Hirsimökin kierretangot

...pidetään myös lyhyet hirret "ryhdissänsä" eli paikoissa, joissa on lyhyitä hirsiä päällekkäin, on vaarana esiintyä hirsien liukumista toisiinsa nähden - j a se estetään polttaamalla hirret toisiinsa kiinni.

Minusta kierretangoilla on enemmän merkitystä katon, päätykolmioiden ja tasakerran pitämiseksi paikoillaan voimia vastaan, jotka liikuttavat kehikkoa ylös tai vähintään viistosti ylös. Kuten myrskytuuli, joka muuten alkaisi nutkuttamaan noita ym. rakenteita.

Toki kierretangot pitää jonkin verran ryhdissäkin rakenteita, mutta ei ollankaan siinä merkityksessä kuin tapitus, pontit ja nurkkasalvokset. Usein kierretangot laitetaan reikiin jotka ovat 2-3 kertaa tankoa suurempia, eli ne ovat sivusuunnssa melkoisen väljästi paikallaan.

völjari kirjoitti:

Minusta kierretangoilla on enemmän merkitystä katon, päätykolmioiden ja tasakerran pitämiseksi paikoillaan voimia vastaan, jotka liikuttavat kehikkoa ylös tai vähintään viistosti ylös. Kuten myrskytuuli, joka muuten alkaisi nutkuttamaan noita ym. rakenteita.

Toki kierretangot pitää jonkin verran ryhdissäkin rakenteita, mutta ei ollankaan siinä merkityksessä kuin tapitus, pontit ja nurkkasalvokset. Usein kierretangot laitetaan reikiin jotka ovat 2-3 kertaa tankoa suurempia, eli ne ovat sivusuunnssa melkoisen väljästi paikallaan.

Lue lisää

28 mm taisi minulla olla tappien ristimitta.

Minulle kävi niin, että kehikon kokoajat löivät kattotuolien liukurautojen naulat päätyhirsiin asti. Itse ne lopulta revin irti ja naulasin huopakattonauloilla uudestaan. Tuosta myrskynkestosta hirsitehtaankin inssi liukurautojen yhteydessä puhui.

Tapituksella kehikko ryhdissään pysyy. Eihän kierretankoja ole kovin kauan ollutkaan, ja joskus on myrsky heitellyt katon ohella hirsiäkin pitkin lähialuetta.

Pera kirjoitti:

28 mm taisi minulla olla tappien ristimitta.

Minulle kävi niin, että kehikon kokoajat löivät kattotuolien liukurautojen naulat päätyhirsiin asti. Itse ne lopulta revin irti ja naulasin huopakattonauloilla uudestaan. Tuosta myrskynkestosta hirsitehtaankin inssi liukurautojen yhteydessä puhui.

Tapituksella kehikko ryhdissään pysyy. Eihän kierretankoja ole kovin kauan ollutkaan, ja joskus on myrsky heitellyt katon ohella hirsiäkin pitkin lähialuetta.

Lue lisää

taitaa liukuraudat ja kierretangot olla kaksi eri asiaa ja eri tehtävät...mutta kun kaukaa haetaan saadaan myrskylle ja liukuraudoillekin yhteneväisyyksiä?
Kyllä liukuraudoilla on aivan oma tehtävänsä hirsirakennuksessa.

Aivan aikuisten oikeasti kun näen kymmenen hirsirakennusta, yhdeksässä näitä kierrejalkoja ei todennäköisesti ole kiristetty sitten pystytyksen.

ex pertti kirjoitti:

taitaa liukuraudat ja kierretangot olla kaksi eri asiaa ja eri tehtävät...mutta kun kaukaa haetaan saadaan myrskylle ja liukuraudoillekin yhteneväisyyksiä?
Kyllä liukuraudoilla on aivan oma tehtävänsä hirsirakennuksessa.

Aivan aikuisten oikeasti kun näen kymmenen hirsirakennusta, yhdeksässä näitä kierrejalkoja ei todennäköisesti ole kiristetty sitten pystytyksen.

Lue lisää

Ilman liukuautojen koukkuja jyrkkäkattoisen hirsirakennuksen katto ei olisi kiinni kuin harjahirressä.
Liukuraudat koukkuineen ja kierretangot kokoavat rakennuksen yhdeksi paketiksi.

Pera kirjoitti:

Ilman liukuautojen koukkuja jyrkkäkattoisen hirsirakennuksen katto ei olisi kiinni kuin harjahirressä.
Liukuraudat koukkuineen ja kierretangot kokoavat rakennuksen yhdeksi paketiksi.

Lue lisää

kuin tapitus. En edes laittanut liukurautoja. Vapaasti saa liikkua, ei raskasta kattoa myrsky nosta. Siis täysin laudoitettu katto jossa palahuopa. Siinä missä hirsiseinä kohtaa kattovasan on ainoastaan pultattu kiinni sinään.

Eipä niitä ennenkään enempää kiinnitetty ja hyvin pysyy...

ole.. kirjoitti:

kuin tapitus. En edes laittanut liukurautoja. Vapaasti saa liikkua, ei raskasta kattoa myrsky nosta. Siis täysin laudoitettu katto jossa palahuopa. Siinä missä hirsiseinä kohtaa kattovasan on ainoastaan pultattu kiinni sinään.

Eipä niitä ennenkään enempää kiinnitetty ja hyvin pysyy...

Lue lisää

Siis mitä on pultattu? Vasan räystäänpään pulttaus hirteen on juuri sen ongelma jota liukuraudoilla vältetään. Oletetaan, että meillä on k/k 5000 levelä talo, siis hirren keskeltä hirren keskelle, kattokulmalla 1:2.5, jolloin päätykolmion korkeus on 1000. Vasat on siis harjalta metrin räystästä korkeammalla. Välimatka seinähirren keskipisteestä kurkihirren keskilinjalle on 2693. Nyt oletetaan kelvollinen painuma kehikolle 5%, jolloin päätykolmio on enää 950 mm korkea (talon leveyshän ei muutu ja tasakerran alapuolista painumaa ei tarvitse huomioida tässä). Nyt em. välimatka onkin enää 2674. Täyslaudoitetun (ja -naulatun) katon alla vasat eivät kierry yhtään, vaan tuo "lyhentymä" aiheuttaa melkoisen ulospäinsuuntautuvan vääntövoiman ylimpään hirteen mikäli vasat eivät pääse liikkumaan räystäänpuoleisestä päästään. Ja mitä jyrkempi harjakulma eli korkeampi päätykolmio, sitä oleellisempaa on tuo liuku räystään puolella.

ole.. kirjoitti:

kuin tapitus. En edes laittanut liukurautoja. Vapaasti saa liikkua, ei raskasta kattoa myrsky nosta. Siis täysin laudoitettu katto jossa palahuopa. Siinä missä hirsiseinä kohtaa kattovasan on ainoastaan pultattu kiinni sinään.

Eipä niitä ennenkään enempää kiinnitetty ja hyvin pysyy...

Lue lisää

Se on totta, että harvoin ne lennelleet katot ovat alta umpeenlaudoitettuja huopakattoja. Tuulen matkaan lähtee useimmin se peltikatto.

völjari kirjoitti:

Se on totta, että harvoin ne lennelleet katot ovat alta umpeenlaudoitettuja huopakattoja. Tuulen matkaan lähtee useimmin se peltikatto.

vaan laudoitus ei. Kun huopakatteen asennus tehdään kylmimpään vuodenaikaan riittämättömällä nauloituksella niin myrskyn iskiessä bitumilaatat saavat kyytiä, kokemusta on. Nykyäänhän nää paskat urakoitsijat kyhää katot vastoin valmistajan ohjeita ja asiakas maksaa...

ovat lennelleet kirjoitti:

vaan laudoitus ei. Kun huopakatteen asennus tehdään kylmimpään vuodenaikaan riittämättömällä nauloituksella niin myrskyn iskiessä bitumilaatat saavat kyytiä, kokemusta on. Nykyäänhän nää paskat urakoitsijat kyhää katot vastoin valmistajan ohjeita ja asiakas maksaa...

Lue lisää

Joo, voi lähteä matkaan jos ei liimaus onnistu tai ei ole käytetty riittävän pitkä ja isokantaisia nauloja. Palahuovat tai aluskermi. Varsinkin aluskermi vaatii riittävän suuren kannan naulaan, sen repäisylujuus on melko vaatimaton. Olen kuullut kerrottavan, miten nitojalla kiinnitetty aluskate on lähtenyt tuulen noustessa lepattamaan...

völjari kirjoitti:

Joo, voi lähteä matkaan jos ei liimaus onnistu tai ei ole käytetty riittävän pitkä ja isokantaisia nauloja. Palahuovat tai aluskermi. Varsinkin aluskermi vaatii riittävän suuren kannan naulaan, sen repäisylujuus on melko vaatimaton. Olen kuullut kerrottavan, miten nitojalla kiinnitetty aluskate on lähtenyt tuulen noustessa lepattamaan...

Lue lisää

onnistuu hyvin ja jos naulaus on puutteellinen niin tuulisella paikalla huovathan lentävät huitsin nevadaan. Ja tähän ei auta edes urakoitsijan epätoivoinen huuto: "...aurinko polttaa, aurinko polttaa!". Että pistää vihaksi vieläkin...

Tangot on ainoastaan tuulivoimien siirtämiseksi yläpohjan rakenteista perustuksille ja niitä ei saa kiristää kuin kevyesti , mikäli niitä käytetään nopeuttamaan painumista ja kiristetään usein ja tiukkaan niin nurkat painuvat tiukkaan mutta keskikohdat eivät joten seinän yläosasta tulee kaareva. Painumien ja katon kannalta hyvä ratkaisu on liukuraudat ja tiilikatto.

följärin pulttien kylmäsillat on suuri ongelma, sisäpuolella ja koko pultin matkalla tulee kosteutta puuhun . miten estetään seinän lahoaminen? Pultti on aina kuurassa ja märkänä kun ulkona on pakkasta! Kuinka nurkassa kun hirsimiehet haluaa vielä laittaa kolmio parrut nurkkiin pulteilla kiinni! Nehän nurkat lahoavat vuosien kuluessa kunpakkasella aina märkänä!

sen jälkeen tarpeen mukaan. Itselläni Kontion tönö, mistä olivat mielestäni unohtaneet pitkiltä seiniltä kierretangot. Näin koko rakennus on niinkuin vähän vituralleen. Ei ole laskeutunut tasaisesti kauttaaltaan varsinkaan leveiden ikkunoiden kohdalta. Hampaat irvessä näitä rautoja ei tarvitse kiristää, riittää kun ylimääräisen löysyyden ottaa pois. Liukurautojen idea on käsittääkseni sallia jäykkien rakenteiden kiinnitys laskevaan hirsirakenteeseen, ei niinkään katon paikallaan pitäminen tuulikuormaa vastaan. Katon rakenteet taas ovat käsittääkseni ankkuroitu ylimpään hirteen kiinni.

pystytyksessä tiukkaan kirjoitti:

sen jälkeen tarpeen mukaan. Itselläni Kontion tönö, mistä olivat mielestäni unohtaneet pitkiltä seiniltä kierretangot. Näin koko rakennus on niinkuin vähän vituralleen. Ei ole laskeutunut tasaisesti kauttaaltaan varsinkaan leveiden ikkunoiden kohdalta. Hampaat irvessä näitä rautoja ei tarvitse kiristää, riittää kun ylimääräisen löysyyden ottaa pois. Liukurautojen idea on käsittääkseni sallia jäykkien rakenteiden kiinnitys laskevaan hirsirakenteeseen, ei niinkään katon paikallaan pitäminen tuulikuormaa vastaan. Katon rakenteet taas ovat käsittääkseni ankkuroitu ylimpään hirteen kiinni.

Lue lisää

keskustellaan liukuraudoista ja kierretangoista? Eiks nää nyt oo ihan ihan perusjuttuja hirsirakentamisessa, että jos ihan vaan jotain tietää, niin nää käsitteet pitäis olla tuttuja? Mää kyl ihmettelen ihan kauhiast...
Kierretangothan ei oo pakollisia, mutta onhan niistä mahdollisesti se hyöty, että myrsky ei pura taloa alkutekijöihinsä. Ja kaikenlaiset pätkät niillä saadaan sidottua kokonaisuuteen, niinku joku jo ehätti selittämään.
Liukukiinnitykset taas on itsestäänselviä juttuja siellä, missä toinen liikkuu ja toinen ei.

voit rakentaa samoilla metodeilla.
Eli kiviä kannetaan kulmiin ja hirsiä päällekkäin, sammalta väliin. Hormi muurataan uuni helloineen ,lattia, katto ja sen jälkeen ovi. Jotta valoa ei tarvita kantaa säkillä ulkoa niin kannattaa laittaa klasit seiniin.

Vanhoja rakennus perinteitä kunnioitan kuitenkin vaikka tälläisen trollin heitin.
Aikanaan rakennettiin niillä tiedoilla ja taidoilla joita silloin oli käytössä.
Aika on tuonut muutaman sangen hyvän uudistuksen rakentamiseen ja materiaaleihin.
Ikävä kyllä samaan aikaan se on tuonut paljon myös huonoa. Ja huolimattomia rakentajia.
Rakennetaan liian tiiviitä taloja ja sitten ihmetellään sisäilmaongelmia.
Mielestäni talon täytyy hengittää. Muovi ei sovellu seiniin.
Hyvä hirsirakentaminen kunniaan .

joten kirjoitti:

voit rakentaa samoilla metodeilla.
Eli kiviä kannetaan kulmiin ja hirsiä päällekkäin, sammalta väliin. Hormi muurataan uuni helloineen ,lattia, katto ja sen jälkeen ovi. Jotta valoa ei tarvita kantaa säkillä ulkoa niin kannattaa laittaa klasit seiniin.

Vanhoja rakennus perinteitä kunnioitan kuitenkin vaikka tälläisen trollin heitin.
Aikanaan rakennettiin niillä tiedoilla ja taidoilla joita silloin oli käytössä.
Aika on tuonut muutaman sangen hyvän uudistuksen rakentamiseen ja materiaaleihin.
Ikävä kyllä samaan aikaan se on tuonut paljon myös huonoa. Ja huolimattomia rakentajia.
Rakennetaan liian tiiviitä taloja ja sitten ihmetellään sisäilmaongelmia.
Mielestäni talon täytyy hengittää. Muovi ei sovellu seiniin.
Hyvä hirsirakentaminen kunniaan .

Lue lisää

Lainas TM:n jutusta Tiivis talo 8/09:

"Lämmöneristemäärän kasvattaminen saattaa lisätä rakennuksen jäähdytystarvetta ja siten myös energian kulutusta lämpimällä säällä. Eikä tämä ollut tiivistämisen alkuperäinen tarkoitus."


Laatua rakentamiseen

(Ilmanvuotolukuja yms. eri materiaaleista rakennetuilla taloille.)
..Kaikkein tärkeintä on kuitenkin työn laatu. Kannattaa tehdä kunnolla ja kerralla.

Kaunista puhetta mutta ainakin julkisen rakentamisen puolella erittäin tiukat aikataulut pitää huolen että kiire on. Aikasakot yms. pitää huolen että aikatauluissa pysytään vaikka se rakennusteknisesti ei olisi suotavaa vaan aiheuttaa ongelmia myöhemmin muodossa tai toisessa. Asiaa ei auta että urakan saa usein halvimman tarjouksen esittänyt urakoitsija. Se taas tarkoittaa materiaalipihistyksiä, kiirettä ja halpatyövoimaa.
On totta että rakentaminen kehittyessään on tuonut hyviäkin asioita asumisen mukavuuteen ja energiatalouteen teknisen kehityksen myötä. Mutta materiaalipuolella mennään koko ajan heikompaan suuntaan varsinkin omakotitalorakentamisen puolella. Tässä on saanu timprata 25 vuotta ja laatu menee alaspäin koko ajan. Poislukien kosteidentilojen rakentaminen. Ihmiset maksaa raskaasti ylihintaa luokattomasta p..skasta.

Hyvä hirsirakentaminen on osattu Suomessa. Osaaminen loppui koneiden myötä.

kunniaan. kirjoitti:

Lainas TM:n jutusta Tiivis talo 8/09:

"Lämmöneristemäärän kasvattaminen saattaa lisätä rakennuksen jäähdytystarvetta ja siten myös energian kulutusta lämpimällä säällä. Eikä tämä ollut tiivistämisen alkuperäinen tarkoitus."


Laatua rakentamiseen

(Ilmanvuotolukuja yms. eri materiaaleista rakennetuilla taloille.)
..Kaikkein tärkeintä on kuitenkin työn laatu. Kannattaa tehdä kunnolla ja kerralla.

Kaunista puhetta mutta ainakin julkisen rakentamisen puolella erittäin tiukat aikataulut pitää huolen että kiire on. Aikasakot yms. pitää huolen että aikatauluissa pysytään vaikka se rakennusteknisesti ei olisi suotavaa vaan aiheuttaa ongelmia myöhemmin muodossa tai toisessa. Asiaa ei auta että urakan saa usein halvimman tarjouksen esittänyt urakoitsija. Se taas tarkoittaa materiaalipihistyksiä, kiirettä ja halpatyövoimaa.
On totta että rakentaminen kehittyessään on tuonut hyviäkin asioita asumisen mukavuuteen ja energiatalouteen teknisen kehityksen myötä. Mutta materiaalipuolella mennään koko ajan heikompaan suuntaan varsinkin omakotitalorakentamisen puolella. Tässä on saanu timprata 25 vuotta ja laatu menee alaspäin koko ajan. Poislukien kosteidentilojen rakentaminen. Ihmiset maksaa raskaasti ylihintaa luokattomasta p..skasta.

Hyvä hirsirakentaminen on osattu Suomessa. Osaaminen loppui koneiden myötä.

Lue lisää

ei loppunut koneiden myötä. Tosiasia on se, että nyt saadaan valmiimpaa nopeampaa. Kyllä se on tämä yleinen painostus mikä tekee sen ettei taloja yksinkertaisesti voi rakentaa enää kunnolla. Money talks ja aikataulut on tiukat niinkuin itse mainitsit. Koneet eivät ole tehneet mitään pahaa vaan niiden käyttäjät