Moix! Itselläni on pakko-oireena repiä ihoa. Yleensä revin kynsilläni huulistani nahkaa! Minulla on pakonomainen tarve joka aamu herätessäni ruveta repimään huulistani nahkakerros pois! Teen sen joskus sängyssä juuri herättyäni tai peilin edessä vessassa, mutta revittävä on! Nykyään olen alkanut käyttää pinsettejä apunani. Myös pitkin päivää on revittävä huulet verille jos on huulissa kiristävä tunne. Illalla telkkua katsellessa saatan repiä huuliani useita tunteja huomaamatta. Yleensä myös stressaavissa tilanteissa kädet alkavat nypläämään huulista nahkariekaleita pois. Huuleni ovat kokoajan kipeät ja veriset. Revin nahkaa vaikka sattuisikin niin pirusti, mutta jotain kummaa tyydytystä repiminen tuo! Jos en saa tyydyttää huulten repimis himoani, niin tulee ahdistava ja vaikea olo. Joskus joudun kesken työpäivänkin lähteä vessaan repimään kuivuneet nahkat huulistani pois. Minulla on myös himo repiä kuivuneet ruvet iholta auki ja kaivaa rähmää pumpulipuikoilla silmistäni pois. Joskus jalassani on ollut kuukausi tolkulla rupinen kohta kun revin sen aina vaan auki... Hiuksiani ja kynsinauhojani en nypi. Voisiko tämä olla dermatillomaniaa?! Onko apua?!
DERMATILLOMANIA
29
10644
Vastaukset
- edelliseen,.,
Muita oireitani:
-jonkun vierasperäisen sanan toistaminen päässäni
-pakko imuroida huoneet tietyssä järjestyksessä
-muistioiden kirjoittelu
-peiton ja tyynyjen nuuskiminen (mieheni tuoksu)
-lapsena vanhempieni peiton nuuskiminen
-ajoittainen siivoushimo- tähti
Tuo ensimmäinen viestisi huulten nahan repimisestä oli aika kammottava.. ootko hakeutunut mihinkään hoitoon? Tuostahan voi saada jonkun tartunnan kun huulet on rikki koko ajan..
Toinen viestisi oli selvää pakko-oiretta mitä kerroit! Onko sulla mitään lääkettä mikä helpottaisi oireitasi?? Suosittelisin myös kirjaa Kerrasta poikki,siinä on myös itsehoito-ohjeita :)
Näihin voi kyllä saada apua,hyvä terapautti/lääkäri voi auttaa sua eteenpäin! - vaan terapiaa?
tähti kirjoitti:
Tuo ensimmäinen viestisi huulten nahan repimisestä oli aika kammottava.. ootko hakeutunut mihinkään hoitoon? Tuostahan voi saada jonkun tartunnan kun huulet on rikki koko ajan..
Toinen viestisi oli selvää pakko-oiretta mitä kerroit! Onko sulla mitään lääkettä mikä helpottaisi oireitasi?? Suosittelisin myös kirjaa Kerrasta poikki,siinä on myös itsehoito-ohjeita :)
Näihin voi kyllä saada apua,hyvä terapautti/lääkäri voi auttaa sua eteenpäin!Itse en ensimmäisenä suosittelisi lääkettä, vaan jos on ahdistusta ja stressiä, niin terapiaa. Varaa aika jollekin psykologille/psykiatrille. Kognitiivinen terapia voisi sopia ehkä parhaiten tuon tyyppiseen oireiluun?
Todella monilla ihmisillä on jossain määrin pakko-oireilua jossain asioissa, eikä se haittaa jos se ei haittaa itseä eikä ympäristöä eikä ole vaarallista jne, joten jos sinulla on joskus siivoushimoa jne mitä toisessa viestissäsi luettelit ja *jos* ne ovat sellaisia asioita jotka eivät sinua kovin paljon häiritse ja jotka eivät kohtuuttomasti vie aikaasi ja aiheuta sinulle pakonomaista ahdistusta jne, ei niistä kannata olla niin huolissaan. Mutta tuo huultenrepiminen kuulosti huolestuttavalta, psyykkisesti varmasti ahdistavaa ja myös terveydelle vaarallista. Toivottavasti saat apua! - ja hoitaa
vaan terapiaa? kirjoitti:
Itse en ensimmäisenä suosittelisi lääkettä, vaan jos on ahdistusta ja stressiä, niin terapiaa. Varaa aika jollekin psykologille/psykiatrille. Kognitiivinen terapia voisi sopia ehkä parhaiten tuon tyyppiseen oireiluun?
Todella monilla ihmisillä on jossain määrin pakko-oireilua jossain asioissa, eikä se haittaa jos se ei haittaa itseä eikä ympäristöä eikä ole vaarallista jne, joten jos sinulla on joskus siivoushimoa jne mitä toisessa viestissäsi luettelit ja *jos* ne ovat sellaisia asioita jotka eivät sinua kovin paljon häiritse ja jotka eivät kohtuuttomasti vie aikaasi ja aiheuta sinulle pakonomaista ahdistusta jne, ei niistä kannata olla niin huolissaan. Mutta tuo huultenrepiminen kuulosti huolestuttavalta, psyykkisesti varmasti ahdistavaa ja myös terveydelle vaarallista. Toivottavasti saat apua!ahdistusta. Kun ahdistus saadaan jotenkin kuriin, on helpompi esim. terapiassa paneutua ahdistuksen syihin ja vaikuttaa käytökseen ahdistuksen ilmaantuessa.
- ja hoitaa
ja hoitaa kirjoitti:
ahdistusta. Kun ahdistus saadaan jotenkin kuriin, on helpompi esim. terapiassa paneutua ahdistuksen syihin ja vaikuttaa käytökseen ahdistuksen ilmaantuessa.
ahdistusta. Ei todellakaan välttämättä ole tarvetta turvautua lääkkeeseen, vaan tarvittavan hoitovaikutuksen voi monen kohdalla saada pelkällä terapiallakin. Joillekin lääkkeet ovat tarpeen, joillekin ei.
- että myös
toi peiton ja tyynyn nuuskiminen on pakko tehdä ...:D
- pakko
repiä nahkaa huulista ja sormista...
ja ruvet kans aina nypittävä irti...
tosiaankin on pakko repiä huulista nahka,vaik sattuiski :/ ja verta tulee ja kirvelee... - JulieX
Hienoa, että joku Suomessakin kirjoittaa tästä!! Minä aloitin etsinnät googlesta mutta ei tuntunut täältä maailmankolkasta löytyvän mitään kunnes luin sinun viestisi. En siis olekaan yksin!
Olen repinyt ja nyppinyt jalkapohjiani nyt jo melkein 15 vuotta. Toisinaan revin ne niin 'hyvin' että kävely on tuskaisaa, mutta hymy on aina kasvoilla. Jos olen ollut saunassa tai uimassa, voin tuskin odottaa että pääsen olemaan yksin saksien kanssa ja saan revittyä nahansuikaleet jaloistani pois. Mukavastihan ne on juuri saatu pehmennettyä.
Koen repimisen ihan hullun touhuksi, mutten osaa lopettaa. Vuosien varrella on ollut hyviä kausia jolloin jalat ovat päässeet kohtuullisen hyvään kuntoon, mutta eivät ne koskaan ihan terveiltä näytä. Eikä sitä hyvää aikaa ole paljon. Viimeksi taisi olla hyvä kausi kesällä 2006 (noin 3 viikkoa).
Tuntuu muuten ihan hullulta kirjoittaa tätä (ihan ensimmäistä kertaa) tähän ja lukea sitten viestiä itse. Jos minä en kirjoittaisi tätä niin olisin sitä mieltä että 'hullu, lopeta!!'. Mutta kun se olen minä...
Luin ahmimalla niitä nettiartikkeleita sieltä englanninkielisiltä sivuilta ja tuntuvat olevan sitä mieltä, että terapian ja lääkityksen yhdistelmä tehoaa parhaiten. En vaan osaa sanoa miten terapeutti voisi keksiä minulle jonkun sijaistoiminnon, kun olen koittanut IHAN KAIKKEA.
Apu on vain löydettävä, sitä on aktiivisesti haettava ja kuulemma onnistumiseen on kaikki mahdollisuudet :)- 345345
Minulla sama vaiva...monta vuotta repinyt ja raastanut ja välillä juuri niin kuin sanoit, että kävely tuottaa jopa tuskaa. Sormetkin ovat aika ruvella. Huh, hulluja ollaan :). En tiedä, olisiko tämä jonkinsortin narkomaniaa....aargh, haluis eroon kyl. Mamma kotona sanoo, että älä revi, ha, ei auta. Sitten kun oon yksin niin sakset laulaa..
- yks repijä
Täällä kans, itse nypin ja revin sormista ja varpaista nahkaa ja kynnet tosi lyhyeksi, ja oikeen kaivelen saksilla,välillä tulee kipeät haavat, ja kaksi kertaa ollut antibiootti kuuri repimiseni takia kun on tulehtunut. Olisi helpottavaa päästä tästä eroon, mutta kun se on jokapäiväinen puuha, niin ei siitä vaan pysty luopumaan vaikka kuinka kirvelevät ja kipeät sormet ja varpaat on. :(
- nyppijä_
Mulla naaman nyppiminen on muodostunut pakonomaiseksi, yleensä jos tulee stressiä jostakin asiasta, niin ensimmäinen askel on peilin eteen nyppimään :/ Tiedän että on monia muitakin jotka kärsii samasta ongelmasta. Onko kukaan hakeutunut terapiaan kyseisen ongelman vuoksi,ja onko terapia auttanut? Entä onko mitään kikkoja mitkä hillitsisi nyppimistä?Aiheuttaa häpeän tuntemusta kun naama on nyppimisen seurauksena arpinen ja punainen :/ Pisin aika jonka oon pystyny olemaan nyppimättä on ollut viikko,sitten se taas alkaa. Ei auta vaikka ihoa yrittäis hoitaa kuinka,kuitenkin se nyppimisenhimo alkaa taas tulla esille.
Nyppiminen saattaa tapahtua mihin vuorokaudenaikaan tahansa, aamulla,päivällä,illalla tai yöllä. Jopa ihan huomaamatta jos käteni eksyy hiplaamaan naamaa,niin sitten on pakko alkaa nyppimään. Tämä "harrastus" kun vie niin paljon aikaa ja aiheuttaa huonoa itsetuntoa,niin kyllä se aika häiritsevää on.. Kärsin vaikea-asteisesta psykoottisesta masennuksesta, mihin mulla on mm.lääkityksenä efexor depot masennnuslääke,mikä auttaa myös pakko-oireisiin häiriöihin.Mulla on ollut nyppimisen lisäksi pakko-oireena hellan levyjen tarkistaminen ja pakko-ajatukset, mut onneks ne on mennyt pois lääkityksen myötä, mutta tää nyppimispakko ei vaan tunnu millään menevän pois. Mietin pitäisikö alkaa käymään psykologilla tän nyppimisen vuoksi.- Toinen nyppijä
Sulla nyppijä_ on hyvin pitkälle samanlaisia oireita/kokemuksia kuin mulla. Sain lyhyt terapiaa (5 kertaa) työpsykologilta. Auttoi siihen, että nyppiminen ei ole pahentunut. Joitakuita hyviä keinoja ja sijaistoimintoja keksittiin psykologin kanssa, pitäis vain alkaa johdon mukaisesti käyttämään niitä! Päiväkirjan pito on yksi keinoista seurata missä tilanteessa ja kuinka usein nyppimistä esiintyy. Stressipallot, käsityöt tai muu käsillä tekeminen, kuplamuovin paukuttelu, rentoutus ja ”kohtauksen” ennaltaehkäisy voivat tepsiä. Lääkityksestä mulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kuulemma vähentää ahdistusta, jonka vähetessä pakko-oireisuuskin voi vähetä. Suosittelen lämpimästi aloittamaan käynnillä ammattiauttajan luona, mutta työ on valitettavasti tehtävä itse. Vanhasta tottumuksesta on yllättävän vaikea päästää irti! ”Harrastus” kun ei ole henkeä uhkaava tai voi se olla, jos saa pahan tulehduksen. Itseäni auttoi asian tiedostaminen; missä tilanteissa alan nyppiä. Muutosprosessi on muuten pitkä, anna itsellesi aikaa. Mulle psykologi sanoi, että vien noin vuoden ennen kuin voi odottaa muutosta.
- Ei yksin enää
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8469282
Lisää samasta aiheesta ... - epätoivonen
Mä oon luullut, että mä oon ainut "naaman nyppijä". Vaivalle on jopa nimi! Mä rapsutan kasvojani ja puristelen finnejä huomaamattani esim telkkaria katsoessa tai muissa tilanteissa, joissa käsillä ei ole muuta tekemistä. Lisäksi tulee puristeltua peilin edessä epäpuhtauksia ihosta. Kärsin jonkin asteisesta aknesta ja se vain lisää kasvojen nypläämistä. Olen yrittänyt ajatuksen kanssa hillitä itseäni ja esim neuloa telkkaria katsellessa. Auttaa hetkellisesti. Tää on tosi rasittava ja nolo vaiva.
- Voi kauhia sentäs
Voi kauhia sentäs ! :( , sanon minä, joka muutoin luin palstaa ja löysin tämän ketjun.
*** Mitä Teille ekana, vuonna 2008, kirjoittaneille tänään kuuluu ???
Oottekohan saanut apua ja päässeet elämässä eteenpäin.
(Minäkin "jonkin verran obsessiivis-kompulsiivinen". Nuo hienot sanat luin aikoinaan B-todistuksestani. Mulla ei kuitenkaan kummempia pakkotoimintoja.) - fdshh
jep, tulee rupia revittyä, varpaankynsiä deletoitua sekä huulia pureskeltua.
- nyppijä_
heippa taas! mitäs kuuluilee?? olen näköjään kirjoittanut aiemminkin tähän ketjuun, nyppimisestäni. Kiva tosiaan huomata että on muitakin, ettei oo ihan ainut tämän pakko-oireen kanssa.
tuntuu että tämä nyppiminen on vaan pahentunut. Eikä riitä pelkästään raaman nyppiminen, vaan lisäksi selkä, kaula, ja rinnatkin on revittävä, ja nypittävä näpyistä ja mustapäistä. pahimmillaan on kerrallaan mennyt jopa 3 tuntia nyppiessä! ja juurikin tuon verran aikaa menee touhuun useinkin. ja saatan nyppiä montakin kertaa päivässä. sitten tulee kamala itseinho kun ihoa kirvelee ja naama,kaula,rinnat ja selkä ihan punaisena ja rupisena,tulee ihan rumilus olo. eikä kehtaa näyttäytyä ulkona, muuta kun ne pakolliset jutut,esim koiran ulkoiluttaminen. Eikä vois kuvitellakaan menevänsä mihinkään uimahalliinkaan, vaikka uimisesta kovasti pidänkin. tämä on tosi häiritsevää ja kuluttavaa, menee turhaan aikaa, (jonka voisi käyttää järkevämminkin) ,energiaa, ja sitten tietysti ne arvet, ja mahdolliset tulehdukset. Tää tosiaan laskee itsetuntoa ja ahdistaa vaan entistä enemmän.
Ei se auta vaikka päätän että enää en nypi, silti se on vaan pakko ja pakko :(
Sain rauhoittavan ahdistuneisuutta lieventävän lääkkeen tähän nyppimiseen, mutta en oo ottanut sitä kun harvoin. täytyy kai ottaa useammin ja yrittää ennakoida mahdolliset nyppimistilanteet. se kun on niin vaikeaa ennakoida niitä nyppimistilanteita,ja ei viitsisi ihan jokapv kyseistä lääkettä ottaa kun oon kuullut että siihen voi jäädä koukkuun :/ tarkoituksena ois myös hakeutua psykologille keskustelemaan tästä asiasta.- tätitoivoton
En ole tiennytkään, että minulla on pakko-oireinen häiriö jolla on nimikin DERMATILLOMANIA. Kai tämä sitten sitä on.....Olen keski-ikäinen ja jo niin pienestä kuin muistan olen repinyt sormien ympärykset ja kynsinauhat verille niin, että välillä ovat tosi tulehtuneet ja verta tulee. Kynsiä en ole koskaan purrut, jonkin verran revin niitä kylläkin. Mutta etenkin revin kynsinauhoja ja niiden ympäryksiä. Kipeääkin tekee. Mutta en voi mitään, on vain pakko.
Tätä ovat vuosien mittaan monet tutut ja tuntemattomammatkin ihmetelleet miksi näin teen. Tiedän itse (tottakai järkikin sanoo) että ei pitäisi ja voi tulla tosi paha tulehdus ja levitä ties minne. Yritän olla repimättä mutta se ei onnistu. Revin myös joskus varpaiden kynsinauhjoja ja kantapäitä mutta enimmäkseen sormia. Ne kun ovat helpommin aina ulottuvilla. Kasvoja tai muuta aluetta en revi.
Voisiko tämä olla myös geeneissä? Sillä äitini on samanlainen, lapsesta asti repinyt ja yhä tekee (nyt jo yli 70). Myös isoisälläni oli sama vaiva josta isoäitini aina valitti. Muistan senkin lapsuudesta. Joku ainesosa aivoissa kenties puuttuu tai on liikaa, mitä niitä onkaan serotoniini, dopamiimi yms.?
Mitään lääkitystä en ole tähän vaivaan koskaan saanut/kokeillut enkä ole siitä kellekään lääkärille edes maininnut. Olen olettanut että "not a big deal" mutta onhan se, kun terveyshaitakin ilmeiset. Ja moni on ihmetellyt, kieltänyt, kauhistellut mutta en vaan pysty lopettamaan vaikka kovasti haluaisin. Jos pienikin rikama tuntuu iholla on se saatava irti. Muuten olen kuin tulisiilla hiilillä enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun, kun se nahanpala tuntuu ja roikkuu. Voi sitä nautintoa kun sen saa revittyä irti.
Ainoa keino mikä on vähän auttanut on rakennekynnet. Sellaiset muutaman kerran ollut niin en revi ollenkaan sormien ympärysihoa enkä kynsinauhoja. Jotenkin vain niillä "tekotyökaluilla" ei pysty. Ei saa sitä tuntumaan kuin omilla kynsillä. Ja kun kerran iho on terve ja ehjä ei tule sitä kiusausta nykäistä kaistaletta irti. Rakennekynsien ylläpito ja ottaminen vaan maksaa sen verran, että en ole raskinut montaa kertaa ottaa. Mutta kai se on pakko, kun mikään muukaan ei tunnu auttavan. Ei kielto, uhkaus, maanittelu, järki..... - Kynsinauha
tätitoivoton kirjoitti:
En ole tiennytkään, että minulla on pakko-oireinen häiriö jolla on nimikin DERMATILLOMANIA. Kai tämä sitten sitä on.....Olen keski-ikäinen ja jo niin pienestä kuin muistan olen repinyt sormien ympärykset ja kynsinauhat verille niin, että välillä ovat tosi tulehtuneet ja verta tulee. Kynsiä en ole koskaan purrut, jonkin verran revin niitä kylläkin. Mutta etenkin revin kynsinauhoja ja niiden ympäryksiä. Kipeääkin tekee. Mutta en voi mitään, on vain pakko.
Tätä ovat vuosien mittaan monet tutut ja tuntemattomammatkin ihmetelleet miksi näin teen. Tiedän itse (tottakai järkikin sanoo) että ei pitäisi ja voi tulla tosi paha tulehdus ja levitä ties minne. Yritän olla repimättä mutta se ei onnistu. Revin myös joskus varpaiden kynsinauhjoja ja kantapäitä mutta enimmäkseen sormia. Ne kun ovat helpommin aina ulottuvilla. Kasvoja tai muuta aluetta en revi.
Voisiko tämä olla myös geeneissä? Sillä äitini on samanlainen, lapsesta asti repinyt ja yhä tekee (nyt jo yli 70). Myös isoisälläni oli sama vaiva josta isoäitini aina valitti. Muistan senkin lapsuudesta. Joku ainesosa aivoissa kenties puuttuu tai on liikaa, mitä niitä onkaan serotoniini, dopamiimi yms.?
Mitään lääkitystä en ole tähän vaivaan koskaan saanut/kokeillut enkä ole siitä kellekään lääkärille edes maininnut. Olen olettanut että "not a big deal" mutta onhan se, kun terveyshaitakin ilmeiset. Ja moni on ihmetellyt, kieltänyt, kauhistellut mutta en vaan pysty lopettamaan vaikka kovasti haluaisin. Jos pienikin rikama tuntuu iholla on se saatava irti. Muuten olen kuin tulisiilla hiilillä enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun, kun se nahanpala tuntuu ja roikkuu. Voi sitä nautintoa kun sen saa revittyä irti.
Ainoa keino mikä on vähän auttanut on rakennekynnet. Sellaiset muutaman kerran ollut niin en revi ollenkaan sormien ympärysihoa enkä kynsinauhoja. Jotenkin vain niillä "tekotyökaluilla" ei pysty. Ei saa sitä tuntumaan kuin omilla kynsillä. Ja kun kerran iho on terve ja ehjä ei tule sitä kiusausta nykäistä kaistaletta irti. Rakennekynsien ylläpito ja ottaminen vaan maksaa sen verran, että en ole raskinut montaa kertaa ottaa. Mutta kai se on pakko, kun mikään muukaan ei tunnu auttavan. Ei kielto, uhkaus, maanittelu, järki.....Mulla on aika samallaista ongelmaa.
Eksyin ihan nyt tänne koska tää on taas menossa pahemmaksi, niin hain goolesta tietoa.
Olen 25-vuotias... Aloitin sormien repimisen jo alle kouluikäisenä.
Isäni on yrittänyt estellä repimistäni siitä asti.
Repiminen lähtee kynsinauhoista, leviää pitkälle sormen varteen. Nivelten kohdalta pahimmat, Todella kipeät. Ja repimisestähän tulee RUPIA! NIITÄ on kivempi repiä. En ole koskaan ajatellut että repiminen johtuisi stressistä.
Lievät repimisjaksot ovat aina kesällä. noin 3kk en revi ollenkaan.
Nyt on mennyt muutama vuosi kun repiminen on yleisesti ollut vähäistä, mutta nyt ihan kk sisällä olen ruvennut taas hillittömästi repimään. Sormiin sattuu. Suihkussa käynti, Käsien pesu sattuu. Ja kun sormet on usein kosketuksessa johonkin niin usein kirvelee.
mikä pahinta.... olen kaupan kassa. Ja olen ollut onnellinen näistä vuosista kun en ole hirveästi repinyt, mutta taas se alkaa... RAASTAVAA!
Nyt kun luin kirjoituksianne muistin asioita jotka jo olin unohtanut.
Teininä revin:
-Päänahkan ruvelle
-Pakarat
-Kantapohjia varpaan reunuksia
-Naamasta olemattomia näppyjä
-kyynerpäitä
ja kynsisaksilla ja saksilla nahkojen leikkeleminen.
vähän kaikkea revin mistä löydän jotain epätasaista, jota ei tarvitse kuin tuntea ihan ihan vähän niin teen siitä itselleni tahtomattani suuren ongelman.
Onneksi näitä en tee enää. Muutakun hyvin pienissä määrissä.
En siis tiedosta stressiä, mutta saan palojen irroittelusta MIELIHYVÄÄ
ja jos joku yrittää estää niin tulee TODELLA tuskaisa olo. "pakko pakko pakko"
Mut meitä on näköjään muitakin.
- derrrre
Ite oon repinyt jalkapohjia jo päiväkoti-ikäisestä. Ala-asteelle revin myös ikeniä ja se tuotti runsasta nautintoa. Peukalotkin oli aina auki. Nyt olen jo 35 vuotias ja ihon repiminen vaivaa mua yhä. Huomaan, että erityisesti silloin, kun on ahdistusta, revin enemmän. Jos on ollut pitkä repimätön kausi ja iho palautunut täysin terveeksi, olen joutunut käyttää apuna raspia ja kynsileikkureita. Ensin hion ihon pinnan karkeaksi, ja kun iho on riittävän kovaa, aloitan repimisen. Kynsileikkureilla saa leikattua kämmenistä, sormista ja jalkapohjista kuollutta kudosta ja se jättää kivoja "koloja" ihoon, joista on helppo aloittaa repiminen. Tällä hetkellä molemmat jalanpohjat ovat niin röpelöisiä, että niitä on helppo repiä..... Verikokeessa Hb:ni oli vain 118, kun miehien viitearvot taitavat olla 134-155.. Voiko dermatillomania vaikuttaa hemoglobiiniin, vaikkei haavat juuri vuotais verta
- kävelysattuu_
Sama itselläni,jalkapohjat ovat useimmiten vereslihalla ja välillä lähes parantuessa arpeutuneet erivärisiksi terveen ihon kohdalta ylöspäin. Ahdistus lisää todellakin toimintaa. ikää on 44v
- Mitsuki_
Minä kans revin huulistani nahkaa pois vaikka se sattuu ihan pirusti. Kaikki ruvet,finnit,rahkariepaleet ja muutkin revin vaikka sattuu niin paljon, että joskus itken. Mä yhessä välissä aina ahdistuneena kans purin ihoani ja raavin (ja raavin edelleen) ja saksilla leikkelin rahkaa pois kantapohjistani. En tosin tiedä onko tää jotain dermatillomaniaa vai normaalia.
- IHMISENLAPSI
Mulla on kaveri, joka kynsii koko ajan päänahkaansa ruvelle. Yritin painaa hellästi hänen kättään pois, kun huomasin tuon kynsimisen. Sitten laitoin antibiottipuuteria ja laastareita, mutta heti kun paraneminen oli hyvin, niin hän taas kynsi ruvet verille ja niitä on tullut lisää. Viime kesänä hän sai ihotulehduksen niin, että koko otsa oli turvonnut. Ajattelin hänen tajuavan sen johtuneen likaisten kynsien aiheuttaneen, mutta ei tajunnut. Hän on kynsinyt päätään niin, että hiusnystyt ovat lähteneet. Ei pysty lopettamaan nyppimistään. Tyttärensä oli jo pienenä nyppijä ja myöhemmin sai anorexian. Olisiko jotenkin perinnöllistä. Nyt hän oli kynsinyt koko päänsä verille, kun jätin hänet. On hänellä muitakin pakonomaisia juttuja, kuten nenän kaivaminen yleisillä paikoillakin ja piereminen ruokapöydässä tai vieressäni.
- Anonyymi
Mullakin on nähtävästi jonkinlaisia pakko-oireita. Olen tosiaan syönyt kynsiä niin pienestä kun vaan muistan, kynteni ei ole olleet ikinä pitkät. Mitkään kynnelit yms vippaskonstit eivät koskaan auttaneet. Sitten on pakko oireinen nenäkaivuun.. kaivan nenää mutta vain kotona ja semmosissa paikoissa missä ei kukaan nää esim. töiden vessassa. Mulla on välillä myös pakonomainen tarve repiä jalkapohjan kovettumia ja varpaiden kynsiä..mies tietää, on nähnyt ja ilmeisesti häntä ällöttää suuresti...Myöskin huulten iho välillä revitään..Nyt on kynsien viereinen iho todella huonossa kunnossa ja olen hävennyt sormiani koko ikäni piilottelee niitä laittamalla sormenpäät koukkuun ja piiloon käden alle ettei kukaan näe :( mä olen ilmeisesti jatkuvasti jonkinmoisessa ressi/masennustilassa, joka ei lopu millään koska tottunut..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mullakin on nähtävästi jonkinlaisia pakko-oireita. Olen tosiaan syönyt kynsiä niin pienestä kun vaan muistan, kynteni ei ole olleet ikinä pitkät. Mitkään kynnelit yms vippaskonstit eivät koskaan auttaneet. Sitten on pakko oireinen nenäkaivuun.. kaivan nenää mutta vain kotona ja semmosissa paikoissa missä ei kukaan nää esim. töiden vessassa. Mulla on välillä myös pakonomainen tarve repiä jalkapohjan kovettumia ja varpaiden kynsiä..mies tietää, on nähnyt ja ilmeisesti häntä ällöttää suuresti...Myöskin huulten iho välillä revitään..Nyt on kynsien viereinen iho todella huonossa kunnossa ja olen hävennyt sormiani koko ikäni piilottelee niitä laittamalla sormenpäät koukkuun ja piiloon käden alle ettei kukaan näe :( mä olen ilmeisesti jatkuvasti jonkinmoisessa ressi/masennustilassa, joka ei lopu millään koska tottunut..
Samoin minä. :( Sormien piilottelu on tuttua. Olen jopa opetellut tekemään asioita (mm. kengän nauhojen solmimisen yms.) sormet koukussa, koska häpeä niin paljon sitä miltä ne näyttävät... Sormenpäistä puuttuu tunto, sillä olen kirjaimellisesti syönyt ne pois. Myös suun ja huulten sisäpinnat on syöty ja arpikudoksella. Tämä on hirveä pakko-oire enkä saa sitä millään loppumaan!
- Anonyymi
Itelläkin on kyllä pahimpia ne paikat mihin helpoiten pääsee, eli naama ja jalan varret D: Oon käynyt lääkärillä ja saanut kaiken maailman rasvoja muttei niitä tunnu juuri sillon löytyvän kun raapii ihoaan :( mä oon kuitenkin löytänyt ihan hyvän tekniikan pitää sormet kurissa nimittäin oon löytänyt kaupasta ”Compeed” merkiltä sellaisia ns rakkolaastareita sormille jotka just menee kynnen ympäri. Niitä kun laittaa sormiin jotka usein päätyy raapimaan ihoa niin se auttaa kun huomaa ettei oikein pysty niitä sormia käyttämään. Ja toki jos näitä rakkolaastarin tyyppisiä ei löydy niin laastarit on myös käteviä!
- Anonyymi
Heippa!
Jos joku vielä lukee tätä ikivanhaa ketjua, halusin vaan kertoa, että itsellä tuohon pakonomaiseen puristelemiseen on auttanut valtavasti lisäravinne nimeltä
n-asetyylikysteiini. Sen on todettu myös alustavissa psykiatrisissa kokeissa vähentävän ihonnyppimisoireita dermatillomaniasta kärsivällä. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/article-abstract/2500041.
Googlailemalla löytyy lisää tietoa kyseisestä aineesta. N-asetyylikysteiiniä saa ostettua vapaasti esim. sekatavara- ja lisäravinnekaupoista. Ite otan tuota pari 600 mg tablettia päivässä ja tarpeen mukaan nyppimisen himoon. Toimii hyvin itselläni, mutta ei toki kaikilla. Itse oon kärsinyt kyseisestä vaivasta lapsesta saakka noin 20 vuotta ja tämä oli ainoa asia, joka toi pysyvää muutosta.
Toivottavasti tämä auttaa jotakuta <3 - Anonyymi
Itellä oli kova halu repiä huulet verille jatkuvasti mutta nyt se on pääytynyt olen jo 17vuotias mies et ei siin muuta. 😄
- Anonyymi
Moi, helpottavaa tietää että joillakin muilla ihmisillä on tätä samaa oireilua. Vuosia luulin että tämä on ensinnäkin normaalia, ja sitten kun sain diagnoosin, ajattelin ettei kenelläkään ole tällaista. Diagnoosin saaminen kyllä helpotti sitä häpeää ja ymmärrys asiasta lisääntyi. Kun sain nimen tälle oudolle jutulle, asian hyväksyminen on ollut myös helpompaa.
Itsellä oireena pakonomainen itsensä nyppiminen eri puolilta kehoa, alkuun se oli vain kasvot mutta nykyisin nypin itseäni kaikkialta; rinnat, selkä, niska, jalat, pakarat, takareidet, käsivarret. Oikeastaan kaikki mihin kädet yltävät. Pahinta repiminen on iltaisin ja myös yöllä jos heräilen kesken unien. Olen yrittänyt nukkua puuvillahanskat kädessä, joka yö revin ne pois. Kaikenmaailman kasvorasvat ja systeemit on käyty läpi ja aina repimisen jälkeen tehostetusti yritän hoitaa ihoani ja rupia. Joskus revin ruvetkin auki. Pakonomaisesti tarvitsee saada jotakin "ulos kehosta". Välttelen liikkumista kodin ulkopuolella kun olen repinyt, sosiaalisesti toimintakyky on laskenut ja sairaus vaikuttaa elämääni paljon.
Minulla on taustalla pitkäkestoinen lapsuuden seksuaalitrauma. Käyn terapiassa ja kuulemma tämä on yleistä traumatisoituneilla potilailla. Kun oireet ovat pahentuneet, nyppiminen on muuttunut raapimiseksi mikä jättää erittäin pahoja jälkiä ihoon. Pakonomaisuus on ihan hirveää, joudun istumaan käsieni päällä etten jatkuvasti "skannaisi" ihoani sivellen ja etsien jotakin nyppyä mistä voi puristaa. Teen nyppimistä osin tiedostamattani ja välillä tietoisesti, samalla tuskaillen että en saisi tehdä sitä. Vuosia aiemmin pidin "nyppimis sessioita" vessan peilin edessä, saatoin olla 2 h repimässä kasvojani ja olen käyttänyt siihen myös saksia ja pinsettejä.
Terapian lisäksi minulla on SSRI-lääkitys jonka pitäisi lääkärin mukaan vähentää pakko-oireita (minulla on myös pakkoajatuksia iltaisin). Täältä luin erään mainitseman tuon aminohappo N-asetyylikysteiinin joka voisi auttaa juuri tähän ja kyse on luontaisravinteesta eikä niinkään kemiallisesta lääkkeestä. Aion ehdottomasti kokeilla tätä! Tavoitteeni on päästä jossakin vaiheessa lääkityksestä eroon, sillä SSRI-lääkkeillä on ikävä kyllä myös omat sivuvaikutuksensa...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424505- 932149
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152071Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi771918Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421542Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541532VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041395- 751326
- 1011307
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109