Aikido peruskurssi Tikkurilassa

Peruskurssinäytös järjestetään lauantaina 30. elokuuta kello 12.00. Tikkurilan Urheilutalolla, Läntinen Valkoisenlähteentie 52-54

Näytöksen jälkeen voi ilmoittautua peruskurssille. Voit myös ilmoittautua etukäteen netissä ilmoittautumislomakkeella
Junioreiden perusrkurssi aloitetaan maanantaina 1. syyskuuta kello 16.00. Aikuisten peruskurssi alkaa tiistaina 2. syyskuuta kello 19.30 painimatolla.

www.akari.fi

46

967

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • artturi3

      Voiko sinne peruskurssille vielä tulla - tai oikeastaan kysymykseni kuuluu: Onko pääkaupunkiseudulla sellaista aikidoseuraa, joka ottaa aloittelijoita ilman että täytyy säännöllisesti käydä jotain peruskurssia. On työvuorot vähän esteenä säännölliselle harjoitukselle.

    • Anonyymi

      Voiko aloittaa vasta viikon päästä?

    • Anonyymi

      Tehtiinkö näytöksessä selväksi että aikido on tanssiteatteria joka lakkaa toimimasta heti kun pari lopettaa yhteistyön?

      Aikidoliiton sivuilla ainakin puhutaan yhä "hyökkäysten torjumisesta" mikä ei aikidolla voi onnistua, ellei hyökkääjä ole pikkulapsi.

    • Anonyymi

      Harrastin 80-luvulla aikidoa pari vuotta (3.kyu). Kävin 4.dan vetäjän treeneissä ja näin leireillä 7. dan "mestareita". Koskaan en nähnyt vähänkään realistista hyökkäystä tai tekniikkaa, joka toimisi, jos pari ei leikkisi mukana. Sen sijaan kuulin paljon selityksiä siitä kuinka aikidoa voisi "soveltaa". Koskaan kukaan ei kuitenkaan soveltanut. Tehokkuus oli sitä, että uke hyökkää kuin hölmö ja tori vääntää rannetta liian kovaa. Sopuisa uke ei liiku itselleen edulliseen suuntaan estääkseen tekniikan vaan hyppää hölmön ukemin. Kaikki ovat joukkosuggestoituneina mukana kuin herätysliikkeen kokouksessa.

      80-luvulla ei ollut internettiä, josta nähdä oikeaa kamppailua, joten hukkasin liian kauan aikaa aikidon kanssa, ennen kuin ymmärsin sen humpuukiksi. Silti parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      Myöhemmin olen harrastanut potkunyrkkeilyä ja oikeita painilajeja: judoa, lukkopainia ja brassijujutsua. Siellä uke saa sparreissa tehdä kaikkensa pilatakseen parin tekniikan, koska epäonnistuminen ja jatkotilanteet ovat osa oppimista ja kamppailua. Silti tekniikat toimivat (eivät tietenkään aina, koska se on osa kamppailua). Erittäin selväksi on tullut että aikidon rannelukkojen ja pyörähdysten onnistumismahdollisuus on 2% luokkaa ja sen jälkeen kun ne epäonnistuvat aikidoka on pulassa, koska ei ole harjoitellut muuta kuin onnistumista sopuisan parinsa kanssa. (Bjj:ssa tehdään rannelukkoja paljon paremman kontrollin kanssa, useimmiten vasta matossa, mutta silti ne ovat ns. matalan prosentin tekniikoita, koska ranne on lukotettavista nivelistä helpoimpia puolustaa ja vaikeimpia hallita).

      Aikidoa voi suositella liikunnaksi vain sellaisille, jotka ymmärtävät sen olevan joogan kaltaista jumppaa, ei kamppailua. Aivan samoin kuin joogan "energiavirrat" ym. intialainen vaihtoehtolääketiede on humpuukia, niin samanlaista humpuukia on myös aikidon "ki-voima" sekä väitteet siitä, että aikido-mestareiden tekniikka toimii muita kuin yhteistyötä tekeviä aikidokoita vastaan.

      Olisi suotavaa, että aikidoliitto ja aikidoseurat eivät huijaisi ihmisiä antamalla ymmärtää, että aikidossa tekniikat toimivat hyökkäyksien neutraloimiseksi. Ne eivät toimi. Jos aikidoa mainostettaisiin rehellisesti budo-teatterina tai budo-tanssina, ihmiset eivät pilkkaisi aikidokoita ja laji pääsisi eroon humpuuki-kultin maineesta.

      • Anonyymi

        Kenellä suomalaisella oli 4.dan kasarilla, tais olla korkein arvo 3.dan tuolloin,

        Japanissa taisi joskus saada 10 vuodessa viidennen danin, tai ainakin hyvin pian.

        Aikido on budolaji, jonka tavoitteet ovat toiset, kuin varsinaisessa kamppailussa. Ehkä liiton sivulla annetaan epäselvä kuva lajista, budo on monelle länsimaalaiselle muutenkin hämärä käsite.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenellä suomalaisella oli 4.dan kasarilla, tais olla korkein arvo 3.dan tuolloin,

        Japanissa taisi joskus saada 10 vuodessa viidennen danin, tai ainakin hyvin pian.

        Aikido on budolaji, jonka tavoitteet ovat toiset, kuin varsinaisessa kamppailussa. Ehkä liiton sivulla annetaan epäselvä kuva lajista, budo on monelle länsimaalaiselle muutenkin hämärä käsite.

        Korjaan, vetäjällä taisi olla 3. dan. Nykyisin lienee lajin korkeimpia vöitä Suomessa. Treenaa edelleen, olen nähnyt hiippailemassa jollain judosalilla. Joka tapauksessa tämä "mestari" ei koskaan osoittanut osaavansa minkäänlaista kamppailua.


    • Anonyymi

      Ki Aikido toimii,treenasin 70 luvun lopulla suomen parhaan Ki aikidon opettajan opissa 4 vuotta ja suoritin 1 kyu arvon ja puolustin itseäni menestyksellä hyökkääjiä vastaan,treenasin karatekoiden,judokoiden janyrkkeilijöiden kanssa ja sparrissa helposti liikkumalla ja käyttmällä Ki voimaa voitin sparriottelut helposti.
      Ki aikido jäi kun muutin paikkakuntaa ja siellä lajia ei ollut,aloitin jujutsun ja shorinji kempon harjoittelun ja suoritin molemmissa 1 dan arvon,kovia lajeja molemmat ja toimivat,mutta Ki Aikidon voima oli vertaansa vailla.
      Ki Aikidossa kun saa kehon toimimaan se tunne on mahtava saat ne piilossa olevat voimavarat käyttöön ja silloin sinua on vaikea voittaa oli vastus vaikka kuinka suuri olet Suurempi.
      Ex Sensei.

      • Anonyymi

        Koichi Tohein tyylisuuntaa, jota Rainer Varis on tehnyt Suomessa tunnetuksi, aivan,

        Raineria taidetaan arvostaa, tais nuorena olla Niinikedonkin kanssa paljon tekemisissä, jos olis huono laji, niin tuskin näin tasokas kaveri lajia harrastaisi.

        https://www.youtube.com/watch?v=nvJ3bI-VyDg

        Ainakin oppii kaatumaan, minäkin olen iskeytynyt asfalttiin pari kertaa oikein voimalla, ja selvinnyt parilla tikillä, ranne tosin murtui, mutta ei osumasta asfalttiin, vaan osumasta fillarin runkoon, huonoa tuuria sekin vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koichi Tohein tyylisuuntaa, jota Rainer Varis on tehnyt Suomessa tunnetuksi, aivan,

        Raineria taidetaan arvostaa, tais nuorena olla Niinikedonkin kanssa paljon tekemisissä, jos olis huono laji, niin tuskin näin tasokas kaveri lajia harrastaisi.

        https://www.youtube.com/watch?v=nvJ3bI-VyDg

        Ainakin oppii kaatumaan, minäkin olen iskeytynyt asfalttiin pari kertaa oikein voimalla, ja selvinnyt parilla tikillä, ranne tosin murtui, mutta ei osumasta asfalttiin, vaan osumasta fillarin runkoon, huonoa tuuria sekin vaan.

        Tuo video on realistisimpia näkemiäni aikido-videoita, mutta osoittaa vain, että lajin suurmestari pärjää kaljuuntuvalle ylipainoiselle ja epäurheilulliselle miehelle, jolla ei mitään käsitystä kamppailusta. Silti video todistaa paljon enemmän kuin täysin näyteltyä koreografiaa olevat videot lajin perustajan Ueshiban näytöksistä ja sadat muut tanssiesitykset.

        Entä jos hyökkäjä olisi tehnyt jotain järkevää? Keskitasoinen nuorten sarjojen
        vapaapainija olisi laittanut aikidomestarin niskoilleen viimeistään toisella yrityksellä.


      • Anonyymi

        Uri Geller osasi vääntää lusikoita solmuun käsin koskematta, pelkällä ki-voimalla.


      • Anonyymi

        Aikidon lisäksi Shorinji Kempo on tuttua. 70- ja 80-luvulla oli paljon kaikkea myyttistä hevonkukkua. 90-luku puhdisti ilman, kun ensin Japanin shooto-turnaukset ja sitten UFC1 osoittivat ihmisille millaista kamppailu oikeasti on. Vapaaottelu paljailla nyrkeillä osoitti että painitaito on tärkeintä ja suurin osa perinteisten budolajien tekniikoista yhtä tyhjän kanssa. Tulevat vuodet osoittivat, että vain brassijujutsu, judo, paini ja thai/potkunyrkkeily selvisivät testistä kunnialla.

        Siksi ihmetyttääkin, että edelleen jotkut uskovat ki-voimiin, aikidoon ym. fantasia-ninjailuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koichi Tohein tyylisuuntaa, jota Rainer Varis on tehnyt Suomessa tunnetuksi, aivan,

        Raineria taidetaan arvostaa, tais nuorena olla Niinikedonkin kanssa paljon tekemisissä, jos olis huono laji, niin tuskin näin tasokas kaveri lajia harrastaisi.

        https://www.youtube.com/watch?v=nvJ3bI-VyDg

        Ainakin oppii kaatumaan, minäkin olen iskeytynyt asfalttiin pari kertaa oikein voimalla, ja selvinnyt parilla tikillä, ranne tosin murtui, mutta ei osumasta asfalttiin, vaan osumasta fillarin runkoon, huonoa tuuria sekin vaan.

        Rainer Varis on suomen aikidon ensimmöinen musta vyö,perusti sitten Suomen Ki Aikidon.
        Rainerilla on ajoitus ja liikkuminen aivan maailman huippuluokkaa,treenasi tosiaan nuorena Niinikedon ja judoka Juha Salosen kanssa töölön kisahallilla.
        Rainerin Ki Aikido tosi vahvaa ja sai sen toimimaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo video on realistisimpia näkemiäni aikido-videoita, mutta osoittaa vain, että lajin suurmestari pärjää kaljuuntuvalle ylipainoiselle ja epäurheilulliselle miehelle, jolla ei mitään käsitystä kamppailusta. Silti video todistaa paljon enemmän kuin täysin näyteltyä koreografiaa olevat videot lajin perustajan Ueshiban näytöksistä ja sadat muut tanssiesitykset.

        Entä jos hyökkäjä olisi tehnyt jotain järkevää? Keskitasoinen nuorten sarjojen
        vapaapainija olisi laittanut aikidomestarin niskoilleen viimeistään toisella yrityksellä.

        Toheilla oli myös judo-taustaa, legendan mukaan niputti judokat aikidoa treenattuaan, Kano oli myös maininnut nähtyään Aikido-näytöksen, että se oli todellista budoa.

        Legendat ovat legendoja, näihin juttuihin täytyy suhtautua varauksella, Japani on omalaatuinen maa ja senseit ovat usein jumalasta seuraavia.

        Itse en ole koskaan ollut kiinnostunut voittamisesta, joten Aikido on ollut ihan mukavaa touhua, paljon on ihmisiä tullut tavattua ihan kansainvälisestikin, laji on antanut paljon, opettajien pitää tietenkin pysyä ajan hermoilla, tuoda uusia näkökulmia, kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti, itse olen saanut olla juuri sellaisten opettajien ympäröimänä alusta asti,

        Länsimaissa voi olla jopa parempaa Aikidoa kuin Japanissa, jossa seurataan enemmän perinteisiä tapoja treenata

        Paras Aikidomestari on se, joka välttää taistelun, lähestyy ihmistä ystävänä, ei vastustajana, taitaa mennä liian filosofiseksi, mutta sitä se budo on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikidon lisäksi Shorinji Kempo on tuttua. 70- ja 80-luvulla oli paljon kaikkea myyttistä hevonkukkua. 90-luku puhdisti ilman, kun ensin Japanin shooto-turnaukset ja sitten UFC1 osoittivat ihmisille millaista kamppailu oikeasti on. Vapaaottelu paljailla nyrkeillä osoitti että painitaito on tärkeintä ja suurin osa perinteisten budolajien tekniikoista yhtä tyhjän kanssa. Tulevat vuodet osoittivat, että vain brassijujutsu, judo, paini ja thai/potkunyrkkeily selvisivät testistä kunnialla.

        Siksi ihmetyttääkin, että edelleen jotkut uskovat ki-voimiin, aikidoon ym. fantasia-ninjailuun.

        Kun ihminen vanhenee, hän yleensä pehmenee, eikä se ole välttämättä huono asia ja merkkinä dementiasta, sinäkin tulet varmaan vanhana hymyilemään näillä nykyisille jutuillesi.

        Ihmisten vahingoittaminen ei ole mitenkään ylevää touhua, tunsin nuorena erään erittäin väkivaltaisen kaverin, kuollut se olisi, jos olisi sillä linjallaan jatkanut, jossain vaiheessa olisi käynyt tosi huonosti, vaikka olisi maailman väkivaltaisin ja kovin jätkä, ylivoimalla sellainenkin nitistetään, jos ei muuten.

        Ueshiban opettaja oli Takeda Sokaku, joka taisi olla viimeinen katanalla ihmisen taistelussa tappanut Japanin historiassa, häntä kutsuttiin myös pieneksi demoniksi, jolla oli kykyjä tietää ihmisistä asioita. vaikka ei ollut koskaan heitä edes tavannut aiemmin. Oli myös joutunut satamajätkien kanssa kahakkaan, heitä oli ollut ainakin pari kymmentä, oli puolustautunut pienellä miekalla jota kantoi mukanaan, poliisi ehti ajoissa hätiin, Takeda selvisi itsepuolustukseen vedoten, ei tainnut tappaa ketään kuitenkaan.

        En tiedä ketään ki-voimiin uskovaa, olen kai liikkunut väärissä piireissä, taitavat olla lähinnä sitä vitsiosastoa jopa aikidokille itselleenkin, ehkä Japanissa otetaan sekin asia vakavammin, länsimaissa on länsimainen suhtautuminen kuitenkin kaikkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikidon lisäksi Shorinji Kempo on tuttua. 70- ja 80-luvulla oli paljon kaikkea myyttistä hevonkukkua. 90-luku puhdisti ilman, kun ensin Japanin shooto-turnaukset ja sitten UFC1 osoittivat ihmisille millaista kamppailu oikeasti on. Vapaaottelu paljailla nyrkeillä osoitti että painitaito on tärkeintä ja suurin osa perinteisten budolajien tekniikoista yhtä tyhjän kanssa. Tulevat vuodet osoittivat, että vain brassijujutsu, judo, paini ja thai/potkunyrkkeily selvisivät testistä kunnialla.

        Siksi ihmetyttääkin, että edelleen jotkut uskovat ki-voimiin, aikidoon ym. fantasia-ninjailuun.

        Mullakin on sitten varmaan niitä "ki-voimia", muistuu nuoruudestani eräs hassu tapaus, kun Shoji Nishio sensei veti kerran meille aamutreenit, ja sitten mentiin kahville viereiseen pikku paikkaan, oli sitten sanonut opettajalleni, että minä ja toinen kaveri, Severi olimme jotenkin muista poikkeavia, meistä oli "johonkin", mutta heistä ei ollut "mihinkään", olin parikymppinen, oliko vuottakaan vielä Aikidoa takana. Eihän me tietenkään osattu edes kiittää Shojia, katottiin Severin kanssa toisiamme ja kohautettiin olkapäitämme. taidettiin olla pahemman luokan moukkia, mutta ei täällä Suomessa olla totuttu sellaiseen, että joku kehuu sinua, menimme aivan hämillemme, emmekä osanneet muuta kuin kuitata koko kehu hölmöinä. Japanissa moinen nuorukaisten kehuminen on varmaan hyvin harvinaista ja suuri kunnianosoitus, josta pitäisi kiittää erittäin kauniisti, mutta eihän me suomalaiset osattu siinä tilanteessa sanoa yhtään mitään.

        Voi olla, että kyseessä oli jonkinlainen väärinkäsityskin, jonka opettajamme meille esitti, näkikö Shoji meidän "ki-voimamme", vai mitä, hassu juttu se ainakin oli, hah!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rainer Varis on suomen aikidon ensimmöinen musta vyö,perusti sitten Suomen Ki Aikidon.
        Rainerilla on ajoitus ja liikkuminen aivan maailman huippuluokkaa,treenasi tosiaan nuorena Niinikedon ja judoka Juha Salosen kanssa töölön kisahallilla.
        Rainerin Ki Aikido tosi vahvaa ja sai sen toimimaan

        Aikidolle varmaan selän takana naureskellaan ns. paremmissa piireissä. En tiedä, kun en selkäni taakse oikein tahdo nähdä.

        Eikä kenelläkään ole tarvetta todistella mitään kenellekään, kaikista tulee joskus vanhoja ja heikkoja, silloin vaaditaan vahvaa mieltä enemmänkin, kuin fyysistä voimaa.

        Aikidossa on paljon fiksuja opettajia, mikä sekin vetää puoleensa. En ala mainitsemaan mitään nimiä, piireissä liikkuneet kyllä tietää, ovat olleet monet jo 70-luvulta saakka mukana kuvioissa. Ehkä sekin kertoo jostain jotain, fiksuja ei pitäisi pystyä huijaamaan, ainakaan kovin helposti, jokin siinä Aikidossa vaan viehättää fiksua ihmistä. Ehkä sitten pitäisi puhua enemmänkin "taiteesta", kuin kamppailusta, sehän on martial ARTS englanniksikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikidolle varmaan selän takana naureskellaan ns. paremmissa piireissä. En tiedä, kun en selkäni taakse oikein tahdo nähdä.

        Eikä kenelläkään ole tarvetta todistella mitään kenellekään, kaikista tulee joskus vanhoja ja heikkoja, silloin vaaditaan vahvaa mieltä enemmänkin, kuin fyysistä voimaa.

        Aikidossa on paljon fiksuja opettajia, mikä sekin vetää puoleensa. En ala mainitsemaan mitään nimiä, piireissä liikkuneet kyllä tietää, ovat olleet monet jo 70-luvulta saakka mukana kuvioissa. Ehkä sekin kertoo jostain jotain, fiksuja ei pitäisi pystyä huijaamaan, ainakaan kovin helposti, jokin siinä Aikidossa vaan viehättää fiksua ihmistä. Ehkä sitten pitäisi puhua enemmänkin "taiteesta", kuin kamppailusta, sehän on martial ARTS englanniksikin.

        "Ehkä sitten pitäisi puhua enemmänkin "taiteesta", kuin kamppailusta"

        Juuri näin. Joku voisi kertoa tämän Aikidiliitolle, jonka nettisivut mainostavat kamppailua ja hyökkäysten torjumista. Samoin monille seuroille ja opettajille jotka "unohtavat" mainita tämän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ihminen vanhenee, hän yleensä pehmenee, eikä se ole välttämättä huono asia ja merkkinä dementiasta, sinäkin tulet varmaan vanhana hymyilemään näillä nykyisille jutuillesi.

        Ihmisten vahingoittaminen ei ole mitenkään ylevää touhua, tunsin nuorena erään erittäin väkivaltaisen kaverin, kuollut se olisi, jos olisi sillä linjallaan jatkanut, jossain vaiheessa olisi käynyt tosi huonosti, vaikka olisi maailman väkivaltaisin ja kovin jätkä, ylivoimalla sellainenkin nitistetään, jos ei muuten.

        Ueshiban opettaja oli Takeda Sokaku, joka taisi olla viimeinen katanalla ihmisen taistelussa tappanut Japanin historiassa, häntä kutsuttiin myös pieneksi demoniksi, jolla oli kykyjä tietää ihmisistä asioita. vaikka ei ollut koskaan heitä edes tavannut aiemmin. Oli myös joutunut satamajätkien kanssa kahakkaan, heitä oli ollut ainakin pari kymmentä, oli puolustautunut pienellä miekalla jota kantoi mukanaan, poliisi ehti ajoissa hätiin, Takeda selvisi itsepuolustukseen vedoten, ei tainnut tappaa ketään kuitenkaan.

        En tiedä ketään ki-voimiin uskovaa, olen kai liikkunut väärissä piireissä, taitavat olla lähinnä sitä vitsiosastoa jopa aikidokille itselleenkin, ehkä Japanissa otetaan sekin asia vakavammin, länsimaissa on länsimainen suhtautuminen kuitenkin kaikkeen.

        Aikidon harrastajilla on kummallinen ajatus siitä, että rehellinen täydellä voimalla kamppailu olisi "väkivaltaa ja vahingoittamista". Kamppailu ja katutappelut sekoitetaan toisiinsa. Esim. painissa, judossa tai lukkopainissa ei ole kyse väkivallasta vaan siitä, että testataan taidot sekä fysiikka täydellä voimalla harjoitusten sparrissa ja kilpailujen otteluissa. Vain näin saadaan tietää ollaanko harjoiteltu oikeita asioita vai pelkkiä ylioptimistisia mielikuvitusleikkejä. Hyvät itsepuolustuskyvyt ovat treenin sivutuote, joka ei kiinnosta oikeasti kovia kamppailijoita. Kamppailu on itsetarkoitus. Kysymys on itsensä peliin laittamisesta, aitoudesta ja rehellisyydestä mittelössä vastustan kanssa.

        Tästä seuraa todellista oppimisen iloa, kun tietää osaavansa jotain. Seuraa myös aitoa kunnioitusta joka ei perustu muodollisuuksiin tai vyöarvoihin. Jos uskaltaa otella on rohkea. Jo se että uskaltaa hävitä sparrissa kertoo luonteesta. Kukaan judon tai bjj:n vanha mestari ei väitä pärjäävänsä nuorille 12 kertaa viikossa trernaaville kilpailijoille. Eikä kukaan judoka väitä että judon perustaja pärjäisi tämän päivän nuorten suomenmestarille. Lajit ja urheilijat ovat kehittyneet koska aidon treenin seurauksena. Silti "vanhoja" arvostetaan hyvinä ja kokeneina valmentajina. Rehellisessä kamppailussa myyttinen sensei-höpinä karsiutuu pois huonojen tekniikoiden mukana ja jäljelle jää aito kamppailun haaste. Paljon mielenkiintoisempaa kuin itsensä ja muiden huijaaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ehkä sitten pitäisi puhua enemmänkin "taiteesta", kuin kamppailusta"

        Juuri näin. Joku voisi kertoa tämän Aikidiliitolle, jonka nettisivut mainostavat kamppailua ja hyökkäysten torjumista. Samoin monille seuroille ja opettajille jotka "unohtavat" mainita tämän.

        Ongelma taitaa olla siinä, että jos lajia mainostettaisiin "taiteena", niin lajin vetovoima voisi heiketä, ihmiset eivät ymmärtäisi mitä se oikein tarkoittaa. Aikidon suosio taitaa olla muutenkin laskenut viime vuosikymmeninä ja kilpailukin on kova, ehkä ollaan jopa hieman epätoivoisia lajin tulevaisuuden suhteen, ja jos lajia vielä mainostettaisiin epämääräisenä "taiteena", niin varsinkin nuoremmat voisivat ajatella, että ei kuulosta kovinkaan houkuttelevalta lajilta,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikidon harrastajilla on kummallinen ajatus siitä, että rehellinen täydellä voimalla kamppailu olisi "väkivaltaa ja vahingoittamista". Kamppailu ja katutappelut sekoitetaan toisiinsa. Esim. painissa, judossa tai lukkopainissa ei ole kyse väkivallasta vaan siitä, että testataan taidot sekä fysiikka täydellä voimalla harjoitusten sparrissa ja kilpailujen otteluissa. Vain näin saadaan tietää ollaanko harjoiteltu oikeita asioita vai pelkkiä ylioptimistisia mielikuvitusleikkejä. Hyvät itsepuolustuskyvyt ovat treenin sivutuote, joka ei kiinnosta oikeasti kovia kamppailijoita. Kamppailu on itsetarkoitus. Kysymys on itsensä peliin laittamisesta, aitoudesta ja rehellisyydestä mittelössä vastustan kanssa.

        Tästä seuraa todellista oppimisen iloa, kun tietää osaavansa jotain. Seuraa myös aitoa kunnioitusta joka ei perustu muodollisuuksiin tai vyöarvoihin. Jos uskaltaa otella on rohkea. Jo se että uskaltaa hävitä sparrissa kertoo luonteesta. Kukaan judon tai bjj:n vanha mestari ei väitä pärjäävänsä nuorille 12 kertaa viikossa trernaaville kilpailijoille. Eikä kukaan judoka väitä että judon perustaja pärjäisi tämän päivän nuorten suomenmestarille. Lajit ja urheilijat ovat kehittyneet koska aidon treenin seurauksena. Silti "vanhoja" arvostetaan hyvinä ja kokeneina valmentajina. Rehellisessä kamppailussa myyttinen sensei-höpinä karsiutuu pois huonojen tekniikoiden mukana ja jäljelle jää aito kamppailun haaste. Paljon mielenkiintoisempaa kuin itsensä ja muiden huijaaminen.

        Judo ja aikido ovat tekniikkalajeja ja lisäksi se
        Japanilainen Ki voima jota tiede ei pysty selittämään,siksi 40-60 vuotta aikidoa harjoitellut mestari voittaa helposti tosiottelussa nuoren haastajan.
        Judossa myös ssma totuus,randorissa sen näkee kun 6 dam vie ja 1 dan vikisee,kilpailu on eri juttu siinä vaaditaan turnauskestävyys ja se on nuorten etu,vanhempi voittaa aina tekniikalla sen yhden ottelun eli tositilanteessa vanha voittaa.
        Aikido ei ole kilpalaji ja siinä tasoero on vielä korkeampi vanhan mestarin eduksi.
        Aiki on taito eli voima.
        Shomen Rei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Judo ja aikido ovat tekniikkalajeja ja lisäksi se
        Japanilainen Ki voima jota tiede ei pysty selittämään,siksi 40-60 vuotta aikidoa harjoitellut mestari voittaa helposti tosiottelussa nuoren haastajan.
        Judossa myös ssma totuus,randorissa sen näkee kun 6 dam vie ja 1 dan vikisee,kilpailu on eri juttu siinä vaaditaan turnauskestävyys ja se on nuorten etu,vanhempi voittaa aina tekniikalla sen yhden ottelun eli tositilanteessa vanha voittaa.
        Aikido ei ole kilpalaji ja siinä tasoero on vielä korkeampi vanhan mestarin eduksi.
        Aiki on taito eli voima.
        Shomen Rei.

        Tämä kommentti oli kokonaisuidessaan täysin todellisuudesta vieraantunutta horinaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma taitaa olla siinä, että jos lajia mainostettaisiin "taiteena", niin lajin vetovoima voisi heiketä, ihmiset eivät ymmärtäisi mitä se oikein tarkoittaa. Aikidon suosio taitaa olla muutenkin laskenut viime vuosikymmeninä ja kilpailukin on kova, ehkä ollaan jopa hieman epätoivoisia lajin tulevaisuuden suhteen, ja jos lajia vielä mainostettaisiin epämääräisenä "taiteena", niin varsinkin nuoremmat voisivat ajatella, että ei kuulosta kovinkaan houkuttelevalta lajilta,

        Onko parempi sitten jatkaa valehtelemista? Uskonlahkoissakin puhutaan puuta heinää ja johdetaan ihmisiä harhaan katteettomilla lupauksilla, haluavatko aikidokat olla samanlaisia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko parempi sitten jatkaa valehtelemista? Uskonlahkoissakin puhutaan puuta heinää ja johdetaan ihmisiä harhaan katteettomilla lupauksilla, haluavatko aikidokat olla samanlaisia?

        Näin netinkin aikakautena ihmiset alkaa jo olla sen verran valveutuneita, että tuskinpa tällä, sanoisinko epäselvällä markkinoinnilla aiheutetaan mitään vahinkoa kenellekään, Jokainen voi vaikka Youtubesta katsoa 100 aikido-aiheista videota ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Kurjaa tietenkin, jos joku tuntee tuhlanneensa kallista aikaansa treenaamalla Aikidoa monia vuosia. Joskus 1980-luvulla lajit olivat uusia, ja niillä oli jonkinlainen "mystinen" asema, joka on karissut jo aikaa sitten. Ihmiset käyvät peruskurssin ja päättävät sitten jatkaako, vai eikö jatka, siinä hukkaa vain muutaman kuukauden elämästään, ehkä sen voisi käyttää huonomminkin.

        Jokaisella on kuitenkin omat motiivinsa haluaako eslm. kuntoilua, mukavaa seuraa, vai oppia sitä kamppailua, jonka oppimiseen laji ei ole se parhain mahdollinen, ehkä sitten se huonoin mahdollinen, no enivei, jokainen hakee eri asioita Aikidostakin, jotain kiinnostaa sen filosofinenkin ulottuvuus.

        Kamppailu-urheilua Aikido ei ole, ja kilpailemattomuutta usein korostetaan, joten ei se valhe nyt niin valtaisa ainakaan ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin netinkin aikakautena ihmiset alkaa jo olla sen verran valveutuneita, että tuskinpa tällä, sanoisinko epäselvällä markkinoinnilla aiheutetaan mitään vahinkoa kenellekään, Jokainen voi vaikka Youtubesta katsoa 100 aikido-aiheista videota ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Kurjaa tietenkin, jos joku tuntee tuhlanneensa kallista aikaansa treenaamalla Aikidoa monia vuosia. Joskus 1980-luvulla lajit olivat uusia, ja niillä oli jonkinlainen "mystinen" asema, joka on karissut jo aikaa sitten. Ihmiset käyvät peruskurssin ja päättävät sitten jatkaako, vai eikö jatka, siinä hukkaa vain muutaman kuukauden elämästään, ehkä sen voisi käyttää huonomminkin.

        Jokaisella on kuitenkin omat motiivinsa haluaako eslm. kuntoilua, mukavaa seuraa, vai oppia sitä kamppailua, jonka oppimiseen laji ei ole se parhain mahdollinen, ehkä sitten se huonoin mahdollinen, no enivei, jokainen hakee eri asioita Aikidostakin, jotain kiinnostaa sen filosofinenkin ulottuvuus.

        Kamppailu-urheilua Aikido ei ole, ja kilpailemattomuutta usein korostetaan, joten ei se valhe nyt niin valtaisa ainakaan ole.

        Aikido ei tosiaankaan kamppailuurheiluaeli kilpahippaa vaan perustuu vanhaan taistelutaitoon Daito ryu jutsuun joka on sotakentillä testattu taito.
        Kokenut aikidoka ampauttaa hetkessä hyökkäjän oli hän kilpaurheilija tai ei.
        Oikeassa taistelussa ei ole tuomaria ei sääntöjä ei painimolskia tai kehää.
        Aikidomestari liikkuu kuin orava ja sopeutuu tilanteisiin,aikilla otat vastustajan voiman itsellesi ja uke tai hyökkääjä lentää,maassa voit sitoa kolme miestä vanhan daiton tekniikalla joka on aikidon sisällä.
        Todellista aikia et ehdi nähdä ennenkyin se tuntuu,ympyrä pyörii ba hyökkääjä sen sisällä.
        Kun olet harjoitellut 10 vuotta alat ymmärtää aikidon ydintä,todellisen taistelun ylivertaiisen taidon saat 20 vuoden jälkeen.
        Aikidon universaalisen kyvyn saat myöhemmin ja silloin voi vain hymyillä näille kilpaurheilijoille ja jos joku kimppuusi hyökkää niin hyökkääjän voima kimpoaa sinusta takaisin ja vihollinen kaatuu tuskaisena.
        Tätä on aikidon Ki.
        Shomen rei,otagaini Rei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikido ei tosiaankaan kamppailuurheiluaeli kilpahippaa vaan perustuu vanhaan taistelutaitoon Daito ryu jutsuun joka on sotakentillä testattu taito.
        Kokenut aikidoka ampauttaa hetkessä hyökkäjän oli hän kilpaurheilija tai ei.
        Oikeassa taistelussa ei ole tuomaria ei sääntöjä ei painimolskia tai kehää.
        Aikidomestari liikkuu kuin orava ja sopeutuu tilanteisiin,aikilla otat vastustajan voiman itsellesi ja uke tai hyökkääjä lentää,maassa voit sitoa kolme miestä vanhan daiton tekniikalla joka on aikidon sisällä.
        Todellista aikia et ehdi nähdä ennenkyin se tuntuu,ympyrä pyörii ba hyökkääjä sen sisällä.
        Kun olet harjoitellut 10 vuotta alat ymmärtää aikidon ydintä,todellisen taistelun ylivertaiisen taidon saat 20 vuoden jälkeen.
        Aikidon universaalisen kyvyn saat myöhemmin ja silloin voi vain hymyillä näille kilpaurheilijoille ja jos joku kimppuusi hyökkää niin hyökkääjän voima kimpoaa sinusta takaisin ja vihollinen kaatuu tuskaisena.
        Tätä on aikidon Ki.
        Shomen rei,otagaini Rei.

        Hgin lauttasaaren budocenterissä 90 luvulla pidettiin avoimia leirejä kaikille kamppailulajien harjoittelijoille ja siellä oli opettajana aikidossa tunnettu Ki-aikido mestari jota vastaan sai kokeilla ystävyysotteluja, niin oli polvillaan maassa tai kipulukossa vahvat judokat kuin isot karatekatkin olivat, niin nopea oli liikkeissään aikido mestari.Olin leirillä mukana minäkin ja voin sanoa että tunne oli kuin pikkupojalla kun mestaria vastaan yritin vääntää ja olin satakiloinen ruskean vyön judoka tuolloin,
        Terv. entinen judoka 1 dan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko parempi sitten jatkaa valehtelemista? Uskonlahkoissakin puhutaan puuta heinää ja johdetaan ihmisiä harhaan katteettomilla lupauksilla, haluavatko aikidokat olla samanlaisia?

        Jos ei nyt liikaa tuijotettaisi jotain Aikidoliiton etusivua, vaan keskityttäisiin siihen, mitä salilla sanotaan ja tehdään. Eivät opettajat väitä tekevänsä ihmisistä jotain voittamattomia "ki-ritareita", kyllä fiksut ihmiset näkee mitä se tekeminen on siellä kurssillakin. Tänä päivänä jos etsii tehokasta ip-lajia, niin varmaan 99.9% valitsee jonkin muun lajin kuin Aikidon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hgin lauttasaaren budocenterissä 90 luvulla pidettiin avoimia leirejä kaikille kamppailulajien harjoittelijoille ja siellä oli opettajana aikidossa tunnettu Ki-aikido mestari jota vastaan sai kokeilla ystävyysotteluja, niin oli polvillaan maassa tai kipulukossa vahvat judokat kuin isot karatekatkin olivat, niin nopea oli liikkeissään aikido mestari.Olin leirillä mukana minäkin ja voin sanoa että tunne oli kuin pikkupojalla kun mestaria vastaan yritin vääntää ja olin satakiloinen ruskean vyön judoka tuolloin,
        Terv. entinen judoka 1 dan.

        Etsit käsiisi Suomen parhaimmat ja kovimmat tekijät, hiot taitosi heidän kanssaan oikein kunnolla, testaat mikä toimii ja mikä taas ei toimi.

        Harvalla on mahdollisuus sellaiseen, ehkä näin kävi 70-luvulla, ja saatiin pari erittäin taitavaa heppua, jotka myös uskaltaa antaa muiden kokeilla taitojaan itseään vastaan.

        En tiedä onko Ki Aikido siinä sitten enemmänkin kulissi, kuin pääosan esittäjä.

        Mene ja tiedä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikido ei tosiaankaan kamppailuurheiluaeli kilpahippaa vaan perustuu vanhaan taistelutaitoon Daito ryu jutsuun joka on sotakentillä testattu taito.
        Kokenut aikidoka ampauttaa hetkessä hyökkäjän oli hän kilpaurheilija tai ei.
        Oikeassa taistelussa ei ole tuomaria ei sääntöjä ei painimolskia tai kehää.
        Aikidomestari liikkuu kuin orava ja sopeutuu tilanteisiin,aikilla otat vastustajan voiman itsellesi ja uke tai hyökkääjä lentää,maassa voit sitoa kolme miestä vanhan daiton tekniikalla joka on aikidon sisällä.
        Todellista aikia et ehdi nähdä ennenkyin se tuntuu,ympyrä pyörii ba hyökkääjä sen sisällä.
        Kun olet harjoitellut 10 vuotta alat ymmärtää aikidon ydintä,todellisen taistelun ylivertaiisen taidon saat 20 vuoden jälkeen.
        Aikidon universaalisen kyvyn saat myöhemmin ja silloin voi vain hymyillä näille kilpaurheilijoille ja jos joku kimppuusi hyökkää niin hyökkääjän voima kimpoaa sinusta takaisin ja vihollinen kaatuu tuskaisena.
        Tätä on aikidon Ki.
        Shomen rei,otagaini Rei.

        Jos aikido toimisi, joku kymmenistä tuhansista aikidokoista olisi käyttänyt sitä vapaaottelussa ansaitakseen isoja rahoja. Valtavat ottelupalkkiot, esim. Conor McGregorin 200 miljoonaa tai vaikkapa Makwan Amirkhanin 600 000 euroa, olisivat saaneet jonkun kymmenistä tuhansista aikidomestareista joustamaan vähän periaatteistaan ja voittamaan isot rahat kaikki "todellisella aikilla". Tosiasiassa mitään aikidoon viittaavaakaan ei ole koskaan nähty yhdessäkään ottelussa. Monienkin lajien tekniikkaa on sovellettu vapaaotteluun, mutta kas kummaa, aikidoa ei näy. Ei alkuaikojen UFC:ssa, missä oli paljaat nyrkit ja käytännössä ei mitään sääntöjä, ainoastaan silmiin tökkiminen oli kielletty. Eikä myöhempien aikojen otteluissa, joissa on ollut enemmän sääntöjä, mutta kirjoittaman hehkuttama "rampauttaminen" on edelleen sallittua.

        Kaikkien oikeiden kamppailulajien harrastajat ovat ottaneet haasteotteluja näyttääkseen taitonsa. Judokat, painijat, nyrkkeilijät, potkunyrkkeilijät ja brasilialaisen jujutsun harrastajat. Viimeisen sadan vuoden ajalta näistä otteluista on paljon sekä filmiä, videoita ja vanhoista otteluista lehtijuttuja. Kummallisesti aikidosta on vain aikidokoiden kertomia legendoja. Kaikki aikidon videomateriaali on teatteria, jossa hyökkääjä säntäilee kuin hölmö ja "mestari" saa hyökkääjän loikkimaan eri suuntiin lähes koskettamatta. Morihei Ueshiban näytösten realismi on samaa tasoa kuin saarnaaja Niilo Ylivainio kaatamassa kiihkouskovaisia jumalan voimalla. Uskomatonta, että vielä vuonna 2023 usko sumentaa järjen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos aikido toimisi, joku kymmenistä tuhansista aikidokoista olisi käyttänyt sitä vapaaottelussa ansaitakseen isoja rahoja. Valtavat ottelupalkkiot, esim. Conor McGregorin 200 miljoonaa tai vaikkapa Makwan Amirkhanin 600 000 euroa, olisivat saaneet jonkun kymmenistä tuhansista aikidomestareista joustamaan vähän periaatteistaan ja voittamaan isot rahat kaikki "todellisella aikilla". Tosiasiassa mitään aikidoon viittaavaakaan ei ole koskaan nähty yhdessäkään ottelussa. Monienkin lajien tekniikkaa on sovellettu vapaaotteluun, mutta kas kummaa, aikidoa ei näy. Ei alkuaikojen UFC:ssa, missä oli paljaat nyrkit ja käytännössä ei mitään sääntöjä, ainoastaan silmiin tökkiminen oli kielletty. Eikä myöhempien aikojen otteluissa, joissa on ollut enemmän sääntöjä, mutta kirjoittaman hehkuttama "rampauttaminen" on edelleen sallittua.

        Kaikkien oikeiden kamppailulajien harrastajat ovat ottaneet haasteotteluja näyttääkseen taitonsa. Judokat, painijat, nyrkkeilijät, potkunyrkkeilijät ja brasilialaisen jujutsun harrastajat. Viimeisen sadan vuoden ajalta näistä otteluista on paljon sekä filmiä, videoita ja vanhoista otteluista lehtijuttuja. Kummallisesti aikidosta on vain aikidokoiden kertomia legendoja. Kaikki aikidon videomateriaali on teatteria, jossa hyökkääjä säntäilee kuin hölmö ja "mestari" saa hyökkääjän loikkimaan eri suuntiin lähes koskettamatta. Morihei Ueshiban näytösten realismi on samaa tasoa kuin saarnaaja Niilo Ylivainio kaatamassa kiihkouskovaisia jumalan voimalla. Uskomatonta, että vielä vuonna 2023 usko sumentaa järjen.

        No juu kun 100 kiloa painava vahva ruskean vyön judoka ei pärjännyt Aikido mestarille niin se tosirealismia eikä mitään tuomarikamppailua kehässä, ei myöskään pärjännyt 3 .danin mustan vyön omistava kovakuntoinen karateka.Ki Aikidossa on siis jotakin mitä urheilukilpailija ei käsitä ja kun ei käsitä kuten sinä ei sitä voi myöntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin netinkin aikakautena ihmiset alkaa jo olla sen verran valveutuneita, että tuskinpa tällä, sanoisinko epäselvällä markkinoinnilla aiheutetaan mitään vahinkoa kenellekään, Jokainen voi vaikka Youtubesta katsoa 100 aikido-aiheista videota ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Kurjaa tietenkin, jos joku tuntee tuhlanneensa kallista aikaansa treenaamalla Aikidoa monia vuosia. Joskus 1980-luvulla lajit olivat uusia, ja niillä oli jonkinlainen "mystinen" asema, joka on karissut jo aikaa sitten. Ihmiset käyvät peruskurssin ja päättävät sitten jatkaako, vai eikö jatka, siinä hukkaa vain muutaman kuukauden elämästään, ehkä sen voisi käyttää huonomminkin.

        Jokaisella on kuitenkin omat motiivinsa haluaako eslm. kuntoilua, mukavaa seuraa, vai oppia sitä kamppailua, jonka oppimiseen laji ei ole se parhain mahdollinen, ehkä sitten se huonoin mahdollinen, no enivei, jokainen hakee eri asioita Aikidostakin, jotain kiinnostaa sen filosofinenkin ulottuvuus.

        Kamppailu-urheilua Aikido ei ole, ja kilpailemattomuutta usein korostetaan, joten ei se valhe nyt niin valtaisa ainakaan ole.

        Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva Aikidon markkinointi "kamppailuna" on arveluttavaa. Fyysisyyttä ja kontaktia pelkäävät vanhemmat ja nuoret valitsevat "pehmeän" lajin, koska uskovat sen olevan oikotie voittaa koulukiusaaja ilman, että joutuu kamppailemaan edes treeneissä.

        On todella halpamaista hyväksikäyttää arkojen vanhempien ja nuorten pelkoja tarjoamalla heille ratkaisua, joka ei toimi.

        Vertailun vuoksi tiedän kokemuksesta, että esim. judoa, painia tai bjj:ta harrastavat lapset/nuoret päätyvät usein näyttämään hieman painitaitojaan hauskassa leikkimielisessä nujuamisessa koulukavereiden kesken ja koska lajit oikeasti toimivat, todellinen voima ja osaaminen tulee saman tien koulukavereille selväksi. Sana leviää nopeasti, eikä lapsen/nuoren enää tarvitse pelätä kiusaajia – raukkikset valitsevat mieluummin helpomman kohteen, selkäsaunan mahdollisuus ei houkuttele. Todellinen itsepuolustus ilman kaverin satuttamista on ennaltaehkäisevää ja perustuu taitoihin, joiden toimivuuden voi todistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva Aikidon markkinointi "kamppailuna" on arveluttavaa. Fyysisyyttä ja kontaktia pelkäävät vanhemmat ja nuoret valitsevat "pehmeän" lajin, koska uskovat sen olevan oikotie voittaa koulukiusaaja ilman, että joutuu kamppailemaan edes treeneissä.

        On todella halpamaista hyväksikäyttää arkojen vanhempien ja nuorten pelkoja tarjoamalla heille ratkaisua, joka ei toimi.

        Vertailun vuoksi tiedän kokemuksesta, että esim. judoa, painia tai bjj:ta harrastavat lapset/nuoret päätyvät usein näyttämään hieman painitaitojaan hauskassa leikkimielisessä nujuamisessa koulukavereiden kesken ja koska lajit oikeasti toimivat, todellinen voima ja osaaminen tulee saman tien koulukavereille selväksi. Sana leviää nopeasti, eikä lapsen/nuoren enää tarvitse pelätä kiusaajia – raukkikset valitsevat mieluummin helpomman kohteen, selkäsaunan mahdollisuus ei houkuttele. Todellinen itsepuolustus ilman kaverin satuttamista on ennaltaehkäisevää ja perustuu taitoihin, joiden toimivuuden voi todistaa.

        Tietenkin jos Seagalin elokuvat saa jonkin nuoren aloittamaan Aikidon, niin onhan se harmillista, Steven on vitsi Aikido-piireissäkin, ei hänestä puhu kukaan.

        Aikoinaan mentiin kavereiden kanssa Kareteen katsottuamme Chuck Norrisin leffoja, ajat on tässäkin suhteessa saattaneet muuttua, Aikido ei ollut silloin meille edes vaihtoehto, tiesimme sen olevan jotain kummallista, mutta emme tienneet yhtään millaista, kun ei ollut vielä nettiäkään, josta olisi voinut ottaa selvää miltä laji näyttää, jumppamaikkamme tais treenata Aikidoa, näin ainakin huhuttiin.

        Tuskin näitä koulukiusattuja "karate-kidejä" pahemmin nuorista löytyy, eikä fyysinen voima ole ehkä kuitenkaan se paras keino lopettaa koulukiusaaminen, vaikka sitäkin on joskus menestyksellisesti käytetty, tapaukset kuuluvat aikuisten selvitettäviksi, eli opettajat ottavat kiusaajat puhutteluun, ja pistävät muutenkin homman kuriin. Ei täällä enää missään viidakossa eletä.

        Kyllä jo 7-vuotias tietää mitä Aikido on, kysyy siitä vaikka isältään, tai joltain kamppailulajiexpertiltä. Ihmiset tietää nykyisin aika hyvin missä maineessa Aikido on. Joku nuori nyt tulee lukemaan vaikka tätä ketjua, niin aika hyvin taitaa selvitä sekin juttu.

        Kyllä penskat yleensä on aika hyvin nykyään jo perillä eri lajeista. Onhan näitä uutisia joskus ollut, että joku Aikidojunnu olisi taltuttanut jonkun varkaan, vai miten se juttu menikään, joku toinen treenaaja oli taas lentokoneessa taltuttanut jonkun häirikön.

        Kyllä penskat katsoo leffat ja pelaa tietokonepelejä, joissa ei taida olla koskaan ollut Aikidohahmoakaan. Joku potkiminen ja lyöminen varmaan kiinnostaa kuitenkin eniten, eikä junnuaikidossa taideta niitä edes koskaan tehdä, ehkä joskus joku opettaja korkeintaan jotain pientä ja yksinkertaista, lasten kanssa on sekin juttu, että lukkoja ei ranteisiin tehdä, joska lasten nivelet eivät ole vielä kehittyneet kunnolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos aikido toimisi, joku kymmenistä tuhansista aikidokoista olisi käyttänyt sitä vapaaottelussa ansaitakseen isoja rahoja. Valtavat ottelupalkkiot, esim. Conor McGregorin 200 miljoonaa tai vaikkapa Makwan Amirkhanin 600 000 euroa, olisivat saaneet jonkun kymmenistä tuhansista aikidomestareista joustamaan vähän periaatteistaan ja voittamaan isot rahat kaikki "todellisella aikilla". Tosiasiassa mitään aikidoon viittaavaakaan ei ole koskaan nähty yhdessäkään ottelussa. Monienkin lajien tekniikkaa on sovellettu vapaaotteluun, mutta kas kummaa, aikidoa ei näy. Ei alkuaikojen UFC:ssa, missä oli paljaat nyrkit ja käytännössä ei mitään sääntöjä, ainoastaan silmiin tökkiminen oli kielletty. Eikä myöhempien aikojen otteluissa, joissa on ollut enemmän sääntöjä, mutta kirjoittaman hehkuttama "rampauttaminen" on edelleen sallittua.

        Kaikkien oikeiden kamppailulajien harrastajat ovat ottaneet haasteotteluja näyttääkseen taitonsa. Judokat, painijat, nyrkkeilijät, potkunyrkkeilijät ja brasilialaisen jujutsun harrastajat. Viimeisen sadan vuoden ajalta näistä otteluista on paljon sekä filmiä, videoita ja vanhoista otteluista lehtijuttuja. Kummallisesti aikidosta on vain aikidokoiden kertomia legendoja. Kaikki aikidon videomateriaali on teatteria, jossa hyökkääjä säntäilee kuin hölmö ja "mestari" saa hyökkääjän loikkimaan eri suuntiin lähes koskettamatta. Morihei Ueshiban näytösten realismi on samaa tasoa kuin saarnaaja Niilo Ylivainio kaatamassa kiihkouskovaisia jumalan voimalla. Uskomatonta, että vielä vuonna 2023 usko sumentaa järjen.

        Eihän Aikidon idea olekaan se, että mennään kehään tappelemaan, se sotii koko Aikidon ideaa vastaan, eli ei kilpailla, eikä vahingoiteta.

        Varmaan joku osaisi katkaista vaikka toisen käden, jos haluaisi, taitaa olla kuitenkin kiellettyä sellainen, eikä kukaan halua tehdä rampaa kenestäkään, eikä tietenkään itsestäänkään. Se on siis sallittua vai, eiköhän näiden lajien harrastajatkin ole sen verran herrasmiehiä. että brutaalimpia vahingoittamisia vältellään, ei tehdä sitä kaverille, mitä ei haluta itselleenkään tehtävän.

        Olisihan se huvittavaa, jos joku oikeasti voittaisi pelkällä "ki-voimalla" kaikki muut ottelijat, sehän tekisi touhusta naurettavaa, kuittaisi miljoonat sitten siitä, jokainen haluaisi saada tietenkin samat "ki-voimat", ja sitten loppuisi kaikki kilpaileminen, tai sitten ottelut olisivat, kuin jossain Star Warsissa, "ki-voima vs ki- voima".

        Eikä aikidotekniikat muutenkaan sovi vapaaotteluun, lukot ovat liian helliä, että niillä saataisiin toinen luovuttamaan, voihan sitä kättä yrittää vääntää poikki jossain lukossa, mutta se on tosiaankin sitä "kerettiläistä", kun ei saa toista vahingoittaa.

        Yleensä kai sanotaan, että tehokkaan Aikidon oppiminen vie vuosikymmeniä. siis että sitä oppisi oikeasti soveltamaan tositilanteessa. kenellä nuorella ottelijalla on aikaa 30 vuotta tullakseen mestariksi? Treenin täytyy olla hyvin monipuolista, ja opettajien täytyy olla erittäin tasokkaita, jotta edes jonkinlainen toimivuus voitaisiin joskus saavuttaa. Taitaa olla aika harvinaista, ja nekin jotka ovat taitavimpia Aikidossa omaavat paljon kokemusta muistakin lajeista, ovat monipuolisia taidoiltaan, Suomessakin joku treenaa lähinnä yksityisesti jonkun pätevän kaverinsa kanssa, jolloin voi kokeilla kaikenlaista, yleensä treeneissä ei aleta kokeilemaan, vaan mennään sen mukaan mitä opettaja näyttää, omalla ajallaan jokainen voi sitten tehdä kokeiluja niin paljon kuin huvittaa.

        Toki olisi mielenkiintoista nähdä joku Aikidossa pitkälle edennyt ottelevan jossain, kukaan ei tietenkään halua tulla piestyksi, ei tee opettajan maineelle kovinkaan hyvää. Ihan syystä parempi jättää kaikki sellainen pois laskuista, parempi välttää tappelemista niin kilpailussa, kuin arjessakin. Tartteeko sitä aina todistella jotain muille, ei monilla ole tarvetta todistella yhtään mitään kenellekään, Taitavampi, vahvempi yleensä kuitenkin voittaa, joskus on tuuristakin kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No juu kun 100 kiloa painava vahva ruskean vyön judoka ei pärjännyt Aikido mestarille niin se tosirealismia eikä mitään tuomarikamppailua kehässä, ei myöskään pärjännyt 3 .danin mustan vyön omistava kovakuntoinen karateka.Ki Aikidossa on siis jotakin mitä urheilukilpailija ei käsitä ja kun ei käsitä kuten sinä ei sitä voi myöntää.

        Saanko nähdä videon, kiitos. Tai minkä tahansa videon, jossa aikidoka pärjää tunnistettavalle judokalle tai painijalle.(tunnistettavalle, jotta nimennperusteella voidaan tarkastaa että kyseessä on oikea judoka, eikä joku aikidoka, jolla on judopuku päällä, kuten aikidon propagandassa yleensä).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietenkin jos Seagalin elokuvat saa jonkin nuoren aloittamaan Aikidon, niin onhan se harmillista, Steven on vitsi Aikido-piireissäkin, ei hänestä puhu kukaan.

        Aikoinaan mentiin kavereiden kanssa Kareteen katsottuamme Chuck Norrisin leffoja, ajat on tässäkin suhteessa saattaneet muuttua, Aikido ei ollut silloin meille edes vaihtoehto, tiesimme sen olevan jotain kummallista, mutta emme tienneet yhtään millaista, kun ei ollut vielä nettiäkään, josta olisi voinut ottaa selvää miltä laji näyttää, jumppamaikkamme tais treenata Aikidoa, näin ainakin huhuttiin.

        Tuskin näitä koulukiusattuja "karate-kidejä" pahemmin nuorista löytyy, eikä fyysinen voima ole ehkä kuitenkaan se paras keino lopettaa koulukiusaaminen, vaikka sitäkin on joskus menestyksellisesti käytetty, tapaukset kuuluvat aikuisten selvitettäviksi, eli opettajat ottavat kiusaajat puhutteluun, ja pistävät muutenkin homman kuriin. Ei täällä enää missään viidakossa eletä.

        Kyllä jo 7-vuotias tietää mitä Aikido on, kysyy siitä vaikka isältään, tai joltain kamppailulajiexpertiltä. Ihmiset tietää nykyisin aika hyvin missä maineessa Aikido on. Joku nuori nyt tulee lukemaan vaikka tätä ketjua, niin aika hyvin taitaa selvitä sekin juttu.

        Kyllä penskat yleensä on aika hyvin nykyään jo perillä eri lajeista. Onhan näitä uutisia joskus ollut, että joku Aikidojunnu olisi taltuttanut jonkun varkaan, vai miten se juttu menikään, joku toinen treenaaja oli taas lentokoneessa taltuttanut jonkun häirikön.

        Kyllä penskat katsoo leffat ja pelaa tietokonepelejä, joissa ei taida olla koskaan ollut Aikidohahmoakaan. Joku potkiminen ja lyöminen varmaan kiinnostaa kuitenkin eniten, eikä junnuaikidossa taideta niitä edes koskaan tehdä, ehkä joskus joku opettaja korkeintaan jotain pientä ja yksinkertaista, lasten kanssa on sekin juttu, että lukkoja ei ranteisiin tehdä, joska lasten nivelet eivät ole vielä kehittyneet kunnolla.

        Rannelukko on se viimeinen lukko mitä kannattaa oppia, koska ranne on kaikkein epävarmin ja huonoimmin kontroilloitava nivel lukottaa. Kamppailijat tietävät että rannelukot ovat onnenkantamoisia, joita voi kokeilla, mutta aina pitä olla plan b, koska rannelukko on helposti torjuttavissa.

        Lukoista kannattaa ensimmäisenä oppia se varmin eli matossa tehtävä juji-gatame kyynärpäähän, toimii sekä päältä että alta tehtynä . Myös matossa kahdella kädellä tehty ude-garami (kimura) on korkean onnistumisprosentin lukko samoin kuin sama lukko jalalla tehden (omoplata). Erittäin todennäköisesti toimivia lukkoja ovat lisäksi mm. suora nilkkalukko ja kiertävä polvilukko (heelhook, ashi garami).

        Tietääkseni mitään näistä kokemusperäisesti toimiviksi todetuista nivellukoista ei opeteta aikidossa, joka keskittyy täysin epärealistiseen ranteen vääntelyyn, vieläpä ilman minkäänlaista vartalokontrollia.


    • Anonyymi

      Ei liene sattumaa, että ilman kosketusta ihmisiä voittava "Empty Force" humpuukimestari Jukka Lampila on taustaltaan mustan vyön judoka.

      Nopea googlaus kertoo, että aikidokat uskovat tosissaan lajinsa perustajan pystyneen kaatamaan ihmisiä koskematta: https://aikidoinsydney.com/2017/09/668/

      Pitäisikö itkeä vai nauraa?

      • Anonyymi

        Missähän seurassa täällä Suomessa moista opetetaan?

        Muistan joskus erään ranskalaisen Japanissa treenanneen jonkun vanhemman japanilaisen kanssa, jonka nimeä en nyt satu muistamaan, oli kuulemma yrittänyt näitä "ki-temppuja" ja Patrick oli vaan todennut, että eikö me voitais nyt tehdä ihan normaaleja juttuja?

        Ihmiset varmaan kaatuilee kadulla, kun ki-mestari kävelee ohi...

        Vaikka joku oikeasti osaisikin tehdä jotain sellaista, niin tuskin se sitä edes käyttäisi koskaan missään, jos se on todellista, niin sen oppimiseen menisi jo varmaan niin kauan, että olisit jo vanha ukko, eikä sellaisella ole enää juurikaan käyttöä tosielämässä, ei vanhan ukon päälle enää niin helposti käydä, saa olla aika rauhassa varmaan kadullakin kävellessä. Ja tuollainen taito vaatisi ihmiseltä varmaan kaikenlaista henkistä harjoitusta, uskonnollisten tekstien tutkimista, kaikenlaista sellaista "mystistä" mitä ihmiset ei yleensä tee. Pitää mennä enemmänkin uskonnon puolelle, kuin kamppailulajien. Pitäshän vaikka shaolin munkkienkin osata myös näitä temppuja, kun ovat uskonnoistakin kovin kiinnostuneita, mutta jostain syystä taitaa mennä heidänkin osaamisalueen ulkopuolelle. Kyllähän se aika pitkälti näyttäisi menevän itsesuggestion piikkiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missähän seurassa täällä Suomessa moista opetetaan?

        Muistan joskus erään ranskalaisen Japanissa treenanneen jonkun vanhemman japanilaisen kanssa, jonka nimeä en nyt satu muistamaan, oli kuulemma yrittänyt näitä "ki-temppuja" ja Patrick oli vaan todennut, että eikö me voitais nyt tehdä ihan normaaleja juttuja?

        Ihmiset varmaan kaatuilee kadulla, kun ki-mestari kävelee ohi...

        Vaikka joku oikeasti osaisikin tehdä jotain sellaista, niin tuskin se sitä edes käyttäisi koskaan missään, jos se on todellista, niin sen oppimiseen menisi jo varmaan niin kauan, että olisit jo vanha ukko, eikä sellaisella ole enää juurikaan käyttöä tosielämässä, ei vanhan ukon päälle enää niin helposti käydä, saa olla aika rauhassa varmaan kadullakin kävellessä. Ja tuollainen taito vaatisi ihmiseltä varmaan kaikenlaista henkistä harjoitusta, uskonnollisten tekstien tutkimista, kaikenlaista sellaista "mystistä" mitä ihmiset ei yleensä tee. Pitää mennä enemmänkin uskonnon puolelle, kuin kamppailulajien. Pitäshän vaikka shaolin munkkienkin osata myös näitä temppuja, kun ovat uskonnoistakin kovin kiinnostuneita, mutta jostain syystä taitaa mennä heidänkin osaamisalueen ulkopuolelle. Kyllähän se aika pitkälti näyttäisi menevän itsesuggestion piikkiin.

        Niin aikidoa ei opi kymmenessä vuodessa vaan 30 vuoden jälkeen voit jo puolustaa itseäsi aikidolla.
        Kovempi on japanilainen Daito ryu tai hontai yoshin ryu jujutsu,joissa vastustaja huutaa kivusta kun aikidossa hymyilee.
        Daito ja Hontai ovat vanhaa tappamisen taitoa keskiajan japanista ja ne ovat aikidon esi isiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin aikidoa ei opi kymmenessä vuodessa vaan 30 vuoden jälkeen voit jo puolustaa itseäsi aikidolla.
        Kovempi on japanilainen Daito ryu tai hontai yoshin ryu jujutsu,joissa vastustaja huutaa kivusta kun aikidossa hymyilee.
        Daito ja Hontai ovat vanhaa tappamisen taitoa keskiajan japanista ja ne ovat aikidon esi isiä.

        Daito ryun ongema on sama kuin aikidon. Tehdään jääräpäisesti samaa museotekniikkaa sen sijaan että testattaisiin sparreissa ja otteluissa mikä toimii ja mikä ei. Siksi lajissa yritetään epätoivoisia lukkoja pystyssä ja siitä puuttuu realistiset alasviennit, koko kropan kontrollit ja mattotekniikka.


      • Anonyymi

        Tässä on tullut kommentoijalle virhe. Lampila, joka "kaataa ihmisiä ajatuksen voimalla" on mustan vyön aikidoka. Judossa olisi realismi iskenyt ki-mestarille kovaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Daito ryun ongema on sama kuin aikidon. Tehdään jääräpäisesti samaa museotekniikkaa sen sijaan että testattaisiin sparreissa ja otteluissa mikä toimii ja mikä ei. Siksi lajissa yritetään epätoivoisia lukkoja pystyssä ja siitä puuttuu realistiset alasviennit, koko kropan kontrollit ja mattotekniikka.

        Pystylukkoja käytettiin judossa 70 luvulla mm sm kisoissa ja hyvin purivat kun tekijämies tekee, eräs huippumme tuolloin taisi olla 4 dan pisti nuoret mustavöiset pystylukolla antautumaan ja ippon,olin paikalla vuosi oli muistaakseni 1978.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pystylukkoja käytettiin judossa 70 luvulla mm sm kisoissa ja hyvin purivat kun tekijämies tekee, eräs huippumme tuolloin taisi olla 4 dan pisti nuoret mustavöiset pystylukolla antautumaan ja ippon,olin paikalla vuosi oli muistaakseni 1978.

        Pystylukkoja on nähty sadoista tuhansista judo-otteluista muutamissa. Itse olen nähnyt paikan päällä tuhansia judo-otteluja, mutta en yhtään pystylukkoa. Se on mahdollinen, mutta epätodennäköinen, ns. matalan prosentin tekniikka. Mm. vapaaottelija Shinyoa Aoki on voittanut pystylukolla, mutta silloinkin tekniikka perustui yllätykseen ja nopeuteen, minkä vuoksi kontrolli oli huono. Lukko rikkoi vastustajan kyynerpään täysin, mutta alasvientiä silläkään ei saatu.

        Toimivissa kamppailulajeissa lähtökohta on se, että ensin rikotaan etäisyys, sitten haetaan hallitsevat otteet ja tehdään horjutukseen perustuva alasvienti, maassa varmistetaan kontrolli ja ja vasta viimeisenä haetaan kuristus tai niveleen lukko.

        Kertoo paljon aikidon ja monein muidenkin itsepuolustuslajien realismin puutteesta, että pääasiallisena alasvientitekniikkana opetetaan pystylukkoja, jotka eivät juuri koskaan toimi, varsinkaan alasvientinä agressiivista vastustajaa vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pystylukkoja on nähty sadoista tuhansista judo-otteluista muutamissa. Itse olen nähnyt paikan päällä tuhansia judo-otteluja, mutta en yhtään pystylukkoa. Se on mahdollinen, mutta epätodennäköinen, ns. matalan prosentin tekniikka. Mm. vapaaottelija Shinyoa Aoki on voittanut pystylukolla, mutta silloinkin tekniikka perustui yllätykseen ja nopeuteen, minkä vuoksi kontrolli oli huono. Lukko rikkoi vastustajan kyynerpään täysin, mutta alasvientiä silläkään ei saatu.

        Toimivissa kamppailulajeissa lähtökohta on se, että ensin rikotaan etäisyys, sitten haetaan hallitsevat otteet ja tehdään horjutukseen perustuva alasvienti, maassa varmistetaan kontrolli ja ja vasta viimeisenä haetaan kuristus tai niveleen lukko.

        Kertoo paljon aikidon ja monein muidenkin itsepuolustuslajien realismin puutteesta, että pääasiallisena alasvientitekniikkana opetetaan pystylukkoja, jotka eivät juuri koskaan toimi, varsinkaan alasvientinä agressiivista vastustajaa vastaan.

        Jujutsussa esim modernissa englantilainen jujutsu, saksalainen jj 2000 tai hokuto ryu, vastustajaa lyödään ensiksi kunnolla ja sen jälkeen pystylukko ja toimii, judoa toimi sääntöjne mukaan ja lyödä tai potkia ei saa ja siksi vaikeampi saada pystylukko.
        Kyösti eräs suomen judoveteraaneja käytti menestyksekkäästi mm. pystylukkoja judon sm kisoissa ja hollantilainen judojätti wim ruska mm kuristi pystystä judon mm kisoissa, nykysäännöillä taitaa olla kiellettyjä tekniikoita eli judoa rajoittaa säännöt, jujutsua ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jujutsussa esim modernissa englantilainen jujutsu, saksalainen jj 2000 tai hokuto ryu, vastustajaa lyödään ensiksi kunnolla ja sen jälkeen pystylukko ja toimii, judoa toimi sääntöjne mukaan ja lyödä tai potkia ei saa ja siksi vaikeampi saada pystylukko.
        Kyösti eräs suomen judoveteraaneja käytti menestyksekkäästi mm. pystylukkoja judon sm kisoissa ja hollantilainen judojätti wim ruska mm kuristi pystystä judon mm kisoissa, nykysäännöillä taitaa olla kiellettyjä tekniikoita eli judoa rajoittaa säännöt, jujutsua ei.

        Jep, ketjulyönti sarja ala krav maga eli vainomiestä lyödään sarjana monta kertaa ja potkuja sekaan alavartaloon ja karkuun, helpottaa kyllä käsilukon ottoa pystystä huomattavasti.
        Sakasalaisessa poliiisen kehittämässä jujutsussa treenaatiin puukkoa vastaan paksut suojukset ja kypärä ja naamasuojus päällä oli hyvä analysoida kuinka paljon tuli osumaa ja miten pystyit pysäyttämään reaali treeniä ja sitä tehdään vieläkin tapanilan urheilutalolla,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jujutsussa esim modernissa englantilainen jujutsu, saksalainen jj 2000 tai hokuto ryu, vastustajaa lyödään ensiksi kunnolla ja sen jälkeen pystylukko ja toimii, judoa toimi sääntöjne mukaan ja lyödä tai potkia ei saa ja siksi vaikeampi saada pystylukko.
        Kyösti eräs suomen judoveteraaneja käytti menestyksekkäästi mm. pystylukkoja judon sm kisoissa ja hollantilainen judojätti wim ruska mm kuristi pystystä judon mm kisoissa, nykysäännöillä taitaa olla kiellettyjä tekniikoita eli judoa rajoittaa säännöt, jujutsua ei.

        Jos "lyönti ja sen jälkeen pystylukko" toimisi käytännössä, sitä olisi käytetty vapaaottelussa, mutta eipä ole juuri näkynyt. Itsekin olen näitä vuosia treenannut ja niihin uskonut ennen kuin aloin sparrata pystyä, alasvientejä ja mattoa osaavassa porukassa.

        Gracie-jujutsun itsepuolustustekniikat nojaavat yksinkertaiseen realismiin joka sallii myös virheitä ja yllättäviä tilanteiden muutoksia. Pelote omilla potkuilla/lyönneillä - etäisyys kiinni - judo/painialasvienti - kontrolli maassa - lukko tai kuristus. Toimii vapaaottelussa ja toimii sekavassa kamppailutilanteessa. (ja ei toimi aseita tai useita vastaan kuten ei mikään muukaan). Parasta tässä on se, että näin voidaan treenata myös sparreissa eikä vain sovittuina koreografioina, jolloin opitaan asiat kantapään kautta oikeasti toimiviksi.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Jep. Siellä näkyi mm. väistö ja front headlock paini/mma tyyliin. Hyökkääjä oli kiltti, mutta jos tuhannet aikidokat harjoittelisivat koko ajan noin ja lisäisivät tasaisesti intensiteettiä tiputtaen toimimattomat tekniikat pois ja kehittäen toimivia, laji kehittyisi. Todennäköisesti jo muutamassa vuodessa se lakkaisi kokonaan muistuttamasta aikidoa 😜


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1756
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      17
      1663
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      14
      1448
    4. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      5
      1131
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1128
    6. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1120
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1096
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1081
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      5
      1062
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1050
    Aihe