http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99476.html
Erityisopetuksen tulevaisuus aiheuttaa huolta kouluissa. Valtiovallan tavoitteena on saada jatkuvasti kasvanut erityisopetuksen tarve vähenemään puuttumalla ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Opettajat pelkäävät, että käytännössä kunnissa säästetään oppimisen kustannuksella.
Erillisiä erityiskouluja on viime vuosina lakkautettu runsaasti.
Erityisopetusta saa jo yli kahdeksan prosenttia Suomen peruskoululaisista, ja erityisoppilaiden osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Opetushallinnosta kuuluu kuitenkin jo epäilyjä, että joissain kunnissa oppilaita laitetaan erityisopetukseen liian heppoisin perustein. Esimerkiksi Vantaalla erityisopetuksessa on yli 12 prosenttia oppilaista, kun suurin piirtein samankokoisessa Tampereen kaupungissa osuus on puolet pienempi.
Ministeriö karsisi erityisoppilaiden määrää
Opetusministeriö haluaa erityisopetusta saavien määrän vähäisemmäksi, mutta kiistää esimerkiksi OAJ:n ja joidenkin poliitikkojen esittämät epäilyt, että kyse olisi säästämisestä oppimisen ja jopa oppilasturvallisuuden kustannuksella. Oppilaan saamaa tukea on tarkoitus päinvastoin parantaa esimerkiksi varhaisella puuttumisella, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä.
- Käytännössä se tarkoittaa osa-aikaisen erityisopetuksen, tukiopetuksen ja erilaisten oppilashuollon palvelujen vahvempaa roolia. Jos ennalta ehkäisy ja varhainen tuki hoidetaan hyvin, siitä hyötyvät kaikki, Pihkala perustelee.
Vaikka erityisopetuksessa olevien määrä on kasvanut, erityiskouluja on lakkautettu ja entistä useampi erityisoppilas viettää ainakin osan oppitunneistaan tavallisessa luokassa.
Ajatuksen tasolla erilaisten oppilaiden yhdistäminen on kaunis, suvaitsevaisuuttakin edistävä tavoite. Käytännössä kuitenkin sekä nopeasti että hitaasti oppivien koulutyö usein kärsii, sanoo helsinkiläisen Ebeneser-koulun rehtori Marjaana Manninen.
- Jos laitetaan erilaisista vaikeista ongelmista kärsiviä oppilaita samaan luokkaan, kyllä se on aika hurja cocktail. En oikein ymmärrä tällaista politiikkaa, Manninen kummastelee.
Erityisluokka ei ole vankila
Joidenkin mielestä enemmistöstä poikkeavan oppilaan status on oppilaalle leimaava. Tätä perustelua on käytetty myös, kun erityiskouluja on lakkautettu.
Rehtori Marjaana Manninen näkee asian aivan toisin.
- Kyse ei ole siitä, vaan erityislasten oikeusturvasta. Katsotaan, että he tarvitsevat sellaista tukea, jota erityiskoulu tai erityisluokka voi antaa, Manninen.
Rehtori muistuttaa, että erityisluokka ei ole mikään vankila, vaan esimerkiksi Ebeneser-koulussa viitisen lasta siirtyy vuosittain normaaliin yleisopetukseen, kun edellytykset sen sallivat.
YLE Uutiset
________________________________
________________________________
http://www.ebc.edu.hel.fi/koulun_esittely.htm
Tervetuloa Ebeneser-koulun kotisivuille!
Ebeneser-koulu on Helsingin kaupungin erityiskoulu. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, Helsinginkadun Ebeneser-talossa sekä Aleksis Kiven peruskoulun tiloissa Porvoonkadulla.
Koulu on dysfaattisille oppilaille tarkoitettu erityiskoulu, johon kuuluu 13 perusopetusryhmää; esiasteen luokat ja peruskoulun 1.-8.-luokat. Koulussa työskentelee 13 erityisluokanopettajaa, 9 koulunkäyntiavustajaa, 2 tuntiopettajaa, rehtori ja 2 puheterapeuttia. Oppilashuollossa toimivat lisäksi kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja.
Toiminta-ajatus
Opetus noudattaa yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Oppilailla on pidennetty oppivelvollisuus kielellisten vaikeuksiensa vuoksi. Opetus toteutetaan alakoulussa 8 oppilaan pienryhmissä ja yläkoulussa 10 oppilaa ryhmissä. Jokaiselle oppilaalle tehdään HOJKS.
Opetuksen painopisteitä ovat oppilaan kielellisten ja ilmaisullisten taitojen harjoittaminen ja tukeminen, oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen kehittäminen, sosiaalisten taitojen tukeminen sekä koulun kansainvälisen toiminnan lisääminen ja monipuolistaminen.
Dysfasia
Dysfasia tarkoittaa lapsen erityistä kielellistä häiriötä, joka johtuu keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Dysfaattinen häiriö havaitaan usein lapsen ollessa kolmen - neljän vuoden ikäinen; lapsen kielellinen ilmaisu on tällöin hyvin puutteellista. Lievimmät häiriöt saatetaan havaita vasta kouluiässä oppimiseen liittyvinä ongelmina. Koulussa dysfaattisella oppilaalla on vaikeuksia puheen ja kielen ymmärtämisessä ja käytössä sekä lukemisessa, kirjoittamisessa ja usein myös matematiikassa. Lisäksi hänellä on suoriutumis- ja oppimisvaikeuksia motorisissa ja hahmottamista vaativissa tehtävissä ja keskittymisvaikeuksia.
Dysfasiaopetukseen pääseminen
Dysfaattisen lapsen koulumuoto arvioidaan aina yksilöllisesti. Koulu pyritään aloittamaan 6-vuotiaana dysfasiaesiopetus-ryhmässä joko koulussa tai päiväkodissa. Opetusviraston asiantuntijatyöryhmä valitsee oppilaat Ebeneser-kouluun lääkärin- ym. muiden lausuntojen perusteella.
"Erityisopetuksen tulevaisuus aiheuttaa huolta kouluissa"
6
538
Vastaukset 6
- monessa OIKEASSA
asiassa lasten etua ajaessaan.
Heillä tehtiin aikanaan päätös vähentää huostaanottoja! Ei ole kuulunut vielä, miten projekti on edistynyt. Ja tuonkin päätöksen jälkeen alkoi joillakin hirveä huuto, että "ei huostaanottoja saa vähentää, ei lapsia saa jättää ilman apua". Hah!
Kun nimenomaan siitä oli kyse, että lapsille tarjottiin Vantaalla apua, EIKÄ vain pelkkää huostaanottoa. Huostaanottoon päädytään vain niiden kohdalla, jotka eivät tule kotonaan autetuiksi millään avulla. - edelliseen
On tosi hienoa kuulla, että Vantaalla jatkuu sama linja myös koulujen kohdalla. Kun sanotaan näin:
"Opettajat pelkäävät, että käytännössä kunnissa säästetään oppimisen kustannuksella," niin asiaan pitäisi suhtautua TODELLA VAKAVASTI. Eivät opettajat lämpimikseen puhu, he tietävät, mistä puhuvat.
Eikö kuntapäättäjilla herätä ihmetystä ollenkaan, MIKSI erit.oppilaiden määrä on KAKSINKERTAISTUNUT 10:ssä vuodessa?
"Opetushallinnosta kuuluu kuitenkin jo epäilyjä, että joissain kunnissa oppilaita laitetaan erityisopetukseen liian heppoisin perustein. Esimerkiksi Vantaalla erityisopetuksessa on yli 12 prosenttia oppilaista, kun suurin piirtein samankokoisessa Tampereen kaupungissa osuus on puolet pienempi. "
On se kumma, miten ylempänä hallinnossa aina epäillään näitä HEPPOISIA perusteita, eikä uskota niitä, jotka tekevät kenttätyötä lasten parissa?!
Varhaista puuttumista huudetaan kouluihin, samoin kuin on huudettu jo vuosia huostaanottoihinkin, mutta pieleen on aina ja aina vain mennyt last.suojelun VARPU-projektit. Seuraavan tosiasian olen nähnyt käytännössä oman lapseni kohdalla, miten järjetöntä se on:
"- Jos laitetaan erilaisista vaikeista ongelmista kärsiviä oppilaita samaan luokkaan, kyllä se on aika hurja cocktail. En oikein ymmärrä tällaista politiikkaa, Manninen kummastelee. "
Jos ajatellaan esim. Asperger-lapsia, osa heistä tarvitsee erityisopetusta jossain vaiheessa, osa ei ikinä. Ja koska monesti AS-oireilu hellittää iän myötä, myös koulun käyminen alkaa sujua paremmin ja helpommin kun ikää tulee lisää. Näin moni AS-lapsi pystyy vuosittain siirtymään erityisopetuksesta takaisin tavalliselle luokalle.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että ylisuuret luokat ja opettajien vähyys ovat syy, jotka ovat ajaneet tähän tilanteeseen. Siksi nyt on erityisopetuksessa sellaisiakin oppilaita, jotka eivät muuten sinne kuuluisi.- ja yksi oppilaista
olisi se tukiopetuksen, erityisen opetuksen tarvitsija.
Ja opettaja olisi erityisopetukseen erikoistunut opettaja
ja tarvittaessa hänellä olisi ns. apuopettaja auttamassa oppilaita vaikeimmissa aineissa.
Mikäs siinä olisi. Ei tarvittaisi kovinkaan montaa erityiskoulua tähän maahan.
Mutta kun todellisuus on aivan toista. 30-40 oppilasta jotka ovat levottomia jo pelkästä määrästä, puhumattakaan muusta (hapen puutettakin oli jo mainittuna jossain läänin hallituksen moitteessa kunnille) melusta ja hälystä jne.
Hulluksihan ne rotatkin ovat rottakokeissa tulleet kun on pieneen häkkiin liikaa rottia laitettu.
Opettajalla saattaa puuttua jopa opettajan koulutus, avustajia ei ole tai on yhteinen koko koulun osalta jne - voimat uupuvat
ja yksi oppilaista kirjoitti:
olisi se tukiopetuksen, erityisen opetuksen tarvitsija.
Ja opettaja olisi erityisopetukseen erikoistunut opettaja
ja tarvittaessa hänellä olisi ns. apuopettaja auttamassa oppilaita vaikeimmissa aineissa.
Mikäs siinä olisi. Ei tarvittaisi kovinkaan montaa erityiskoulua tähän maahan.
Mutta kun todellisuus on aivan toista. 30-40 oppilasta jotka ovat levottomia jo pelkästä määrästä, puhumattakaan muusta (hapen puutettakin oli jo mainittuna jossain läänin hallituksen moitteessa kunnille) melusta ja hälystä jne.
Hulluksihan ne rotatkin ovat rottakokeissa tulleet kun on pieneen häkkiin liikaa rottia laitettu.
Opettajalla saattaa puuttua jopa opettajan koulutus, avustajia ei ole tai on yhteinen koko koulun osalta jneHeiltä vaaditaan mielestäni aivan liikaa, sinnittelevät jaksamisensa äärirajoilla monessa tapauksessa.
Ei yhtään ihme, että vanhempien kanssa tulee erimielisyyksiä noissa oloissa, mutta on aivan kohtuutonta syyttää vanhempia kaikesta siinäkään tilanteessa!
Toisella puolen on ylirasittunut opettaja ja toisella puolella lapsensa takia huolesta suunniltaan olevat vanhemmat, jonka lapsi ei saa perusopetuslain hänelle lupaamia tukimuotoja, koska kunta säästää. Sukset menevät ristiin ja tollot huutajat haukkuvat vanhemmat. Älytöntä! - nähtäisiin jatkossa
voimat uupuvat kirjoitti:
Heiltä vaaditaan mielestäni aivan liikaa, sinnittelevät jaksamisensa äärirajoilla monessa tapauksessa.
Ei yhtään ihme, että vanhempien kanssa tulee erimielisyyksiä noissa oloissa, mutta on aivan kohtuutonta syyttää vanhempia kaikesta siinäkään tilanteessa!
Toisella puolen on ylirasittunut opettaja ja toisella puolella lapsensa takia huolesta suunniltaan olevat vanhemmat, jonka lapsi ei saa perusopetuslain hänelle lupaamia tukimuotoja, koska kunta säästää. Sukset menevät ristiin ja tollot huutajat haukkuvat vanhemmat. Älytöntä!vähemmän kun pelkästään alalle sopivia ihmisiä valittaisiin opettajankoulutukseen.
Ja opettajan jaksamisesta hyötyvät myös lapset.
Aivan sama tilanne kuin kotona, jossa vanhempien jaksaminen on suoraan verrannollista lapsen vointiin ja jaksamiseen. - Anonyymi
nähtäisiin jatkossa kirjoitti:
vähemmän kun pelkästään alalle sopivia ihmisiä valittaisiin opettajankoulutukseen.
Ja opettajan jaksamisesta hyötyvät myös lapset.
Aivan sama tilanne kuin kotona, jossa vanhempien jaksaminen on suoraan verrannollista lapsen vointiin ja jaksamiseen.Opettajan tehtävä suoriutuu ala-arvoisesti, jos oppilaita on enemmän kuin mitä opettaja
kykenee opettamaan. Opetustehtävä vaatii aikaa ja keskittymistä yksityisopetukseen jokaisen sitä vaativan lapsen kohdalla. Luokkakoot pitää olla sellaiset, että opettajalla on aikaa myös tähän. Samalla opetustunnin sisältö pitää suunnitella niin, että siellä ei synny turhanpäiväistä "odottamista" muille oppilaille, vaan odotusaika on heille itsenäistä opiskeluaikaa. Opettajalla pitää olla halu ja oikeus toteuttaa opintosisältöä parhaaksi katsomallaan tavalla, sekä säädellä oppilasmäärä niin, että opetus on kaikille lapsille mielekästä ja kannustavaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ampuminen kylpylässä
Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa741650- 201124
Kemijärvellä vesionnettomuus
Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as321063Hei, voitko kuunnella
Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu133871Joku porukka lähtenyt täältä
Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.189806- 64684
Olipa yllätys
Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo191607On todella ikävää
Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit79598- 48528
- 69510
- 55507
Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä
Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,32498- 57485
Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?
Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.25457Kai sä mies ymmärrät..
..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast28422- 40417
- 33413
- 16399
- 82398
- 37396