Kompostin lämmöntuotto.

Keherpiukalo

Löytyykö mistään tietoa tai tutkimustuloksia kompostin lämmöntuotosta ja tehosta.

Itse havaitsin että jos esimerkiksi paalaa heinää pikkupaaleihin märkinä niin illalla ovat kuumia kuin mitkä ja paalit pakko aukaista.

Pohdin että onko mahdollista hyödyntää tuota lämpöä ja paljonko olisi mahdollista saada watteja lämpötehona isoista komposteista. Kompostoitavaa kyllä riittää.

19

3468

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kompostista

      Pasko ämpäriin
      Työnnä läjään ponanen johto ja sininen - johto.
      Ruuvaa ämpärin kylkeen sähkölamppu johon kytket johdot.
      Siinä mainio valaisin syysilloiksi ja antaahan se lämpöäkin jos käytät oikein isoa lamppua.

    • pave-erkki

      Se kompostin tuottama lämpöenergia on pohjimmiltaan ihan samaa kuin ruoan tai jopa bensan energia, eli kasvien yhteyttämisessä tuottaman kemiallisen energian vapautumislämpöä.

      Kompostointi on yksi, mutta ehkä ei paras tapa tuottaa (tai muuntaa) energiaa. Kompostoninnilla kai lähinnä hävitetään biojätettä ja tuotetaan humusta.

      Puheet energiapajusta ovat jo melkein unohtuneet, nyt on ruokohelpi pinnalla tuollaisessa kotimaisessa bioenergiavisioinnissa.

      Sinänsä pätevä Biologian sanakirja mainitsee biomassantuotantosysteemiksi lyhytkiertometsän. Netistä ei kyllä löydy juuri mitään haulla "lyhytkiertometsä". Englanninkielisellä vastaavalla haulla "short-cycle forest" löytyy sentään jotain.

      • pave-erkki

        Siis kyse on varmaan siitä, että mitkä kasvit esim. Suomen oloissa yhteyttävät tehokkaimmin, eli tehokkaimmin taltioivat Auringon energiaa. Se energia sitten voidaan ottaa hyödyksi kompostoinnilla, polttamalla tai biodieseliksi muuttamalla, ihan miten vaan.

        Joskus ilmeisesti huonolaatuinen viljasato on järkevintä polttaa lämpöenergiaksi, näinkin tulee kasvien yhteyttämistuotanto hyötykäyttöön.

        Varsinaiset energiantuotantokentät ehkä ovatkin valtamerten ulapat. Jos niihin saadaan luotua leväkasvattamoja biodieselin raaka-aineen tuottamiseksi, niin sillä alkaa jo olla todellista merkitystä.

      • pave-erkki
        pave-erkki kirjoitti:

        Siis kyse on varmaan siitä, että mitkä kasvit esim. Suomen oloissa yhteyttävät tehokkaimmin, eli tehokkaimmin taltioivat Auringon energiaa. Se energia sitten voidaan ottaa hyödyksi kompostoinnilla, polttamalla tai biodieseliksi muuttamalla, ihan miten vaan.

        Joskus ilmeisesti huonolaatuinen viljasato on järkevintä polttaa lämpöenergiaksi, näinkin tulee kasvien yhteyttämistuotanto hyötykäyttöön.

        Varsinaiset energiantuotantokentät ehkä ovatkin valtamerten ulapat. Jos niihin saadaan luotua leväkasvattamoja biodieselin raaka-aineen tuottamiseksi, niin sillä alkaa jo olla todellista merkitystä.

        Itämeressä on jo valmiiksi valtaisasti ravinteita, joten siellä leväkasvattamo sekä tuottaisi energiaa että puhdistaisi merta.

        Suurilla merten ulapoilla on kai puutetta joistain ravinteista tai mineraaleista.

      • 3546ytdfgs
      • 3546ytdfgs
      • do dii
        pave-erkki kirjoitti:

        Siis kyse on varmaan siitä, että mitkä kasvit esim. Suomen oloissa yhteyttävät tehokkaimmin, eli tehokkaimmin taltioivat Auringon energiaa. Se energia sitten voidaan ottaa hyödyksi kompostoinnilla, polttamalla tai biodieseliksi muuttamalla, ihan miten vaan.

        Joskus ilmeisesti huonolaatuinen viljasato on järkevintä polttaa lämpöenergiaksi, näinkin tulee kasvien yhteyttämistuotanto hyötykäyttöön.

        Varsinaiset energiantuotantokentät ehkä ovatkin valtamerten ulapat. Jos niihin saadaan luotua leväkasvattamoja biodieselin raaka-aineen tuottamiseksi, niin sillä alkaa jo olla todellista merkitystä.

        Tässä tuoretta juttua:

        "Yksi lupaavimmista on levät. Yhteyttävistä kasveista juuri ne muuttavat auringonvaloa tehokkaimmin rasvoiksi."

        http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article295623.ece?s=r&wtm=-05062009

      • xxxxxxxxxxyz
        do dii kirjoitti:

        Tässä tuoretta juttua:

        "Yksi lupaavimmista on levät. Yhteyttävistä kasveista juuri ne muuttavat auringonvaloa tehokkaimmin rasvoiksi."

        http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article295623.ece?s=r&wtm=-05062009

        "Toinen kiinnostava raaka-aine ovat viljellyt levät. Levän kasvattamiseen kelpaa likaisempikin vesi ja maata tarvitaan vain vähän. Levistä saadaan polttoainetta ns. vetykäsittelyllä. Ongelmallisinta on toistaiseksi levien kasvattaminen taloudellisesti."
        http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/selluloosasta-polttonesteita-jo-lahivuosina

      • wer3241
    • pave-erkki

      Heinämäisen biomassan energiapitoisuudesta on tietoa esim tässä:

      "Ruokohelpi 12711kJ/kg-17502kJ/kg" http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja85.pdf (pdf-tiedosto)


      Kompostista on jokseenkin vaikea ottaa paljon lämpöenergiaa esim. lämmönvaihtimella, koska kompostin pieneliöt tarvitsevat juuri sopivan lämpötilan toimiakseen. Helpoimmin biomassan energian saa kuivauksen jälkeen polttamalla.


      Luonnossa käyttää hyväkseen kompostin lämpöä ainakin rantakäärme. Se laskee munansa luonnonkompostiin, esim rakkolevävalliin, jossa kompostoitumislämpö hautoo munat. Vanhempi nimi tarhakäärme johtui käärmeen tavasta laskea munansa karjatarhojen lantakasoihin hautumaan.


      "Rantakäärme syö lähinnä pikkukaloja ja sammakoita, jotka se nielaisee kokonaisena. Naaras munii keskikesällä 15-40 munaa kivenkoloon, kompostiin, rakkolevävalliin, lantatunkioihin tai johonkin lämpimään paikkaan, mihin se jättää munat itsekseen hautumaan. "

      http://yle.fi/luonnossa/page.php/kysymykset/

    • ranstaaka

      Kompostistahan saa parhaimmillaan 50-60astC lämpöä. Periaatteessa omakotitalon lämmitys voisi onnistua. Siinä pitäisi vain käyttää matalalämpöistä lämmönluovutinta. esim lattialämmitys tai ilmalämmitys.

      Loppuvaiheessa komposti tuottaa edelleenkin lämpöä, mutta alhaisessa lämpötilassa. Sitäkin voisi hyödyntää lämpimän käyttöveden esilämmitykseen ja tuloilman lämmitykseen.

      Kompostointiin sopisi suunnilleen kaikki eloperäinen ruohoa ja rotanraatoja myöten. Kompostointi olisi sikälikin edullinen systeemi, kun siinä ei tulisi pienhiukkasia.

      Kotipihaltakin löytyy ruohoa yms. Ne kannattaisi ehkä kuivata kesällä, koska lämmöntarve on vasta talvella. Sinne sekaan vain sitten risut ja männynkävyt.

      Kotitalouskompostointi vaatisi aika suuret tilat omakotitaloon. Maatiloilla olisi hyvät edellytykset, kun olkea ja heinää varastoidaan kuivattuna joka tapauksessa.

      Oljen lompostoinnissa olisi sekin etu, kun sitä on hankala polttaa kattilassa, kun oljen kuona sulaa alhaisessa lämpötilassa ja siksi sen arinapoltto on vähän hankalaa.

    • pave-erkki
    • Testaukseen

      Heips!

      Kukaan ei ilmeisesti tiedä kompostorin energian tuottoa? En löytänyt mistään edes valistunutta arvausta. Näyttää tämä keskustelu hieman vanhalta, mutta asia kiinnostaa edelleen.

      Jos tuotto olisi 100 wattia tunnissa, niin silloin tuotto esim. talvikaudelta olisi kai 0,1 kW/h*24 h*180 päivää=432 kWh, joka tekisi energian hinnalla 10 c / kWh noin 43,2 euroa talvikaudella. Parin sadan euron kompostori maksaisi siis itsensä säästettynä energiana takaisin noin kuudessa vuodessa.

      Ajattelen siis erillistä autotallia, jota meilläkin lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä noin 8 asteeseen. Kompostorin tuottama lämpö olisi pois termostaatilla toimivalta sähköpatterilta.

      Jos siis sijoittaisi kompostorin talliin? Tuleeko suotovettä tai hajuhaittoja? Onko kellään kokemuksia?

      • Testaukseen

        Jatkanpa tätä vielä: Huomasin Vihreästä langasta tämän jutun:
        http://www.vihrealanka.fi/forum/asunnon-luonnollinen-lammitys
        "Kompostoinnin 500
        watin tehoon tarvittava polttoaineen määrä lienee sama kuin hevosen
        syöttämiseen tarvittava, 2.9 kg kaurahiutaleita tai vastaavaa
        energiasisältöä per vrk. "

        Eli siis lämmön tuotto voisi olla huomattavasti suurempi kuin tuo sata vattia, jos kompostiin on heittää päivittäin kolme kiloa tavaraa. Tuo 500 vattiahan vastaisi jo melkein tuon sähköpatterin tehoa.

      • Testaukseen
        Testaukseen kirjoitti:

        Jatkanpa tätä vielä: Huomasin Vihreästä langasta tämän jutun:
        http://www.vihrealanka.fi/forum/asunnon-luonnollinen-lammitys
        "Kompostoinnin 500
        watin tehoon tarvittava polttoaineen määrä lienee sama kuin hevosen
        syöttämiseen tarvittava, 2.9 kg kaurahiutaleita tai vastaavaa
        energiasisältöä per vrk. "

        Eli siis lämmön tuotto voisi olla huomattavasti suurempi kuin tuo sata vattia, jos kompostiin on heittää päivittäin kolme kiloa tavaraa. Tuo 500 vattiahan vastaisi jo melkein tuon sähköpatterin tehoa.

        Ostinpa sitten Biolanin pikakompostorin kun verkkokaupasta tilaamani alle kahden sadan euron kompostori ei koskaan saapunut - toimittaja oli hävittänyt tilauksen.

        Kolmen viikon käyttökokemuksen perusteella voin sanoa, ettei kannata sijoittaa kompostoria autotalliin. Hajuja ei tullut haittaavassa määrin, mutta suotovettä tulee sen verran, että siitä muodostui lammikko lattialle. Ei olisi luultavasti ollut pidemmän päälle hyvä juttu betonilattialle, joten siirsin kompostorin ulos. Siirron aikana huomasin myös, että lammikossa oli joku kompostiliero. Biolanin kompostori oli kallis, 460 euroa kuljetuksineen Myllymäki Oy:ltä joka lienee noiden halvin toimittaja. Hyviä puolia on tähän asti ollut ainakin se, että lämpömittaria on kiva seurailla. Tuntuu muuten kompostin pinta vajuvan vauhdilla. Meillä sinne menee neljän hengen talouden biojätteet, puutarhajätettä ja kariketta.

      • Ykskakkaa
        Testaukseen kirjoitti:

        Ostinpa sitten Biolanin pikakompostorin kun verkkokaupasta tilaamani alle kahden sadan euron kompostori ei koskaan saapunut - toimittaja oli hävittänyt tilauksen.

        Kolmen viikon käyttökokemuksen perusteella voin sanoa, ettei kannata sijoittaa kompostoria autotalliin. Hajuja ei tullut haittaavassa määrin, mutta suotovettä tulee sen verran, että siitä muodostui lammikko lattialle. Ei olisi luultavasti ollut pidemmän päälle hyvä juttu betonilattialle, joten siirsin kompostorin ulos. Siirron aikana huomasin myös, että lammikossa oli joku kompostiliero. Biolanin kompostori oli kallis, 460 euroa kuljetuksineen Myllymäki Oy:ltä joka lienee noiden halvin toimittaja. Hyviä puolia on tähän asti ollut ainakin se, että lämpömittaria on kiva seurailla. Tuntuu muuten kompostin pinta vajuvan vauhdilla. Meillä sinne menee neljän hengen talouden biojätteet, puutarhajätettä ja kariketta.

        Sinähän milekestä puuhaa hommailit. Tuo liejuvesi on minusta keskeneräisen keksinnön tuotosta joten laitappa tehden parannusta siihen biolanin kompostoriin. Appivanhemmillani on myös tuo biolanin kompostori ja kesällä siellä käy melko vilske kun lämpö kohoaa saunan lukemiin.

        Muistan nuoruudessani että läheisen sahan purun ja sahausjätteen kaatopaikka otti ja syttyi välillä palamaan. Talvisin sieltä kohosi melkoinen höyry. Nykyisin purut ja lastut poltetetaan mutta ennen ne ajaettiin keolle metsikköön.

        Kyllä mielestäni kasvin mätänemisessä tai kompostoitumisessa vapautuu fotonienergiaa melkoisesti mutta ilmeiseti aihe on vielä tutkimatonta tai hyödyntämätöntä sillä kukas sitä nyt jätteillä lämmittäisi :D

    • kakkajooseppi

      Mitäs jos rakentaisi kaksikerroksiseen vesikiertoisia pattereita käyttävään taloon yläkertaan kompostoivan kuivakäymälän, jonka suurehko kompostointisäiliö olisi talon alakerrassa. Ja kierrättäisi lämmitysveden tuon säiliön kautta, esim auton syylaria tai vastaavaa rakennetta käyttäen. Näin ei ehkäpä tulisi lämpöhävikistä ongelmaa kompostorille, kun se kuitenkin lämmittäisi myös itseään ympäröivän tilan. Luonnollisesti tuohon pitäisi tehdä lämpimiä vuodenaikoja silmälläpitäen myös ohitusmahdollisuus. Tietenkään tuo ei yksin riittäisi lämmittämään pirttiä, mutta saattaisi säästää päälämmönlähteen energiakustannuksissa, vesilaskussa ainakin. Ajatuksia?

    • jeanpain

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuuluuko ehkäisy parisuhteessa molemmille

      Mieheni pelkää kovasti sitä, että minun käyttämä ehkäisy (pillerit) pettävät ja että tulisin raskaaksi. Hänellä on jo en
      Parisuhde
      62
      1214

    2. Suhun ihastuminen oli liikaa mulle ...

      Se meni jo sairauden ja sekavuuden puolelle. Oisin tehnyt melkein mitä vain, että saisin sut ja se ei ole tervettä. Vars
      Ikävä
      34
      1020

    3. Mihin ihastuit ensimmäisenä

      kaivatussasi? 💯
      Ikävä
      63
      1010

    4. Tänään valtuustossa

      Striimi rikki. Mennään saliin ja otetaan pussillinen mätiä omenoita mukaan. Popcornit valmiiksi kun Savola alkaa puhumaa
      Ähtäri
      26
      1007

    5. Miten paljon odotat hänen

      Kohtaamisia tai näkemistä? Kuinka hyvä keskusteluyhteys teillä on?
      Ikävä
      69
      955

    6. Onko kaivattunne puhelias

      Vai hiljainen hissukka.
      Ikävä
      46
      941

    7. Jiille kysymys

      Oletko kuitenkin mennyt eteenpäin ja sinulla joku uusi nainen kuvioissa? 🥹
      Ikävä
      73
      892

    8. Suomussalmen mustalaiset

      Uutena suomussalmelaisena mietin, että millasta porukkaa ovat?
      Suomussalmi
      17
      870

    9. Oletko mielestäsi kaivattusi

      ihannetyyppi ulkoisesti?
      Ikävä
      56
      852

    10. Minkälaiset hiukset

      kaivatullasi on? Miehellä Kenties ananas, puolikalju jne jne Naisella kenties vaaleat kiharat jne jne
      Ikävä
      27
      836
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt