Millaisilla diileillä esim. sanomalehtien tai radioiden ulkomaankirjeenvaihtajat toimivat? Freelancereita, joilla on jonkinsortin sopimus lehden kanssa ilmeisesti? Mutta millainen, mitä diiliin standardisti sisältyy?
Kirjeenvaihtajat ulkomailla
Hmmmmm............
68083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Diilejä on monenlaisia, kuten Suomessakin. Tuskinpa kaikilla freelancereilla on mitään diiliä, kuten ei Suomessakaan monilla, ne vain tekevät mitä tekevät sinne, missä maksetaan. Jotkut ovat lehden vakioväkeä ja lähtevät muuttavat varta vasten johonkin maahan kirjeenvaihtajuuden takia. Jotkut ehkä asuvat pysyvästi ulkomailla ja tekevät kuukausipalkalla johonkin lehteen säännöllisesti juttuja. Jotkut tekevät freenä. Ei ole mitään standardidiiliä, jonka jokainen ulkomaan kirjeenvaihtaja tekisi.
Ok - huomaan, että ilmaisin itseäni vähän huonosti...
Missä vaiheessa juttuja jollekin tekevästä freestä tulee "kirjeenvaihtaja"? Ts. olenko sellainen automaattisesti, kun vain kirjoitan lehdelle X juttuja maasta X? Vai onko käsite kuin titteli, ja "kirjeenvaihtajaksi" tullaan vasta, kun siitä on ihan erikseen sovittu lehden X kanssa? Mitä tuollaisessa sopimuksessa sovitaan?
Apua mikä kysymys, tajuan itsekin tämän omituisuuden - ja uskokaa tai älkää, teen kyllä toimittajan töitä. Mutta siksi kysynkin täällä kun en muualla rohkene!
1. Kuukausipalkkaiset kirjeenvaihtajat. Näitä lähettää Suomessa ulkomaille tietääkseni vain Yle, Helsingin Sanomat, STT ja MTV3. Eli vain suurimmat. Ansioitunut toimittaja jolla on erikoisosaamista voidaan nimittää ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Firma maksaa asumisen, puhelinkulut, kuukausipalkan ynnä muuta mukavaa. Diilejä voivat tehdä myös mediat kimpassa: esimerkiksi STT:lla ja MTV3:lla on ainakin yksi yhteisesti palkattu kirjeenvaihtaja.
2. Avustajasopimuksella toimivat kirjeenvaihtajat. Näitä on kahta tyyppiä. Esimerkiksi iltapäivälehdet lähettävät halukkaita toimittajiaan ulkomaille ja antavat takeet ostaa tietty määrä juttuja tältä. Edellämainittu on kiinteämpi muoto, avustajapohjalla kun voi toimia myös hankkiutumalla itse ulkomaille.
3. Täysfriikut. Nämä ovat syystä tai toisesta hankkiutuneet itse ulkomaille, ja kirjoittavat oman halunsa ja rahantarpeensa mukaan eri lehtiin täysin vapaina toimittajina. Juttuja ostetaan jos ostetaan. Niiden menekki riippuu juttujen aiheista, median avustajabudjetista sekä henkilökohtaisista suhteista ja näytöistä.
Summa summarum, tapoja on nykyään jotakuinkin yhtä paljon kuin on tekijöitä ja medioitakin.
Minusta sinä olet Lehden Ulkomaan-kirjeenvaihtaja heti, kun ensimmäinen Ulkomailta kirjoittamasi juttu julkaistaan Lehdessä. Olet kirjeenvaihtaja ainakin sen jutun elinajan, Lehden seuraavaan numeroon saakka. Minä olen joskus leikilläni tituleerannut jutussani itseäni sen ja sen lehden Jyväskylän-kirjeenvaihtajaksi. Lehteä siis tehdään Helsingissä ja asuin tuolloin Jyväskylässä ja tein sen musiikkijutun eräästä Jyväskylän musiikkitapahtumasta.
Toisaalta voi olla, ettei lehdessä kutsuta sinua kirjeenvaihtajaksi, jos teet sinne vain satunnaisesti jotain. Tuskinpa kutsutaan, jos teet sinne vain yhden jutun koko elämäsi aikana.
Lyhyesti sanottuna: mitä väliä sillä on, miksikä sinua tituleerataan? Tietääkseni se ei vaikuta mihinkään, että oletko jonkun mielestä kirjeenvaihtaja vai vain joku tyyppi, joka asuu ulkomailla ja kirjoittaa suomalaisiin lehtiin.
Pippeli
Älä tule julkisuuteen,ihmisten näkyville vaikka et ehkä tunne että ihmiset on enää ihmisiä, näyttää siltä että nettisi on huono ,ala jaa.