Täällä usein mainitaan, että järjestelmäkameralla voi ottaa valokuvia pienellä syvyysterävyydellä eli esimerkiksi niin, että tausta näkyy kohdetta epätarkempana.
Vaan onnistuu tuo muillakin kameroilla - ainakin (jälleen kerran sillä) legendaarisella Panasonicin DMC-FZ7:llä. Eli säädetään polttoväliä pidemmäksi ja aukko isoksi jolloin syvyysterävyysalue pienenee. Syvyysterävyysalueen etäisyys (mistä alkaa ja missä loppuu) näkee näytöstä manuaalitarkennustilassa.
Näin olen ottanut paljon hienoja valokuvia. Tosin monet aloittelijat eivät ymmärrä miksi joku pitää kuvassa olla epätarkka.. :)
Vaan onnistuu tuo muillakin kameroilla - ainakin (jälleen kerran sillä) legendaarisella Panasonicin DMC-FZ7:llä. Eli säädetään polttoväliä pidemmäksi ja aukko isoksi jolloin syvyysterävyysalue pienenee. Syvyysterävyysalueen etäisyys (mistä alkaa ja missä loppuu) näkee näytöstä manuaalitarkennustilassa.
Näin olen ottanut paljon hienoja valokuvia. Tosin monet aloittelijat eivät ymmärrä miksi joku pitää kuvassa olla epätarkka.. :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Saahan sen taustan sumeaksi vaikka kuvankäsittelyllä.
kuvankäsittely ei ole valokuvaamista.
Eipä tosiaan kiinnosta photoshopata kuvia sen takia että kamera on niin paska ettei sillä saa sellaista kuvaa kuin haluaa.
Joillakin supersuttuzoomikameroilla saa bokehia kuviin kun käyttää sitä zoomia tarpeeksi, mutta tahtoo joissakin olla hankala lähietäisyydellä saada potrettikuvaan samaa efektiä. Naamakuvan ottaminen keskiverto suomalaisessa kerrostalokämpässä 300mm kinovastaavudella edellyttää että pistetään moottorisahalla yksi tai kaksikin väliseinää ensin pihalle. Helpompaa ja halvempaa on ostaa oikea kamera.
niin oikea kamera tarkoittaa 645 kokoa tai sitäkin isompaa. kinokoon täyskennosella kameralla ei tee mitään. Nikon D3:kin on täysi paska.
Canonin täyskennorunko ja kaveriksi Canon EF 85mm f/1.2 USM L. Kerran oon moisella yhdistelmällä kuvannut ja aivan mieletön peli potrettikuvauksessa!
F1.2 on monesti liikaa, F2 tai F2.8 helpottaa kuvaamista selvästi. Toki F1.2 huolella käytettynä antaa samettisen upeeta jälkeä...
ko on iso aukko, lyhy ettäisyys ja pitkä polttoväli, niin on lyhy DoFfi. ja kyllä sen teko kuvankäsittelylä on ainaski työlästä, jos ei mahotonta.
jos joku haluvvaa laskeskella, niin oikeen heleppo laskuri löytyy:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
muttako tuo polttoväli on vähin semmonen asia, mikä monesti sekuaapii, niin siittä jokusana:
ko tääläki monet viisaammat aina tähentää että rajauskertoimesta huolimatta linssin polttoväli pyssyy samana, niin tuosa se näkkyy selevästi. sen panan polttoväli on sen seittemänkymmenen millin tietämisä. vain kuvakuluma rajjautuupii nelijääsattaa milliä vstaavaksi. joskus etu, joskus haitta. niinku aina.
tämänyt on vähän semmosta nörttihommaa, mutta tuomonen DoF-laskuri löytyy symbian puhelimheenki:
http://koti.welho.com/kkordyba/kmk_DoF/index.html
pera
Hieno laskuri...varsinkin kun oma merkki löytyi.
Totta tosiaan, taustan pehmennys on kiinni polttovälistä ja aukosta.
Tuon Panan todellinen 72 millin polttoväli telepäässä, vastaten kinona 432 milliä toki on hankalahko potrettikuvauksessa.
Yleensä peruspotrettikuvauksessa filmiajanoppien mukaan suositellaan joko 85 tai 100 millin objektiivia. Eli lievä tele tässä on paikoillaan.
Itsellä on toi 85 millin Nikkor AI f2.0, vastaten digijärkässä 127,5 millin kuvakulmaa filmijärkkäriin verraten.
Hieman liian pitkä, eli lähinnä kasvot saa hyvin tuolla kuvattuna.
200 millisellä oon koittanut sisätiloissa kuvata, mutta se menee silmä-nenä akselille se kuvaaminen. Ulkona tietty helpompi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bokeh
"Yleisesti bokehin katsotaan olevan miellyttävä, jos syväterävyysalueen ulkopuoliset osat kuvasta ovat piirtyneet tasaisiksi, ilman selkeitä reunoja, kun taas kovia kantikkaita muotoja syväterävyysalueen ulkopuolella pidetään ei-toivottuina. Bokehin subjektiivisuudesta johtuen sen laatua on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisesti."
Meikän tuntuman mukaan erityisesti makro-objektiiveilla on samettisen pehmeä bokeh, taas ultrazoomeissa bokeh on kovin levotonta välillä, sokerina pohjalla peilitelen bokeh:
http://www.photozone.de/Reviews/46-nikon--nikkor-aps-c/286-tamron-500mm-f8-sp-macro-adaptall-to-nikon-review--test-report?start=1
Juu, onnistuuhan se, jos kuvaa jotain kedon kukkasia tms. kämmenen kokoisia kohteita.
Noilla kinovastaavilla milleilla on muuten turha keulia. Todellisuudessa siihen taustan sumeuteen vaikuttaa ennemminkin nämä seikat:
1) suurennussuhde
2) kohteen ja taustan suhteellinen etäisyys
3) aukon fyysinen koko
Suurennussuhde on iso kuvattaessa pieniä kohteita, vaikka sitten voikukkaa. Tällöin myös suhteelliset etäisyydet saa riittävän isoiksi, esim. etäisyys pääkohteeseen 0,3 m ja taustaan 1 m = tausta yli 3x niin kaukana kuin kohde -> tausta jää selkeästi terävyysalueen ulkopuolelle. On vaan huomattavasti vaikeampaa kuvata esim. ihmisiä 7 m etäisyydeltä niin, että tausta on 20 m päässä ... etenkin sisätiloissa.
Aukon fyysinen koko = todellinen polttoväli / valovoima. Iso (fyysinen) aukko olisi kiva, mutta kuvakulma menee kovin kapeaksi -> kuvausetäisyys kasvaa älyttömäksi, jos kuvaan halutaan vaikka kokonainen ihminen, jolloin kuvausetäisyyden kasvattaminen myös kasvattaa terävyysaluetta -> hyöty jää vaatimattomaksi / täysin olemattomaksi, jos kamera on vielä sellainen, että valovoima pienenee polttoväliä pidennettäessä.
Käytönnössä "sumeusefektin" saa aikaiseksi vain kuvattaessa pieniä kohteita. Kun kuvattavan kohteen koko kasvaa (kärpänen -> kukka -> pärstä -> perinteinen potretti -> kokovartalokuva), pitää joko polttoväliä lyhentää (jolloin terävyysalue kasvaa) tai kuvauseteisyyttä kasvattaa (jolloin terävyysalue kasvaa). Niinpä tausta tuppaa säilymään tunnistettavana ja pahimmillaan "melkein terävänä", jolloin koko kuva vaikuttaakin hieman pieleen tarkennetulta sen sijaan että pääkohde pomppaisi esiin sumeasta taustasta.
mutta canonin pokkarilla saakin sellaisia kuvia joissa kaikki on sumeaa ja vieläpä melkein säädöstä riippumatta ja helposti. olen panasonicilla kuvannut ja täytyy sanoa, että se on seuraava kamerani kun saan vähän taas säästettyä