedän 909 :n jolla on ajettu yli 33000 tuntia, suurin osa yhden miehen ajamana, on siinä muuten istumista siinä kopissa. Kerran on laitettu moottori ja vaihteisto, navat useamman kerran.
Meillä on naapurissa Lokomon 909. Ollut aikanaan urakointikäytössä ja nyt maatalon hommissa päästen aina välillä metsäänkin. Tunneista en tiedä, takavuosina sen koneen tasapainolaite korjattiin. Omasta 185 Massikasta särkyi kerran planeetta. Hammas irtosi ja kiilasi ulkokehän hajalle. Silloin planeettaa haeskellessa ilmeni, että siinä metsäkoneessa oli vastaavat.
Itse ajan metsäajoni 185 Multipowerilla, kuormain telikärryn nokalla, kärry ilman perävetoa. Traktorissa takana 18,4x34 uudet Petlaksen kasikankaiset. Täytyy sanoa, että aika hyvä menemään sulalla maalla pelkäksi takavetoiseksi. Talvella ketjupyörinä on 13,6x38 koska isommissa pyörissä loppuu ketjun tila lokasuojista. Konetta on revitetty välillä lujastikin. Planeetan hammas oikeastaan ainoa vaurio kahdenkymmenen vuoden aikana. Tein vuosi sitten täyden koneremontin, tunteja on noin 18000. - Pönttö-Einari
metsäkoneita muka kirjoitti:
saan 165 ferkun pohjalta, HUVITTAA KOKO AJATUSKIN, VERKUSTA MEHTÄTRAKTORI.... laittakaa linkkiä
Tractor Power-lehti, siinä on juttu Roburista ja hyvät kuvat
- musse165
Pönttö-Einari kirjoitti:
Tractor Power-lehti, siinä on juttu Roburista ja hyvät kuvat
165 oo hyvä lähtee käyntiin. nää vanhat 165, mistä putki tulee vasemmalta, on hyviä lähtee käyntiin. lähtee ilman lämmitystä ainaki -30 pakkasella (kerran oli pakko laittaa kylmästä käyntiin -32)
- Satasarja hallussa
musse165 kirjoitti:
165 oo hyvä lähtee käyntiin. nää vanhat 165, mistä putki tulee vasemmalta, on hyviä lähtee käyntiin. lähtee ilman lämmitystä ainaki -30 pakkasella (kerran oli pakko laittaa kylmästä käyntiin -32)
Pitää paikkansa. Meillä oli pitkään MF65 4203 koneella. Hehkutulppa pimeänä mutta aina lähti välittömästi kun vain startti jaksoi pyöräyttää.
Nyt on hiljattain täysremontoitu 185MP 4248 koneella, lähtee kohtalasesti mutta kylmästä ei ilman hehkua.
Toisena on 165S 4212 koneella, jäähtynyt kone vaatii hehkutuksen plussakelilläkin. Muuten kone on kunnossa, tehot tallessa ja vääntöä löytyy, syöttöpumppu on peruskorjattu ja suuttimet uusittu viime kesänä.
Satasarjan Massikka on hieno peli, varsinkin nämä öljykylpyjarrulliset. Lähes kaikki ongelmat, joita keskustelupalstoilla käsitellään, johtuvat tekemättömistä huolloista ja säädöistä. Multi-Power, hydrauliikka yleensä ja ohjaustehostin pelaavat moitteetta kun pitää suodattimet puhtaina ja säädöt kohdallaan. Kytkin kestää vaikka mitä.
Yksikin kone oli kytkin jumissa, oli ajettu heinäpellolla ja missä lie jorpakossa ilman pohjaluukkua. Kytkimessä oli hyvinkin kahden räkättirastaan pesäaineet vuosien mittaan sinne imeytyneenä.
Yksi remontti on vielä edessä. Toisen koneen tasauspyörästön lukko nuljaa yli. Ei oikein vaikuta hampaiden kulumiselta, koska tekee sen samalla tavalla myös peruutettaessa. Selvinnee kun avataan. - ak
juuh :)
- MF 165S ohjausongelm
Iso Masa ja Pikkumas kirjoitti:
Katselin mielenkiinnolla tuota viestiketjua. Itsellä on kauttaaltaan peruskorjattu ja entisöity 185 MP vm-73 ajotuntimäärä 17000 sekä juuri valmistumassa oleva 165S vm-74 vakiovaihteistolla, tuntimäärä 9800. Viimeksi mainittu kolaroidusta raadosta lähes uuden veroiseksi. Työtä on ollut ja rahaa menee noin neljä tonnia mutta lopputulos kestää tarkastelun.
Olen juuri asentamassa tähän vakiovaihteiseen satakuusvitoseen Multi-Power malleissa lisävarusteena ollutta suurtehopumppua. (185 MP malleissa se on vakiona) Otin pumpusta pois MP-puolen hammaspyörät ja tulppasin reiät umpeen. Välityspyörästö ja tarvittavat putket sekä astinlautaventtiili löytyi purkaamolta.
Puutavarakuormain liikkuu satakasivitosella riittävästi kierrosluvulla 1200 ja kun yhdistää molemmat pumput, vielä alemmilla kierroksilla. Jatkossa tämä satakuusvitonen ässä vakiovaihteistolla antaa 21 28 litraa minuutissa kun pumput yhdistää kolmitieventtiilillä. Tämä ässä on 6 2 vaihteistolla ja kapeammalla Palmu-hytillä vaikka on rekisteröity kesäkuussa -74, jolloin vakiovaihteisto oli 8 2 ja hytti leveä. Selitys löytyy traktorin historiasta. Alun perin runko on tuotu metsäkoneen aihioksi. Traktoreiden kovan kysynnän vuoksi myös näistä aihoista tehtiin traktoreita. Keltaisen runkomaalin päälle vedettiin harmaa ja kasattiin punaiset pellit sekä hytti.
Parasta loppupään (vm-72 alkaen) satasarjan Massikoissa on öljyjäähdytteiset jarrut ja erittäin sitkeävääntöiset moottorit. Myös traktorin teho / painosuhde ja rungon mittasuhteet ovat kohdallaan.Iso Masa ja Pikkumasako sen on korjannut massikoita? Kerro, miten voisii korjat 165S ohjauklsen, kun viujen boorit on kuluneet sileiksi, että pyörri tyhjää?
- Iso Masa ja Pikkumas
MF 165S ohjausongelm kirjoitti:
Iso Masa ja Pikkumasako sen on korjannut massikoita? Kerro, miten voisii korjat 165S ohjauklsen, kun viujen boorit on kuluneet sileiksi, että pyörri tyhjää?
Huomasin kysymyksesi vasta nyt. Mutta jospa vastaus vielä kelpaa.
Hommaa uudet vivut, ei maksa kovin paljoa. Minullakin on ylimääräinen pystyakseli ja kaikki vivut tehostajamallin ohjaukselle. Myös tehostajan sylinteri löytyy, ei ole Massikan oma malli vaan Leylandin mutta sopii Massikkaan. Siihen on uusi tiivistesarjakin. Muistaakseni sylinteri tihkasi öljyä sylinterin vaippaan messingillä juotetun venttiilin jalan alta. Juotos ilmeisesti pitää korjata.
Myös Multi-Power pumppu on ylimääräisenä. Tuli purkaamolta tilaamani välityspyörästön mukana.
Jossain viestissä kerrottiin huoltomiehen säätäneen ohjaustehostajan pumppua, mutta kaveri ei tiennyt, että mistä.
Pumpussa on säädettävä paineenrajoitusventtiili, se vain sijaitsee tavallan väärällä puolella ainakin niissä pumpuissa, jotka ovat koneen oikealla puolella. Pumppu irroitettuna ja sen alapuoleta löytyy ruuvi jota pystyy kiertämään lattameisselillä. Eiku tiukemmalle, niin paine kasvaa. Ruuvi on pistepuikolla lukittu alkuperäiseen asentoon mutta lukituksen saa auki. - 7431
Iso Masa ja Pikkumas kirjoitti:
Kun huvitukseltasi joudat, käy katsomassa Lokomon metsäkonetta, oliko se nyt malli 909. Sieltä löydät Perkinsin 4248 koneen ja Massikan voimansiirron. Samat kalut löydät MF185 traktorista.
Sinällään öljykylpyisillä jarruilla varustetun 165:n voimansiirto on kytkimestä taaksepäin sama kuin 185:n. Molemmat traktorit löytyvät tekniseti täysin läpikäytyinä ja ulkoasultaan entisöityinä tuolta tallista.MF-metsäkone. Omistin 80-90 luvulla lokomo 909 metsätraktorin. Siihenaikaan mielestäni paras valinta paino/tehosuhteessa. Täysin mf 165 tekniikalla, samat varaosat niin voimansiirtoon,moottoriin kuin myös akselistoon. ainoastaan kärryosa oli lokomon valmistama. Lähti käintiin n. 25 - asteesta ja jokainen konemies tietää, että sitä kylmemmällä ei kannata konetta käynnistää (rauta murtuu ja hydraaliletkut halkee), siloin on parempi vetää aamulla fällyt korville ja nukkua univelaat pois. PS. tein kyllä kosanilla toimivan letkulämmitimen mottoriin pikaliitimillä, mutta eipä sitä paljon tarvittu edellämainitusta systä (on kyllä konehallis vieläkin muistona vanhoista hyvistä ajoista),
- 13371337
täällä tietämätön 168 omistaja kyselee että onko kyseisessä koneessa suurtehopumppu (ohjekirjassa taitaa olla maininta että olisi mutta kolmitie venttiiliä ei näy mailla eikä halmeilla....)vai onko ollut osto vuotena (1975-1979) valinnais eli lisävarusteeksi valittavissa ? tietoa kellään viisaammilla? ja ihan kiinnostuksen vuoksi mitä erilaisia "lisävarusteita" on voinut valita omaan raktoriinsa
- Massikoiden rassaaja
Satasarjalaiseen Multi-Poweriin sai lisävarusteena suurtehopumpun, tietääkseni 185MP:ssä se oli vakiona. Helppo asia todeta yhdellä silmäyksellä, perän vasemmasta pyöreästä sivuluukusta tulee putkien läpiviennit ja astinlaudan takaosassa on käyttöventtiili.
Asensin viime kesänä vakiovaihteiseen 165S Massikkaan suurtehopumpun. Tarvittiin vain Multi-Powerin välityspyörästö ja se vasen sivuluukku sekä venttiili. Suurtehopumppu on rakennettu MP-pumpun yhteyteen, eli kaikkiin MP-malleihin sen voi asentaa suoraan ja vakiovaihteiseen tarvitaan myös välityspyörästö. Vakiovaihteiseen asennettaessa pitää purkaa MP-puolen hammaspyörät suurtehopumpusta pois ja reiät tulpilla umpeen.
Saamarin ahdas tila vain saada pakettina hydraulipumppu ja suurtehopumppu välityspyörästöineen menemään perän sisälle. Mutta konetta ei tarvitse katkaista kun ottaa perän lautaspyörälle menevän vetohammaspyörän pumppumuutoksen ajaksi tieltä pois. Sittenkin saattaa joutua kasaamaan välityspyörästön ja nostolaitepumpun yhteen vasta peräkotelon sisällä.
Välityspyörästön vetohammaspyöriä on kahdella eri pooriluvulla. Minulta löytyy ylimääräisenä harvemmalla poorilla oleva. Vuosimalliin 1973 asti oli harvempi, 1974 alkaen on tiheämpi. Senkin voi tarkistaa vetämällä voimanottoakseli ulos. Akselin päässä on sama pooritus kuin välityspyörästön käyttöhammaspyörässä.
168 taitaa olla hydraulisella ulosoton kytkimellä, joten edellä mainitut ohjeet ei ihan sellaisenaan päde koska olen pelannut vain mekaanisella ulosoton kytkennällä olevien kanssa. 185MP mallia -73 ja 165S mallia -74.
Onko muuten tosi, että sinun 168:ssa ei ole kolmitieventtiiliä siinä istuimen etuosan alla oikealla. Jos ei ole mutta tarvitset, otat kahdella pultilla kiinni olevan kannen pois ja asennat venttiilin sen paikalle.
- 13371337
kiitos hyvistä vastauksista (harvinaisia täällä suomi24),luulen että ei taida olla hyd. ulosoton kytkentää,pitää tarkastella mitä tekis jos ja kun joutuu katkasemaan/avaamaan raktorin niin josku sitä vaihtelis tehokkaampaa hydrauliikkaa ja jne :D
- Massikoiden rassaaja
Selailin englanninkielistä MF168 korjaamokäsikirjaa, jonka onnistuin hankkimaan talvella. Siinä on kuva, jossa vasemmasta perän sivuluukusta tulee suurtehopumpun ulostulo, mutta se on putkitettu käyrällä heti takaisin paluuputkeen.
Kielii siitä, että suurtehopumppu on mutta ei käyttöventtiiliä. Liittyisikö hydrauliseen ulosoton kytkimeen, vai mistä mahtaa olla kyse? - 13371337
pitääpä tutkiskella asiaa, jos vaikka löytyiskin se kaivattu suur-teho pumppu
- 13371337
siis suurtehopummpu
- Oli aina kysyttävää
missäs mahtaa Vermeri vai Velmeriko se tyyppi jolla massikka oli sydämmen asia, ei oo kirjoitellu pitkään aikaan?
- LUFLUFLU
Nivelet on halpoja ja helppo vaihtaa.Kaksoikytkin kulunut monasti kun käytetty rehunteossa silppurin kanssa tms.Moottorin runkolaakerit kuluneet kun tunteja tulee.Jurina ja jyrinä nousee kun tarjoaa kaasua.Tuplasolenoidi voi kiusata mitä luulee ensin startin viaksi mikä ei poistu vaihtamalla.Takapyörän navat vuotaa,jollei öljyjä paljon vaihdeltu samoin tehostaja.
- Massikoiden rassaaja
LUFLUFLU kirjoitti:
Nivelet on halpoja ja helppo vaihtaa.Kaksoikytkin kulunut monasti kun käytetty rehunteossa silppurin kanssa tms.Moottorin runkolaakerit kuluneet kun tunteja tulee.Jurina ja jyrinä nousee kun tarjoaa kaasua.Tuplasolenoidi voi kiusata mitä luulee ensin startin viaksi mikä ei poistu vaihtamalla.Takapyörän navat vuotaa,jollei öljyjä paljon vaihdeltu samoin tehostaja.
Takapyörien navat onkin aika juonikkaat purettavaksi jos tarkoituksena on stefan uusiminen. Planeetan runko on tiukkasovitteisella poorituksella kiinni ulommassa vetoakselissa, eikä irtoa ilman tehokasta ulosvetäjää. Ei kannata ryhtyä toimeen, ellei ole tarvittavia työkaluja.
Tehostajan pumppuun ja sylinteriin saa edullisesti tiivistesarjat eikä vaihtokaan ole erityisen hankala toimenpide. Samalla kannattaa säätää pumpun varoventtiiliä tiukemmalle, paine nousee ja pyörät kääntyy helpommin. Venttiili on pumpun alla niin, että säätö onnistuu vain pumppu irroitettuna.
Startissa solenoidin haarukan akselitappi on epäkesko. Sillä saa säädettyä hammaspyörää lähemmäs hammaskehää. Saattaa auttaa jos startti pyrkii rohahtelemaan. Jos kytkin on auki, samalla kannattaa viilata hammaskehä kuntoon. Moottori pyrkii pysähtymään aina tiettyihin asentoihin ja startin hammaskehä kuluu niistä kohdista.
Tuohon runkolaakereiden kulumiseen en sano mitään. Tallissa on 18000 tuntia ajettu 4248 koneella oleva Massikka, laakerit uusittu kahdesti mutta kampiakselille ei ole tehty mitään. Toisena on kampikoneistoltaan avaamaton 4212 koneella oleva. Ajettu 10000 tuntia, ei jyrise ja öljynpaineet pysyy.
Kaksoiskytkin alkaa jumittaa yleensä säädön puutteessa, ajan myötä myös likaantuessaan. Yhdessäkin Massikassa oli hyvinkin räkättirastaan pesän aineet imeytyneenä kytkimeen, ajettu kauan ilman pohjaluukkua.
- Massikoiden rassaaja
Toinenkin erikoisuus näkyy olevan 168 käsikirjassa. Planeettavaihde on yhdellä hammaspyörällä.
Itsellä öljykylpyjarrullisten 185:n planeetassa on neljä hammaspyörää ja 165:n planeetassa kolme.
Sen tiedän, että planeettoja vahvistettiin Lokomon metsäkoneen aihioiksi tulevissa Massikoissa, mutta että yhdellä. Vanhemman mallin (kuivat jarrut) planeettakin on kahdella hammaspyörällä.- Massikoiden rassaaja
Tässä olin väärässä. Kirjan kuvassa 168 planeetassa on kaksi kehäpyörää, valokuvaa vain on käsitelty niin, että toisen kehäpyörän akselin reikää ei näy.
- 13371337
taitaa olla aika mielenkiintoinen laitos tämä mf 168 mp
- Massikoiden rassaaja
Jos 168 on hydraulisella voimanoton kytkimellä, siinä on suurtehopumppu. Tuon selvitin eilen korjaamokäsikirjasta.
- Massikoiden rassaaja
Laittelin kaverin -69 mallisen 165:n jarrut kuntoon. Kitkalevyt ja paisuttimet uusiksi, toimii hyvin eikä lyö jumiin kuten vahoilla paisuttimilla.
Edellinen omistaja oli tukkinut Sikaflexillä toisen jarrukotelon alapuolella olevan aukon. Koko takasillan putki oli puolillaan öljyä kun akselin stefa vuoti.
Kuivajarrullisessa mallissa akselin stefa on kaksihuulinen. Jos peräöljyä pääsee vuotamaan stefan kuluessa, vuoto tulee ulos huulien välissä reiän kautta ja valuu maahan valussa olevaan kanavaa pitkin. Jarru pysyy kuivana.
Öljyvuoto on korjattava uusimalla stefat, missään tapauksessa ei saa tukkia kanavaa, sillä konstilla tulee ajan mittaan "öljykylpyjarrut" jotka eivät varmasti pidä. Stefat kannattaa ehdottomasti vaihtaa jos jarrut on auki, hinta 30€/kpl. Stefan asento pitää olla reikä alaspäin. - vittuuntunut
Ittellä on ollut 135,165,178 ja näiden perusteella voin sanoa että massikka on aivan paska traktori eli sinuna en edes harkitsisi sellaisen ostoa niissä ei ole mitää muuta hyvää kuin se multipower ja jos sitä ei ole niin sitte on täys paska!
- Mie vaan
Mitähän 165:a vaivaa kun ei jaksa startti vetää? Akku täynnä ja liitokset kaikki käyty läpi. Solenoidin vipukin oli paikkallaan... ei vaan jaksa lähtee vetää konettaa käyntiin.
- ffffffffffffffffffff
Vedä se jollaki toisella koneella käyntihin!"!!!!!!!!!!????_:;
- juhis1985
ei saa vetää käyntiin jos on Multipoverilla varustettu 165
- HaKe
juhis1985 kirjoitti:
ei saa vetää käyntiin jos on Multipoverilla varustettu 165
Saa vetää.....mutta ei se lähde kun moottori ei pyöri.
- jonneeehhh
Itse tykkään kovasti MF:stä.
Plussia
menee puuhun jos vaan oksat kestää
Miinuksia
ES pärisee paremmin
männänpalautusjousi puuttuu
ei toimi nitrometanolilla - fdds
kaikisa traktoreissa on hyvät ja huonot puolet
- voi herraie
tää taas jonnet päristellessä kirjottaaaaaaaaaaaaaaaa
ferkun Perkins moottori on aikasl uja peli. Omassa on 4.203, tuntimittari on jäänyt levolle 14873 tunnin kohdalla. Moottorille ei ole koskaan tehty mitään, kulutus on olematon, vääntö käsittämättömän hyvä, käynnistyy yli -35c pakkasesta ilman liekkihehkua ja lämmitystä HETI, kolisematta, savuttamatta. Traktori muuten ole ihan sohlo varsinkin etuakselista, mutta osa lähinnä naurettavan hintaisia.
Perkinsin malmikasa keulalla, ilman takapainoja etenevyys lumessa ym. lähinnä vanhan Transitin luokkaa:) Ruiskupumpun käyttörattaan keskiöpultti kannattaa jakopäästä kiristää, vaikka mitään oireita ei olekaan ja helevetin tiukkaan. Jos löystyy,menee dieselit öljypohjaan, useammasta tällaisesta kokemus.
Jarrut mielestäni heikot, no mitä muuta Englantilaiselta voisi odottaakaan:)
Kokonaisuutena hyvä peli!!! Tasavirtalaturikin jaksaa pitää akun täynnä,mutta hihnaa pitääkin sitten kiristää kerran päivässä, kas kun on pitkä kuin nälkävuosi, latausssäädin tasavirtalaturissa on usein on-off tyyppiä, saattaapi hukata akusta nestettä. ferkusta on kestävän ja ongelmattoman perustekniikan ansiosta lukuisia muutoksia: "Teollisuus" etuakselit ym. Nokkapumpulliset,...- MF 165 S
Meidä perheessä on ollu ollu 165 S jo n.40 vuotta (joista viimeset 20 vuotta ns. kakkos traktorina). On kyllä ollu aivan uskomattoman luotettava peli, lähtee pakkasella ku pakkasella käyntii valittelematta. Vielä tänäkii päivänä Massikalla tehdään tilan lumityöt, polttopuut ja joitain peltotöitä.
Pari kertaa on traktori pitäny katkasta vaihdelaatikko/kytkinremontin takia, mutta muuten ei oo tarvinnu ku sillontällöin öljyjä ja suodattimia vaihdella.
Tuntimittari pysähty viime kesänä johokii 16000h:n paikkeille, eli alkaa kohta olemaa sisäänajettu.
Ja eipä löydy kovinmonesta tuon ikäsestä traktorista ohjaustehostinta, voi vaikka yhdellä sormella rattia käännellä. :) - lapin mies
miten plttoainejärjestelmä ilmataan kone sammui eikä käynnisty osaako joku neuvoa vm.1974 mf 165 multipover.
- kokemusta ..
Suunnilleen näin :
- polttoainesuodattimen ilmaruuvi auki ja käsipumpulla niin kauan , kunnes suihkuava polttoaine virta on on tasaista .
- sen jälkeen jakajapumpun ilmaruuvi ja taas käsipumpulla sama juttu .
Mikäli ei vielä käynnisty voi löysätä polttoaineputken liitosta suuttimesta ( EI IRTI ASTI !!) ja startata , kun kone lähteen käymään kolmella pytyllä - kiristetetään välittömästi ks, liitos .- lapin mies
näin teimme mutta ei auttanut onko sammutin jääny päälle ajon aikana pumpulta ei mene polttoainetta suihkuputkiin
- zetoräijä
Keittää joka vitun päivä jos on 20c' vitun lämmintä ja kosteusprosentti on 100% eli ei sovellu märjille keleille.. koppi otettava heti vois tai tulee kuumat oltavat.. Kylä traktoriksi nulikoille aivan loistava valinta
- mistä löytäisin?
Olen koko ikäni ajellut töitten vuoksi eri merkkisillä traktoreilla,mutta ei ole 165s massikan voittanutta!varma ja luotettava!itselläni on ollut kyseinen ferku jo vuodesta 1983.haluaisin kysyä kuitenkin kansalta että löytyykö keneltäkään sivulaseja massikkaani?vm .73.olisin kiitollinen jos löytyisi.?joskus näin vertailun,jossa oli vertailussa massey-ferguson 165 ja valmet 502 ja yllättäin 165 mf voitti.(olikohan vuosi 1980?)korjatkaa jos muistin väärin.palmun tehtaita ei ole enää ja laseja on vaikea löytää.Auttakaa.
- lasiasennus
Käy sivulla lasiasennus.com
- tekkijä
Metrimitalla mitat ja hakee lasiliikkeestä,näin tuli omaan . Voihan tuon pleksistäkin leikata,jos löytyy kaupasta jäämäpaloja niin halvempi vaihtoehto.
- ADHH
kiRRKONUMMI !!!
- ferguilija
mikä mahtaa olla vikana masseyssä kun pelittää hyvin kun ihan pienellä tehoilla toimii ,mutta kun tarvii enemmpi kierroksia niin rupeaa roplottaan ja sammuu eikä lähde käyntiin ,saisikohan ilmaa jostain ,mistä ilmataan 168 fergu
- Massikoiden rassaaja
Katsoppa ihan ensimmäiseksi tankin hanalta polttoainepumpulle johtavan putken kunto. Virtaako vapaasti?
Hanan sihti voi olla tukossa tai sitten putkea asennettaessa kumitiiviste on mennyt edellä ja tukkii osittain reiän.
Kun putken ruuvaa irti, kumitiiviste jää sinne kierrereiän pohjalle. Kannattaa ronkkia se sieltä pois ja painaa puken kanssa paikalleen. Silloin ei varmuudella mene putken edellä väliin tukkimaan virtausta. - Wernerska
Siinä on ruiskutuspumppu käynyt väljäksi pitäisi korjata tai vaihtaa, se on kallis remontti. Kaksi tahtiöljyä loraus tankkiin, niin eipä enää sammuile. Tämä on hätäkeino.
- wernerska
Wernerska kirjoitti:
Siinä on ruiskutuspumppu käynyt väljäksi pitäisi korjata tai vaihtaa, se on kallis remontti. Kaksi tahtiöljyä loraus tankkiin, niin eipä enää sammuile. Tämä on hätäkeino.
Omassa 165 mallissessa Ferkussa tuntimittari on mennyt rikki 47 000 tunnin kohdalla ja moottoriin ei ole tehty mitään korjauksia muualta on kylläkin korjattu.
- Masseynisti
Tuolta löytyy vertailukohdetta Mf 165:sta:
https://onedrive.live.com/?cid=DBB60052B27869BC&id=DBB60052B27869BC!138 - prkele
ei perkele. ette te tiiä massikasta juuri mitään. (paitsi pari henkilöä). mutta en kehtaa ruveta tähän kirjottamaan mitään koska tällä palstalla ei voi saaha jårkevää keskustelua aikaan.
- kainuunmies9
itellä -78 165 mp. Huippu laite, ja tunnit alle 3000. takalana pysyy ylläällä koneen sammutuksen jälkeenkin n.puoli tuntia.
kaikki pelaa paitsi töötti. :) - Traktorikortti 1975
Vieläkö tätä keskustelua käydään moisesta laitteesta. Hyvä traktori tietty paikassaan, mutta ei mikään ihme keksintö sentään. Samoja ominaisuuksia löytyi tuohon aikaan muistakin tai oli löytymättä... Nimittäin kytkinpoljin oli 165 Massikassa ihan omaa luokkaa, Massikka 165 kuskin tunnisti jo kävelytyylistä, kun vasen jalka nousi korkeammalle. Ja jos meni tuota kävelyä matkimaan, saattoi tienata mopon vinkkarista näköönsä, herkkähipiäistä sakkia olivat lisäksi Massikan omistajat (Hankkijan kellokkaita) väkäslippalakki päässä.
Paljonhan näitä myytiin aikanaan, siitä johtuu, että paljon on vielä käytössäkin maakunnissa, osa on mennyt paaliin aikaa sitten. En ole kuullut, että Massikka 165 olisi kelvannut vientiin käytettynä, ellei ihan yksittäisiä sitten viety aikanaan Viroon 1990-luvulla. Ford 5000 oli se jota vietiin ja viedään vissiin vieläkin ulkomaille käytettynä.
Jossain vaiheessa Massikka 165 kasattiin Suomessakin, tämä tieto huoltomiehiltä kuultuna. Jostain kohtaa kuulemasti tunnistaa Suomessa "valmistetun" Massikka 165 mallin, ilmeisesti joku valmistuskilpi (?), josta asia ilmenee. Jos jollakin asiasta enempi tietoa, niin voisi kertoa lisää.- Verkuilija
osaako joku neuvoa, haluaisin asentaa kiertopumpullisen letkulämmittimen 1500w
Vm 70 165 Ferkuun , maksaa Kiinan pojilla n. 80-90 taalaa.
16 mm letkulähdöt.
Eli saako lohkoon joidenkin tulppien paikalle "lähdöt"?
Tietysti voi kiertää syylarissakin, ettei koneen käynnistyessä,
syöksähdä jäistä nestettä kiertoon.
- Massikkaniekkonen
Jos traktorilla on ajettu 20000 tuntia, siihen on jo keritty tekemään muutama kytkinremonttikin. Yleensä ne korjaukset tulee sitten tuonne moottoripuolelle. Öljyvuotoja sun muuta remppaa. Osat ovat halpoja ja jos vielä itse osaa korjata niin, traktorista saa käyvän pelin.
- ettäsilleeen
Kaivoit sitten taas tämän vanhan ketjun esille...
Nostele vaan sitä vasenta jalkaasi korkeammalle kävellessäsi, on se kytkin niin jäykkä, vaikka olis vaihdettu jo useamman kerran tässä vuosien aikana ;D - Maono
Entäs poloven nivelet,isäni on jonkun verran ajanut 165,lla(2kpl) ja on vaihhettu kumpaankin polveen nivel.
- jotaihyvääki
Se on taivaspaikka varma, jos on Massikka 165 traktorilla 20000tuntia ajanut, niin paljon on jo maan päällä kärsimystä ollu, että ei enää koksipuolelle saa lähetettä tuonpuoleiseen.
- Anonyymi
jotaihyvääki kirjoitti:
Se on taivaspaikka varma, jos on Massikka 165 traktorilla 20000tuntia ajanut, niin paljon on jo maan päällä kärsimystä ollu, että ei enää koksipuolelle saa lähetettä tuonpuoleiseen.
Kyllä se on rangaistus, jos jollakin 4000-5000 fordilla joutuu työ homman laitaan...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se on rangaistus, jos jollakin 4000-5000 fordilla joutuu työ homman laitaan...
Fordeilla ja Valmeteilla ne oikeat työhommat vaan tehtiin siihen aikaan. Ei näkynyt Massikoita urakkahommissa, Hankkijauskoisten peltolänteillä kyllä paljonkin.
- jyryjryjj
Muistaa miten polvi oli kipeä ihan parikymppisenä kun keväällä oli sonnanajoa lähes viikko etukuormaajalla.Jarrut tarraa kiinni kun pakitti ja eteenpäin sitten hellitti ongelmaa.Myös tosi huono lähtemään kylmänä käymään ja syksyllä jo heti eetteriä.
Perä alkoi sitten kolkottamaan kuormainajosta ja huonot runkolaakerit helppo tunnistaa jurinasta kun huudattaa jos aikoo ostaa.Ihmeen huono ajoasento pitkään ajaessa kuten 275 ja hartiat oli jumissa pidemmällä miehellä niin että kipeää teki?
Siksi traktorin saattohoito jyräykseen myös jäi pois. - kaameehärpäke165
Jokohan Pertti on löytänyt Massikkansa, kun on ollut aikaa etsiä.
- Pertti165
13 vuotta sitten Pertti tuossa aloituksessa kyseli 165 massikasta. Joku on nostanut tämän ylös. Mikähän mahtaa olla syy? Taidan arvata.
- jtrere
En ole Valmet mies. Ferku on kyllä hyvä
- Olsy
Saako mf165 jarrutangon vaihdettua samasta lävistää mistä se menee runkoon
- OlSy
Meinaan edellä olevan asiantuntijuuden perusteella luulisi tiedon tulevan kuin apteekin hyllyltä. Ei nimittäin yhtään huvittaisi renkaan irrotusta ja sitä kautta purkaminen, joka on aika iso homma, verrattuna siihen jos sen saa vaihdettua tuon läpivienti kautta.
- Anonyymi
Kannattaa ostaa
- Anonyymi
Kannattaa ostaa, jos käyntiin lähtee samalta istumalta, muut viat on helppo korjata, harvinaisempia vikoja lukuun ottamatta ja niitäkin vikoja joskus vastaan tulee kaikissa merkeissä.
- Anonyymi
Kannattaa ostaa jos hinta on kohdallaan. Samoin kun kaikki muutkin merkit. 165 kohdalla vaan romuistakin pyydetään toimivan hintoja kun ovat niin suosittuja. Samoin tietenkin muutkin suosikkimallit kuten 35. 135, ja vastaavat fordit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1105875Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453833Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503285Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4652691Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2681720- 871396
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde321383Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151346- 771268
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1541255