Jatkan vieläkin jauhamista.

Edellisen alotukseni vastauksista, tai osasta niistä tuli mieleen, että ku 'kaikki' sanoo, ettei toista voi omistaa jne. Ni, silti tuli noita vastauksia lukiessa mieleen, että sitä kuitenkin koetaan vähä niinku olevansa sen toisen omistajia, tai koetaan olevansa sen toisen omaisuutta. Jotta niinku, suotko sille omistamallesi ihmiselle ihmisenä oloa? Suotko itsellesi ihmisenä olon? Vai meneeks se niin, että parisuhteessa kun on, ja pysyäkseen siinä uskollisena täytyy olla tunteeton omistaja?

46

1142

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Harm

      omistaa todellakin suhteessa toisen ihmisen siltä osin että vain hänellä on esimerkiksi lupa olla intiimissä kanssa käymisessä tämän henkilön kanssa sen suhteen ajan.

      Näin suhde toimii, se on vain yksinkertainen tosiasia eikä se sisällä oikeastaan mitään muuta lupauksia kuin tuon yhden ainoan. Toki yleiseen säädyllisyyteen kuuluu ettet tuhoa toisen omaisuutta ja hakkaa häntä mutta se nyt koskee myös ventovieraitakin.

      Tai tarkemmin sanottuna he omistavat toinen toisensa tuolta osin. ;)

      Kuka sanoi etten minä voisi olla myös romanttinen?

      • ja mahdollisesti myös suhteen ulkopuolella oleviin, ni tottuuhan siihen ja sittehän sitä tulee tukahdutettua sillä hiljaisuudella ne tunteet sitä omaa kumppaniaankin kohtaan. Näin minä näkisin asian.


      • Harm
        relaxed_eyes kirjoitti:

        ja mahdollisesti myös suhteen ulkopuolella oleviin, ni tottuuhan siihen ja sittehän sitä tulee tukahdutettua sillä hiljaisuudella ne tunteet sitä omaa kumppaniaankin kohtaan. Näin minä näkisin asian.

        ja teot ovat kaksi eri asiaa.

        Oma mieli kun on kuin hevonen joka täytyy lannistaa muutenhan sillä ratsastuksesta nauttiminen ei tule koskaan onnistumaan.


    • Mr.Kalluppi

      Jokaisella yksilöllä on kaipaus vapauteen. Vapauden salliminen parisuhteessa on välttämätöntä, muutoin parisuhde tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Tokihan vapauden rinnalla pitää olla myös vastuunkantaminen. Vasta kun puolisot luottavat toisiinsa, sallivat toisilleen elämisen vapauden, he kykenevät rakastamaan toisiaankin. Omistushalu tuhoaa orastavankin suhteen. Pahimmillaan omistamishalu ylittää jo mielenterveyden järkkymisen rajat. Silloin on vitsitkin vähissä.

    • Ladalla pääsee.

      Minä maksan viulut jotta nainen pääsee Ladalla kauppaan. Olen pahainen kapitalistisika, ja tässä tapauksessa omistan sekä auton että naisen.

    • -ukko-

      kuuluu, että on siihen pariin seksuaalinen omistusoikeus. Muilta osin ollaan tietty itsenäisiö yksilöitä.

      Asia ei vaan ole noin yksinkertainen. Siitä rajoitetusta omistusoikeudesta seuraa sosiaalisesti kaikenlaista mutkaa matkaan. Esimerkkinä nyt vaikka
      - Naisten oikeus pitää hauskaa, eli flirttailla yökerhon tanssilattialla. Johonkin rajaan asti on ok tanssia vieraiden miesten kanssa lantioliikkeiden avustuksella - ja jossain kohtaa ylitetään sen omistusoikeuden ja omaisuutenaolon raja.
      - Miesten oikeus tiirailla hyvännäköisiä mimmejä terassilla. Johonkin rajaan asti jokaisen naisen on se hyväksyttävä - ja jossain kohdassa se ylittää samaisen rajan.

      Parisuhde om kompromissien kyllästämä tapa elää.
      Ja parisuhteessa täytyy vissiin olla tunteellinen omistaja?

      • Sitä pitää vain olla. Keskittyä siihen olemiseen ja olemassaolevaan.

        Naisella on oikeus tehdä ihan mitä vaan, samoin miehellä. Sitei kukaan toinen voi määrittää kuin itse, että mitä niistä oikeuksistaan käyttää ja mitä jättää käyttämättä.


      • Omistamiseen ei koskaan liity tunteita. Tai, jos jotakin omistetaan tunteellisista syistä ni lähes poikkeuksetta se on sitte sellasta joka syö enemmän kuin tuottaa.

        Ja jos parisuhteessa on tunteellinen omistaja, ni kyllähän se suhde sillo syö takin tyhjäksi.


      • -ukko-
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Sitä pitää vain olla. Keskittyä siihen olemiseen ja olemassaolevaan.

        Naisella on oikeus tehdä ihan mitä vaan, samoin miehellä. Sitei kukaan toinen voi määrittää kuin itse, että mitä niistä oikeuksistaan käyttää ja mitä jättää käyttämättä.

        yksinkertasesti ajat takaa sitä avointa suhdetta? Koska tuolla määritelmällä ei mun ymmärtääkseni muu ole mahdollista?

        Oikeus on semmonen sana, jota joudutaan määrittämään aina uudestaan, tapaus tapaukselta. Jossain vaiheessa kuitenkin parisuhteessa joudutaan ýhdessä sopimaan - ja olemaan yhtä mieltä - siitä mitä ne molempien yksilölliset oikeudet käsittää. Yleensä siinä tulee sovittua joistakin rajoituksista yksilöllisen vapauden suhteen.

        Mulla ei ole moraalista kantaa siihen, miten ne oikeudet tulee määritellä. Mutta jokaisessa suhteessa ne väistämättä määritellään, jossain löysemmin, toisessa tiukemmin. Niiden rajojen ylittäminen on sitten sitä pettämistä.

        On oikein keskittyä olemassaolevaan, noin niinku filosofisesti ajateltuna. Mutta ne sopimukset, joita parisuhteessa tehdään, koskevat useinkin myös tulevaisuutta: siihen vaikuttaa tietysti eniten tuo lapsihomma. Varsinkaan naisten mielestä ei ole aina mielekästä keskittyä pelkästään olemassaolevaan, kun se lapsihommelikin painaa niskassa. Ne penteleet kyselevät sen jatkuvuuden perään. Helposti tulee miehen lupailtua siitäkin asiasta jotain.


      • -ukko- kirjoitti:

        yksinkertasesti ajat takaa sitä avointa suhdetta? Koska tuolla määritelmällä ei mun ymmärtääkseni muu ole mahdollista?

        Oikeus on semmonen sana, jota joudutaan määrittämään aina uudestaan, tapaus tapaukselta. Jossain vaiheessa kuitenkin parisuhteessa joudutaan ýhdessä sopimaan - ja olemaan yhtä mieltä - siitä mitä ne molempien yksilölliset oikeudet käsittää. Yleensä siinä tulee sovittua joistakin rajoituksista yksilöllisen vapauden suhteen.

        Mulla ei ole moraalista kantaa siihen, miten ne oikeudet tulee määritellä. Mutta jokaisessa suhteessa ne väistämättä määritellään, jossain löysemmin, toisessa tiukemmin. Niiden rajojen ylittäminen on sitten sitä pettämistä.

        On oikein keskittyä olemassaolevaan, noin niinku filosofisesti ajateltuna. Mutta ne sopimukset, joita parisuhteessa tehdään, koskevat useinkin myös tulevaisuutta: siihen vaikuttaa tietysti eniten tuo lapsihomma. Varsinkaan naisten mielestä ei ole aina mielekästä keskittyä pelkästään olemassaolevaan, kun se lapsihommelikin painaa niskassa. Ne penteleet kyselevät sen jatkuvuuden perään. Helposti tulee miehen lupailtua siitäkin asiasta jotain.

        En aja avointa suhdetta takaa. Ajattelen vaan, että ihmisillä olis paljo parempi olla ku ne uskaltais luopua kurjuudestaan. Mutku ihminen on niin tyhmä, että se haluu kokea pettymyksen toisensa perään.

        Ja ihmissuhteissa kaikki rajat on sitte niin häilyväisiä, että mikä on esmes toisen tai oman elintilan rajoittamista, ja mikä taas on sitten kunnioittamista, ettei siihen mul ainakaan ole minkäänlaista sanomista.

        Sen minä vaan tiedän, että hyvä on olla, kun ei tarvii toisen elämiseen puuttua, eikä toinen puutu myöskään omaan elämiseen. Mut sitte ku ollaan yhdessä, ni sitte sitä kans ollaan yhdessä ja siinäkin on hyvä olla.

        >Helposti tulee miehen lupailtua siitäkin asiasta jotain.

        Lupauksiin pitäis miesten ottaa lapsenmieli kehiin, niinku miehet muissakin asioissa sen ottavat. Lapsi ei ikinä lupaa mitään, jos se jo etukäteen tietää, ettei se sitä satavarmasti voi pitää, ootko huomannu tällästä? No kuitenkin, jossain kohtaa se alkaa mennä pieleen, ku kerran niitä katteettomia lupauksia alkaa olla. Ja mistä se sitten taas johtuu, että niitä lupauksia vaaditaan? Sitäkään en tiedä, mut sen tiedän, että lupauksen kuuluisi aina olla omaehtoinen.


      • Harm
        relaxed_eyes kirjoitti:

        En aja avointa suhdetta takaa. Ajattelen vaan, että ihmisillä olis paljo parempi olla ku ne uskaltais luopua kurjuudestaan. Mutku ihminen on niin tyhmä, että se haluu kokea pettymyksen toisensa perään.

        Ja ihmissuhteissa kaikki rajat on sitte niin häilyväisiä, että mikä on esmes toisen tai oman elintilan rajoittamista, ja mikä taas on sitten kunnioittamista, ettei siihen mul ainakaan ole minkäänlaista sanomista.

        Sen minä vaan tiedän, että hyvä on olla, kun ei tarvii toisen elämiseen puuttua, eikä toinen puutu myöskään omaan elämiseen. Mut sitte ku ollaan yhdessä, ni sitte sitä kans ollaan yhdessä ja siinäkin on hyvä olla.

        >Helposti tulee miehen lupailtua siitäkin asiasta jotain.

        Lupauksiin pitäis miesten ottaa lapsenmieli kehiin, niinku miehet muissakin asioissa sen ottavat. Lapsi ei ikinä lupaa mitään, jos se jo etukäteen tietää, ettei se sitä satavarmasti voi pitää, ootko huomannu tällästä? No kuitenkin, jossain kohtaa se alkaa mennä pieleen, ku kerran niitä katteettomia lupauksia alkaa olla. Ja mistä se sitten taas johtuu, että niitä lupauksia vaaditaan? Sitäkään en tiedä, mut sen tiedän, että lupauksen kuuluisi aina olla omaehtoinen.

        valoja vannotaan ja toiseen uskotaan koska se vahvistaa tunteita ja sidettä toiseen.

        Voi olla ettet ole koskaan tuntenut moista tunnetta ja sen takia sinua ahdistaa jos sinua rajoitetaan eikä sinulla ole tarvetta rajoittaa toista.

        Mutta älä ihmeessä mene sitten lupaamaan mitään jota et pysty pitämään.


      • Harm kirjoitti:

        valoja vannotaan ja toiseen uskotaan koska se vahvistaa tunteita ja sidettä toiseen.

        Voi olla ettet ole koskaan tuntenut moista tunnetta ja sen takia sinua ahdistaa jos sinua rajoitetaan eikä sinulla ole tarvetta rajoittaa toista.

        Mutta älä ihmeessä mene sitten lupaamaan mitään jota et pysty pitämään.

        Kuka kehtaa mennä sanomaan toiselle mitä sille on sallittua ja mikä sille ei oo sallittua?


      • Harm
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Kuka kehtaa mennä sanomaan toiselle mitä sille on sallittua ja mikä sille ei oo sallittua?

        parisuhteen kuvaan että tällaisia sopimuksia tehdään, kuten sanoin rajoittamalla itseä ja toista ihmistä suhteen ulkopuolisille kontakteille se luo yhtenäisyyden tunteen useimmille ihmisille suhteen sisäpuolelle.

        Ja voin kertoa että silloin voit katsella toista niin että hänessä silmä lepää. Toiset miehet voivat vilkuilla naista ja naiset flirttailla miehelle mutta molemmat tietävät että kuulutte yhteen ja kukaan ei teitä voi koskettaa kuten se toinen.

        En usein sanota tätä koska termi "seksikäs" on nykyisin ylikäytetty mutta tuo yhteenkuuluvuus ja esimerkiksi yhteiset katseet toisiaan kohtaan tuntuvat selkäpiissä asti. Se on suhteellisen seksikäs fiilis kaiken kaikkiaan.

        Jos koet asian toisin niin ei voi mitään.


      • -ukko-
        relaxed_eyes kirjoitti:

        En aja avointa suhdetta takaa. Ajattelen vaan, että ihmisillä olis paljo parempi olla ku ne uskaltais luopua kurjuudestaan. Mutku ihminen on niin tyhmä, että se haluu kokea pettymyksen toisensa perään.

        Ja ihmissuhteissa kaikki rajat on sitte niin häilyväisiä, että mikä on esmes toisen tai oman elintilan rajoittamista, ja mikä taas on sitten kunnioittamista, ettei siihen mul ainakaan ole minkäänlaista sanomista.

        Sen minä vaan tiedän, että hyvä on olla, kun ei tarvii toisen elämiseen puuttua, eikä toinen puutu myöskään omaan elämiseen. Mut sitte ku ollaan yhdessä, ni sitte sitä kans ollaan yhdessä ja siinäkin on hyvä olla.

        >Helposti tulee miehen lupailtua siitäkin asiasta jotain.

        Lupauksiin pitäis miesten ottaa lapsenmieli kehiin, niinku miehet muissakin asioissa sen ottavat. Lapsi ei ikinä lupaa mitään, jos se jo etukäteen tietää, ettei se sitä satavarmasti voi pitää, ootko huomannu tällästä? No kuitenkin, jossain kohtaa se alkaa mennä pieleen, ku kerran niitä katteettomia lupauksia alkaa olla. Ja mistä se sitten taas johtuu, että niitä lupauksia vaaditaan? Sitäkään en tiedä, mut sen tiedän, että lupauksen kuuluisi aina olla omaehtoinen.

        sun elämästä mitään. Mutta tästä vastauksesta saan sen kuvan, että itse elät samantapasessa tilanteessa kuin minä: kaksi aikuista seurustelee, vaan ei ole perustamassa perhettä. Itse koen tämmösen aikuisten pelkkään tykkäämiseen perustuvan rakkauden vapauttavaksi.

        Kaikki perhekysymykset on pois keskustelusta. Silloin voi todellakin miettiä sitä suhdetta kahden kauppana ja se näyttäytyy erilaisena, kuin silloin, kun samassa parisuhdesopimusten rytäkässä keskustellaan vauvoista, päivähoidon järjestämisestä, ylitöiden merkityksestä vanhempien ja lasten väliselle suhteelle, koliikista ja kuraattoritapaamisista.

        Rakkaus on semmonen ansa. Siihen asetetaan toiveita, ja ne toiveet ripustetaan toisen ihmisen niskaan ja käsketään sen kantaa sitä ihanaa taakkaa. Yleensä molemmat mies ja nainen tekee sen toisilleen. Ja molemmat lupaa kantaa sitä. Miksi? No yleensä varmaan ihan itsekkäistä syistä. Jos en minä kanna tuon rakkautta, ei sekään kanna minun? Tulen siihen päätelmään, että siinä on kyse turvallisuuden kaipuusta:molemmay lupaa jotain toisilleen saadakseen turvallisuutta.

        Tässä iässä sen tietää jo, että loppupeleissä me kaikki ollaan kuitenkin yksin. Toisista voi saada seuraa matkalle. Se voi sitten kauhistuttaa ja aiheuttaa loppuun asti sellaista rakkauden peliä, missä pakotetaan toisen tunteita. Mutta hyvin jos käy, niin jossain vaiheessa oppii, ja on mahdollisuus, rakastaa juuri tuolla tavalla vapaasti: koska molemmat haluavat, ei muista syistä.

        Lapsista: lapset lupaa mun kokemuksessa aina sitä, mitä ne olettaa vanhempien odottavan. Ei siksi, että ne pelkäisivät vanhempiaan, vaan siksi, että rakastavat heitä: rakkauden ostaminen, lupaaminen ja lunstaminen lähtee jo sieltä. Miksi sen täytyy niin mennä, sitä en tiedä.


      • -ukko- kirjoitti:

        sun elämästä mitään. Mutta tästä vastauksesta saan sen kuvan, että itse elät samantapasessa tilanteessa kuin minä: kaksi aikuista seurustelee, vaan ei ole perustamassa perhettä. Itse koen tämmösen aikuisten pelkkään tykkäämiseen perustuvan rakkauden vapauttavaksi.

        Kaikki perhekysymykset on pois keskustelusta. Silloin voi todellakin miettiä sitä suhdetta kahden kauppana ja se näyttäytyy erilaisena, kuin silloin, kun samassa parisuhdesopimusten rytäkässä keskustellaan vauvoista, päivähoidon järjestämisestä, ylitöiden merkityksestä vanhempien ja lasten väliselle suhteelle, koliikista ja kuraattoritapaamisista.

        Rakkaus on semmonen ansa. Siihen asetetaan toiveita, ja ne toiveet ripustetaan toisen ihmisen niskaan ja käsketään sen kantaa sitä ihanaa taakkaa. Yleensä molemmat mies ja nainen tekee sen toisilleen. Ja molemmat lupaa kantaa sitä. Miksi? No yleensä varmaan ihan itsekkäistä syistä. Jos en minä kanna tuon rakkautta, ei sekään kanna minun? Tulen siihen päätelmään, että siinä on kyse turvallisuuden kaipuusta:molemmay lupaa jotain toisilleen saadakseen turvallisuutta.

        Tässä iässä sen tietää jo, että loppupeleissä me kaikki ollaan kuitenkin yksin. Toisista voi saada seuraa matkalle. Se voi sitten kauhistuttaa ja aiheuttaa loppuun asti sellaista rakkauden peliä, missä pakotetaan toisen tunteita. Mutta hyvin jos käy, niin jossain vaiheessa oppii, ja on mahdollisuus, rakastaa juuri tuolla tavalla vapaasti: koska molemmat haluavat, ei muista syistä.

        Lapsista: lapset lupaa mun kokemuksessa aina sitä, mitä ne olettaa vanhempien odottavan. Ei siksi, että ne pelkäisivät vanhempiaan, vaan siksi, että rakastavat heitä: rakkauden ostaminen, lupaaminen ja lunstaminen lähtee jo sieltä. Miksi sen täytyy niin mennä, sitä en tiedä.

        Siis elän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Tuon perheenkin voi vaan käsittää niin monella eri tapaa, muttei siitä näiltä osin sen enempää. Mul on vaan yks eroon päättynyt avioliitto takana, josta myös pari muksua.

        Mut siis joo. Se onkin niin ironista kuin se onkin, ni turvallisuuden vuoks tehdään niitä lupauksia, jotka sitten rikkoutuessaan aiheuttavat sitä turvattomuutta.


      • -ukko-
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Siis elän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Tuon perheenkin voi vaan käsittää niin monella eri tapaa, muttei siitä näiltä osin sen enempää. Mul on vaan yks eroon päättynyt avioliitto takana, josta myös pari muksua.

        Mut siis joo. Se onkin niin ironista kuin se onkin, ni turvallisuuden vuoks tehdään niitä lupauksia, jotka sitten rikkoutuessaan aiheuttavat sitä turvattomuutta.

        olla edes oltu kovin eri mieltä mistään. Ironiastakin olen samaa mieltä - paitsi että ei se ehkä ole niinkään ironista - pikemmin tragikoomista. Koska mua ei huvita hymyillä vittumaisen vinosti kenellekään, ei edes itselleni.

        Toiseen ketjuun voi jäädä kysymys siitä turvallisuudesta: miksi se on niin tärkeää, että sen vuoksi luvataan sellaistakin, mitä ei pystytä pitämään.


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Siis elän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Tuon perheenkin voi vaan käsittää niin monella eri tapaa, muttei siitä näiltä osin sen enempää. Mul on vaan yks eroon päättynyt avioliitto takana, josta myös pari muksua.

        Mut siis joo. Se onkin niin ironista kuin se onkin, ni turvallisuuden vuoks tehdään niitä lupauksia, jotka sitten rikkoutuessaan aiheuttavat sitä turvattomuutta.

        lupaukset on sitten tarkalleen ottaen olleet tai kysynpä näin sittenkin, että mitä miehet mielestäsi lupaavat naisille, mitä eivät oikeasti haluaisikaan luvata? Mun käsityksen mukaan kuitenkin useimmat miehet haluavat lapsia, oman kodin jne. eli ei ne niitä vastentahtoisesti hanki. Et kai sinäkään lapsiasi kadu, en usko.


      • Mangusti. kirjoitti:

        lupaukset on sitten tarkalleen ottaen olleet tai kysynpä näin sittenkin, että mitä miehet mielestäsi lupaavat naisille, mitä eivät oikeasti haluaisikaan luvata? Mun käsityksen mukaan kuitenkin useimmat miehet haluavat lapsia, oman kodin jne. eli ei ne niitä vastentahtoisesti hanki. Et kai sinäkään lapsiasi kadu, en usko.

        mut sitä vaan tulee luvattua liikoja. Ja se liikojen lupaaminen liittyy myös olennaisena osana se, ettei tiedä tai tajua mistä luopuu, vaikka siitä moneen kertaan etukäteen puhutaankin.

        Oikeastihan miehet haluu sitoa naisen ja lapset kotiin, ja itte jatkaa elämäänsä niinku ennenkin. Riippuu tietty hiukkasen iästäkin, tai siitä kypsyydestä.


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        mut sitä vaan tulee luvattua liikoja. Ja se liikojen lupaaminen liittyy myös olennaisena osana se, ettei tiedä tai tajua mistä luopuu, vaikka siitä moneen kertaan etukäteen puhutaankin.

        Oikeastihan miehet haluu sitoa naisen ja lapset kotiin, ja itte jatkaa elämäänsä niinku ennenkin. Riippuu tietty hiukkasen iästäkin, tai siitä kypsyydestä.

        eri mieltä :)

        Mie en mihinkään tollasiin sitomisleikkeihin alkas, siinähän menee elämä pilalle. Ennemmin mä haluaisin olla enemmän sielä kotosalla tössyköimässä.


        Lapset pitää ottaa mukaan ja näyttää, miten käpyjä kerätään säkkiin :)


      • suminagashi kirjoitti:

        eri mieltä :)

        Mie en mihinkään tollasiin sitomisleikkeihin alkas, siinähän menee elämä pilalle. Ennemmin mä haluaisin olla enemmän sielä kotosalla tössyköimässä.


        Lapset pitää ottaa mukaan ja näyttää, miten käpyjä kerätään säkkiin :)

        Mutta jäi sanomatta, että lastenhankkimisessa on myös olennaisena osana naisten liiat lupaukset.


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        Mutta jäi sanomatta, että lastenhankkimisessa on myös olennaisena osana naisten liiat lupaukset.

        jäänyt paitsi, jota edelleen haaveilisin, leppoisan koti-isän rooli :/

        Ei musta taida enä koti-isää tulla...ei jaksa enää nollasta lähteä...


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        mut sitä vaan tulee luvattua liikoja. Ja se liikojen lupaaminen liittyy myös olennaisena osana se, ettei tiedä tai tajua mistä luopuu, vaikka siitä moneen kertaan etukäteen puhutaankin.

        Oikeastihan miehet haluu sitoa naisen ja lapset kotiin, ja itte jatkaa elämäänsä niinku ennenkin. Riippuu tietty hiukkasen iästäkin, tai siitä kypsyydestä.

        miehet ovat semmoisia, mutta onhan miehissä ja miehissä eroa. Tuohan kuulostaa sitten lähinnä siltä, että mies nimenomaan haluaa omistaa naisen ja lapset, mutta ei sitten kuitenkaan viihdy perheen parissa tai että muut asiat menevät edelle. Sittenhän ei kannata perhettä perustaakaan, jos se ei ole tärkeysjärjestyksessä suht korkealla.

        Vieläkin jäi uteliaisuutta kaivelemaan tuo liikojen lupaileminen... siis mitä liikoja?


      • Mangusti.
        suminagashi kirjoitti:

        eri mieltä :)

        Mie en mihinkään tollasiin sitomisleikkeihin alkas, siinähän menee elämä pilalle. Ennemmin mä haluaisin olla enemmän sielä kotosalla tössyköimässä.


        Lapset pitää ottaa mukaan ja näyttää, miten käpyjä kerätään säkkiin :)

        minäkin olen ollut monessa miehessä huomaavinani.


      • suminagashi kirjoitti:

        jäänyt paitsi, jota edelleen haaveilisin, leppoisan koti-isän rooli :/

        Ei musta taida enä koti-isää tulla...ei jaksa enää nollasta lähteä...

        Sama asia tääl kans vähä kaivaa, mut mä oon aatellu, et jos sellanen vahinko sattuis, ni kyllä mä laitan akan töihin ja jään itte kotiin.

        Ja lastenlasten kanssa sit viimestään otan takas.


      • Mangusti. kirjoitti:

        miehet ovat semmoisia, mutta onhan miehissä ja miehissä eroa. Tuohan kuulostaa sitten lähinnä siltä, että mies nimenomaan haluaa omistaa naisen ja lapset, mutta ei sitten kuitenkaan viihdy perheen parissa tai että muut asiat menevät edelle. Sittenhän ei kannata perhettä perustaakaan, jos se ei ole tärkeysjärjestyksessä suht korkealla.

        Vieläkin jäi uteliaisuutta kaivelemaan tuo liikojen lupaileminen... siis mitä liikoja?

        Ja yleensä vielä naisen kanssa.

        Siis, niitä liikojahan lupaillaan puolin ja toisin, ei pelkästään miehet, vaan naiset myös. Sitte nainen jossain kohtaa sanoo, että emmä tienny, että tää on tällästä, emmä halunnu tällästä elämää ja siinä kohtaahan se kaatuu sit miehen päälle, ku mies on luvannu perheestään huolta pitää, ni ei enää riitäkään se pelkkä taloudellinen turva, vaan sitte pitää jo pitää kaikinpuolin muutenkin huolta siitä perheestä ja sellastahan elämää taas mies ei halunnut, saati sille oli luvattu jotain muuta. Tavallinen tarina.


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Ja yleensä vielä naisen kanssa.

        Siis, niitä liikojahan lupaillaan puolin ja toisin, ei pelkästään miehet, vaan naiset myös. Sitte nainen jossain kohtaa sanoo, että emmä tienny, että tää on tällästä, emmä halunnu tällästä elämää ja siinä kohtaahan se kaatuu sit miehen päälle, ku mies on luvannu perheestään huolta pitää, ni ei enää riitäkään se pelkkä taloudellinen turva, vaan sitte pitää jo pitää kaikinpuolin muutenkin huolta siitä perheestä ja sellastahan elämää taas mies ei halunnut, saati sille oli luvattu jotain muuta. Tavallinen tarina.

        naisen ja mahdollisesti lapsiakin kotiin kököttämään ja taloudellisesti huollettaviksi, mutta niistä tuleekin emotionaalinen/henkinen riippakivi, kun niitä ei oikein jaksaiskaan tunne/henkisellä tasolla? LOL Tässähän on sitten kyse joko siitä, että mies ei ole vielä perhe-elämän vaatimusten tasolla oleva yksilö tai sitten siitä, että mies on valinnut väärän naisen itselleen, koska ei jaksa kököttää tämän kanssa siellä kotona. :D

        Heräsi mielenkiinto: mitä naiset oikein lupaavat? Että pelkkä ruoka pöytään ja katto pään päälle riittää vai?

        Omituisia miehiä ja naisia säkin tapaat. :)


      • Mangusti. kirjoitti:

        naisen ja mahdollisesti lapsiakin kotiin kököttämään ja taloudellisesti huollettaviksi, mutta niistä tuleekin emotionaalinen/henkinen riippakivi, kun niitä ei oikein jaksaiskaan tunne/henkisellä tasolla? LOL Tässähän on sitten kyse joko siitä, että mies ei ole vielä perhe-elämän vaatimusten tasolla oleva yksilö tai sitten siitä, että mies on valinnut väärän naisen itselleen, koska ei jaksa kököttää tämän kanssa siellä kotona. :D

        Heräsi mielenkiinto: mitä naiset oikein lupaavat? Että pelkkä ruoka pöytään ja katto pään päälle riittää vai?

        Omituisia miehiä ja naisia säkin tapaat. :)

        Kato erotilastoja. Onnellinen perhe, vai mikä se ny oli, vai oliks sellasta jossain?

        Se nyt on sama mitä luvataan ja kuka lupaa, ku kuitenkin kaikki lupaa liikoja sillonku vauvakuume on kovimmillaan.


      • Mangusti. kirjoitti:

        naisen ja mahdollisesti lapsiakin kotiin kököttämään ja taloudellisesti huollettaviksi, mutta niistä tuleekin emotionaalinen/henkinen riippakivi, kun niitä ei oikein jaksaiskaan tunne/henkisellä tasolla? LOL Tässähän on sitten kyse joko siitä, että mies ei ole vielä perhe-elämän vaatimusten tasolla oleva yksilö tai sitten siitä, että mies on valinnut väärän naisen itselleen, koska ei jaksa kököttää tämän kanssa siellä kotona. :D

        Heräsi mielenkiinto: mitä naiset oikein lupaavat? Että pelkkä ruoka pöytään ja katto pään päälle riittää vai?

        Omituisia miehiä ja naisia säkin tapaat. :)

        jos on menny ohi(ja jos jaksat lukee)

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000035918014


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        jos on menny ohi(ja jos jaksat lukee)

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000035918014

        ainakaan kaikkien miesten kohdalla. Mä tapailin joitakin vuosia sitten miestä, joka kovasti valitteli sitä kun ex-vaimo ei halunnut lasta hänen kanssaan. Oli pikkasen liian kova vauvakuume miehellä päällä, joten mä lähdin siitä sitten kävelemään. No, ei se ollut tietenkään ainut syy.

        Kyllähän useimmat niistäkin miehistä, jotka tekevät lapsen vähän niin kuin naisen painostuksen alla, kuitenkin sitten ihastuvat ikihyviksi lapsiinsa niiden synnyttyä. Sä annat nyt miehistä suht raakalaismaisen kuvan.


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Kato erotilastoja. Onnellinen perhe, vai mikä se ny oli, vai oliks sellasta jossain?

        Se nyt on sama mitä luvataan ja kuka lupaa, ku kuitenkin kaikki lupaa liikoja sillonku vauvakuume on kovimmillaan.

        lapset ja vauvakuume on onnellisen parisuhteen turmio? Sen jälkeenkö mies voi vasta ruveta siihen ihanaan ja onnelliseen parisuhteeseen, kun lapset synnyttänyt vaimo on ex-vaimo ja lapsetkin jo vähän isompia niin, että se tuleva nainen voi keskittyä vain ja pelkästään mieheen, eikä lapset ole enää siinä tiellä?


      • Mangusti. kirjoitti:

        lapset ja vauvakuume on onnellisen parisuhteen turmio? Sen jälkeenkö mies voi vasta ruveta siihen ihanaan ja onnelliseen parisuhteeseen, kun lapset synnyttänyt vaimo on ex-vaimo ja lapsetkin jo vähän isompia niin, että se tuleva nainen voi keskittyä vain ja pelkästään mieheen, eikä lapset ole enää siinä tiellä?

        mut sama pätee kyl naisiinkin. Sen eron jälkeen vasta tajutaan, että niistä muksuista pitää saada aika ajoin lomaaki, että jaksaa viihdyttää kumppania.


      • Mangusti. kirjoitti:

        ainakaan kaikkien miesten kohdalla. Mä tapailin joitakin vuosia sitten miestä, joka kovasti valitteli sitä kun ex-vaimo ei halunnut lasta hänen kanssaan. Oli pikkasen liian kova vauvakuume miehellä päällä, joten mä lähdin siitä sitten kävelemään. No, ei se ollut tietenkään ainut syy.

        Kyllähän useimmat niistäkin miehistä, jotka tekevät lapsen vähän niin kuin naisen painostuksen alla, kuitenkin sitten ihastuvat ikihyviksi lapsiinsa niiden synnyttyä. Sä annat nyt miehistä suht raakalaismaisen kuvan.

        'kaikkihan' lapsiaan rakastaa, nyt on kuitenkin kyse parisuhteesta ei muksuista. Se on sitte jo perhesuhde.


    • Guest Star

      Ihme tekstiä "35-vuotiaalta mieheltä" jos profiiliasi on uskominen. En ole paljoakaan vanhempi, mutta ainakaan minä en tuskaile tollaisten teinijuttujen kanssa.

      Ymmärrän sen, että kun serustelu on uusi juttu eli nuorena tai suhteen alussa, halutaan olla kun paita ja perse ja hitsautua yhteen.

      Mutta kun ikää ja yhdessäoloaikaa karttuu, tuppaa ne omat, toisesta riippumattomat mielihalut ja tarpeet (viattomat sellaiset siis) pyrkimään pintaan. Omaa tilaa alkaa tarvita enemmän.

      Ja suhteeseenkin rutinoituu. Ei ole ihme, jos päätyy miettimään "jos menetän toisen, onko minusta enää löytämään uutta kumppania?". Tämä hälyttävä kysymys voi johtaa monenlaisiin reaktioihin. Yksi niistä voi olla se, että haluaa varmistaa ettei menetä sitä toista, ja alkaa kontrolloimaan tätä. En oikein jaksa uskoa tällaisen pakottamiseen perustuvan jutun toimivan pitkällä tähtäimellä.

      "Tunteetonta omistamista" paljon oleellisempi asia on että kumppanit ovat empaattisia ja luottavaisia toisiaan kohtaan, eivätkä omasta halustaan halua loukata toista. Silloin vapauksia voi sekä antaa että saada eikä sen tarvitse millään tavalla johtaa pettämiseen.

      • pettämiseen.

        Jonkun on korkea aika kontrolloida naisten pettämisviettiä. Aina ei tarvitse juosta vieraaseen syliin jos kotona odottaa välittävä aviomies.


      • Ei tää asia mulle ole yhtään tuskainen, kuhan lämpimikseni herättelen kuolleita tunteita tääl.


    • Mangusti.

      ihminen tarvitsee kypsyyttä eikä mitään omistamista. Parisuhteessa on kyse Meistä eikä Minusta ja Sinusta, siksipä kaikki parisuhteeseen vaikuttavat tärkeät asiat täytyy ratkaista ja sopia yhdessä. Yksi parisuhteen tärkeistä asioista on seksi ja suurin osa ihmisistä ei koe ollenkaan rakastavana ja hyvänä asiana syrjähyppyjä. Se loukkaa ihmistä sydänjuuria myöten, joten kun eletään parisuhteessa ts. Me-suhteessa, silloin on vastuussa siitä ettei se Me-suhde kärsi niinkin raskauttavasta loukkauksesta kuin pettämisestä. Jos ei pysty yksiavioisuuteen - me-suhteeseen - niin eipä silloin kannata siihen ryhtyäkään.

      Ihminen pysyy uskollisena ja on sen toisen oma jotta Me säilyisi. Jos olen vapaa kuin taivaan lintu - hehheh, tulee tässä jotkut Gibranin älyvapaat runoelmat mieleen - niin silloin kyse on Minä ja Sinä liikennevaloissa suhteesta, johon itse en kyllä henkilökohtaisesti lähtisi "panostamaan" täysillä (anteeksi noinkin bisneshenkisen termin käyttämistä näinkin herkässä asiassa) semmoiseen suhteeseen. Dingo-ajat on jo takanapäin ollut ajat sitten. :D

      • Vai lasketaanko sekin epäkypsäksi käytökseksi?


      • Mangusti.
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Vai lasketaanko sekin epäkypsäksi käytökseksi?

        ja kannattaakin puhua. Parisuhteessa sitten se puhuminen vasta tärkeää onkin.


    • huomattu on

      montako vuotta on jo täynnä 24/7 saitilla paskan jauhamista? 7 vai 8 vuotta?

    • yhteisymmärryksen puute johtaa liikakontrollointiin(lue:omistamiseen verrattava), mut jos on suunilleen balanssi, niin tulee halu olla toisen oma, eikä toisen edes tarvi yrittää kontrolloida ja pitää lieassa. Näin ollen säilyy myös oma tila, itsenäisyys ja vapaus olla ja tehdä yksinkin juttuja.

      len sitä mieltä, että vapaus elää sitouttaa paljon enemmän, kuin kuula nilkassa, joka on vähän kuin koiran olo, ootahan kun pääsen vapaaksi edes pieneksi hetkeksi :)

      • >vapaus elää sitouttaa paljon enemmän, kuin kuula nilkassa, joka on vähän kuin koiran olo, ootahan kun pääsen vapaaksi edes pieneksi hetkeksi

        Ja jos ei muuten, ni jossain kohtaa sitä sit vaan riuhtasee ittensä siitä irti.


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        >vapaus elää sitouttaa paljon enemmän, kuin kuula nilkassa, joka on vähän kuin koiran olo, ootahan kun pääsen vapaaksi edes pieneksi hetkeksi

        Ja jos ei muuten, ni jossain kohtaa sitä sit vaan riuhtasee ittensä siitä irti.

        sangen tyytyväinen, kun sitä ei vangita :)


    • scale

      on vapaaehtoista sitoutumista ja sitä, että vaikka näkeekin ne hyvän näköiset daisarit jossakin, niin ei niiden omistajan kanssa halua sänkyyn, vaan oikeesti niistä saa korkeintaan inspiraation päästä pöllyttämään lakanoita sen oman kullan kanssa.

      Tärkeintähän ei ole, missä ruokahalun herätää, vaan että kotiruoka maistuu paremmalta.

      Ei sitä osaa selitää, mikä siinä omassa naisessa on se jokin, eikä tarttekkaan. Pääasia on, että se tuntuu parhaalta, joten miksi tyytyä toisiksi parhaisiin, kun voi saada parasta.

    • toista voi omistaa jollei se haluaa olla toisen oma. Ei vaikka miten haluais. Toista ei voi pakottaa olemaan siinä vierellä ja yleensä se meneekin niin, että mitä kovempaa yrittää toisesta pitää kiinni, sitä kauemmas toinen menee.

      Ainoa mitä voi tehdä, on yrittää olla toiselle mahdollisimman hyvä, jotta se omaehtoisesti haluaa pysyä siinä vierellä. Toisen omakseen saaminen on vaikeaa, koska ensin täytyy päästää irti, ennenkuin voi saada toisen aidosti omakseen. Asia, jossa itselläni ainakin on vielä paljon oppimista...

      • >Toisen omakseen saaminen on vaikeaa, koska ensin täytyy päästää irti, ennenkuin voi saada toisen aidosti omakseen.

        Vain takaisin tuleminen sen kertoo.


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        >Toisen omakseen saaminen on vaikeaa, koska ensin täytyy päästää irti, ennenkuin voi saada toisen aidosti omakseen.

        Vain takaisin tuleminen sen kertoo.

        Ja pelko siitä, ettei toinen tulekaan takaisin saa ihmiset tekemään hölmöjä. Irti päästäessään asettaa itsensä haavoittuvaksi, avoimeksi, odottavaksi ja asettaa omat tarpeensa taka-alalle ainakin hetkellisesti... Se on kuitenkin ainoa tapa miten toisen voi aidosti saada omakseen. Ei siltikään omistaakseen toisen vaan saadakseen yksinoikeuden toisen sydämeen.


    Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      347
      6949
    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      73
      5981
    3. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      195
      5453
    4. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      83
      4258
    5. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      54
      3461
    6. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      66
      3405
    7. Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto

      Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava
      Maailman menoa
      6
      3393
    8. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      53
      3322
    9. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      37
      3074
    10. Maataloustuet voi poistaa, naudan tuottajahinta pompsahtanut 25 %

      Enää ei tarvitse veronmaksajien tukea, koska maajussi saa lihasta nyt hyvää hintaa. https://yle.fi/a/74-20198739
      Maailman menoa
      12
      2307
    Aihe