henkilökohtainen avustaja

Olen tehnyt hk:n töitä nyt yli kaksi vuotta, enkä ole vaihtamassa hommia, koska tämä on erinomainen tapa yhdistää työ ja perhe. Minun avustettavallani on yhdeksän avustajaa, itse olen ainoa täysituntinen, ja sitten on Omasta halustaan vähemmän tekeviä (opiskelijoita). Tunnen työtoverini vaihtelevasti, osan ulkonäöltä, osan paremmin. Viime joulun alla järjestimme yhteiset pikku joulut, jotta saisimme tutustua toisiimme, nyyttikestiperiaatteella. Oli erittäin hyvä juttu.

Nyt pitää lähteä töihin, mutta jatkan kun ehdin, lähipäivinä. Siihen asti, etsikäämme toisiamme, koska yhdessä saamme kyllä parannuksiakin aikaan työsuhdeasioissa. Niin kauan kuin olemme epämääräinen joukko toinen toisiamme etsimässä, siinä voittaa kunnat. Esimerkiksi lapsia en lähtisi tekemään enää tässä työssä, siinä on hyvin heikoilla turvilla verrattuna esimerkiksi kunnan töissä oloon.

Itse olen ihan tyytyväinen palkkaani, sillä elää, mutta siitä suuri osa koostuukin lisistä, ja on merkittävää sekin, että tunnit ovat täydet. Osa-aikaisuuksilla ei elä kuin ehkä opiskelija. Tällä sentään maksaa asuntolainat ja muut perheen velvoitteet. Mutta meillä on varmaankin palkkaus yksi Suomen parhaista, olen kuullut hyvinkin pienistä palkoista, esim. 6 euroa tunnilta on törkeän vähän.

verkostoidutaan! kirjoitti:

Olen tehnyt hk:n töitä nyt yli kaksi vuotta, enkä ole vaihtamassa hommia, koska tämä on erinomainen tapa yhdistää työ ja perhe. Minun avustettavallani on yhdeksän avustajaa, itse olen ainoa täysituntinen, ja sitten on Omasta halustaan vähemmän tekeviä (opiskelijoita). Tunnen työtoverini vaihtelevasti, osan ulkonäöltä, osan paremmin. Viime joulun alla järjestimme yhteiset pikku joulut, jotta saisimme tutustua toisiimme, nyyttikestiperiaatteella. Oli erittäin hyvä juttu.

Nyt pitää lähteä töihin, mutta jatkan kun ehdin, lähipäivinä. Siihen asti, etsikäämme toisiamme, koska yhdessä saamme kyllä parannuksiakin aikaan työsuhdeasioissa. Niin kauan kuin olemme epämääräinen joukko toinen toisiamme etsimässä, siinä voittaa kunnat. Esimerkiksi lapsia en lähtisi tekemään enää tässä työssä, siinä on hyvin heikoilla turvilla verrattuna esimerkiksi kunnan töissä oloon.

Itse olen ihan tyytyväinen palkkaani, sillä elää, mutta siitä suuri osa koostuukin lisistä, ja on merkittävää sekin, että tunnit ovat täydet. Osa-aikaisuuksilla ei elä kuin ehkä opiskelija. Tällä sentään maksaa asuntolainat ja muut perheen velvoitteet. Mutta meillä on varmaankin palkkaus yksi Suomen parhaista, olen kuullut hyvinkin pienistä palkoista, esim. 6 euroa tunnilta on törkeän vähän.

Lue lisää

Olipa mukava,kun muitakin avustajia löytyi!
Palkkauksesta esim. olin yllättynyt/ vähän pulassakin, kun lomalta palattuani ei tullut lomaltapaluurahoja!
Siitäkin olen ollut yllättynyt ettei oikein kukaan hoida avustajan kannalta asioita, eikä esin liittoa tms. miatä voisi kysyä työsuhdeasioita..
Aivan kuin avustaja ei olisi minkäänlainen ammatti tai oikea työ.
Avustajan työnantajalle on kuitenkin tukipalveluita ja ohjeita kansiotolkulla, mutta avustaja vain on..
Minkälaiset välit teillä on avustettavan perheen kanssa? Itse en oikein välillä tiedä miten pitäisi olla, saako osallistua keskusteluun vai pitäisikö olla hiljaa ja huomaamaton. Myöskin vaitiolovelvollisuus on tiukka, mutta huomaan muiden kyllä tietävän syyn sairaslomaani vaikka en ole kertonut siitä..
Olen miettinyt monesti ammatin vaihtoa, mutta yhä edelleen olen avustaja.

alkup. kirjoitti:

Olipa mukava,kun muitakin avustajia löytyi!
Palkkauksesta esim. olin yllättynyt/ vähän pulassakin, kun lomalta palattuani ei tullut lomaltapaluurahoja!
Siitäkin olen ollut yllättynyt ettei oikein kukaan hoida avustajan kannalta asioita, eikä esin liittoa tms. miatä voisi kysyä työsuhdeasioita..
Aivan kuin avustaja ei olisi minkäänlainen ammatti tai oikea työ.
Avustajan työnantajalle on kuitenkin tukipalveluita ja ohjeita kansiotolkulla, mutta avustaja vain on..
Minkälaiset välit teillä on avustettavan perheen kanssa? Itse en oikein välillä tiedä miten pitäisi olla, saako osallistua keskusteluun vai pitäisikö olla hiljaa ja huomaamaton. Myöskin vaitiolovelvollisuus on tiukka, mutta huomaan muiden kyllä tietävän syyn sairaslomaani vaikka en ole kertonut siitä..
Olen miettinyt monesti ammatin vaihtoa, mutta yhä edelleen olen avustaja.

Lue lisää

Ai niin, ei avustajalla ole mitään lomaa eikä sairastuakaan saa, kun ei saa sijaisia mistään.

"kiva
Kirjoittanut: alkup. 29.7.2008 klo 15.49

Palkkauksesta esim. olin yllättynyt/ vähän pulassakin, kun lomalta palattuani ei tullut lomaltapaluurahoja!"

Mikä on lomaltapaluuraha. No samapa tuo, kun ei ole lomaakaan.

"Siitäkin olen ollut yllättynyt ettei oikein kukaan hoida avustajan kannalta asioita, eikä esin liittoa tms. miatä voisi kysyä työsuhdeasioita.."

Minusta JHL on lähinnä verkonpainoksi sopiva ja henkilökohtaisten avustajien asiat ovat JHL:n takapihan pyörävaraston laatikon pohjalla. Me emme ole sellaista väkeä, jonka takia neuvottelut venyisivät yli puolen yön. Mutta eipä tunnu työnantajatkaan olevan.

"Aivan kuin avustaja ei olisi minkäänlainen ammatti tai oikea työ. "

Niin, vähän sellainen suhtautuminen on. Se johtuu tämän yhteiskunnan vammaiskielteisistä asenteista. Toisaalta, monella on sellainen kuvitelma, että avustaja vain käy ulkoilutttamassa ja/tai viihdyttämässä vammaista.

"Avustajan työnantajalle on kuitenkin tukipalveluita ja ohjeita kansiotolkulla, mutta avustaja vain on.. "

Joo, mitään ei maksaja lähetä kotiin. Ne työnantajan ohjeet kannattaa käydä kopioimassa itselleen, ei sen puoleen, ei niitäkään noudateta tipitarkasti. Oman kaupunkini webbisivulla niitä esimerkiksi ei ole yleisessä jakelussa. Ihan kuin avustajan oikeudet olisivat salaisia tai jotain.

"Minkälaiset välit teillä on avustettavan perheen kanssa? Itse en oikein välillä tiedä miten pitäisi olla, saako osallistua keskusteluun vai pitäisikö olla hiljaa ja huomaamaton."

Minä olen hiljaa ja huomaamaton. Ongelmia on ollut siinä vaiheessa, kun on geneettinen sairaus niin se sukulainenkin kaipaa avustajaa eikä hänellä ole sitä mukana.

"Myöskin vaitiolovelvollisuus on tiukka, mutta huomaan muiden kyllä tietävän syyn sairaslomaani vaikka en ole kertonut siitä.. "

Ole onnellinen, että sinulla on sairausloma.

"Olen miettinyt monesti ammatin vaihtoa, mutta yhä edelleen olen avustaja"

Tämä on ihan hyvä homma, parhaimmillaan, mutta tosi kehnosti organisoitu. Hallitus on luvannut asian järjestyvän ensi vuonna eli sitä ei tulla saamaan koskaan kuntoon.

Ai niin, koska invataksijärjestelmä on ihan sanonko mistä (sekin pitäisi saada kuntoon ensi vuonna), päivät ovat olleet liehureunaisia eli ei voi illaksi suunnitella mitään kun ei tiedä kuinka pitkään venyy töissä invataksien takia. Kerran meni lähemmäksi klo 23:ea.

Nyt minulla on 15 tuntia sellaisella avustettavalla, joka on melkoisen joviaali.

Pre_Kaarina kirjoitti:

Ai niin, ei avustajalla ole mitään lomaa eikä sairastuakaan saa, kun ei saa sijaisia mistään.

"kiva
Kirjoittanut: alkup. 29.7.2008 klo 15.49

Palkkauksesta esim. olin yllättynyt/ vähän pulassakin, kun lomalta palattuani ei tullut lomaltapaluurahoja!"

Mikä on lomaltapaluuraha. No samapa tuo, kun ei ole lomaakaan.

"Siitäkin olen ollut yllättynyt ettei oikein kukaan hoida avustajan kannalta asioita, eikä esin liittoa tms. miatä voisi kysyä työsuhdeasioita.."

Minusta JHL on lähinnä verkonpainoksi sopiva ja henkilökohtaisten avustajien asiat ovat JHL:n takapihan pyörävaraston laatikon pohjalla. Me emme ole sellaista väkeä, jonka takia neuvottelut venyisivät yli puolen yön. Mutta eipä tunnu työnantajatkaan olevan.

"Aivan kuin avustaja ei olisi minkäänlainen ammatti tai oikea työ. "

Niin, vähän sellainen suhtautuminen on. Se johtuu tämän yhteiskunnan vammaiskielteisistä asenteista. Toisaalta, monella on sellainen kuvitelma, että avustaja vain käy ulkoilutttamassa ja/tai viihdyttämässä vammaista.

"Avustajan työnantajalle on kuitenkin tukipalveluita ja ohjeita kansiotolkulla, mutta avustaja vain on.. "

Joo, mitään ei maksaja lähetä kotiin. Ne työnantajan ohjeet kannattaa käydä kopioimassa itselleen, ei sen puoleen, ei niitäkään noudateta tipitarkasti. Oman kaupunkini webbisivulla niitä esimerkiksi ei ole yleisessä jakelussa. Ihan kuin avustajan oikeudet olisivat salaisia tai jotain.

"Minkälaiset välit teillä on avustettavan perheen kanssa? Itse en oikein välillä tiedä miten pitäisi olla, saako osallistua keskusteluun vai pitäisikö olla hiljaa ja huomaamaton."

Minä olen hiljaa ja huomaamaton. Ongelmia on ollut siinä vaiheessa, kun on geneettinen sairaus niin se sukulainenkin kaipaa avustajaa eikä hänellä ole sitä mukana.

"Myöskin vaitiolovelvollisuus on tiukka, mutta huomaan muiden kyllä tietävän syyn sairaslomaani vaikka en ole kertonut siitä.. "

Ole onnellinen, että sinulla on sairausloma.

"Olen miettinyt monesti ammatin vaihtoa, mutta yhä edelleen olen avustaja"

Tämä on ihan hyvä homma, parhaimmillaan, mutta tosi kehnosti organisoitu. Hallitus on luvannut asian järjestyvän ensi vuonna eli sitä ei tulla saamaan koskaan kuntoon.

Ai niin, koska invataksijärjestelmä on ihan sanonko mistä (sekin pitäisi saada kuntoon ensi vuonna), päivät ovat olleet liehureunaisia eli ei voi illaksi suunnitella mitään kun ei tiedä kuinka pitkään venyy töissä invataksien takia. Kerran meni lähemmäksi klo 23:ea.

Nyt minulla on 15 tuntia sellaisella avustettavalla, joka on melkoisen joviaali.

Lue lisää

Mitään lomarahoja ei saa, mutta loma-ajalta ainakin minulla maksetaan palkka sen kertoimen mukaan, ulkoa en muista sen suuruutta. Mutta sillä on eroa, tekeekö täyttä tuntia vai ei. Itse hyödyn tästä laskukaavasta, jossa vuosiansiot jaetaan työpaiien määrällä, ja sillä lailla saadaan tuo keskipäiväansio, jota loma-ajan palkan määrittelyssä käytetään, koska teen pääsääntöisesti pidempiä päiviä harvemmin, eli usein aamusta iltaan, jolloin yhden vuoron pituudeksi tulee 15-17 tuntia. Näitä vuoroja saan katkaista tilanteen mukaan, jos tarvitsen hengähdystaukoa, voin käydä välillä vaikkapa lenkillä tai kaupassa, jos alkaa ahdistamaan. Tietysti myös palkanmaksu katkaistaan tuolta ajalta, mutta auot saan palkallisena pitää tietysti, nuo lakisääteiset.

Ongelman meinasi tuoda tuo loma-ajan palkan maksu könttätä heinäkuussa, koska verottaja olisi vienyt siitä sitten leijonan osan, ja seuraavan kuun tiliin en olisi ehtinyt tunteja kartuttaa. Tämä hoitui sillä, että työnantaja sai luvan maksaa nuo kahdessa erässä, vaikka kaupunki maksoikin ne könttänä kerrallaan.

Tilinauhat saan aina, mutta ne tulevat töihin, josta otan ne mukaani, eli kaupunki tekee ne kahtena kappaleena, toinen avustajalle ja toinen avustettavalle arkistoihin. Tarvittaessa (lähinnä keikkalaisille), ne skannataan ja laitetaan vaikkapa sähköpostilla, mutta myöskin postiin, jos avustaja niin haluaa.

Tuntilistat ja tuntiseurannat ovat meillä hyvin hoidettu, niistä on kolminkertainen kirjanpito. Yksi lista avustajalla, yksi yhteinen työpaikan seinällä, johon merkitsemme työaikamme, ja koneella yksi koostelista, joka jää aina työnantajan arkistoon. Myöskin lopulliset allekirjoitetut tuntilista tehdään kolmena kappaleena, joista yksi menee kuntaan, yksi avustajalle, ja yksi avustettavan arkistoon. Aikamoinen paperisota, mutta selkeä kuitenkin. Ja joka kuukausi tarkastetaan, että ne pitävät paikkaansa keskenään...

Itse en koe kovin vakavana, jos joku muua vautaja tietää sairaslomani syyn. Se ei minun maaiolmaani kaada, jos minun mahataudistani tietää joku muukin. Mutta totta on, että työnantaja ei saisi asiaa kertoa, mutta ongelma on yleinen muillakin työnantajilla.

Invataksijärjestelmään en ota muuta kantaa kuin sen, että on hyvä että se on olemassa. Minun avustettavallani on myöskin oma auto, jonka kuskina toimii avustaja, mutta invataksi on hyvä lisä, koska avustajilla kaikilla ei ole ajokorttia. Tämän työn luonne on sellainen, että aina ei pääse suunniteltuun aikaan lähtemään, mutta minulla se toimii niinkin päin, että jos itse myöhästyn joskus, se ei ole maailmaa kaatavaa. Mielelläni siis joustan toiseenkin suuntaan tarpeen vaatiessa.

Hmm. Ehkä on hyvä että oletkin tosiaan vaihtamassa alaa. Vastauksestasi näkee kyllä, että ihan et ole alalle sovelias.

Älkää uskoko näitä juttuja. Olen hoitanut paljon mm. ms-tautia sairastavia, parkinsonia, eri lailla vammautuneita ihmisiä, ja siksi potuttaa tuollainen yleistys, että vaikkapa ms-potilaat olisivat jotenkin erityisen hankalia avustettavana. Ei se vaan noin mene, ja homma on kyllä niinkin, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Jonkinlaiselta arvomaailmalta tämäkin työn tulee tehdä.

Toivon totisesti, että tämä ihminen ei pääse lasten lähellekkään töihin. Sanon tämän sekä kasvatusalan ammattilaisena, että sittemmin ammattini hoivapuolelta löytäneenä, ja sitä työtä arvostavana ihmisenä. Nykyään tosin osana työyhteisöä, en hk:na, mutta ihan samojen asioiden kanssa noissakin askarrellaan. Onneksi sentään on se työtovereiden tuki. Aivovammapotilailla on usein agressiivisuutta, mutta kyllä usein on kyse siitä, että sairauskin aiheuttaa. Silloin ammattitaitoinen hoitaja/avustaja huomioi sen työssään, ja pyrkii ennakoimalla ehkäisemään tilanteiden pahaksi muodostumista.

Useimmiten asiat selviävät, kun aikuiset niitä selvittävät. Jos ei avustettavan kanssa onnistu, niin esimerkiksi kunnat, ammattiliitot, taikka työsuojelupiirit auttavat. Älyttömyyksiin ei pidä suostua, eikä tarvitsekkaan, työsuhteen voi purkaa, eikä karenssiakaan seuraa, jos kyse on laittomuuksista, eikä työnantaja niitä ole halukas korjaamaan.

Masennus on sairaus, siihen saa hoitoa. Huonot työolot altistavat sille, mutta ei kukaan voi väittää, että vain työ sen masennuksen aiheuttaa. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, yksityiselämä työhön, ja työelämä yksityiselämään. Mutta jokin muukin siellä taustalla on kuin ne pelkät avustettavan puheet. Sanoisinkin, että jos et ole vielä hakenut apua, niin tee se nyt, ennenkuin elämäsi muuttuu todella kurjaksi. Ja tästä lähtien kannattaa muistaa, että työasiat ja siviili ovat eri asioita. Sinun ei kuulu lainata rahaasi kenellekkään, vaikka kuinka itkien sitä työnantaja pyytäisi. Se ei nimittäin yleensä ottaen johda mihinkään hyvään, eikä se aiheuta talousvaikeuksissa olevalle ja elämänhallintansa menettäneelle kuin pahenevaa syöksykierrettä. Mutta et voi yleistää asioita noin sairauskohtaisesti, että kaikki olisivat samanlaisia. Se on törkeää. ja ihan samanlaista käytöstä löytyy muuten ihan ns. "terveistäkin" ihmisistä.

Ja kyllä vaan avustettavat avustajiaan noin yleensä arvostavat. Samoin itse ainakin koin, että myöskin muut tukimuodot (kotihoito ym), arvostivat minua avustajana. Ja nyt kun itse olen muissa hommissa, mutta päivittäin teen yhteistyötä avustajien kanssa, saan avustajiltakin paljon hyviä huomioita ja teemme mielestäni hyvässä yhteistyössä työtä, avustettavan parhaaksi.

ja yllätyin täällä esitetyistä väitteistä ettei ole loma-oikeutta, eikä saa palkkatositteita. Ihme homma. Täällä pääkaupunkiseudulla olot tuntuvat olevan jotenkin paremmin. Olen tehnyt tuurauksia ydhen avustettavan hoidossa, silloin viikonlopusta sai paljon lisiä. Palkat pääkaup seud ovat 8,5-9 eur/h ja väitetään ainakin että työsuhde on työsopimusehtoinen mukainen, eli lomaa olisi. Vai maksetaanko loma palkanlisänä, mutta silloin sitä ei voi sisällyttää peruspalkkaan. Yhdessä ilmoituksessa sanottiin että voi saada kokemuslisääkin,onko näin?

henk.avustajan hommia kirjoitti:

ja yllätyin täällä esitetyistä väitteistä ettei ole loma-oikeutta, eikä saa palkkatositteita. Ihme homma. Täällä pääkaupunkiseudulla olot tuntuvat olevan jotenkin paremmin. Olen tehnyt tuurauksia ydhen avustettavan hoidossa, silloin viikonlopusta sai paljon lisiä. Palkat pääkaup seud ovat 8,5-9 eur/h ja väitetään ainakin että työsuhde on työsopimusehtoinen mukainen, eli lomaa olisi. Vai maksetaanko loma palkanlisänä, mutta silloin sitä ei voi sisällyttää peruspalkkaan. Yhdessä ilmoituksessa sanottiin että voi saada kokemuslisääkin,onko näin?

Lue lisää

"Olen itse katsomassa
Kirjoittanut: henk.avustajan hommia 2.8.2008 klo 11.21
   ja yllätyin täällä esitetyistä väitteistä ettei ole loma-oikeutta, eikä saa palkkatositteita. Ihme homma."

Olen avustajana Helsingissä.
En ole saanut pyynnöstäni huolimatta palkanlaskennasta eli taske/talpa todistusta palkasta muutoin kuin tavanomaisen palkkanauhan. Kela tuntuu niitä kyselevän tämän tästä.
Onneksi kuitenkin Kelalle kelpaa palkkanauha soviteltua päivärahaa varten.

"viikonlopusta sai paljon lisiä. Palkat pääkaup seud ovat 8,5-9 eur/h ja väitetään ainakin että työsuhde on työsopimusehtoinen mukainen, eli lomaa olisi."

Työehtosopimusta ei henkilökohtaisilla avustajilla ole ja palkka Helsingissä on 9,03 euroa tunti jos en ihan väärässä ole, penni sinne penni tänne..
Sosiaalitoimisto nillittää kuulemma kovasti jos avustukset menevät iltatunneille tai viikonloppuun, etenkin sunnuntaille.

Joka maailman ainoassa työpaikassa loma on sovittava työnantajan kanssa ja jos työnantaja ei saa sijaista, niin siinäpä kärsit. Lomasi maksetaan rahana.

"voi saada kokemuslisääkin,onko näin?"

Työnantaja saa maksaa sinulle vaikka kultaharkkoja omasta pussistaan, mutta kokemuslisää tulee tietääkseni vasta kun on ollut avustajana melkoisen pitkään.

henk.avustajan hommia kirjoitti:

ja yllätyin täällä esitetyistä väitteistä ettei ole loma-oikeutta, eikä saa palkkatositteita. Ihme homma. Täällä pääkaupunkiseudulla olot tuntuvat olevan jotenkin paremmin. Olen tehnyt tuurauksia ydhen avustettavan hoidossa, silloin viikonlopusta sai paljon lisiä. Palkat pääkaup seud ovat 8,5-9 eur/h ja väitetään ainakin että työsuhde on työsopimusehtoinen mukainen, eli lomaa olisi. Vai maksetaanko loma palkanlisänä, mutta silloin sitä ei voi sisällyttää peruspalkkaan. Yhdessä ilmoituksessa sanottiin että voi saada kokemuslisääkin,onko näin?

Lue lisää

Oulun kaupungilla on hyvä sivu: http://www.ouka.fi/sote/vammaisuus/avustajat.htm

Vantaan kaupungilla on kanssa tiedotus hoidettu asianmukaisesti: http://www.vantaa.fi/binary.asp?path=1;220;4723;30196;30206;30237&field=FileAttachment&version=1

Ainakin Helsingissä työsopimus menee vähän samaan tyyliin.

Mitä tulee irtisanomiseen, niin vammainen saattaa sanoa irti koeajan jälkeen pärstän perusteella. Laillisesti irtisanomiseen tarvitaan sen jälkeen (?) vahvat perusteet. Tavallaan ymmärtää, ne eivät halua katsella samaa pärstää koko loppuikänsä. Ei avustajana itsekään viitsi katsella samaa avustettavaa. Kiva olisi jos kokemusta tulisi useammasta. Vaikka sanotaan, että koeaika on 4 kk, niin ei sen tarvitse olla, se voi olla vaikka kuukausi.

Pre_Kaarina kirjoitti:

"Olen itse katsomassa
Kirjoittanut: henk.avustajan hommia 2.8.2008 klo 11.21
   ja yllätyin täällä esitetyistä väitteistä ettei ole loma-oikeutta, eikä saa palkkatositteita. Ihme homma."

Olen avustajana Helsingissä.
En ole saanut pyynnöstäni huolimatta palkanlaskennasta eli taske/talpa todistusta palkasta muutoin kuin tavanomaisen palkkanauhan. Kela tuntuu niitä kyselevän tämän tästä.
Onneksi kuitenkin Kelalle kelpaa palkkanauha soviteltua päivärahaa varten.

"viikonlopusta sai paljon lisiä. Palkat pääkaup seud ovat 8,5-9 eur/h ja väitetään ainakin että työsuhde on työsopimusehtoinen mukainen, eli lomaa olisi."

Työehtosopimusta ei henkilökohtaisilla avustajilla ole ja palkka Helsingissä on 9,03 euroa tunti jos en ihan väärässä ole, penni sinne penni tänne..
Sosiaalitoimisto nillittää kuulemma kovasti jos avustukset menevät iltatunneille tai viikonloppuun, etenkin sunnuntaille.

Joka maailman ainoassa työpaikassa loma on sovittava työnantajan kanssa ja jos työnantaja ei saa sijaista, niin siinäpä kärsit. Lomasi maksetaan rahana.

"voi saada kokemuslisääkin,onko näin?"

Työnantaja saa maksaa sinulle vaikka kultaharkkoja omasta pussistaan, mutta kokemuslisää tulee tietääkseni vasta kun on ollut avustajana melkoisen pitkään.

Lue lisää

siinä kyllä sanottiin, että työntekijän suostumuksella lomaa voidaan maksaa palkkana, eli ei avustettava voi vaatia ettei avustaja lomaa pitäisi. Lomankertyminen näytti olevan samanlainen kuin muissakin työpaikoissa. Se jota avustin aikoinaan oli vaki päivähoitaja, ja lisäksi liuta viikonloppuhoitajia, joista varmaan joku otti kesälomatuurauksen.

Pre_Kaarina kirjoitti:

Oulun kaupungilla on hyvä sivu: http://www.ouka.fi/sote/vammaisuus/avustajat.htm

Vantaan kaupungilla on kanssa tiedotus hoidettu asianmukaisesti: http://www.vantaa.fi/binary.asp?path=1;220;4723;30196;30206;30237&field=FileAttachment&version=1

Ainakin Helsingissä työsopimus menee vähän samaan tyyliin.

Mitä tulee irtisanomiseen, niin vammainen saattaa sanoa irti koeajan jälkeen pärstän perusteella. Laillisesti irtisanomiseen tarvitaan sen jälkeen (?) vahvat perusteet. Tavallaan ymmärtää, ne eivät halua katsella samaa pärstää koko loppuikänsä. Ei avustajana itsekään viitsi katsella samaa avustettavaa. Kiva olisi jos kokemusta tulisi useammasta. Vaikka sanotaan, että koeaika on 4 kk, niin ei sen tarvitse olla, se voi olla vaikka kuukausi.

Lue lisää

Kirjoittelin jo aiemminkin, ja lupasin palata asiaan, kun kerkiän.

Itselläni on ollut aina koeaika yhden kuukauden, eikä oikeastaan ole ollut yhdelläkään työnantajalla sitä edes varaa käyttää, koska jonossa ei todellakaan ole tulijoita. Tosin itselläni on lähes kaikki työkokemus hoitoalalta, se on vahvuus, koska osaan itsekin jo vaatia oikeuksia. Nykyinen työnantajani on loistava, ja viihdyn todella työssäni.

Lomaoikeus on normaali, eli alle yhden vuoden työsuhteessa 2 pv, ja yli 2,5 pv. Siis per kk tietysti. Keikkalaisilla se menee sen tuntimäärän mukaan, en muista ulkoa sitä, enkä jaksa kaivaa sitä tuolta työlainsäädännöstä. Ongelmaksi tässä meillä muodostui avustettavav muutto kunnasta toiseen, jolloin työsuhde piti katkaista uuden kunnan vaatimuksesta, ja lomaoikeuskin ikäänkuin nollaantui, eli joudun aloittamaan sen keräämisen taas nollasta. No, todennäköisesti tämäkin kaatuisi, jos asiasta lähtisi käräjöimään, mutta silloin on häviäjänä työnantaja, ja vammaisella on kyllä muutoinkin ihan tarpeeksi haasteita elämässään ilman tuollaisia koukeroitakin.

Palkkaus on meillä ihan hyvä mielestäni, 9,11/tunti, mutta itselläni on lisien osuus suuri. Lauantaista ei lisiä tule, mutta la klo 18 alkaa juoksemaan pyhälisät. Yksityisellä ei taida olla näin, ainakin validia-palveluilla on eri käytäntö. Iltalisät alkaa klo 18, ja ovat 15 prosenttia, yölisät klo 22 alkaen ovat 30 prosenttia. Syyskuussa palkka nousee muistaakseni 9,33 euroon tunnilta. Itse teen siis lähes ainoastaan iltaa ja viikonloppuja, joten lisällisillä tunneilla olen. Olen laskenut, että ei minun kannattaisi edes tehdä muita töitä, en missään pääsisi samoille tienesteille, ja työ on minulla kuitenkin suhteellisen helppoa, jos vertaan vaikkapa vanhainkotiin tai palvelutaloon. Toki se on myöskin monipuolisempaa, ja eteentulevat haasteet ovat erilaiset ja työympäristötö vaihtelevat.

Itse olen ratkaissut tuon "saman pärstän katselu-ongelman" sillä, että teen keikkaa muihin töihin välillä. Työnantajani on myöskin kannustanut tähän, jos vaan tuuraaja löytyy. Meidän ringissä on niin monta, että lähes poikkeuksetta sellainen löytyy. Sama pätee sairastapauksiin. Mutta itse kärsin sairaslomista taloudellisesti, koska esimerkiksi yhden sunnuntain sairastaminen tekee todella ison loven, yli 200 euroa tilipussiin, sunnuntailta kun ei saa edes sitä 8 tunnin peruspalkkaa. Pidempää sairaslomaa en edes uskalla ajatella, koska kelan rahoille tippuu jo yhdeksän päivän jälkeen, ja kelan päätösten teon hitaus on hyvin tuttua. Siinä sitten onkin miettimistä, millä jälkeläiset ruokkii sen ajan. Lasten sairastuminen on samanlainen ongelma, se aika on palkatonta. Onneksi meillä saa isä olla palkallisesti lapsia hoitamassa, eikä yleensä tarvitse hänenkään jäädä, kun työaikani ovat niin hyvät.

Mutta kyllä kunnatkin tähän heräävät kohta, täällä ainakin on avustajaresurssia vähän, pienituntisiin paikkoihin ei tahdo saada enää ketään ymmärrettävistä syistä. Ne ovat lähinnä ponnahduslautoja parempiin paikkoihin, joten vaihtuvuus on suurta, ja monelle ikäihmisille tai vammaiselle jatkuva stressin aihe. Jos avustajaa ei löydykään uutta, ei edes kotipalvelun kautta saa välttämättä apua, kun resurssit eivät riitä.

Olen nyt joitakin vuosia seurannut noita ilmoituksia avustajien poaikoista, ja sieltä nousee toiset paikat jatkuvasti. Todennäköisesti noissa paikoissa on ongelmia, ja itse en sellaisiin viitsisi edes hakea. Monet eivät edes yritä hakea työkkärin kautta, vaan avustajia etsitään puskalähettimen avulla. Liian moni on törmännyt mm. siihen, että avustaja varastaa, tai on muutoin epäluotettava, ei tule kun on sovittu, eikä edes ilmoita, ettei tule. Nämä avustajat tahraavat työn mainetta, mutta myöskin nämä tietämättömät avustettavat työnantajina, jotka vaativat älyttömyyksiä. Usein silkkaa tietämättömyyttään. Itse yhdessä paikassa törmäsin sellaiseen, että jouduin itse opettamaan työnantajaa hänen velvollisuuksissaan, ja toisaalta työntekijän oikeuksista. Maksoin käytännössä omat palkkani ja veroni, hoidin tuntilistat kunnan kanssa, ja olisin voinut tehdä ihan millaisia vain laskuja sinne, jos olisin halunnut. Näissä tapauksissa kunnan kuuluisi auttaa enemmän, koska väärinkäytöksen mahdollisuus on suuri. Sama koskee myöskin sijaisongelmaa, kunnan kannattaisi pitää itsekin jonkinlaista tuuraaja rekisteriä, olen itsekin joutunut menemään sairaana töihin, koska tiesin, että avustettava ei saa edes ruokaa, jos en mene. Erääseen toimenpiteeseen jouduin menemään joulun aatonaattoona, koska ainoastaan silloin, minulla oli mahdollisuus sairastaa, kun omainen pystyi tulla tuuraamaan minua jouluksi. Kyseessä oli pieni leikkaus, ja sen jälkeen oli pakko pitää sairaslomaa, käsi oli todella työkelvoton sen jälkeen.

Joku kyseli yhteistyöstä omaisten kanssa. Tuosta minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, koska jokaisessa paikassani on omaiset olleet hiukan kauempana. Minun tehtäväni on mahdollistaa yhteydenpito heidän kanssaa, ja omaisten tehtävä ei ole hoitaa minun töitäni. Eli, jos he ovat kylässä, teen työni, mutta vetäydyn syrjään silloin kun minua ei tarvita. Olen mukana keskustelussa, jos minua siihen "pyydetään", mutta silloin liikkuu puhe muissa kuin "työasioissa". Kirjoitan paljon sähköposteja avustettavani sanelun mukaan, mutta nämä ihmiset yleensä tietävät, että avustaja kirjoittaa. Hänen saamiaan sähköposteja en lue, yleensä istun niin, etten edes näe tietokoneen ruutua. Nämä asiat hoituvat niin, että sanelu menee yleensä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, Tämän taidon kehitin tietoisesti.

Eräs haasteellinen asia on nämä muut ihmissuhteet, esimerkiksi avustettavan seurustelu. Silloin olen yleensä valmiudessa lähtemään töihin, jos tarvitaan, mutta en ole fyysisesti läsnä kuin juuri tuon tarpeellisen ajan. Nämä tosin sovitaan aina erikseen tapauskohtaisesti avustettavan kanssa.

Enemmän koin ongelmaksi yhteistyön kotipalvelun kanssa, tämä työnjako ei ollut selvä niissä paikoissa, missä me molemmat olimme palvelumuotona. Itse koin sen, että kotipalvelu siirsi minulle heille sovittuja tehtäviä, esimerkiksi kylvetykset, vaikka olin noissa paikoissa lähinnä virkistys ja asiointiapuna. Isoja hommia siirtyi minulle, mm lääkehuolto, mutta lisää tunteja ei sitten saanut niiden hoitamiseen. Onneksi osasin lääkehuoltoasioitakin, mutta seuraajani oli ihan kauhuissaan, kun ei ikinä ollut jakanut lääkkeitä, ei ymmärtänyt resepteistäkään yhtään mitään. Lopulta sanoin hänelle, että vaadi kotisairaanhoitoa huolehtimaan, koska mielestäni kyseessä oli jo aika suuri turvallisuusriskikin, lääkecoctaili oli aika suuri nimittäin, pillereitä meni yli kaksikymmentä/päivä erilaisiin sairauksiin. Siihen vielä päälle avustajan olisi pitänyt opetella tunnistamaan terveydentilaa ja mahdollisia ongelmia siinä, eikä nämäkään ole mitään helppoja asioita kylmiltään. Mutta kun ei ammattilaista saanut, oli pakko ottaa se, kuka nyt sattui työtä hakemaan. Ja perehdytystunteja emme saaneet kuin 4, joten hoidin loput talkoilla. Ei riitä kovin pieni tuntimäärä perehdytykseen, jos pitää neuvoa kaikki ergonomian alkeista lähtien halvaantuneen ihmisen hoidossa henkilölle, jolle kaikki on uutta. Mutta itse koin sen moraaliseksi velvollisuudekseni, tosin koko ajan kannustin seuraajaani vaatimaan myöskin kaupungilta tukea, koska avustettava ei itse pystynyt perehdyttämään oikein mihinkään.

Tässäpä tuli nyt asiaa vähän väärään ketjuunkin, mutta en jaksa alkaa pätkimään.

avustaja myös kirjoitti:

Kirjoittelin jo aiemminkin, ja lupasin palata asiaan, kun kerkiän.

Itselläni on ollut aina koeaika yhden kuukauden, eikä oikeastaan ole ollut yhdelläkään työnantajalla sitä edes varaa käyttää, koska jonossa ei todellakaan ole tulijoita. Tosin itselläni on lähes kaikki työkokemus hoitoalalta, se on vahvuus, koska osaan itsekin jo vaatia oikeuksia. Nykyinen työnantajani on loistava, ja viihdyn todella työssäni.

Lomaoikeus on normaali, eli alle yhden vuoden työsuhteessa 2 pv, ja yli 2,5 pv. Siis per kk tietysti. Keikkalaisilla se menee sen tuntimäärän mukaan, en muista ulkoa sitä, enkä jaksa kaivaa sitä tuolta työlainsäädännöstä. Ongelmaksi tässä meillä muodostui avustettavav muutto kunnasta toiseen, jolloin työsuhde piti katkaista uuden kunnan vaatimuksesta, ja lomaoikeuskin ikäänkuin nollaantui, eli joudun aloittamaan sen keräämisen taas nollasta. No, todennäköisesti tämäkin kaatuisi, jos asiasta lähtisi käräjöimään, mutta silloin on häviäjänä työnantaja, ja vammaisella on kyllä muutoinkin ihan tarpeeksi haasteita elämässään ilman tuollaisia koukeroitakin.

Palkkaus on meillä ihan hyvä mielestäni, 9,11/tunti, mutta itselläni on lisien osuus suuri. Lauantaista ei lisiä tule, mutta la klo 18 alkaa juoksemaan pyhälisät. Yksityisellä ei taida olla näin, ainakin validia-palveluilla on eri käytäntö. Iltalisät alkaa klo 18, ja ovat 15 prosenttia, yölisät klo 22 alkaen ovat 30 prosenttia. Syyskuussa palkka nousee muistaakseni 9,33 euroon tunnilta. Itse teen siis lähes ainoastaan iltaa ja viikonloppuja, joten lisällisillä tunneilla olen. Olen laskenut, että ei minun kannattaisi edes tehdä muita töitä, en missään pääsisi samoille tienesteille, ja työ on minulla kuitenkin suhteellisen helppoa, jos vertaan vaikkapa vanhainkotiin tai palvelutaloon. Toki se on myöskin monipuolisempaa, ja eteentulevat haasteet ovat erilaiset ja työympäristötö vaihtelevat.

Itse olen ratkaissut tuon "saman pärstän katselu-ongelman" sillä, että teen keikkaa muihin töihin välillä. Työnantajani on myöskin kannustanut tähän, jos vaan tuuraaja löytyy. Meidän ringissä on niin monta, että lähes poikkeuksetta sellainen löytyy. Sama pätee sairastapauksiin. Mutta itse kärsin sairaslomista taloudellisesti, koska esimerkiksi yhden sunnuntain sairastaminen tekee todella ison loven, yli 200 euroa tilipussiin, sunnuntailta kun ei saa edes sitä 8 tunnin peruspalkkaa. Pidempää sairaslomaa en edes uskalla ajatella, koska kelan rahoille tippuu jo yhdeksän päivän jälkeen, ja kelan päätösten teon hitaus on hyvin tuttua. Siinä sitten onkin miettimistä, millä jälkeläiset ruokkii sen ajan. Lasten sairastuminen on samanlainen ongelma, se aika on palkatonta. Onneksi meillä saa isä olla palkallisesti lapsia hoitamassa, eikä yleensä tarvitse hänenkään jäädä, kun työaikani ovat niin hyvät.

Mutta kyllä kunnatkin tähän heräävät kohta, täällä ainakin on avustajaresurssia vähän, pienituntisiin paikkoihin ei tahdo saada enää ketään ymmärrettävistä syistä. Ne ovat lähinnä ponnahduslautoja parempiin paikkoihin, joten vaihtuvuus on suurta, ja monelle ikäihmisille tai vammaiselle jatkuva stressin aihe. Jos avustajaa ei löydykään uutta, ei edes kotipalvelun kautta saa välttämättä apua, kun resurssit eivät riitä.

Olen nyt joitakin vuosia seurannut noita ilmoituksia avustajien poaikoista, ja sieltä nousee toiset paikat jatkuvasti. Todennäköisesti noissa paikoissa on ongelmia, ja itse en sellaisiin viitsisi edes hakea. Monet eivät edes yritä hakea työkkärin kautta, vaan avustajia etsitään puskalähettimen avulla. Liian moni on törmännyt mm. siihen, että avustaja varastaa, tai on muutoin epäluotettava, ei tule kun on sovittu, eikä edes ilmoita, ettei tule. Nämä avustajat tahraavat työn mainetta, mutta myöskin nämä tietämättömät avustettavat työnantajina, jotka vaativat älyttömyyksiä. Usein silkkaa tietämättömyyttään. Itse yhdessä paikassa törmäsin sellaiseen, että jouduin itse opettamaan työnantajaa hänen velvollisuuksissaan, ja toisaalta työntekijän oikeuksista. Maksoin käytännössä omat palkkani ja veroni, hoidin tuntilistat kunnan kanssa, ja olisin voinut tehdä ihan millaisia vain laskuja sinne, jos olisin halunnut. Näissä tapauksissa kunnan kuuluisi auttaa enemmän, koska väärinkäytöksen mahdollisuus on suuri. Sama koskee myöskin sijaisongelmaa, kunnan kannattaisi pitää itsekin jonkinlaista tuuraaja rekisteriä, olen itsekin joutunut menemään sairaana töihin, koska tiesin, että avustettava ei saa edes ruokaa, jos en mene. Erääseen toimenpiteeseen jouduin menemään joulun aatonaattoona, koska ainoastaan silloin, minulla oli mahdollisuus sairastaa, kun omainen pystyi tulla tuuraamaan minua jouluksi. Kyseessä oli pieni leikkaus, ja sen jälkeen oli pakko pitää sairaslomaa, käsi oli todella työkelvoton sen jälkeen.

Joku kyseli yhteistyöstä omaisten kanssa. Tuosta minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, koska jokaisessa paikassani on omaiset olleet hiukan kauempana. Minun tehtäväni on mahdollistaa yhteydenpito heidän kanssaa, ja omaisten tehtävä ei ole hoitaa minun töitäni. Eli, jos he ovat kylässä, teen työni, mutta vetäydyn syrjään silloin kun minua ei tarvita. Olen mukana keskustelussa, jos minua siihen "pyydetään", mutta silloin liikkuu puhe muissa kuin "työasioissa". Kirjoitan paljon sähköposteja avustettavani sanelun mukaan, mutta nämä ihmiset yleensä tietävät, että avustaja kirjoittaa. Hänen saamiaan sähköposteja en lue, yleensä istun niin, etten edes näe tietokoneen ruutua. Nämä asiat hoituvat niin, että sanelu menee yleensä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, Tämän taidon kehitin tietoisesti.

Eräs haasteellinen asia on nämä muut ihmissuhteet, esimerkiksi avustettavan seurustelu. Silloin olen yleensä valmiudessa lähtemään töihin, jos tarvitaan, mutta en ole fyysisesti läsnä kuin juuri tuon tarpeellisen ajan. Nämä tosin sovitaan aina erikseen tapauskohtaisesti avustettavan kanssa.

Enemmän koin ongelmaksi yhteistyön kotipalvelun kanssa, tämä työnjako ei ollut selvä niissä paikoissa, missä me molemmat olimme palvelumuotona. Itse koin sen, että kotipalvelu siirsi minulle heille sovittuja tehtäviä, esimerkiksi kylvetykset, vaikka olin noissa paikoissa lähinnä virkistys ja asiointiapuna. Isoja hommia siirtyi minulle, mm lääkehuolto, mutta lisää tunteja ei sitten saanut niiden hoitamiseen. Onneksi osasin lääkehuoltoasioitakin, mutta seuraajani oli ihan kauhuissaan, kun ei ikinä ollut jakanut lääkkeitä, ei ymmärtänyt resepteistäkään yhtään mitään. Lopulta sanoin hänelle, että vaadi kotisairaanhoitoa huolehtimaan, koska mielestäni kyseessä oli jo aika suuri turvallisuusriskikin, lääkecoctaili oli aika suuri nimittäin, pillereitä meni yli kaksikymmentä/päivä erilaisiin sairauksiin. Siihen vielä päälle avustajan olisi pitänyt opetella tunnistamaan terveydentilaa ja mahdollisia ongelmia siinä, eikä nämäkään ole mitään helppoja asioita kylmiltään. Mutta kun ei ammattilaista saanut, oli pakko ottaa se, kuka nyt sattui työtä hakemaan. Ja perehdytystunteja emme saaneet kuin 4, joten hoidin loput talkoilla. Ei riitä kovin pieni tuntimäärä perehdytykseen, jos pitää neuvoa kaikki ergonomian alkeista lähtien halvaantuneen ihmisen hoidossa henkilölle, jolle kaikki on uutta. Mutta itse koin sen moraaliseksi velvollisuudekseni, tosin koko ajan kannustin seuraajaani vaatimaan myöskin kaupungilta tukea, koska avustettava ei itse pystynyt perehdyttämään oikein mihinkään.

Tässäpä tuli nyt asiaa vähän väärään ketjuunkin, mutta en jaksa alkaa pätkimään.

Lue lisää

Oivallisen laaja tietopaketti. Kiitos kirjoittajalle!

Olen itse ryhtymässä henkilökohtaiseksi avustajaksi. Luin näin työhaastattelun edellä 1.5.2012 voimaanastuneen TES:n ja olen tietysti googletellut tietoa työstä yleensä.

Jospa joku osaa kertoa tiedon, jota en löydä mistään: Mikä on vasta-alkaja-avustajan vähimmäisperustuntipalkka Helsingin alueella?

Mielestäni toimit juuri niinkuin pitää. Vammaisten ihmisten asenteissa on todella paljon korjattavaa välillä tuntuu että toinen ihminen merkitsee niille vain jotain millä voi jonkun homman teettää. Aikanaan ollessani avustajana työnantajani pyysi että voitaisiin käydä ottamassa parit jossain kuppilassa ihan ystävinä. lupasin lähteä jos hän hommaa itselleen sinne avustajan ja minä lähden ystävänä no siihen se meneminen sitten kaatuikin, ystävä on sama kuin ilmainen piika

Minäkin olen usean vuoden työkokemuksella kyllä luopumassa avustajan töistä. Samanlaista meidän työpaikalla, avustajat ei tunne toisiaan, eikä työnantajalla halua tutustuttaakkaan meitä, päinvastoin. Lomalle jääminen tietää rahallisia ongelmia.
Joku puhui, ettei avustaja saisi tehdä hoidollisia työtehtäviä? Kukahan ne tulee tekemään meidän puolesta, vai joutuuko avustettava laitokseen jos niitä hoitotehtäviä sattuu olemaan. En tiedä..
Itse koen työni henkisesti raskaaksi sen vuoksi, että olet kaiken aikaa toisen "silmätikkuna" kaikessa mitä teet. Toiselle joko kelpaa työsi jälki tai sitten ei. Meillä ainakin kyttäys ja arvostelu toimii.

kesäpiika kirjoitti:

Minäkin olen usean vuoden työkokemuksella kyllä luopumassa avustajan töistä. Samanlaista meidän työpaikalla, avustajat ei tunne toisiaan, eikä työnantajalla halua tutustuttaakkaan meitä, päinvastoin. Lomalle jääminen tietää rahallisia ongelmia.
Joku puhui, ettei avustaja saisi tehdä hoidollisia työtehtäviä? Kukahan ne tulee tekemään meidän puolesta, vai joutuuko avustettava laitokseen jos niitä hoitotehtäviä sattuu olemaan. En tiedä..
Itse koen työni henkisesti raskaaksi sen vuoksi, että olet kaiken aikaa toisen "silmätikkuna" kaikessa mitä teet. Toiselle joko kelpaa työsi jälki tai sitten ei. Meillä ainakin kyttäys ja arvostelu toimii.

Lue lisää

Haavanhoidot, katetroinnit, imut ym on selkeästi ainakin täällä avustajilla, mutta niihin on järjestetty koulutusta kotisairaanhoidosta. On myöskin selkeästi annettu ohjeet, kehen voi olla yhteydessä, jos tulee kysyttävää. Sama homma lääkkeiden kanssa, ja joissakin paikoin esimerkiksi insuliinit pistää avustaja. Mutta tässä on etuna se, että nimenomaan hoidollisissa töissä on se asiantuntija taho, johon voi ja kehoitetaankin olemaan yhteydessä, jolloin avustaja jää niissä asioissa syrjemmälle.

Joissakin palvelutaloissa tosiaan asuu henkilöitä, joilla on sekä palvelutalon palvelut, sekä lisäksi avustaja esim 12 tuntia päivässä. Tuolloin avustaja yleensä kai hoitaa ns. perusasiat, pukemiset, syöttämiset, kylvetykset ja virkistykset, mutta siirtoihin ja muihin saa tarvittaessa apua. Tällainen onkin varmaan kaikkein paras mahdollinen tapa olla avustajana. Voit sairastua, eikä avustettava jää ilman apua, tai joudu laitokseen siksi aikaa ym... Usein myös lääkärikäynnit ja muut hoituvat helpommin, kun saa tuuraajan. Yleensä tällaiset avustettavat ovat kuitenkin hyvin vaikeavammaisia, joten paikkoja on vähemmän tarjolla.