Välittäjä kieltäytyy ottamasta tarjousta?

Noin nopeasti vilkaistuna lakia kiinteistönvalityksestä tai kauppalaista, niin ei löydy pykälää kysymästäsi asiasta. Yleensä kiinteistövälittäjä on sopinut myyjän kanssa alimmasta hinnasta, mistä edes lähdetään keskustelemaan. Ja silloin se välittäjä ei todellakaan ota edes vastaan alakanttiin tehtyjä tarjouksia. Jos tarjous on edes lähellä haluttua hintaa, niin silloin myyjä yleensä tekee vastatarjouksen.

Paljonko alhaisempi nykyinen hintataso on verrattuna vuoteen 2008? Olisiko nyt sopiva aika siirtyä vuokralta omaan vai kannattaako vielä odotella toiset 13 vuotta?

Kertoisitko, mistä olet löytänyt tuon hyvän välitystavan määritteet? Jos luulee tietävänsä, niin pitäisi tietää luulevansa.
Tällä palstalla voisi ihan yhtä lailla alkaa valittamaan lääkäreiden etiikasta, puhetyylistä potilailleen jne. Me olemme asiantuntija-ammattikunta ja tietysti yksi "tehtävämme" on kuunnella kaltaisiasi valittajia ja tinkaajia, mutta ennenkaikkea tiedämme, kuinka kaupat tehdään oikein ja osaamme tunnustella kauppaan liittyvät riskit ja sudenkuopat, jotta kaupan jälkipuinneilta vältytään.
Jos olisin tuo välittäjä, niin ainakin kertoisin myyjälle kokemukseni "Pohjahinta-Paavoista", joille ei riitä, että asunto saadaan halvalla, vaan sen lisäksi yritetään riistää vielä kaupan jälkeenkin myyjältä kaikki mahdollinen TÄYSIN PERUSTEETTOMASTI! Eihän siitä yleensä myyjälle kuluja synny, mutta ajanhukkaa ja tietämättömyydestä harmaita hiuksia sitäkin enemmän.
Parhaiten löytäisit vastaukset kysymyksiisi, kun kysyisit niitä Lääninhallituksesta, joka on kiinteistönvälitysalaa valvova viranomainen.

ketjuusi ja vastaan taas, että noin ne kaikki tekee ... no hyvä on, en tietenkään ole jokaisen kiinteistövälittäjän kanssa asioinut mutta olen 50:n paremmalla puolella ja olen ostanut kymmeniä asuntoja elämäni aikana. Sijoitukseen ja asumiseen ja aina aloittanut tarjoukset todella alhaalta ja lähes joka kerta kiinteistövälittäjä on yrittänyt nostaa tarjoustani mutta kyllä he ovat lähes aina tarjoukseni sitten kelpuuttaneet ja aika usein se on hyväksyttykin. Kerran todella kaunis kiinteistövälittäjä sai minut herpaantuun ja vasta autossa ymmärsin tarjonneeni aivan liikaa. Silloinkin asunnon sitten ostin ja tuota kertaa olen kyllä muistellut. Tälläisia me miehet ollaan tai siis minä ainakin!

Missä lakipykälässä koskien kiinteistönvälitysliikkeitä lukee että välitysliikkeen edustajan on otettava vain tarjoukset jotka ovat toimeksiantajan kannalta järkeviä ja että mikä laki tuntee käsirahan kiinteistökaupassa?

Lähes 20 vuoden kokemuksella kiinnostaa tietää nämä asiat koska ainakaan minulla ei ole tiedossa näitä lakipykäliä.

Voi olla että sekoitat nyt asuntokauppalain joka ei määrää kiinteistökauppoja.

Kannattaa tutustua myös laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä
sekä laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä.

Odotan vastausta.

t. ile LKV

ile hki kirjoitti:

Missä lakipykälässä koskien kiinteistönvälitysliikkeitä lukee että välitysliikkeen edustajan on otettava vain tarjoukset jotka ovat toimeksiantajan kannalta järkeviä ja että mikä laki tuntee käsirahan kiinteistökaupassa?

Lähes 20 vuoden kokemuksella kiinnostaa tietää nämä asiat koska ainakaan minulla ei ole tiedossa näitä lakipykäliä.

Voi olla että sekoitat nyt asuntokauppalain joka ei määrää kiinteistökauppoja.

Kannattaa tutustua myös laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä
sekä laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä.

Odotan vastausta.

t. ile LKV

Lue lisää

16 §
Käsirahan vastaanottaminen
Vastaanottaessaan ostotarjouksen välityskohteesta saa välitysliike ottaa tarjouksen tekijältä toimeksiantajan lukuun käsirahan, jos tästä on toimeksiantosopimuksessa sovittu. Sen jälkeen kun välitysliike on vastaanottanut edellä tarkoitetun käsirahan, liike ei saa ottaa keneltäkään muulta tarjousta tai käsirahaa ennen kuin tämä käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai on käynyt selväksi, että käsiraha jää toimeksiantajan hyväksi.

Välitysliikkeen tulee käsirahaa vastaanottaessaan huolehtia siitä, että tarjouksesta laaditaan asiakirja, johon otetaan kaikki tarjouksen ehdot ja mahdollinen ehto käsirahan menettämisestä. Asiakirjaa ei tarvitse laatia, jos tarjous on tehty olosuhteissa, joissa velvollisuuden täyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta. Kun välityskohde on kiinteistö, välitysliikkeen on lisäksi selvitettävä tarjouksen tekijälle, mitä maakaaressa (540/1995) säädetään esisopimuksen muodosta ja korvauksesta kaupasta vetäytymisestä.

Toimeksiantajan kannalta järkevää tarjousta ei suoraan ole mainittu kiinteistönvälitysasetuksessa eikä -laissa, mutta siellä on erittäin laajasti tulkittava pykälä:

7 §
Välitystehtävän suorittaminen
Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Välitysliikkeen suorituksen tulee myös vastata siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Välitysliikkeen on ryhdyttävä suorittamaan välitystehtävää viivytyksettä toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen, paitsi milloin toimeksiantajan etu vaatii, että välitystehtävän suorittaminen aloitetaan myöhempänä ajankohtana.

Kiinteistönvälittäjä on ensisijaisesti myyjän toimeksiantaja, joten myyjän etu on etusijalla ostajan etuun nähden. Näin ollen jos toimeksisaaja (välittäjä) tietää, että tarjous on selvästi alle markkinahinnan, toimeksiantajan etu edellyttää kohteen tarjoamista esim. pyydetyn ja tarjotun hinnan välillä olevalla hinnalla yleisesti. Selvyyden vuoksi: Asunnon hintapyynti on 200.000 €, siitä tarjotaan 160.000 € (n. 20% alle pyynnin). Lapsikin ymmärtää, että jos kohdetta tarjotaan yleisesti 170.000 €, se todennäköisesti myös toteutuu!

Hyvästä välitystavasta on lähinnä Korkeimman Oikeuden päätöksiä, joita en muista ulkoa enkä lähde niitä tämän vuoksi penkomaan. Siellä on mainittu tämä "toimeksiantajan kannalta järkevät" tarjoukset. Sama kanta on kuluttajariitalautakunnalla (ex-KVL).

Huomaa, ile, että kun laissa on viittaus toiseen lakiin, se koskee myös ko. lakia. Lakikirja, oikeuskäytäntö ja alalla yleisesti muodostuneet toimintatavat muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella ratkaisut tehdään. Hyvä välitystapa on ns. tapaoikeutta, mikä tarkoittaa, että jostakin käytännöstä on muodostunut alalla vakiintunut käytäntö ja joka poikkeaa totutusta, tekee virheen. Vastaavaa tapaoikeutta löytyy myös esim. merenkulku- ja huolinta-alalla.

LKV kirjoitti:

16 §
Käsirahan vastaanottaminen
Vastaanottaessaan ostotarjouksen välityskohteesta saa välitysliike ottaa tarjouksen tekijältä toimeksiantajan lukuun käsirahan, jos tästä on toimeksiantosopimuksessa sovittu. Sen jälkeen kun välitysliike on vastaanottanut edellä tarkoitetun käsirahan, liike ei saa ottaa keneltäkään muulta tarjousta tai käsirahaa ennen kuin tämä käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai on käynyt selväksi, että käsiraha jää toimeksiantajan hyväksi.

Välitysliikkeen tulee käsirahaa vastaanottaessaan huolehtia siitä, että tarjouksesta laaditaan asiakirja, johon otetaan kaikki tarjouksen ehdot ja mahdollinen ehto käsirahan menettämisestä. Asiakirjaa ei tarvitse laatia, jos tarjous on tehty olosuhteissa, joissa velvollisuuden täyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta. Kun välityskohde on kiinteistö, välitysliikkeen on lisäksi selvitettävä tarjouksen tekijälle, mitä maakaaressa (540/1995) säädetään esisopimuksen muodosta ja korvauksesta kaupasta vetäytymisestä.

Toimeksiantajan kannalta järkevää tarjousta ei suoraan ole mainittu kiinteistönvälitysasetuksessa eikä -laissa, mutta siellä on erittäin laajasti tulkittava pykälä:

7 §
Välitystehtävän suorittaminen
Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Välitysliikkeen suorituksen tulee myös vastata siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Välitysliikkeen on ryhdyttävä suorittamaan välitystehtävää viivytyksettä toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen, paitsi milloin toimeksiantajan etu vaatii, että välitystehtävän suorittaminen aloitetaan myöhempänä ajankohtana.

Kiinteistönvälittäjä on ensisijaisesti myyjän toimeksiantaja, joten myyjän etu on etusijalla ostajan etuun nähden. Näin ollen jos toimeksisaaja (välittäjä) tietää, että tarjous on selvästi alle markkinahinnan, toimeksiantajan etu edellyttää kohteen tarjoamista esim. pyydetyn ja tarjotun hinnan välillä olevalla hinnalla yleisesti. Selvyyden vuoksi: Asunnon hintapyynti on 200.000 €, siitä tarjotaan 160.000 € (n. 20% alle pyynnin). Lapsikin ymmärtää, että jos kohdetta tarjotaan yleisesti 170.000 €, se todennäköisesti myös toteutuu!

Hyvästä välitystavasta on lähinnä Korkeimman Oikeuden päätöksiä, joita en muista ulkoa enkä lähde niitä tämän vuoksi penkomaan. Siellä on mainittu tämä "toimeksiantajan kannalta järkevät" tarjoukset. Sama kanta on kuluttajariitalautakunnalla (ex-KVL).

Huomaa, ile, että kun laissa on viittaus toiseen lakiin, se koskee myös ko. lakia. Lakikirja, oikeuskäytäntö ja alalla yleisesti muodostuneet toimintatavat muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella ratkaisut tehdään. Hyvä välitystapa on ns. tapaoikeutta, mikä tarkoittaa, että jostakin käytännöstä on muodostunut alalla vakiintunut käytäntö ja joka poikkeaa totutusta, tekee virheen. Vastaavaa tapaoikeutta löytyy myös esim. merenkulku- ja huolinta-alalla.

Lue lisää

Maakaaressa ei mainita käsirahasta mitään ja mainitsemasi esisopimus ei ole käsirahakauppa vaan se on todellakin esisopimus jossa sovitaan tulevasta kaupasta ja sen ehdoista. Esisopimuksessa ei välttämättä edes käytetä rahaa vaan siihen voidaan sopia sopimussakko. Esisopimus ei ole käsirahakauppa.

t. ile LKV

LKV kirjoitti:

16 §
Käsirahan vastaanottaminen
Vastaanottaessaan ostotarjouksen välityskohteesta saa välitysliike ottaa tarjouksen tekijältä toimeksiantajan lukuun käsirahan, jos tästä on toimeksiantosopimuksessa sovittu. Sen jälkeen kun välitysliike on vastaanottanut edellä tarkoitetun käsirahan, liike ei saa ottaa keneltäkään muulta tarjousta tai käsirahaa ennen kuin tämä käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai on käynyt selväksi, että käsiraha jää toimeksiantajan hyväksi.

Välitysliikkeen tulee käsirahaa vastaanottaessaan huolehtia siitä, että tarjouksesta laaditaan asiakirja, johon otetaan kaikki tarjouksen ehdot ja mahdollinen ehto käsirahan menettämisestä. Asiakirjaa ei tarvitse laatia, jos tarjous on tehty olosuhteissa, joissa velvollisuuden täyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta. Kun välityskohde on kiinteistö, välitysliikkeen on lisäksi selvitettävä tarjouksen tekijälle, mitä maakaaressa (540/1995) säädetään esisopimuksen muodosta ja korvauksesta kaupasta vetäytymisestä.

Toimeksiantajan kannalta järkevää tarjousta ei suoraan ole mainittu kiinteistönvälitysasetuksessa eikä -laissa, mutta siellä on erittäin laajasti tulkittava pykälä:

7 §
Välitystehtävän suorittaminen
Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Välitysliikkeen suorituksen tulee myös vastata siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Välitysliikkeen on ryhdyttävä suorittamaan välitystehtävää viivytyksettä toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen, paitsi milloin toimeksiantajan etu vaatii, että välitystehtävän suorittaminen aloitetaan myöhempänä ajankohtana.

Kiinteistönvälittäjä on ensisijaisesti myyjän toimeksiantaja, joten myyjän etu on etusijalla ostajan etuun nähden. Näin ollen jos toimeksisaaja (välittäjä) tietää, että tarjous on selvästi alle markkinahinnan, toimeksiantajan etu edellyttää kohteen tarjoamista esim. pyydetyn ja tarjotun hinnan välillä olevalla hinnalla yleisesti. Selvyyden vuoksi: Asunnon hintapyynti on 200.000 €, siitä tarjotaan 160.000 € (n. 20% alle pyynnin). Lapsikin ymmärtää, että jos kohdetta tarjotaan yleisesti 170.000 €, se todennäköisesti myös toteutuu!

Hyvästä välitystavasta on lähinnä Korkeimman Oikeuden päätöksiä, joita en muista ulkoa enkä lähde niitä tämän vuoksi penkomaan. Siellä on mainittu tämä "toimeksiantajan kannalta järkevät" tarjoukset. Sama kanta on kuluttajariitalautakunnalla (ex-KVL).

Huomaa, ile, että kun laissa on viittaus toiseen lakiin, se koskee myös ko. lakia. Lakikirja, oikeuskäytäntö ja alalla yleisesti muodostuneet toimintatavat muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella ratkaisut tehdään. Hyvä välitystapa on ns. tapaoikeutta, mikä tarkoittaa, että jostakin käytännöstä on muodostunut alalla vakiintunut käytäntö ja joka poikkeaa totutusta, tekee virheen. Vastaavaa tapaoikeutta löytyy myös esim. merenkulku- ja huolinta-alalla.

Lue lisää

Suomen Kiinteistönvälittäjien liitto on antanut hyvää välitystapaa koskevat toimintatavat joita välitysliikkeet pyrkivät käyttämään ja tätä ei löydy laista.

t. ile LKV

ile hki kirjoitti:

Maakaaressa ei mainita käsirahasta mitään ja mainitsemasi esisopimus ei ole käsirahakauppa vaan se on todellakin esisopimus jossa sovitaan tulevasta kaupasta ja sen ehdoista. Esisopimuksessa ei välttämättä edes käytetä rahaa vaan siihen voidaan sopia sopimussakko. Esisopimus ei ole käsirahakauppa.

t. ile LKV

Lue lisää

Opettele tulkitsemaan lakia. Käy vaikka muutama tunti istumassa ihan kaikille vapaissa oikeuden istunnoissa, niin ehkä sieltä opit jotain.

Alunperin kysymys oli siitä, että laki tuntee vain yhden tarjouksen ja se on käsirahallinen tarjous. Vastaukseni teksti oli ihan suora lainaus lakikirjasta. Siinä on ohjeistus käsirahasta tarjouksen teon yhteydessä ja sen merkityksestä. Luulit, että se koskee vain asuntokauppaa (as. oy:t), mutta siinähän on ihan selvästi: "Jos kysymyksessä on kiinteistö..." eli sama käsirahallisen tarjouksen käytäntö koskee yhtä lailla kiinteistökauppaakin - kaikkia kauppoja, jotka välittäjä tekee.

Ja kertauksen vuoksi: Tiedän kyllä, ettei hyvä välitystapa löydy lakikirjasta, mutta etpä löydä lakikirjasta kaikkia remburssikauppaa koskevia juttujakaan, koska nämä ovat osittain tapaoikeutta. Uusi termi sinulle?

ile hki kirjoitti:

Suomen Kiinteistönvälittäjien liitto on antanut hyvää välitystapaa koskevat toimintatavat joita välitysliikkeet pyrkivät käyttämään ja tätä ei löydy laista.

t. ile LKV

Lue lisää

se ole kaupassa kuin kaupassa tavoite, että tavara vastaa maksettua rahatukkua, eli myyjä sekä ostaja on tyytyväisiä...!

ile hki kirjoitti:

Maakaaressa ei mainita käsirahasta mitään ja mainitsemasi esisopimus ei ole käsirahakauppa vaan se on todellakin esisopimus jossa sovitaan tulevasta kaupasta ja sen ehdoista. Esisopimuksessa ei välttämättä edes käytetä rahaa vaan siihen voidaan sopia sopimussakko. Esisopimus ei ole käsirahakauppa.

t. ile LKV

Lue lisää

Aloittaja kertoi asunnon, ei kiinteistön ostamisesta.