Lämmitysputkien uusiminen

tietoa tarvii

Omistan 69 rakennetun talon jossa lämmitysputket ovat lattian alla. Joko putket kannattaisi vaihtaa?? Mitä suunnilleen maksaisi 120 neliöiseen taloon uudet putket? Pinnassä täytyisi vetää. Ja millaisella putkella se kannattaisi tehdä??

9

15261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • alkuperäiset

      putket voi hyvin kestää vaikka 100 vuotta. Riippuu vedestä ja siitä kuinka usein on hapekasta vettä lisätty.

    • .......

      Minimikestoikä joidenkin lähteiden mukaan 60 vuotta, todennäköinen 80-100 vuotta, joten ainakin sinun tapauksessasi lienee lämmitysputkiremontti tarpeeton. Vesi on järjestelmässä hapetonta ja sen huomaat esim. ilmatessasi järjestelmää, vesi on lähinnä mustaa, ei ruosteenruskeaa.

      • suurin riski

        Joo, jos vesi on hapetonta, lämpöjohdot on käytännössä ikuiset... ja vaikkei olisikaan, niin esim. 1900-luvun alussa rakennettujenkin talojen alkup. lämpöjohdot ovat yhä käytössä, vaikka näissä on alunperin tavannut olla avoimet paisunta-astiat, joista pääsee hieman happea veteen.

        Lattiarakenteeseen sijoitetuissa putkissa on kuitenkin pieni riski, että putket syöpyvät päältäpäin, jos lattiarakenteessa on jotain mätää...


      • korroosio on
        suurin riski kirjoitti:

        Joo, jos vesi on hapetonta, lämpöjohdot on käytännössä ikuiset... ja vaikkei olisikaan, niin esim. 1900-luvun alussa rakennettujenkin talojen alkup. lämpöjohdot ovat yhä käytössä, vaikka näissä on alunperin tavannut olla avoimet paisunta-astiat, joista pääsee hieman happea veteen.

        Lattiarakenteeseen sijoitetuissa putkissa on kuitenkin pieni riski, että putket syöpyvät päältäpäin, jos lattiarakenteessa on jotain mätää...

        iskenyt tavallisesti kylpyhuoneen kohdalla. Jos lämpöjohdot kulkevat sielläkin lattiassa, riski on todellinen, kun sen aikaiset vedeneristykset ovat mitä ovat.


    • käyttöikä

      Käyttöikä voi olla melkein mitä tahansa.
      Jos on joskus käytetty avointa paisuntasäiliötä, patterivesi on haihtunut ja sitä on jouduttu lisäämään. Silloin siihen on joutunut lisää happea, joka on ruostuttanut putkia sisäpuolelta.
      Se on lyhentänyt putkien käyttöikää.

      Käytännössä on erittäin vaikea arvioida verkoston käyttöikää.

      Appiukko luuli, että putket ovat ikuisia, eikä vaihtanut -69 valmistuneeseen taloonsa ajoissa verkostoa. Sitten tuli vesivuoto ja lattioita piti purkaa. Parempi olisi ollut uusia putket vuotta aiemmin.
      Siihen taloon tuli kupariputket pinta-asennuksena.

      • Joku...

        Itse purin juuri jokin aika sitten vanhan kattilan joka oli nököttänyt kellarin nurkassa muutamia vuosia. Kyseinen kattila oli 60-luvulta, Högforsin valurautainen liitekattila mallia Teho.

        Vaikka kattilalla oli ikää noin 40 vuotta, joista se oli vedellä täytettynä yli 30 vuotta, niin purkaminen oli helppoa. Ensiksi katkaisin rälläkällä ulkopeltiä pitävät ruuvit, en viitsinyt edes kokeilla saisiko niitä ruuvattua koska uraruuvit eivät aina ole helppoja, ja oletin ettei noin vanhasta saisi mitään ruuvaamalla, yllätyksekseni sain kuitenkin huomata että rälläkkä repi joitakin ruuveja vähän matkaa auki, eli periaatteessa pellin olisi saattanut saada hyvin pois ruuvaamallakin... No eipä siinä mitään, termostaatti poikki ja pelti pois.

        Sitten ajattelin ihan huvikseni kokeilla saisiko kattilan yläpäässä sijaitsevaa isoa tulppaa auki ihan kiertämällä. Ja kuinka ollakaan, isoilla putkipihdeillä ja 2 kilon pajavasaralla tulpat aukenivat yllättävän helposti. Kun sain tulpan pois paljastui sisältä kiiltäviä kierteitä. Ja vielä suurempi yllätys oli kun kokeilin avata kierretankoa suorastaan naurettavan pienellä räikällä - tai niin luulin- mutta se ei pistänyt vastaan ollenkaan, yhtä hyvin olisin voinut ottaa mutterista kiinni paljain käsin.

        Seuraava vaihe olikin sitten liitteiden irrottaminen toisistaan, sekin sujui suunniteltua paremmin, kevyttä naputtelua pajavasaralla ja valurautaiset liitteet irtosivat toisistaan paremmin kuin voisi toivoa. Kattilan sisuksia katsellessa oli suorastaan vaikea uskoa että sillä oli todellakin ikää yli 40 vuotta, se olisi yhtä hyvin voinut olla uusi kattila.

        Ja lämmitysputkisto on toteutettu niin vanhanaikaisella systeemillä että paljon alkeellisempaa on vaikea kuvitella. Järjestelmän ainoa liikkuva osa oli suntti, jossa oli isot numerot ja sitäkin isompi kahva. Pannuhuoneesta lähtevät putket olivat, ja ovat edelleen suorastaan järkyttävän kokoisia, ja kaikissa kaatoa pannuhuonetta kohti. Painovoimainen kierto vaatii avarat putkistot. Ja kun muut ovat noin vanhanaikaisia olisi suoranainen yllätys jos paisunta olisi mitään muuta kuin avoin.

        Putket, patterit ja venttiilit ovat edelleen käytössä, eikä niissä ole ollut vuotoja. Vaikka paisunta onkin avoin, ja vettä on lisäilty varmaan vuosittain. Lisätyt määrät ovat kuitenkin aika pieniä, ja loppujen lopuksi paisuntasäiliön kaasujen vaihto niin vähäistä ettei sillä ole juuri mitään merkitystä niin suuressa rautamäärässä.

        Eli putket saattavat kestää, oli järjestelmän tyyppi mikä hyvänsä, mutta toisaalta vesivahinkojen korjaaminen ei ole ihan halpaa sekään, ja vuoto voi ilmaantua vaikka keskellä lämmityskautta. Talvi ilman kattilaa ei ole ihan ongelmaton sekään.

        Kertomassani tapauksessa on ainakin se hyvä puoli, että koko putkisto, kerroksien välisiä läpivientejä lukuunottamatta, on näkyvillä.

        Toisaalta muistista löytyy myös 60-luvun talo, jossa lattiaan valetut putket oli vaihdettu, uudet putket ovat kellarin puolella pinnassa... Mistä tuleekin mieleen onkohan kyse korroosiosta ollenkaan, vai onko syy 60-lukulaisessa tavassa tehdä putkia?


      • ainakin tehtiin
        Joku... kirjoitti:

        Itse purin juuri jokin aika sitten vanhan kattilan joka oli nököttänyt kellarin nurkassa muutamia vuosia. Kyseinen kattila oli 60-luvulta, Högforsin valurautainen liitekattila mallia Teho.

        Vaikka kattilalla oli ikää noin 40 vuotta, joista se oli vedellä täytettynä yli 30 vuotta, niin purkaminen oli helppoa. Ensiksi katkaisin rälläkällä ulkopeltiä pitävät ruuvit, en viitsinyt edes kokeilla saisiko niitä ruuvattua koska uraruuvit eivät aina ole helppoja, ja oletin ettei noin vanhasta saisi mitään ruuvaamalla, yllätyksekseni sain kuitenkin huomata että rälläkkä repi joitakin ruuveja vähän matkaa auki, eli periaatteessa pellin olisi saattanut saada hyvin pois ruuvaamallakin... No eipä siinä mitään, termostaatti poikki ja pelti pois.

        Sitten ajattelin ihan huvikseni kokeilla saisiko kattilan yläpäässä sijaitsevaa isoa tulppaa auki ihan kiertämällä. Ja kuinka ollakaan, isoilla putkipihdeillä ja 2 kilon pajavasaralla tulpat aukenivat yllättävän helposti. Kun sain tulpan pois paljastui sisältä kiiltäviä kierteitä. Ja vielä suurempi yllätys oli kun kokeilin avata kierretankoa suorastaan naurettavan pienellä räikällä - tai niin luulin- mutta se ei pistänyt vastaan ollenkaan, yhtä hyvin olisin voinut ottaa mutterista kiinni paljain käsin.

        Seuraava vaihe olikin sitten liitteiden irrottaminen toisistaan, sekin sujui suunniteltua paremmin, kevyttä naputtelua pajavasaralla ja valurautaiset liitteet irtosivat toisistaan paremmin kuin voisi toivoa. Kattilan sisuksia katsellessa oli suorastaan vaikea uskoa että sillä oli todellakin ikää yli 40 vuotta, se olisi yhtä hyvin voinut olla uusi kattila.

        Ja lämmitysputkisto on toteutettu niin vanhanaikaisella systeemillä että paljon alkeellisempaa on vaikea kuvitella. Järjestelmän ainoa liikkuva osa oli suntti, jossa oli isot numerot ja sitäkin isompi kahva. Pannuhuoneesta lähtevät putket olivat, ja ovat edelleen suorastaan järkyttävän kokoisia, ja kaikissa kaatoa pannuhuonetta kohti. Painovoimainen kierto vaatii avarat putkistot. Ja kun muut ovat noin vanhanaikaisia olisi suoranainen yllätys jos paisunta olisi mitään muuta kuin avoin.

        Putket, patterit ja venttiilit ovat edelleen käytössä, eikä niissä ole ollut vuotoja. Vaikka paisunta onkin avoin, ja vettä on lisäilty varmaan vuosittain. Lisätyt määrät ovat kuitenkin aika pieniä, ja loppujen lopuksi paisuntasäiliön kaasujen vaihto niin vähäistä ettei sillä ole juuri mitään merkitystä niin suuressa rautamäärässä.

        Eli putket saattavat kestää, oli järjestelmän tyyppi mikä hyvänsä, mutta toisaalta vesivahinkojen korjaaminen ei ole ihan halpaa sekään, ja vuoto voi ilmaantua vaikka keskellä lämmityskautta. Talvi ilman kattilaa ei ole ihan ongelmaton sekään.

        Kertomassani tapauksessa on ainakin se hyvä puoli, että koko putkisto, kerroksien välisiä läpivientejä lukuunottamatta, on näkyvillä.

        Toisaalta muistista löytyy myös 60-luvun talo, jossa lattiaan valetut putket oli vaihdettu, uudet putket ovat kellarin puolella pinnassa... Mistä tuleekin mieleen onkohan kyse korroosiosta ollenkaan, vai onko syy 60-lukulaisessa tavassa tehdä putkia?

        sokkelin ulkopuolelle patterilinjan paluuputki pitämään sokkeli kuivana. Näiden takia on jouduttu uusimaan useisiin taloihin lämpöjohdot.

        Jos putket kulkevat betonissa suojaamatta, niin on suurempi riski puhkiruostumiseen. Kuivassa purussa kulkevia 50v vanhoja putkia ei yleensä uudesta erota.


    • Putket kunnossa

      Minulla itsellä 50-luvulla rakennettu omakotitalo, jossa putket kulkevat alapohjassa purujen seassa ja pari vuotta takaperin uusin kaikki putket.Se oli kova urakka, mutta putket olivat erittäin hyvässä kunnossa, kuten yleisesti sanotaankin, käyttöikä vähintään 50-60 vuotta,voi kestää hyvinkin 100 vuottakin.Kuten kirjoitettu edellisten toimesta, se ulkopuolinen kosteus ne ruostuttaa, pesutilojen lattiavalussa kulkevat putkilinjat pahin ongelmakohta ja varsinkin lattiakaivot yleensä vanhemmiten vuotavat ja asunnoissa toisinaan putket voivat mennä lattiakaivon läheltä pesutiloissa tai saunatiloissa ja siinä kohtia lattiavaluun imeytynyt kosteutta ja patteriputket ruostuvat puhki vanhemmiten.Itse korjannut samantyyppisiä putkirikkoja myös kerrostaloissa.Itselle vaihdoin putket,koska oli lattiat auki isomman peruskunnostuksen vuoksi ja patterilinjoja muutin paremmin toimiviksi.Eli kyllä kestoikä on hyvin pitkä.

      • tietoa tarvii

        kaikille kirjoittaneille.
        meillä ei onneksi pesuhuoneen valusssa ole putkia.
        en ole aivan varma mutta minusta putket eivät mene petonissa vaan petonin alla. nimittäin lattia on rakenne on tallainen:
        hiekka - betoni - srytox - betoni

        Ja putket taitaa mennä tuolla välikerrokseessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      149
      6419
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      32
      2292
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      187
      2089
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1313
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      74
      1232
    6. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      73
      1067
    7. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      24
      1047
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      25
      987
    9. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      44
      951
    10. Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla

      Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I
      Suomussalmi
      12
      835
    Aihe