"Erityisopetuksen tulevaisuus aiheuttaa huolta kouluissa"

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99476.html

Erityisopetuksen tulevaisuus aiheuttaa huolta kouluissa. Valtiovallan tavoitteena on saada jatkuvasti kasvanut erityisopetuksen tarve vähenemään puuttumalla ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Opettajat pelkäävät, että käytännössä kunnissa säästetään oppimisen kustannuksella.
Erillisiä erityiskouluja on viime vuosina lakkautettu runsaasti.
Erityisopetusta saa jo yli kahdeksan prosenttia Suomen peruskoululaisista, ja erityisoppilaiden osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Opetushallinnosta kuuluu kuitenkin jo epäilyjä, että joissain kunnissa oppilaita laitetaan erityisopetukseen liian heppoisin perustein. Esimerkiksi Vantaalla erityisopetuksessa on yli 12 prosenttia oppilaista, kun suurin piirtein samankokoisessa Tampereen kaupungissa osuus on puolet pienempi.

Ministeriö karsisi erityisoppilaiden määrää

Opetusministeriö haluaa erityisopetusta saavien määrän vähäisemmäksi, mutta kiistää esimerkiksi OAJ:n ja joidenkin poliitikkojen esittämät epäilyt, että kyse olisi säästämisestä oppimisen ja jopa oppilasturvallisuuden kustannuksella. Oppilaan saamaa tukea on tarkoitus päinvastoin parantaa esimerkiksi varhaisella puuttumisella, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä.

- Käytännössä se tarkoittaa osa-aikaisen erityisopetuksen, tukiopetuksen ja erilaisten oppilashuollon palvelujen vahvempaa roolia. Jos ennalta ehkäisy ja varhainen tuki hoidetaan hyvin, siitä hyötyvät kaikki, Pihkala perustelee.

Vaikka erityisopetuksessa olevien määrä on kasvanut, erityiskouluja on lakkautettu ja entistä useampi erityisoppilas viettää ainakin osan oppitunneistaan tavallisessa luokassa.

Ajatuksen tasolla erilaisten oppilaiden yhdistäminen on kaunis, suvaitsevaisuuttakin edistävä tavoite. Käytännössä kuitenkin sekä nopeasti että hitaasti oppivien koulutyö usein kärsii, sanoo helsinkiläisen Ebeneser-koulun rehtori Marjaana Manninen.

- Jos laitetaan erilaisista vaikeista ongelmista kärsiviä oppilaita samaan luokkaan, kyllä se on aika hurja cocktail. En oikein ymmärrä tällaista politiikkaa, Manninen kummastelee.

Erityisluokka ei ole vankila

Joidenkin mielestä enemmistöstä poikkeavan oppilaan status on oppilaalle leimaava. Tätä perustelua on käytetty myös, kun erityiskouluja on lakkautettu.

Rehtori Marjaana Manninen näkee asian aivan toisin.

- Kyse ei ole siitä, vaan erityislasten oikeusturvasta. Katsotaan, että he tarvitsevat sellaista tukea, jota erityiskoulu tai erityisluokka voi antaa, Manninen.

Rehtori muistuttaa, että erityisluokka ei ole mikään vankila, vaan esimerkiksi Ebeneser-koulussa viitisen lasta siirtyy vuosittain normaaliin yleisopetukseen, kun edellytykset sen sallivat.

YLE Uutiset

________________________________
________________________________

http://www.ebc.edu.hel.fi/koulun_esittely.htm

Tervetuloa Ebeneser-koulun kotisivuille!



Ebeneser-koulu on Helsingin kaupungin erityiskoulu. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, Helsinginkadun Ebeneser-talossa sekä Aleksis Kiven peruskoulun tiloissa Porvoonkadulla.

Koulu on dysfaattisille oppilaille tarkoitettu erityiskoulu, johon kuuluu 13 perusopetusryhmää; esiasteen luokat ja peruskoulun 1.-8.-luokat. Koulussa työskentelee 13 erityisluokanopettajaa, 9 koulunkäyntiavustajaa, 2 tuntiopettajaa, rehtori ja 2 puheterapeuttia. Oppilashuollossa toimivat lisäksi kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja.


Toiminta-ajatus
Opetus noudattaa yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Oppilailla on pidennetty oppivelvollisuus kielellisten vaikeuksiensa vuoksi. Opetus toteutetaan alakoulussa 8 oppilaan pienryhmissä ja yläkoulussa 10 oppilaa ryhmissä. Jokaiselle oppilaalle tehdään HOJKS.

Opetuksen painopisteitä ovat oppilaan kielellisten ja ilmaisullisten taitojen harjoittaminen ja tukeminen, oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen kehittäminen, sosiaalisten taitojen tukeminen sekä koulun kansainvälisen toiminnan lisääminen ja monipuolistaminen.


Dysfasia
Dysfasia tarkoittaa lapsen erityistä kielellistä häiriötä, joka johtuu keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Dysfaattinen häiriö havaitaan usein lapsen ollessa kolmen - neljän vuoden ikäinen; lapsen kielellinen ilmaisu on tällöin hyvin puutteellista. Lievimmät häiriöt saatetaan havaita vasta kouluiässä oppimiseen liittyvinä ongelmina. Koulussa dysfaattisella oppilaalla on vaikeuksia puheen ja kielen ymmärtämisessä ja käytössä sekä lukemisessa, kirjoittamisessa ja usein myös matematiikassa. Lisäksi hänellä on suoriutumis- ja oppimisvaikeuksia motorisissa ja hahmottamista vaativissa tehtävissä ja keskittymisvaikeuksia.


Dysfasiaopetukseen pääseminen
Dysfaattisen lapsen koulumuoto arvioidaan aina yksilöllisesti. Koulu pyritään aloittamaan 6-vuotiaana dysfasiaesiopetus-ryhmässä joko koulussa tai päiväkodissa. Opetusviraston asiantuntijatyöryhmä valitsee oppilaat Ebeneser-kouluun lääkärin- ym. muiden lausuntojen perusteella.