Vaihdettiin öljylämmityskattila/poltin pari vuotta sitten. Systeemi toimii muuten ihan hyvin mutta patterien/järjestelmän ilmaus ei onnistu millään. Olen nyt käyttänyt varmaan kaikki mahdolliset ilmaustyylit sekä pattereista että kattilahuoneessa olevista ilmauspisteistä. Ongelmana on siis kiertovesipumpun äänet. Vaihdettiin jo pumppukin, ei auta. Kavitointimahdollisuutta on huomioitu laittamalla linjasäätöventtiili pumpun jälkeen menovesipuolelle. Patteriverkostoon on laitettu automaattikellot. Pumppu alkaa ääntämään silloin kun lämpimän veden käyttö on runsasta, esim. saunomisen ja suihkun aikana. Kuulostaa ihan siltä että kun poltin alkaa lämmittämään kattilaa, että jostakin sinne tulee ilmaa, (kattilasta suntin kautta???) joka sitten ääntää kiertovesipumpussa jonkun aikaa. Samoin joskus kun pysäyttää pumpun ja laittaa sitten päälle kuulostaa niinkuin siellä olisi hiekkaa...jonkun aikaa kun sitten pumppu käy, niin se hiljenee. Ei kai siellä nyt voi sitä ilmaa niin paljon olla, että kun jo kaksi vuotta on sitä päästelty, niin ei vieläkään tule loppua. Patteriverkoston putket kulkee katon rajassa ja vuotoja siellä ei ole . Mistä ihmeestä nuo äänet johtuu. Lämmönsäätimenä OUMAN80. Voiko uusi kattila olla viallinen? Suntti? Painetta on 0,5bar. Joskus ennen pumpun vaihtoa painetta pidin yli 1bar, jotta ilmat lähtisi. Ei auttanut. Tähän jos joku antaa korjaavan vinkin voisin vaikka vähän maksaa vihjepalkkiota.
Kiertovesipumpun äänet
34
19401
Vastaukset
- TOsiasiamies
Ilmaus tehdään, kun kiertovesipumppu EI OLE PÄÄLLÄ. Muuten voi imeä virtaus ilmaa putkistoon.
Mutta, virtaus voi imeä jostain vuotavasta kohdasta ilmaa systeemiin. Katoaako paineet systeemistä vähitelleen, ja pitää lisätä vettä, että paineet pysyy vaikka siinä 0.5bar?
Kuinka korkea talo on siitä 0.5bar näyttävästä mittarista, siis ylin putkiston osa siitä? Vain 3m korkea?
Tuleeko ääni varmasti kiertovesipumpusta, eikä jostain siinä lähellä virtauksen aiheuttamana? Eli vaikka shuntti tms. vähän liian pieni osa aiheuttaa äänen, kun vesi menee kovaa siitä ohi?
Olisiko paisuntasäiliö ongelma - pysyykö systeemissä paineet vakaana, kun lämpötila muuttuu? Etten paineet laske kun viilenee, ja ylin osa putkistosta imee alipaineisena ilmaa systeemiin vaikka ilmausventtiilin läpi? Jos suljet hatuilla ilmausventtiilit, auttaako?
Siinä ajatuksia..- shuntti sami
keväisin kun patterissa ei enää kiertoa ja
kun joku käväisee suihkussa niin..
eli pannu termax 20 kaksoiskattila. Jostain kumman syystä paineet laskee ja pumppu alkaa pitää ääntä. ´Tämä johtuu siitä että pannun lämpötila laskee ja se imee ilmaa pannuhuoneen venttiilistä.Itse pidän 1.5 - 1bar paineita.
Minä teen näin : sammutan pumpun ja avaan venttilin hatun ja sitten koputan venttiliä muutaman kerran jakarilla , sitten sitten rautalangan palalla varovasti painan venttilistä , ilmaa varovasti pois, se pihisee ja pikkasen lämmintä vettä tulee. ja kun pihinät loppu , hattu kiinni ja pumppu päälle.Ja taas menee jonkun aikaa. Minun talossa tehtiin putkiremppa ja putket pinnassa ja osittain kulkee katossa. Tuon kanssa oppii kyllä elämään. Se vain ominaisuus , ei varsinainen vika. Ja ei tarvi ilmata pattereista.
- Jämä.
Ensiksi:
- onhan kysymyksessä lämmitysverkoston KV-pumppu
- onhan kiertovesipumpun virtaussuunta oikea
- entä 4-tie "suntin" ja Ouman EH-80 asento oikea ( menee helposti väärin )
Pumppuvikapuu
http://www.rte.vtt.fi/webdia/kaukolampo/vika/pumppu/index.asp
"Copy Paste"
- liian suuri pumpun antama paine verkostoon.
- vaihda pienempi juoksupyörä
- mikäli ylipaine on erittäin suuri vaihda
pienempi pumppu
Jos pumppu kavitoi:
Kurista painepuolen venttiiliä,
pienennä imupuolen painehäviötä tai laske verkostossa virtaavan vedenlämpötilaa
tai nosta verkoston painetta.
Jos pumpussa on kierrosnopeuden säätö, pudota kierrosnopeutta.
Kavitaatiota voidaan ehkäistä kuristamalla painepuolen venttiiliä,
pienentämällä imuputken painehäviötä tai imukorkeutta.
Myös veden lämpötilan laskeminen ehkäisee kavitaatiota.
Ps itselläni on Grundfos UPS 25-40 ja pienin (1)pumpun nopeus 1-3 - tormes
Joo. Kyllä kaikki konstit tuossa ilmauksessa on käytetty ja ei pumppu silloin ole päällä ollut. Tämä on -79 rakennettu talo ja sen aikaiset ilmausventtiilit on semmoisia, joissa on ne neliökantaiset ruuvit, joten niistä ei varmaankaan ilmaa mene verkostoon muulloin, kuin jos se aukaistaan.
Itse huomasin juuri äsken, että kun laitoin sen linjasäätöventtiilin (joita ei kuulemma tämän kokoisiin taloihin asentajan mukaan edes laiteta) kokonaan 0-asentoon, jolloin siitä vielä menee vesi läpi, katosi äänet. Nyt sitten kuulostellaan niinkuin aina ennenkin että milloin se taas kurahtaa.
Talo on yksikerroksinen ja jokin aika sitten kun asentaja viimeksi kävi, hän huomasi, että paisuntasäiliön esipaine oli aika korkea, muistaakseni 1,5bar. Laskettiin silloin 0,5bariin eli samaksi kuin kattilan paine(Termax 17S). Ennen sitä paine laski aika nopeasti, mutta tuon esipaineen laskun jälkeen on pysynyt ennallaan.
Se ääni voi hyvin tulla muualtakin kuin pumpusta, koska se kuulostaa siltä niinkuin se lähtisi jostain alempaa ja lopulta päättyisi pumppuun, joka kyllä selvästi ääntää. Erityisen kovasti se kurahtaa, kun poltin alkaa lämmittää esim. suihkun aikana.
Oiskohan tuossa nyt kyse siitä paine-erosta (kavitointi), kun tuntui se linjasäätöventtiilin säätö auttavan. Asentajan mukaan nämä kiertovesipumput on liian tehokkaita tämän kokoiseen taloon. Nyt siellä taitaa kiertää Wilo-merkkinen pumppu pienimmällä tehollaan. Saa nähdä sitten miten se talvella jaksaa kiertää vesi pattereissa, nythän siellä kiertää kylmä vesi, kun säädin pitää suntin kiinni. On siellä vielä pari nopeutta varalla...
Kiitoksia vaan ajatuksistanne - jäspi kattila
Minulla ollut samanlaisia "ongelmia" ja kuten edellä kerrottu, kyllä järjestelmän paine ja menoveden lämpötila oleellisia pumpun ääntelyn kannalta. Minä nostaisin patterijärjestelmän painetta oleellisesti, vaikka riittävä staattinen paine olisikin laskettu oikein ja siis periaatteessa se 0,5 bar riittäisi sinun talossasi. Se esipaine hyvä, jos sinulla yksikerroksinen talo, mutta jos järjestelmässä isompi paine (o.5 bar esipainetta kalvopaisunnassa ja lämpöisenä koko järjestelmässä hyvinkin saa olla 1.2 bar luokkaa, se varmasti auttaa huomattavasti kavitaatiääniin ja tietysti se korkea menoveden lämpötila aiheuttaa helposti ääntelyalttiutta, kun olisi se pumppu paluupuolella, varmasti paljon parempi, kuten asennus suositellan tekemään. Minulla kaksoiskattila ja paine suurempi kuin laskennallisesti tarvitsisi olla, se hyvä ääntelyn kannalta ja estää paikallisen kiehunnan syntymistä. Kun polttaa kuivia puita reilusti, helposti tulee paikallista kiehuntaa jos vetokin suurella, mutta paineen nosto auttaa siihen (voi lämmöt nostaa yli 100 asteenkin) ja kun varsinkin kaksoiskattilassa kiehuntaa tapahtuu usein, tulee järjestelmään höyrykuplia ja ilmaa ajanoloon muodostuu ja kattilan kestoikä voi lyhentyä. Minulla reilunkokoinen paisunta, eli se antaa myöten nostaa järjestelmäpaineet melko korkealle, varoventtiilistä ei koskaan tullut vettä.Myös sekä Wilon, että grunforssin pumpuista kokemusta ja minusta wilon pumppu pitää paljon helpommin ääntelyä.
- imua alipaineella
Jos pumppu on laitettu paluupuole ennen shunttia niin en ihmettele, että ongelmia on.
Menopuolella ainakin meillä on toiminut hyvin ja ilmat saa kyllä ulos heti eikä tarvitse myöhemmin enää ilmailla. 0,6 bar näyttää painemittari pannun päällä kellarissa. - tormes
imua alipaineella kirjoitti:
Jos pumppu on laitettu paluupuole ennen shunttia niin en ihmettele, että ongelmia on.
Menopuolella ainakin meillä on toiminut hyvin ja ilmat saa kyllä ulos heti eikä tarvitse myöhemmin enää ilmailla. 0,6 bar näyttää painemittari pannun päällä kellarissa.Menopuolella on meilläkin ja niinkuin luit ei nyt toimi aivan niinkuin pitäisi. En itsekään laittaisi sitä paluupuolelle, kun sen pitää nostaa se patterivesi katonrajaan.
- Taapertaja.
tormes kirjoitti:
Menopuolella on meilläkin ja niinkuin luit ei nyt toimi aivan niinkuin pitäisi. En itsekään laittaisi sitä paluupuolelle, kun sen pitää nostaa se patterivesi katonrajaan.
Ei pumppu sitä vettä nosta, vaan paine.
Jos sammutat pumpun niin järjestelmässä on edelleen paine, esim 0.5bar. Tämä 0.5bar ylipaine nostaa vettä noin 5metriin asti. Pumppu vain kierrätää sitä vettä jonka paine nostaa sinne katonrajaan. Pumppu siis ei itsessään juurikaan painetta tee. - joooo o
Taapertaja. kirjoitti:
Ei pumppu sitä vettä nosta, vaan paine.
Jos sammutat pumpun niin järjestelmässä on edelleen paine, esim 0.5bar. Tämä 0.5bar ylipaine nostaa vettä noin 5metriin asti. Pumppu vain kierrätää sitä vettä jonka paine nostaa sinne katonrajaan. Pumppu siis ei itsessään juurikaan painetta tee.Samahan se on lentokoneenkin kanssa. Eihän se siiven yläpinta konetta kanna niinkuin väitetään vaan ilmakehä ja sen korkeampi paine siiven alapinnalla.
- Taapertaja.
joooo o kirjoitti:
Samahan se on lentokoneenkin kanssa. Eihän se siiven yläpinta konetta kanna niinkuin väitetään vaan ilmakehä ja sen korkeampi paine siiven alapinnalla.
Siiven yläpinnalla on "alipaine" eli matalempi paine kuin alapinnalla. Ilman virtaus pyrkii tasoittamaan paine-eron nollaan. Eli siiven yläpuoli "imee" ilmaa itseensä (samalla siipeä) ja alapuoli työntää ilmaa (siipeä) kohti matalempaa painetta.
Tarvittava paine-ero tehdaan siiven muodolla ja nopeudella.
Mutta kiertovesipumppu ei sitä painetta juurikaan tee. Toki jos patterissa olisi painemittari niin se voisi vähän värähtää virtausvastusten voimasta.
Mutta staattinen paine nostaa veden ylös, ei siis pumppu. kaikki selviää staattisen paineen yhtälöstä: P=s*g*h
p=paine, s=tiheys, g="maan vetovoima"=9.81
Eli 1bar paine nostaa vesipatsaan 9.81metriin. kiertovesipumppu ei sitä sinne nosta.
Ja niin kauan kuin putkiston jokaisessa kohdassa on ilmanpainetta suurempi paine niin putkistoon ei mene ilmaa ulkopuolelta.
Jos nussitaan pilkkua niin huomataan että Bernoullin-yhtälö kertoo että jos poikkipinta-alaa kutistetaan niin virtausnopeus(m/s) lisääntyy, jolloin paine alenee.(kuten auton kaasarissa) Sillä ei ole merkistystä että johtuuko virtausnopeuden kasvu imusta vaiko työnnöstä(eli onko pumppu meno- vai paluu puolella)
T: Kone- ja tuotantotekniikan insinööri
- tormes
Olen lukenut. Juuri tuon tekstin peruteella en antanut asentajan vaihtaa pumpun paikkaa menopuolelta paluupuolelle...
- hmmmmmmnn
"Pumppu alkaa ääntämään silloin kun lämpimän veden käyttö on runsasta, esim. saunomisen ja suihkun aikana."
Lämmin laajentunut vesi kattilan varaajatilassa(jossa kierukka) kylmenee ja supistuu tilavuudeltaan nopeasti => kalvopaisunta-astian vastapaine painaa kalvon toisella puolella olevaa nestettä takaisin kattilaan.
Vai painaako?- tormes
Niin, pitäisikö nyt sitten lisätä vai vähentää paisuntasäiliön esipainetta, kun se nyt on 0,5bar. Nyt kuulostaa siltä, että kun suntti on vähänkään auki ja tuo lämmitys alkaa, kuulostaa niinkuin siitä pumpusta vesi ikäänkuin putoaa kattilaan ja tulee sitten lorinan ja sähinän kanssa kanssa takaisin pumpulle. Sama tapahtuu jos suntti on auki ja pysäytät pumpun hetkeksi ja käynnistät sen. Kuulostaa siltä niinkuin siellä ei olisi tarpeeksi vettä....
- joko tähän on vastattu?
tormes kirjoitti:
Niin, pitäisikö nyt sitten lisätä vai vähentää paisuntasäiliön esipainetta, kun se nyt on 0,5bar. Nyt kuulostaa siltä, että kun suntti on vähänkään auki ja tuo lämmitys alkaa, kuulostaa niinkuin siitä pumpusta vesi ikäänkuin putoaa kattilaan ja tulee sitten lorinan ja sähinän kanssa kanssa takaisin pumpulle. Sama tapahtuu jos suntti on auki ja pysäytät pumpun hetkeksi ja käynnistät sen. Kuulostaa siltä niinkuin siellä ei olisi tarpeeksi vettä....
En nähnyt missään vahvistusta siihen että joutuuko järjestelmään lisäilemään vettä?
- tormes
joko tähän on vastattu? kirjoitti:
En nähnyt missään vahvistusta siihen että joutuuko järjestelmään lisäilemään vettä?
paine pysyy asetetussa 0,5 barissa. Kun paisuntasäiliön esipaine oli 1,5bar, laski kattilan/verkoston paine lämmityskertojen välillä nollaan. Nyt se ei laske, eikä vettä tarvitse lisätä.
- outoaas
tormes kirjoitti:
paine pysyy asetetussa 0,5 barissa. Kun paisuntasäiliön esipaine oli 1,5bar, laski kattilan/verkoston paine lämmityskertojen välillä nollaan. Nyt se ei laske, eikä vettä tarvitse lisätä.
Ei paisuntasäiliön paineen nosto 1,5 baariin voi vähentää verkoston painetta nollaan ilman vuotoa.
- suntin ja pattereiden
tormes kirjoitti:
Niin, pitäisikö nyt sitten lisätä vai vähentää paisuntasäiliön esipainetta, kun se nyt on 0,5bar. Nyt kuulostaa siltä, että kun suntti on vähänkään auki ja tuo lämmitys alkaa, kuulostaa niinkuin siitä pumpusta vesi ikäänkuin putoaa kattilaan ja tulee sitten lorinan ja sähinän kanssa kanssa takaisin pumpulle. Sama tapahtuu jos suntti on auki ja pysäytät pumpun hetkeksi ja käynnistät sen. Kuulostaa siltä niinkuin siellä ei olisi tarpeeksi vettä....
välissä?? Kuullosti siltä, että kvpumppu on suntin väärällä puolella.
Kun kvpumppu on menopuolella, niin ilmaamisen takia ei tarvitse, eikä saa kvpumppua sammuttaa. - sen pumpun kuuluukin
suntin ja pattereiden kirjoitti:
välissä?? Kuullosti siltä, että kvpumppu on suntin väärällä puolella.
Kun kvpumppu on menopuolella, niin ilmaamisen takia ei tarvitse, eikä saa kvpumppua sammuttaa.olla suntin ja pattereiden välissä. oli se sitten meno- tai paluupuolella.
- tormes
suntin ja pattereiden kirjoitti:
välissä?? Kuullosti siltä, että kvpumppu on suntin väärällä puolella.
Kun kvpumppu on menopuolella, niin ilmaamisen takia ei tarvitse, eikä saa kvpumppua sammuttaa.Kattila, suntti, kiertovesipumppu (siis menopuolella), patterit. Kyllä tuota ilmausta on kokeiltu myös kun on pumppu päällä. Silloin kattilahuoneen ilmauspisteestä, joka on kattilan yläpuolella verkoston putkessa katonrajassa, tulee sekä vettä, että ilmaa sekaisin. Silläpä täällä näitä asioita kysellään, kun ei aina tiedä mikä on oikea tapa esim. ilmata tuo järjestelmä. Minustakin on aina tuntunut siltä, että tuon pumpun pysäyttäminen ei ole välttämätöntä, koska sieltä heti tulee veden ja ilman sekoitusta. Eri asia olisi, jos sieltä kuuluisi sitä pihinää, eikä voisi olla varma, että kumpaan suuntaan se ilma menee.
- TOsiasiamies
tormes kirjoitti:
paine pysyy asetetussa 0,5 barissa. Kun paisuntasäiliön esipaine oli 1,5bar, laski kattilan/verkoston paine lämmityskertojen välillä nollaan. Nyt se ei laske, eikä vettä tarvitse lisätä.
Jos painemittari laskee nollaan ja on kattilan luona, siinä on jotain outoa, koska pitäisi näkyä vähintään veden hydrostaattinen paine.. Eli jos patteriputket ovat 3m korkeudessa mittarin yläpuolella, pitäisi mittarissa näkyä AINA vähintään 0.3bar painetta. Jos on nollassa, on kaikki putket mittarin yläpuolella tyhjiä.
Voisitko kokeilla, kun pumppu pitää ääntä ja lämmintä käyttövettä on käytetty paljon, tuleeko ylimmästä patterista ilmauksesta ilmaa vai vettä? Tuolla voisi kokeilla, onko patterilla vettä ollenkaan.. - TOsiasiamies..
tormes kirjoitti:
paine pysyy asetetussa 0,5 barissa. Kun paisuntasäiliön esipaine oli 1,5bar, laski kattilan/verkoston paine lämmityskertojen välillä nollaan. Nyt se ei laske, eikä vettä tarvitse lisätä.
Jos painemittari laskee nollaan ja on kattilan luona, siinä on jotain outoa, koska pitäisi näkyä vähintään veden hydrostaattinen paine.. Eli jos patteriputket ovat 3m korkeudessa mittarin yläpuolella, pitäisi mittarissa näkyä AINA vähintään 0.3bar painetta. Jos on nollassa, on kaikki putket mittarin yläpuolella tyhjiä..
Voisitko kokeilla, kun pumppu pitää ääntä ja lämmintä käyttövettä on käytetty paljon, tuleeko ylimmästä patterista ilmauksesta ilmaa vai vettä? Tuolla voisi kokeilla, onko patterilla vettä ollenkaan.. - tormes
TOsiasiamies.. kirjoitti:
Jos painemittari laskee nollaan ja on kattilan luona, siinä on jotain outoa, koska pitäisi näkyä vähintään veden hydrostaattinen paine.. Eli jos patteriputket ovat 3m korkeudessa mittarin yläpuolella, pitäisi mittarissa näkyä AINA vähintään 0.3bar painetta. Jos on nollassa, on kaikki putket mittarin yläpuolella tyhjiä..
Voisitko kokeilla, kun pumppu pitää ääntä ja lämmintä käyttövettä on käytetty paljon, tuleeko ylimmästä patterista ilmauksesta ilmaa vai vettä? Tuolla voisi kokeilla, onko patterilla vettä ollenkaan..Termax 17S ja sen etupaneelissa on se painemittari, josta lukemat. Talo on yksikerroksinen. Kiertovesipumppu on menopuolella n. 20 cm kattilan yläpuolella, pumpusta ylöspäin putkea n. 50 cm, kääntyy 90 astetta katonrajassa korkeudella 230cm ja patteriverkoston putket kulkee tällä korkeudella.
No tällä hetkellä paine pysyy 0,5barissa, ei mitään ongelmaa sen suhteen. Pattereissa kiertää kyllä vesi, koska niiden lämpiämisessä ei ole ollut ongelmaa. Sitä olen kokeillut, että kun se pumppu ääntää niin sieltä kattilahuoneen ilmauspisteestä (n. 230 cm korkeudella)tulee ilmansekaista vettä, heti kun sen avaa. Sitäkään ei sieltä aina tule.
Jotain outoa tässä on minunkin mielestäni ja tuo järjestelmän asentajakin asuu 50 km päässä, niin ettei sekään ole täällä niitä rahinoita, lorinoita, kurahteluja kuuntelemassa. Nämä äänet siis kulminoituvat siihen väliin kattila, suntti, kiertovesipumppu.
Tällä hetkellähän ei ole lämmitystarvetta, mutta kun on se OUMAN asennettuna niin se syöttää ilmeisesti jonkin verran lämmintä vettä suntin kautta järjestelmään ja sitä kautta ne kurahtelutkin pääsee tapahtumaan. Yöllä käy ilma täällä pohjoisessa sen verran kylmänä, että vähän sitä lämpöä pitää tullakin.
Kerrottakoon, ettei 2 vuotta sitten asennetun kattilan edeltäjän (JÄMÄ) aikana ollut mitään tällaisia ongelmia. - onko järjestelmään tehty
tormes kirjoitti:
Kattila, suntti, kiertovesipumppu (siis menopuolella), patterit. Kyllä tuota ilmausta on kokeiltu myös kun on pumppu päällä. Silloin kattilahuoneen ilmauspisteestä, joka on kattilan yläpuolella verkoston putkessa katonrajassa, tulee sekä vettä, että ilmaa sekaisin. Silläpä täällä näitä asioita kysellään, kun ei aina tiedä mikä on oikea tapa esim. ilmata tuo järjestelmä. Minustakin on aina tuntunut siltä, että tuon pumpun pysäyttäminen ei ole välttämätöntä, koska sieltä heti tulee veden ja ilman sekoitusta. Eri asia olisi, jos sieltä kuuluisi sitä pihinää, eikä voisi olla varma, että kumpaan suuntaan se ilma menee.
muita muutoksia? Jos ei ole muutoksia, niin kattila on viallinen, tai asentaja tupeksinut oikein kunnolla.
- saa ilmaa kuuman käyttöveden
tormes kirjoitti:
Kattila, suntti, kiertovesipumppu (siis menopuolella), patterit. Kyllä tuota ilmausta on kokeiltu myös kun on pumppu päällä. Silloin kattilahuoneen ilmauspisteestä, joka on kattilan yläpuolella verkoston putkessa katonrajassa, tulee sekä vettä, että ilmaa sekaisin. Silläpä täällä näitä asioita kysellään, kun ei aina tiedä mikä on oikea tapa esim. ilmata tuo järjestelmä. Minustakin on aina tuntunut siltä, että tuon pumpun pysäyttäminen ei ole välttämätöntä, koska sieltä heti tulee veden ja ilman sekoitusta. Eri asia olisi, jos sieltä kuuluisi sitä pihinää, eikä voisi olla varma, että kumpaan suuntaan se ilma menee.
1.Kierukan, tai
2.Kierukan laipan kautta. Tämä testattavissa kun otat kierukan pois kattilasta ja katso-koeponnista kierukka. Anna olla kv-pumpun meno-linjassa! Eli välttämättä ei ole koko kattilan vaihto, vaan riittää kierukan vaihto.
- Jämä.
Jos olen ymmärtänyt oikein, virheitä jotka " korreloituu"!
- asentajan virhe, säiliön esipaine ainakin alkuperäinen, mikä todellinen nyt?
- mielestäni asentajan virhe, kiertopumppu on liian lähellä kattilan vaippaa ( 20 cm )!
- kattilan ja säiliön paine sama 0,5 bar, kattilan paine pitää olla vähintään 0,2 baaria korkeampi!
Kirjoitit:
>asentaja viimeksi kävi, hän huomasi, että paisuntasäiliön esipaine oli aika korkea, muistaakseni 1,5bar. Laskettiin silloin 0,5bariin eli samaksi kuin kattilan paine(Termax 17S). Ennen sitä paine laski aika nopeasti, mutta tuon esipaineen laskun jälkeen on pysynyt ennallaan.
paine pysyy asetetussa 0,5 barissa. Kun paisuntasäiliön esipaine oli 1,5bar, laski kattilan/verkoston paine lämmityskertojen välillä nollaan. Nyt se ei laske, eikä vettä tarvitse lisätä.<
Esipaineen tarkistamista, ja säätämistä varten on parasta irrottaa kalvopaisunta-astia kokonaan verkosta ja tyhjentää.
Kun astia on kytkettynä verkkoon on mahdotonta tietää mikä on astian esipaine!
Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa. Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytön voi tehdä myös ilmalla.
Kattilan paine pitää olla aina vähintään 0,2 baaria korkeampi kun paisunta-astian ( sinulla sama 0,5 bar ) .
Liian matala käyttöpaine lisää kavitoinnin aiheuttamien meluongelmien todennäköisyyttä, erityisesti korkeissa lämpötiloissa ( mikä sinulla on kattilan lämpötila ? ).
Kirjoitit:
>Kiertovesipumppu on menopuolella n. 20 cm kattilan yläpuolella<
Kattilan ulkovaipan lämpötila on noin 120° C, tulee mieleen että kun käytetään lämmintä vettä ( suihku ) mikä merkitys on kylmän veden sekoittumisella näin kuumaan veteen ( näin lähellä kiertovesipumppua )!
Sinuna asentaisin pumpun kauemmaksi kattilan vaippaa.
Suljetuissa paisuntajärjestelmissä sijoita pumppu paluuputkeen moottorin ylikuumenemisen välttämiseksi,
Mahdollisuus valita väärä pumppu voidaan minimoida vaihtamalla nopeussäädettyyn Grundfos-pumppuun ( Grundfos suositus )!
Itse pidän kattilan lämpötilana toleranssi 80-82° C, ja kattilaveden paineena 1 bar ( toleranssi 0,5 – 1,4 bar ) paisunta-astian esipaine on 0,5 bar
Grundfos pumppu on paluupuolella moottorin akseli vaakatasossa ( ehdoton vaatimus )Kattilana Jämä NovaS 5 v eikä mitään ongelmia.
Copy-pastattu Grundfos sivulta:
http://www.grundfos-inews.com/documents/Energy Project/Tools/Inst. Handbook/6010_Inst_handbook_GSF_he_low.pdf
Järjestelmän käyttöpaine vaikuttaa suuresti järjestelmässä oleviin pumppuihin ja venttiileihin. Liian matala käyttöpaine lisää kavitoinnin aiheuttamien meluongelmien todennäköisyyttä, erityisesti korkeissa lämpötiloissa
Täältä löytyy mm. Grundfos WinCaps- laskentatyökakalu
Sen avulla voit määrittää nopeasti pumpun, joka parhaiten täyttää järjestelmäsi asettamat vaatimukset.
Esim.virtaaman laskeminen ja käyttöpaine
Järjestelmän käyttöpaine vaikuttaa suuresti järjestelmässä oleviin pumppuihin ja venttiileihin. Liian matala käyttöpaine lisää kavitoinnin aiheuttamien meluongelmien todennäköisyyttä, erityisesti korkeissa lämpötiloissa.Käytettäessä koteloidulla roottorilla varustettua pumppua on pienin sallittu imupaine merkitty pumpun koteloon.- Jämä.
Ei näin:
>Kattilan ulkovaipan lämpötila on noin 120° C<
Vaan:
Kattilan sisävaipan lämpötila on noin 120° C
- Jämä.
Lisää hajatuksia!
Sinun kattilanvalmistaja on Oy Termocal Ab alin sivu,josta on tekniset tiedot,Termax 17S
ja kuva missä KV-pumppu on kylmällä eli paluupuolella
http://www.termocal.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/Termax17SSuomi.pdf
Ja kuva nro 5 kiertopumppu on kylmällä puolella
Arvostettu Webdia, jossa toiminta-animatiossa on KV-pumppu samaten kylmällä eli paluupuolella
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/animaatio/oljylammitys.swf
Paina kursorilla ruksi lämpimän veden kierto
Vesikeskuslämmitys on suljettu paineellinen järjestelmä eikä siellä siten pitäisi olla väliä missä kohdin pumppu on.
Jos pumppu on menolinjassa niin ”imeehän” se silloinkin vettä verkostosta, välissä on tietysti kattila.
Olleessaan paluupuolella pumppu painaa vettä kattilan kautta verkostoon.
Mutta kun patteriverkosto tavallaan muodostaa suljetun ympyrän, niin ei siitä löydy loppu- ja alkupäätä.
Eli mikä pointti on se, että pumpun pitäisi ehdottomasti olla kattilan tai varaajan jälkeen, eikä ennen sitä?
Mielestäni on sama kummalla puolen pumppu on, ainoastaan lähtevällä kuumalla puolella pumppu saa kuumempaa vettä kuin paluupuolelle sijoitettuna.
Siinä mielessä sen on ehkä parempi ollakin paluupuolella.
Edellytys kuitenkin on että pumppu on pystyputkessa ja moottorin akseli vaakasuorassa!
Ps mahdolliset virheen jää lukijan vastuulle!- virtaussuunnassa
Omassa mökissä on yösäkövaraaja. Varaajasta lähtee putki joka menee suntille ja suntin jälkeen on pumppu ja sen jälkeen lattiapiirit ja paluu tulee haaroittuen suntille ja varaajalle.
Hyvin on toiminut ja joskus olen lukenut juttuja että pumpun pitäisi olla kylmällä puolella, mutta en oikein ole keksinyt että miksi. Säätimen taakse ei periaatteessa lattialämmityksessä mene koskaan yli 40 asteista vettä, joten ainakaan kavitointi ei ole ongelma. - asia lattia-
virtaussuunnassa kirjoitti:
Omassa mökissä on yösäkövaraaja. Varaajasta lähtee putki joka menee suntille ja suntin jälkeen on pumppu ja sen jälkeen lattiapiirit ja paluu tulee haaroittuen suntille ja varaajalle.
Hyvin on toiminut ja joskus olen lukenut juttuja että pumpun pitäisi olla kylmällä puolella, mutta en oikein ole keksinyt että miksi. Säätimen taakse ei periaatteessa lattialämmityksessä mene koskaan yli 40 asteista vettä, joten ainakaan kavitointi ei ole ongelma.ja patterilämmityksessä. pattereilla lämmittäessä voi olla tuplasti korkeampia lämpötiloja. pumppu kestää paremmin viileämmässä paluuvedessä.
- tormes
Kiitoksia vaan paljon hajatuksista, jotka näin ensilukemalta voi todellakin auttaa tässä ongelmassa. Täytyypä alkaa kokeilemaan....
On tuo Termocalin sivu tullut luettuakin, tosin en koskaan ole tullut ajatelleeksi tuon kv-pumpun sijaintia, joka todellakin on piirretty paluupuolelle. Tässäkin asiassa näyttää olevan kahdenlaista koulukuntaa, jotka kumpikin on henkeen ja vereen omansa puolesta. Hmm, onko tuonkin piirustuksen tekijä vain oman koulukuntansa edustaja vai onko sillä oikeasti merkitystä, kun kyseessä on Termaxin kattila, mene ja tiedä. - tormes
tormes kirjoitti:
Kiitoksia vaan paljon hajatuksista, jotka näin ensilukemalta voi todellakin auttaa tässä ongelmassa. Täytyypä alkaa kokeilemaan....
On tuo Termocalin sivu tullut luettuakin, tosin en koskaan ole tullut ajatelleeksi tuon kv-pumpun sijaintia, joka todellakin on piirretty paluupuolelle. Tässäkin asiassa näyttää olevan kahdenlaista koulukuntaa, jotka kumpikin on henkeen ja vereen omansa puolesta. Hmm, onko tuonkin piirustuksen tekijä vain oman koulukuntansa edustaja vai onko sillä oikeasti merkitystä, kun kyseessä on Termaxin kattila, mene ja tiedä.Kun oikein mitan kanssa kävin mittaamassa niin kyllä se pumppu on kattilan pinnasta mitattuna pumpun akselin kohdalle 30 cm. Ed. arvio oli silmämääräinen...
Onko muuten paisuntasäiliön suunnalla merkitystä. Itse olen tottunut näkemään sen siten että putki tulee ylhäältä alaspäin p.säiliöön (mutka). Tämä nykyinen säiliö on ylösalaisin, siis putki tulee suorana kattilasta alhaaltapäin säiliööön (säiliön kyljessä olevat tekstit on ylösalaisin).... - TOsiasiamies
tormes kirjoitti:
Kun oikein mitan kanssa kävin mittaamassa niin kyllä se pumppu on kattilan pinnasta mitattuna pumpun akselin kohdalle 30 cm. Ed. arvio oli silmämääräinen...
Onko muuten paisuntasäiliön suunnalla merkitystä. Itse olen tottunut näkemään sen siten että putki tulee ylhäältä alaspäin p.säiliöön (mutka). Tämä nykyinen säiliö on ylösalaisin, siis putki tulee suorana kattilasta alhaaltapäin säiliööön (säiliön kyljessä olevat tekstit on ylösalaisin)....Paisuntasäiliön asennuksessa oleellinen juttu on, että sen saa ilmattua. Jos yhde putkistoon on alaspäin, ilma ei pääse pois säiliöstä. Yhteen pitää olla ylöspäin (ilma nousee ylöspäin, kun vettä tulee säiliöön), ja vastaavasti putkiston on joko johdettava ilma jonnekin, missä on ilmaus, tai putkessa on oltava ilmaus, jos sinne voi muodostua ilmatasku (putki ylös säiliöltä, ja takaisin alas kattilaan -> ilmatasku putkessa, mahdoton ilmata, pitää olla putkessä ylhäällä ilmaus).
Pitää aina ajatella putkistoissa minne ilma pääsee.. Vaatii aika suuren virtausnopeuden vedelle, että vesi ottaa ilman "mukaansa", eikä vaan virtaa osassa putkea ilman seassa.. Yleensä pitäisi olla vietto putkissa, että ilma pääsee kulkeutumaan ylöspäin ilmaukselle.. - mitään väliä onko
TOsiasiamies kirjoitti:
Paisuntasäiliön asennuksessa oleellinen juttu on, että sen saa ilmattua. Jos yhde putkistoon on alaspäin, ilma ei pääse pois säiliöstä. Yhteen pitää olla ylöspäin (ilma nousee ylöspäin, kun vettä tulee säiliöön), ja vastaavasti putkiston on joko johdettava ilma jonnekin, missä on ilmaus, tai putkessa on oltava ilmaus, jos sinne voi muodostua ilmatasku (putki ylös säiliöltä, ja takaisin alas kattilaan -> ilmatasku putkessa, mahdoton ilmata, pitää olla putkessä ylhäällä ilmaus).
Pitää aina ajatella putkistoissa minne ilma pääsee.. Vaatii aika suuren virtausnopeuden vedelle, että vesi ottaa ilman "mukaansa", eikä vaan virtaa osassa putkea ilman seassa.. Yleensä pitäisi olla vietto putkissa, että ilma pääsee kulkeutumaan ylöspäin ilmaukselle..paisuntasäiliö ylös vai alaspäin. jos paisunnan yhde on alaspäin ja sitä ennen on ilmakello, niin paisuntaan ei pääse ilmaa silloin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan653442Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan282990- 1212366
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281452- 121424
Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631346Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj131098- 74989
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää39932Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13822