Kuvien resoluutio ??

kiitos vastauksesta mutta mistä saan selville kuvan todellisen resoluution ? näyttääkö photoshop sen?

MK018 kirjoitti:

kiitos vastauksesta mutta mistä saan selville kuvan todellisen resoluution ? näyttääkö photoshop sen?

.... muistaakseni niinä kuvan alalaidassa olevassa infopalkissa, josta saa myös suoraan sitä näyttöskaalausta säätää. Kuvan otsikossahan näkyy myös se skaalaus. Toinen paikka mistä se näkyy on "image" valikossa kohta "image size", jossa voi myös kuvaa interpoloida tai halutessaan sitä resoluutiotakin voi muuttaa. Kuvan koko siis ilmoitetaan pikseleinä korkeus ja leveys suuntaa. Kuuden megapikselin kuvan koko voi olla esimerkiksi 3000x2000 pikseliä joka on siis se todellinen koko, vaikka resoluutio olisi mitä tahansa/tuuma. Resoluutiota muuttamalla muuttuu kuvan tulostuskoko siis sentteinä, mutta tulostuskoon voi valita myös suoraan tulostus ikkunassa skaalaamalla kuva sopivaksi tulostusmateriaalin mukaan jolloin siihen varsinaiseen resoon ei tarvitse puuttua lainkaan. Monissa kameroissa se reso exifiin laitetaan 72pikseliä tuumalle siksi, että se on tavallisin näytöltä katsottavan kuvan reso. Joissakin kameroissa on mahdollista säätää sitä resoa ja se johtuu yleensä siitä, että jos kamerassa on se suoratulostusmahdollisuus, niin reson voi asettaa suoraan kamerasta käsin,mutta muuten sillä ei ole merkitystä, vaikka tuo yksi latvakakkonen muuta meuhkaakin tuolla alempana (se ei vaan tiedä mistä nyt puhutaan).

Täyttä skeidaa, miten ees viitit.

Kuva kuvataan, jollin resoluutioilla, se on se kuva. Monitori näyttä sen 72 tai vanhoissa mäkeissä 92 resolla.

Netti kuva on 72 standardi.

Kuva voi olla mitä tahansa, vaikka 1200.

Fotarissa kuva säädellään, se totta, kaikki muu kirjoituksessasi oli perseest.

jakks, skeidaa. kirjoitti:

Täyttä skeidaa, miten ees viitit.

Kuva kuvataan, jollin resoluutioilla, se on se kuva. Monitori näyttä sen 72 tai vanhoissa mäkeissä 92 resolla.

Netti kuva on 72 standardi.

Kuva voi olla mitä tahansa, vaikka 1200.

Fotarissa kuva säädellään, se totta, kaikki muu kirjoituksessasi oli perseest.

Lue lisää

Saisi heittää mäkeen, koska kuvan todellinen "reso" on sen koko pikselimäärä, joka ei tuosta dpi:stä muutu miksikään, vaikka sitä miten veivaisi.

Dpi-resolla on merkitystä vain tulostuksen/painon tiheysmittana, joka kertoo, kuinka monta kuvapistettä on tuumalle tuhrattu.

Dpi:tä muutettaessa muuttuu myös kuvan fyysinen koko, koska pikseleitä on vain rajallinen määrä.

Miksikähän tuo reso/dpi on niin äärimmäisen vaikea ymmärtää?
Unohtakaa se kokonaan, niin olette paljon onnellisempia ja viisaampia.

DPI:n kirjoitti:

Saisi heittää mäkeen, koska kuvan todellinen "reso" on sen koko pikselimäärä, joka ei tuosta dpi:stä muutu miksikään, vaikka sitä miten veivaisi.

Dpi-resolla on merkitystä vain tulostuksen/painon tiheysmittana, joka kertoo, kuinka monta kuvapistettä on tuumalle tuhrattu.

Dpi:tä muutettaessa muuttuu myös kuvan fyysinen koko, koska pikseleitä on vain rajallinen määrä.

Miksikähän tuo reso/dpi on niin äärimmäisen vaikea ymmärtää?
Unohtakaa se kokonaan, niin olette paljon onnellisempia ja viisaampia.

Lue lisää

Muistui mieleen yks duunimesta. Pimatsun ukko oli ostanut kameran, pimätsu halus skannata dioja. Näytin mitä tehdä, väänsin skannausresot kybälle. Pimu skannas ja laitatti esitteeseen kuvansa. Ikävä kyllä oli tehnyt kuitenkin tietoviisaan ukkonsa ohjeiden mukaan pienellä resolla kun nopeenpaa, karseeta jälkeä.


Toinen juttu: Mimmit painatti kirjaa. No, kuvaa netistä. Revin pelihousutkin, tekijänoikeudet, resot.. voi tsiisus. Hankin oikeudet kuviin, pyysin pressikuvat, mitä lie tullut, en nähnyt oo.

Tuo dpi on niin perustava juttu, että se pitäisi opettaa jo kansakoulussa. Filmi aikana oli selkeetä, kuva joko oli hyvä tai ei. Nyt kaikenmaailman tunarit vääntä kuvaa milloin mihinkin ja missä formaateissa sattuu, ja resot on mitä sattuu. Yäks.

Kuva kun otetaan, sen käyttötarkoitus pitää tietää, mitä iloa on tulostuskelvottomista kuvista kenellekkään? Kai niitä on "kiva" "käsitellä" fotarissa...

nimittäin. kirjoitti:

Muistui mieleen yks duunimesta. Pimatsun ukko oli ostanut kameran, pimätsu halus skannata dioja. Näytin mitä tehdä, väänsin skannausresot kybälle. Pimu skannas ja laitatti esitteeseen kuvansa. Ikävä kyllä oli tehnyt kuitenkin tietoviisaan ukkonsa ohjeiden mukaan pienellä resolla kun nopeenpaa, karseeta jälkeä.


Toinen juttu: Mimmit painatti kirjaa. No, kuvaa netistä. Revin pelihousutkin, tekijänoikeudet, resot.. voi tsiisus. Hankin oikeudet kuviin, pyysin pressikuvat, mitä lie tullut, en nähnyt oo.

Tuo dpi on niin perustava juttu, että se pitäisi opettaa jo kansakoulussa. Filmi aikana oli selkeetä, kuva joko oli hyvä tai ei. Nyt kaikenmaailman tunarit vääntä kuvaa milloin mihinkin ja missä formaateissa sattuu, ja resot on mitä sattuu. Yäks.

Kuva kun otetaan, sen käyttötarkoitus pitää tietää, mitä iloa on tulostuskelvottomista kuvista kenellekkään? Kai niitä on "kiva" "käsitellä" fotarissa...

Lue lisää

Resolla, lue dpi, ei ole kameran, eikä itse valokuvatiedoston kanssa MITÄÄN tekemistä.
Sitä ei tarvitse kuin ne bittinikkarit, jotka vääntää kuvaa paperille tietääkseen, miten suureksi sen voi venyttää.

Et voi muuttaa kamerasi resoa sitten millään.
Jos se on vaikka Wanha 3000*2000 on se sitä eikä muuksi muutu kuin korkeintaa photoshopissa temppuilemalla. Interpoloimalla tai fraktaloimalla.
Jos kuvan exifissä lukee vaikka 72 tai 250 ei kuvassa kuitenkaan ole resoa muuta kuin 3000*2000 pikseliä. Kameran kuvanlaatu ei siitä muutu, vaikka Exifreson muuttaisi 1000:ksi tai pienentäisi 10:ksi. Pelkkä dpi ei kerro mitään kuvan laadusta tai koosta, mutta pix. kertoo kaiken.

Kameroista puhuttaessa on turhaa höpinää puhua dpi:stä, koska kamera ei niistä mitään ymmärrä, eikä tee parempaa kuvaa vaikka kuinka dpi:tä suurentelee.

Skannatessa dpi:llä on merkitystä, koska skanneriin on tehty tyhmä ominaisuus, nimittäin sen suorituskyvyn säätömahdollisuus. Ei siis ole pakko skannata kuvaa parhaalla laadulla eli pikselimäärällä.

Dpi tulee skannauksessa mukaan siksi, että skannattavalla kuvalla on aina jokin fyysinen koko, alue (inch*inch), joka skannataan. Ja skannerissa on tietty määrä skannauspisteitä tuumaa kohti. Nytkään ei dpi:llä ole mitään merkitystä, jos skannataan skannerin täydellä teholla. On sitten skannerista kiinni, mihin se riittää.
Kameran tuottamissa digitiedostossa ei ole mitään fyysistä pinta-alamittaa, siinä on vain kasa pikseleitä, joita voi sitten tulostaja levitellä haluamalleen alueelle kuin maalari maalia.

Dpi kannattaa siis unohtaa kokonaan, sillä se on niin korkeaa matematiikkaa ja vain tulostajien käyttämä, ettei siitä tavallinen kansa ymmärrä enempää kuin lehmä uudesta portista.

Ei siis kannata murehtia siitä, että "kamerassani on huono reso, vain 72 dpi". Ei sen kuva siitä huonone.
Vaikkakin eräs kuvatoimistonhoitaja valitti minun kuvistani, että niissä on matala reso (72dpi), eikä ne oikein riitä mihinkään.
Kehotin häntä katsomaan kuvan leveyttä. Kun hän huomasi kuvan leveydeksi liki puolitoista metriä oli hän hiljaa.

Väärää puuta kirjoitti:

Resolla, lue dpi, ei ole kameran, eikä itse valokuvatiedoston kanssa MITÄÄN tekemistä.
Sitä ei tarvitse kuin ne bittinikkarit, jotka vääntää kuvaa paperille tietääkseen, miten suureksi sen voi venyttää.

Et voi muuttaa kamerasi resoa sitten millään.
Jos se on vaikka Wanha 3000*2000 on se sitä eikä muuksi muutu kuin korkeintaa photoshopissa temppuilemalla. Interpoloimalla tai fraktaloimalla.
Jos kuvan exifissä lukee vaikka 72 tai 250 ei kuvassa kuitenkaan ole resoa muuta kuin 3000*2000 pikseliä. Kameran kuvanlaatu ei siitä muutu, vaikka Exifreson muuttaisi 1000:ksi tai pienentäisi 10:ksi. Pelkkä dpi ei kerro mitään kuvan laadusta tai koosta, mutta pix. kertoo kaiken.

Kameroista puhuttaessa on turhaa höpinää puhua dpi:stä, koska kamera ei niistä mitään ymmärrä, eikä tee parempaa kuvaa vaikka kuinka dpi:tä suurentelee.

Skannatessa dpi:llä on merkitystä, koska skanneriin on tehty tyhmä ominaisuus, nimittäin sen suorituskyvyn säätömahdollisuus. Ei siis ole pakko skannata kuvaa parhaalla laadulla eli pikselimäärällä.

Dpi tulee skannauksessa mukaan siksi, että skannattavalla kuvalla on aina jokin fyysinen koko, alue (inch*inch), joka skannataan. Ja skannerissa on tietty määrä skannauspisteitä tuumaa kohti. Nytkään ei dpi:llä ole mitään merkitystä, jos skannataan skannerin täydellä teholla. On sitten skannerista kiinni, mihin se riittää.
Kameran tuottamissa digitiedostossa ei ole mitään fyysistä pinta-alamittaa, siinä on vain kasa pikseleitä, joita voi sitten tulostaja levitellä haluamalleen alueelle kuin maalari maalia.

Dpi kannattaa siis unohtaa kokonaan, sillä se on niin korkeaa matematiikkaa ja vain tulostajien käyttämä, ettei siitä tavallinen kansa ymmärrä enempää kuin lehmä uudesta portista.

Ei siis kannata murehtia siitä, että "kamerassani on huono reso, vain 72 dpi". Ei sen kuva siitä huonone.
Vaikkakin eräs kuvatoimistonhoitaja valitti minun kuvistani, että niissä on matala reso (72dpi), eikä ne oikein riitä mihinkään.
Kehotin häntä katsomaan kuvan leveyttä. Kun hän huomasi kuvan leveydeksi liki puolitoista metriä oli hän hiljaa.

Lue lisää

Ensiksikin, monissa kameroissa voi valita kuvausresolouution. Melkein välttämätön, jos ei ole varoja tai kiinnostusta ostaa useampia runkoja.

Tässä yksi vähän vanhempi malli:

http://www.norssi.jyu.fi/atk-palvelut/ohjeita-ja-lomakkeita-1/ohjeet/sony_s70/index.htm


Kuvan resolla on valtava merkitys käyttökohteen mukaisesti. Webbi kuvaa ei ole mitään järkeä ottaa 10 megaisena, eikä pressikuvaa saa parimegaisella.

Puhutaan nimenomaan kuvankäsittelystä. Liian suuret tiedostot joudutaan pienentämää. Usein moniportaisesti laadun säilyttämiseksi. Laatu kuitenkin huononee, koska informaatio vähenee ja joutuu blurraamaan ja skarppaaman joka pienennys vaiheessa. Liian pieni tiedosto joudutaan interpolaimalla "kasvattamaan" tarpeeksi isoksi, sekin mieluust useammassa portaassa, interpolointi näkyy laadussa.

Kameran lisäksi on tietenkin näyttöresoluutio. Vaikka vakiintunut resoluutio onkin 72, näytöt suurenevat eli pikselimäärät kasvavat. Tämä tuo ongelmia www.n kanssa. Jos saitti on hyvä 30 tuumaisella Cinemascopella, siitä on vaikea saada selvää miniläppärillä. Kuvat pieniä ja teksti melkein lukukelvotonta. Jonkinlainen kompromissin paikka, silloin saitti ei ole kovin hyvä juuri kenelläkään.

Printtipuolella kaiken määrää viimekädessä mitä painetaan ja millä linjatiheydellä, sekä millaiselle paperille painetaan. Linjatiheys määrää kuvan resoluution. Ja kamerallahan kuva otetaan. Jos kuvausreso on väärä, sen kanssa joutuu värkkäämään kuvankäsittelyssä.

Rasterin linjatiheys
-Arkkipaino (Esitteet, yms.) 300 ppi 150 lpi (60 l/cm)
-Heatset (Aikakauslehdet) 250-300 ppi 133-150 lpi (54-60 l/cm)
-Luettelot, ohjesivut 250 ppi 133 lpi (54 l/cm)
-Luettelot, kelt. valk. sivut 200 ppi 100 lpi (40 l/cm)
-
Uudet tarkat painot tuottavat jopa 100 l/cm.

Tässä Turun sanomien kelvollinen ohjeistus, koskee siis vai po. lehteä, kaikilla vähän erilaiset, profiilit erilaisia jne:

http://www.turunsanomat.fi/mediakortti/pdf/tekijan_opas_2007.pdf


Minä heittäisin pihalle, jos joku Osram kiikuttaisi puolitoistametrisen kuvan. Juuri missään ei ole sellaiselle käyttöä. Ja resot päin mäkeä, huhhuh.

Ktse ei ole mistään korkeammasta matematiikasta, vaan kuvaamisen perusteista. Suuri osa ihmisistä kuitenkin joko ottaa tulosteita tai teettää peräti oikealle valokuvapaperille ainakin tärkeimmät kuvansa. Digitaalisiin formaatteihin ei voi kovin pitkässä juoksussa luottaa. Kovalevy poksahtaa, romppu menee rikki...

Mitä sekoilet Exifeistä? Sehän on kuvan dokumentaatio, ei niitä pidä väärennellä, sellaisesta voi olla harmia tulevaisuudessa.

Skannaus pitää tehdä käyttötarkoituksen mukaan. Arkistokuvat skannataan aina suurimmalla käyttökelpoisella resolla. Vain webbikuvat voi skannata 72:lla. Monesti on kuitenkin syytä skannata nekin suuremmalla resolla, nimenomaan jos epäilee kuville olevan käyttöä muutenkin.

Olet pihalla kuin lumiukko. Lue vaikka tämä saitti, siinä asioita on käsitelty selkeästi:

http://www.ristila.com/valokuvaus_johdanto.htm

voi tsiisus taas. kirjoitti:

Ensiksikin, monissa kameroissa voi valita kuvausresolouution. Melkein välttämätön, jos ei ole varoja tai kiinnostusta ostaa useampia runkoja.

Tässä yksi vähän vanhempi malli:

http://www.norssi.jyu.fi/atk-palvelut/ohjeita-ja-lomakkeita-1/ohjeet/sony_s70/index.htm


Kuvan resolla on valtava merkitys käyttökohteen mukaisesti. Webbi kuvaa ei ole mitään järkeä ottaa 10 megaisena, eikä pressikuvaa saa parimegaisella.

Puhutaan nimenomaan kuvankäsittelystä. Liian suuret tiedostot joudutaan pienentämää. Usein moniportaisesti laadun säilyttämiseksi. Laatu kuitenkin huononee, koska informaatio vähenee ja joutuu blurraamaan ja skarppaaman joka pienennys vaiheessa. Liian pieni tiedosto joudutaan interpolaimalla "kasvattamaan" tarpeeksi isoksi, sekin mieluust useammassa portaassa, interpolointi näkyy laadussa.

Kameran lisäksi on tietenkin näyttöresoluutio. Vaikka vakiintunut resoluutio onkin 72, näytöt suurenevat eli pikselimäärät kasvavat. Tämä tuo ongelmia www.n kanssa. Jos saitti on hyvä 30 tuumaisella Cinemascopella, siitä on vaikea saada selvää miniläppärillä. Kuvat pieniä ja teksti melkein lukukelvotonta. Jonkinlainen kompromissin paikka, silloin saitti ei ole kovin hyvä juuri kenelläkään.

Printtipuolella kaiken määrää viimekädessä mitä painetaan ja millä linjatiheydellä, sekä millaiselle paperille painetaan. Linjatiheys määrää kuvan resoluution. Ja kamerallahan kuva otetaan. Jos kuvausreso on väärä, sen kanssa joutuu värkkäämään kuvankäsittelyssä.

Rasterin linjatiheys
-Arkkipaino (Esitteet, yms.) 300 ppi 150 lpi (60 l/cm)
-Heatset (Aikakauslehdet) 250-300 ppi 133-150 lpi (54-60 l/cm)
-Luettelot, ohjesivut 250 ppi 133 lpi (54 l/cm)
-Luettelot, kelt. valk. sivut 200 ppi 100 lpi (40 l/cm)
-
Uudet tarkat painot tuottavat jopa 100 l/cm.

Tässä Turun sanomien kelvollinen ohjeistus, koskee siis vai po. lehteä, kaikilla vähän erilaiset, profiilit erilaisia jne:

http://www.turunsanomat.fi/mediakortti/pdf/tekijan_opas_2007.pdf


Minä heittäisin pihalle, jos joku Osram kiikuttaisi puolitoistametrisen kuvan. Juuri missään ei ole sellaiselle käyttöä. Ja resot päin mäkeä, huhhuh.

Ktse ei ole mistään korkeammasta matematiikasta, vaan kuvaamisen perusteista. Suuri osa ihmisistä kuitenkin joko ottaa tulosteita tai teettää peräti oikealle valokuvapaperille ainakin tärkeimmät kuvansa. Digitaalisiin formaatteihin ei voi kovin pitkässä juoksussa luottaa. Kovalevy poksahtaa, romppu menee rikki...

Mitä sekoilet Exifeistä? Sehän on kuvan dokumentaatio, ei niitä pidä väärennellä, sellaisesta voi olla harmia tulevaisuudessa.

Skannaus pitää tehdä käyttötarkoituksen mukaan. Arkistokuvat skannataan aina suurimmalla käyttökelpoisella resolla. Vain webbikuvat voi skannata 72:lla. Monesti on kuitenkin syytä skannata nekin suuremmalla resolla, nimenomaan jos epäilee kuville olevan käyttöä muutenkin.

Olet pihalla kuin lumiukko. Lue vaikka tämä saitti, siinä asioita on käsitelty selkeästi:

http://www.ristila.com/valokuvaus_johdanto.htm

Lue lisää

Tietenkin kamera voidaan säätää tekemään pienempää kuvaa, tai skannata pienempänä, mutta entäs sitten?
Mitä merkillistä ja mainittavaa siinä on?
Sehän on täysin epäoleellista tässä asiassa.
Pienen kuvan saa aina suuresta, mutta suurta ei pienestä.
Se mitä exifissä näkyy se on myös se, mitä täällä porataan ja itketään, eli kameran väittämä reso, jolla ei ole mitään tekoa todellisuuden kanssa.

Se on vain niin, että kaikki haluaa olla mestareita ja laittaa lusikkansa soppaan ja tehdä asioista paljon vaikeampia kuin se oikeastaan on.

Mitä joku pöytälaatikkoharrastaja, joita täällä oikeastaan vain esiintyy tekee jollakin resolla?
Kuva on kuitenkin se, mikä se kamerasta tulee, eikä tuo dpi mitään muuta.
Jotkut kyllä pitää kauheaa porua ja itkee sitä, että kuva on "vain" 72 dpi, eikä 300, vaikka sen voi ohjelmassa helposti muuttaa, jos se autuaaksi tekee.
Kuvaa se ei kuitenkaan miksikään muuta, jos ei pikseleihin kosketa.
En ole koskaan kuullut kenenkään itkevän, että kuva on 400 dpi, eikä 72! Arvaahan miksi?
Tämä oli se oleellinen asia.

Sinulla ei todellakaan ole myöskään mitään arvostelukykyä. Otat kaiken tosissasi taustaa näkemättä.

Olet viisas! kirjoitti:

Tietenkin kamera voidaan säätää tekemään pienempää kuvaa, tai skannata pienempänä, mutta entäs sitten?
Mitä merkillistä ja mainittavaa siinä on?
Sehän on täysin epäoleellista tässä asiassa.
Pienen kuvan saa aina suuresta, mutta suurta ei pienestä.
Se mitä exifissä näkyy se on myös se, mitä täällä porataan ja itketään, eli kameran väittämä reso, jolla ei ole mitään tekoa todellisuuden kanssa.

Se on vain niin, että kaikki haluaa olla mestareita ja laittaa lusikkansa soppaan ja tehdä asioista paljon vaikeampia kuin se oikeastaan on.

Mitä joku pöytälaatikkoharrastaja, joita täällä oikeastaan vain esiintyy tekee jollakin resolla?
Kuva on kuitenkin se, mikä se kamerasta tulee, eikä tuo dpi mitään muuta.
Jotkut kyllä pitää kauheaa porua ja itkee sitä, että kuva on "vain" 72 dpi, eikä 300, vaikka sen voi ohjelmassa helposti muuttaa, jos se autuaaksi tekee.
Kuvaa se ei kuitenkaan miksikään muuta, jos ei pikseleihin kosketa.
En ole koskaan kuullut kenenkään itkevän, että kuva on 400 dpi, eikä 72! Arvaahan miksi?
Tämä oli se oleellinen asia.

Sinulla ei todellakaan ole myöskään mitään arvostelukykyä. Otat kaiken tosissasi taustaa näkemättä.

Lue lisää

28 vuotta mainos- ja painoshommissa. Reprokamera aikana elämä oli helpompaa. Dioista ja kuvista näki heti, mitä ne ovat. Kuvaajatkin olivat taitavia.

Nyt maailma hukkuu paskaan kuvaan. Ei juurikaan kiinnosta lukea amatöörien virheellisiä "neuvoja".

Paljon pienempi.
"Jos resoluutio olisi vaikka 300 pixeliä tuumalla (dpi), niin kuvapisteitä olisi huomattavasti enemmän tuumalla, eli silloinhan kuva olisi paljon "tarkempi" ja olisi myös painokelpoinen.
Nettikäyttöön resoluutio 72 pixeliä tuumalla on hyvä, mutta jos kuva pitää painaa, niin silloin se on liian pieni."

Kansalla tuntuu olevan vaikea käsittää, että kamera tuottaa vain tietyn määrän pikseleitä, joita sitten voidaan jakaa tuumalle halutulla tiheydellä.
Dpi voidaan muutta ihan miksi halutaan, mutta jos sitä muutetaan liikaa jää kuvalle kokoa vain postimerkin koko.
Dpi ei ole mikään absoluuttinen mitta. Pitää tietää myös joko kuvan koko (tuumaa) tai pikselimäärä, ennen kuin sen painokelpoisuutta voidaan arvioida.
Jättäkää koko dpi sellaisille, jotka sitä tarvitsee ja sen ymmrtää.

Alat ymmärtämään. Kenellä on ruutu, johon mahtuu 121,92 cm x 81,28 cm kuva?. Entä jos kuvaa tarvitaan 400x 200 koossa? Kuka printtauttaa noin epätarkan ja suuren kuvan?

Aina kun kuvan kokoa joudutaan kuvankäsittelyllä muuttamaan, sen informaatiosisältö muuttuu. Voi saada hyvännäköiseksi, hyvää siitä ei enää saa kikkailemalla.

Kuva olisi kirjoitti:

Paljon pienempi.
"Jos resoluutio olisi vaikka 300 pixeliä tuumalla (dpi), niin kuvapisteitä olisi huomattavasti enemmän tuumalla, eli silloinhan kuva olisi paljon "tarkempi" ja olisi myös painokelpoinen.
Nettikäyttöön resoluutio 72 pixeliä tuumalla on hyvä, mutta jos kuva pitää painaa, niin silloin se on liian pieni."

Kansalla tuntuu olevan vaikea käsittää, että kamera tuottaa vain tietyn määrän pikseleitä, joita sitten voidaan jakaa tuumalle halutulla tiheydellä.
Dpi voidaan muutta ihan miksi halutaan, mutta jos sitä muutetaan liikaa jää kuvalle kokoa vain postimerkin koko.
Dpi ei ole mikään absoluuttinen mitta. Pitää tietää myös joko kuvan koko (tuumaa) tai pikselimäärä, ennen kuin sen painokelpoisuutta voidaan arvioida.
Jättäkää koko dpi sellaisille, jotka sitä tarvitsee ja sen ymmrtää.

Lue lisää

"kansalle" on vaikea selittää!
Olen opiskellut graafista/media-alaa 5 vuotta,
joten pikselit ja dpiit yms. on tullut aikalailla tutuiksi.
Se vaan on vaikea selittä "kansalle".

500 x 500 pix ja 72 dpi kuvakoolla
painettaessa tulee vain paskaa.
Mutta jos 72 muuttaa 300 dpiiksi,
niin kyllä tulee painokelpoista,
kuvasta tulee vain tosi pieni fyysisesti
vaikka lehdessä.
1 pikseli kuvassa = 1 yksivärinen pieni laatikko.
Photarissa suurentamalla kuvaa tosi paljon
sen voi nähdä.

Ei kameran kennon pikselikoolla ole muuta merkitystä kuin se, että isompi pikselikoko tuottaa vähemmän kohinaa.

Tietokoneen kuvaruudulla 10 miljoonaa pikseliä on 10 miljoonaa pikseliä riippumatta siitä millä se on kuva on otettu.

Eli kameran ottama kuva skaalautuu varsin nätisti 1:1 tietokoneen kuvaruudun pikseleihin. Kennon pikselikoosta riippumatta.

---------------

Sitten taas tulostimen pikselikoko vaikuttaa kuvan ulkonäköön ratkaisevasti, siinä olet oikeassa.

Dpi on vain suhdeluku, eikä se vaikuta kuvan (lue kuvatiedoston) todelliseen laatuun mitenkään.
10 Megapikseliä on 10 megapikseliä oli dpi mikä tahansa.

Tämä tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää, että jos kuvassa on 10 Megapikseliä ei se miksikään muutu, vaikka dpi:tä kuinka veivaa.
10 dpi:n tiedosto on yhtä hyvä, kuin 1000 dpi:n tiedosto, jos niissä molemmissa on samat 10 Megapikseliä kummassakin.

Valokuvaajan ei siis kannata murehtia, jos kamerassa on "vain 72 dpi". Vain pikselimäärä ratkaisee tiedoston reson.

Kuvankäsittelyohjelmilla voi sitten "tulostajat" veivata pikselit haluamiinsa "tuumajonoihin" tarpeensa mukaan.

Vasta sekaisin on, kun kuvioon heitettiin vielä ppi.

"resoluutio näyttää olevan 72 ???
Mistähän johtuu? Pitäisi mielestäni olla isompi?? "

Hänen vain pitää ymmärtää, ettei tuo 72 ole mikään lopullinen todellinen tiheys, vaan se on kameran siihen arpoma ja ihan mielivaltaisesti muutettavissa. Seuraukset saadaan tässä yhteydessä unohtaa.
Tuolla ppi:llä tai dpi:llä ei ole mitään tekoa tavalliselle poropeukalolle. "Reso" riittää niihin kymppikuviin kuitenkin. Kotitulosteissakin on tulostimen tiheys oleellisempi, tiedoston reso saa olla mikä tahansa.
Tehollinen kokonaispikselimäärä on se, mihin pitää tuijottaa, sillä se määrää kuinka monta "p" voidaan "per inc" ahtaa, eli mihin ne riittää.
Tehollisen pikselimäärän taas määrää kameran kenno, eikä siihen voi vaikuttaa, kuin hankkimalla paremman kameran.

Hän, kirjoitti:

Vasta sekaisin on, kun kuvioon heitettiin vielä ppi.

"resoluutio näyttää olevan 72 ???
Mistähän johtuu? Pitäisi mielestäni olla isompi?? "

Hänen vain pitää ymmärtää, ettei tuo 72 ole mikään lopullinen todellinen tiheys, vaan se on kameran siihen arpoma ja ihan mielivaltaisesti muutettavissa. Seuraukset saadaan tässä yhteydessä unohtaa.
Tuolla ppi:llä tai dpi:llä ei ole mitään tekoa tavalliselle poropeukalolle. "Reso" riittää niihin kymppikuviin kuitenkin. Kotitulosteissakin on tulostimen tiheys oleellisempi, tiedoston reso saa olla mikä tahansa.
Tehollinen kokonaispikselimäärä on se, mihin pitää tuijottaa, sillä se määrää kuinka monta "p" voidaan "per inc" ahtaa, eli mihin ne riittää.
Tehollisen pikselimäärän taas määrää kameran kenno, eikä siihen voi vaikuttaa, kuin hankkimalla paremman kameran.

Lue lisää

Saa kohinattomampia kuvia samalla resoluutiolla kun on isompi "pikselikoko".

PPI (Pixels per inch) ja DPI (Dots per inch) sekoitetaan usein keskenään.

PPI (Pixels per inch) = pikseleitä tuumaa kohden.
DPI (Dots per inch) = (muste)pisteitä tuumaa kohden.

Molemmat kertovat tulosteen "laadusta" mutta sekoitetaan siis monessa yhteydessä keskenään.

http://www.rideau-info.com/photos/mythdpi.html

"Kuvien EXIF tiedoissa on siis vain jokin keksitty dpi koska kyseisessä kentässä pitää olla täytettynä jokin arvo."

Pitäisi tietenkin olla keksitty PPI eikä DPI. Itsellänikin meni jo sekaisin ;-)

Omasta kokemuksesta voisin lisätä, että kannattaa ottaa aina kuvat parhaalla laadulla mitä kamerasta löytyy. Kyllä ne voi sitten myöhemmin tietokoneella pienentää jos tarvetta on.
Ei ole kovin kiva tilanne, jos kameraan on edelliseltä kerralta unohtunut "rupuasetukset", kun saa vangittua sen elämänsä otoksen.

Ja se laatu ja resoluutio mikä tuntuu nyt riittävältä, ei välttämättä tunnu siltä enää 10 v päästä, joilloin jokin kuva voi olla itselle tärkeämpi kuin koskaan.
Tallennustilasta ei luulisi olevan nykyään kiinni.

Tuo on kyllä totta mitä kirjoitat. Alkuperäinen kysymys koski sitä miksi Photoshop ohjelmassa (myös muissa kuvankäsittelyohjelmissa) kuvan resoluutioksi ilmoitetaan 72 ppi (kasto alla oleva kuva).

http://www.rideau-info.com/photos/photoshop-72.jpg

"Jos joku muu lukee" nimimerkki vastasi miksi näin on. 72 ppi näkyy vaikka kuva olisi otettu Olympus SP-560 UZ maksimi resoluutiolla (parhaimmalla laadulla). 3264 x 2448 on kuitenkin se joka ratkaisee kuvan laadun.

Vähän eri asia kirjoitti:

Tuo on kyllä totta mitä kirjoitat. Alkuperäinen kysymys koski sitä miksi Photoshop ohjelmassa (myös muissa kuvankäsittelyohjelmissa) kuvan resoluutioksi ilmoitetaan 72 ppi (kasto alla oleva kuva).

http://www.rideau-info.com/photos/photoshop-72.jpg

"Jos joku muu lukee" nimimerkki vastasi miksi näin on. 72 ppi näkyy vaikka kuva olisi otettu Olympus SP-560 UZ maksimi resoluutiolla (parhaimmalla laadulla). 3264 x 2448 on kuitenkin se joka ratkaisee kuvan laadun.

Lue lisää

Pitääkö tuollaista edes kysyä?

Esim. Canon DPP pistää kuviin 350 dpi oletuksena, mutta kamera aina vain 72.
Kuvan pikselimäärä ja tiedostokoko on kuitenkin sama ja pysyy samana.

Mitähän tuossa on ideaa?

Turhasta tapellaan aina eniten.

lkgrjdhjgjth kirjoitti:

Pitääkö tuollaista edes kysyä?

Esim. Canon DPP pistää kuviin 350 dpi oletuksena, mutta kamera aina vain 72.
Kuvan pikselimäärä ja tiedostokoko on kuitenkin sama ja pysyy samana.

Mitähän tuossa on ideaa?

Turhasta tapellaan aina eniten.

Lue lisää

Kyllä tuo sekoittaa monet aloittelijat kun yhtä-äkkiä on jokin arvo jossakin kentässä joka ei vastaa todellisuutta. Yhtä hyvin olisi voinut olla jokin "standardoitu" keksitty arvo joka kaikilla kameravalmistajilta olisi täysin sama.