Haluaisin saada kommentteja ja lukea muiden kokemuksia ja tarinoita siitä, miten ja milloin huomasitte olevanne lesboja tai bi-seksuaaleja. Itse olen jo kolmekymppinen nainen ja tähän asti kuvittelin olevani hetero, mutta nyt en oikein tiedä mikä olen. Olen ihastunut naiseen ja ajatukset pyörivät naisissa. Katson naisia eri tavalla kuin ennen ja huomaan naiset ennemmin kuin miehet kun liikun jossain. En halua sulkea muutoksen mahdollisuutta pois elämästäni, mutta tämä on aika hämmentävää, täydellinen identiteettikriisi. Mietin lapsuuttani, nuoruuttani, miessuhteitani ja niiden mahdollista vaikutusta asioiden kulkuun. Onko joitain merkkejä, joista olisi jo aiemmin pitänyt huomata tai tietää, että saattaa pitää naisista miesten sijaan tai ainakin myös naisista?
Minä en halua lokeroida ketään enkä lokeroitua, mutta ei "skitsofreenisenakaan" voi elää, siis niin että on yhtä aikaa hetero, bi ja lesbo, etenkin kun elää heterosuhteessa...Tuntuu että elämä vain heittelee, enkä voi kontrolloida asioita...ensimmäisen kerran elämässäni. Se on ihanaa, mutta myös pelottavaa.
Milloin tiesitte suuntautumisenne?
17
2688
Vastaukset
- Myyrä
Tajusin/ymmärsin olevani lesbo noin 14-vuotiaana.
- juulia
lesbo,tai pikemminkin löysin sanan sille n. 13-14vuotiaana, sitä ennen olin kyllä ihastunut mielessäni tyttöihin,mutta en pitänyt sitä mitenkään kummallisena..
- N21v
Mä rupesin kiinnittämään huomiota tyttöihin ekan kerran n. 13-14 vuotiaana (ihastuin), mutta sen jälkeen olen käynyt läpi monet identiteettikriisit. Tiesin pitäväni naisista, mutta se mikä mulle oli teini-iässä epäselvää oli se, että pidänkö miehistä vai en. Koin itseni pitkään bi:ksi. Mun oli myös vaikea hyväksyä sitä, etten ollut mitenkään poikamainen niin kuin luulin lesbojen yleensä olevan, vaan olen aina tykännyt meikkaamisesta ja korkeakorkoisista kengistä ja ollut muutenkin tyttömäinen. Luulin, että mun pitäisi jotenkin muuttua tullakseni lesboksi. Vasta joskus 18v. mulle valkeni lopullisesti, että olen aina ollut lesbo ja tulen aina olemaankin, vaikka en ole ollut siitä aina tietoinen. Nykyään hyväksyn itseni sellaisena kuin olen ja tiedän ettei mun tyttömäisyys ja lesbous ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Näissä identiteettikriiseissä kannattaa vain antaa itselleen aikaa ja yrittää kuunnella sydäntään...:)
- Pir
Kuulostaa lähes täsmälleen samanlaiselta, kuin minulle kävi hieman yli kolmikymppisenä. Siihen mennessä eivät naiset olleet väräyttäneet. Ihailin toki joitain naiskavereita, kovastikin, mutta se on kyllä eri asia.
Järkyttävän havainnon jälkeen, kun lopulta oli pakko myöntää itselle, olikin ajatuksissa pitkään vain nainen - jonka torjuin. Vain naiset enää silti sytyttivät. Siitä on jo vuosia ja lesbous oli silloin vieraampaa kuin nykyään, luulin sen lähtevän "pesussa & linkouksessa", tuli käytyä läpi mieskavereita epätoivoisen typerästi. Sen kyllä lopetin aika pian, tylsää mikä tylsää.
Oireilun merkkejä? Hmmm...en huomannut. Paitsi että pidin itseäni frigidinä, kai siitä olisi pitänyt jotain arvata. No, yhtä lapsuusajan pikkupikkuserkkua palvoin. Aikuisiällä oli toinen vaikuttava puolijumaluus, älykäs, hauska, tyylikäs kollega, joka kehtasi kaiken lisäksi olla säkenöivän kaunis. Mutta mielessä ei silloin todellakaan ollut mitään eroottista. Kunnes humahti äkisti rakkaus, varoittamatta. Se ensimmäinen. Hyvin hämmentävää aikaa.
Huomaat varmasti ajan myötä, pidätkö miehistäkin. Yksi mittari: unelmoitko heistä, edes joskus?- Artis
Kiitos Pir. Viestisi auttoi minua kovasti. Toistaiseksi kaikki unelmointi miehistä on lakannut, mutta se voi johtua myös siitä että olen vakituisessa suhteessa miehen kanssa. Huomaan kyllä edelleen miehet kun menen ulos juhlimaan tai muualle, mutta naiset huomaan erityisesti.
Ymmärrän että tämä vie aikaa, ehkä jopa vuosia, mutta aion olla avoin ja antaa elämän viedä ja itseni olla se mikä olen. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan. Sen aavistan jo etukäteen. - Jennifer
Artis kirjoitti:
Kiitos Pir. Viestisi auttoi minua kovasti. Toistaiseksi kaikki unelmointi miehistä on lakannut, mutta se voi johtua myös siitä että olen vakituisessa suhteessa miehen kanssa. Huomaan kyllä edelleen miehet kun menen ulos juhlimaan tai muualle, mutta naiset huomaan erityisesti.
Ymmärrän että tämä vie aikaa, ehkä jopa vuosia, mutta aion olla avoin ja antaa elämän viedä ja itseni olla se mikä olen. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan. Sen aavistan jo etukäteen.....ei mikään ole sen helpompaa kuin lopulta olla oma itsensä! :)
- Artis
Jennifer kirjoitti:
....ei mikään ole sen helpompaa kuin lopulta olla oma itsensä! :)
Niin, mikään ei ole helpompaa kuin olla oma itsensä..Uskon tuohon, ja aitouden ja rehellisyyden puolestapuhujana haluan itse elää uskollisena itselleni, koska elämä on lopulta kaikkein suurin rakkauteni. Mutta suurten rakennelmien sortuminen sekä sisäisessä että ulkoisessa maailmassa tekee aina kipeää, eikä ainoastaan minulle. Kärsimystä on edessä joka tapauksessa, sillä mikään ei ole entisensä tämän jälkeen valitsin sitten miten tahansa...
- Klaudia
Ihastuin tyttöön 15-vuotiaana. Hänkin ihastui minuun, rakastimme toisiamme. Se ei ollut pelottavaa vaan maailman luonnollisin asia. En silloin ajatellut yleisesti pitäväni tytöistä tai naisista tai olevani varsinaisesti lesbo, sillä en edes ajatellut muita, rakastin vain häntä. Rakastan edelleen, mutta olemme nykyään ystäviä, emme rakastavaisia. En tiedä, oliko asia minun hallinnassani ja olisinko voinut kontrolloida tunteitani tai käyttäytymistäni. Olisiko pitänyt?
- tyhmä minä
että EN ole lesbo (vai olenko sittenkin?) asuttuani n.5 vuotta naisen kaa ja hän rakastaa mua.Mä en ole hänelle eka mut hän on mulle.Ikinä en ole ihastunut miehiin mut naisiin kyllä,ja aina vanhempiin (tää mun kumppanikin on mua 10 v vanhempi).
Ikinä en ole "saanut",olen aina teeskennellyt.Olen idiootti,tiedän...
Fantasioin miehistä,en naisista.
Olen muuttamassa erilleen tästä naisesta jonka kanssa olen asunut jo 5 v ja joka olis tehnyt mun puolesta mitä vaan...Mä vihaan itteeni mut en kai mä voi olla jonku kans vaan säälistä?!?
Mut MIKÄ MÄ OIKEIN OLEN JA MITÄ TEEN??? Mä sentään olen jo 3-kymppinen,et pitäishän mun jo tietää...PLIIS,JEESATKAA EPÄTOIVOISTA!!!- Jennifer
Miksi ihmisellä on yleensäkin fantasioita, joita ei todellakaan koskaan arkielämässä toivoisi toteutuvan...?
Pelkkien fantasioiden perusteella ei voi suuntautumistaan vielä päätellä, sillä ihminen on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei sen tulkitseminen ole helppoa.
Syvällisen itsetuntemuksen saavuttaminen vie lopulta kokonaisen elämän ajan.
Orgasmin saavuttaminen naisen kanssa ei tee naisesta lesboa!
Mutta kokeile ihmeessä miestä. Sillähän siitä epätietoisuudesta pääsee, mutta heh, mies on paljon muutakin kuin pelkkä seksuaalinen tyydyttäjä.
Kaikkea hyvää valitsemallasi tiellä :) - Pir
kumppanisi kanssa asiasta? Tuntuisi siltä, että olisi aika, tuo tilanteesi ei kuulosta hyvältä. Rakastavan ihmisen elämän romauttaminen on raskasta, missään nimessä se ei ainakaan saisi tulla hänelle yllätyksenä, ilman, että olette saaneet mahdollisuuksia yrittää vielä yhdessä. Myös eroon päätyminen tarvitsee prosessointiaikaa, teidän kummankin osalta, mutta varsinkin jätettävän.
Toisaalta sinulla on oikeus etsiä onneasi. Eihän etsiminen takaa löytämistä, mutta kyllähän omaa tietä on kuljettava. Ei ole oikein, että vihaat itseäsi siitä, mitä aidosti tunnet.
Myönteisiä ajatuksia teille molemmille, toivottavasti löydätte ratkaisun, joka lopulta on paras.
- Mimmi21
lapsena (en muista tarkkaa ikää) huomasin et olin ihastunu kaveriini. ja myöskin yhen kaverin isosiskoon. yritin kyllä katella teininä miehiäkin, ja pidin itteäni bi:nä. nyt kuitenki alkaa tuntua enempi lesbolta, ei noi miessuhteet oo ikinä onnistunu eikä kestäny kauaa.
en oo enää pitkään aikaan ollu ees yhtään kiinnostunu (alastomasta) miehen kropasta, naiset valtaa mun fantasiat.- Jennifer
....katselin vissiin Iltalehdestä alastonta miehen vartaloa ja päättelin, että en voisi kuvitella kiinnostuvani siitä millään tavalla.
Aivan kuutamolla.....;)
- Pancake
Mä ystävystyin yhen tytön kanssa 13-vuotiaana (olen syntynyt v. -98). Oltiin parhaat kaverit tuolloin ja sit 14-vuotiaana huomasin etten halunnut muuta kuin olla hänen kanssaan koko ajan. 15veenä tajusin ihastuneeni tähän tyttöön (kädet hikos, näin hänestä eroottisia unia jne), ja vaikka tiesin mitä lesbo tarkottaa, en osannut yhdistää ajatuksiani lesbouteen. 16-vuotiaana kerroin hänelle tunteistani ja vanhemmille tulin myös kaapista lesbona. Pari vuotta sitten (eli kun olin 18v) tajusin olevani panseksuaali ja polyamorinen
- Anonyymi
olen lähes varma että
olen lesbo mutta tuntuu kuin en hyväksyisi sitä itse. pidin itseäni bi:nä jonkun aikaa mutta nyt tuntuu että olen lesbo. en ole kertonut kenellekkään suuntautumisestani- Anonyymi
Anna itsellesi aikaa. Meitä on moneksi tässä maailmassa.
- Anonyymi
Aloin hitaasti tajuamaan jo alakoulussa, mutten aluksi osannut oikein käsitellä asiaa. Ymmärsin lopulta olevani lesbo 13-vuotiaana
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1404361- 892089
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152061Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi691819Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541512Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1411498VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041375- 751286
- 981231
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201099