luovuttamisrajoituksia??

irtainta omaisuutta kyllä, myös asunto-osakkeen, jollei se ole perheen asuntona.

ilman puolison lupaa kirjoitti:

irtainta omaisuutta kyllä, myös asunto-osakkeen, jollei se ole perheen asuntona.

Kiinteistöjä saa toki myydä. Ei sille ole mitään estettä (muuta kuin yhteisenä kotina käytetty asunto). Puolisolta ei tarvitse kysellä.

putte kirjoitti:

Kiinteistöjä saa toki myydä. Ei sille ole mitään estettä (muuta kuin yhteisenä kotina käytetty asunto). Puolisolta ei tarvitse kysellä.

putte on oikeassa, muut vastaajat väärässä. Yhteisen asunnon lisäksi avioliittolain 39§:n mukaan puoliso ei voi luovuttaa ilman toisen lupaa seuraavia omaisuuseriä:
"
...
3) irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon;

4) toisen puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä; eikä

5) irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

Toisen puolison suostumus ei kuitenkaan ole 1 momentin 3–5 kohdassa tarkoitetun omaisuuden osalta tarpeen, jos suostumuksen hankkiminen poissaolon tai muun tähän verrattavan esteen vuoksi aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja viivytystä."

Oikeuskäytäntö ei ole ihan niin ankara kuin tuon lukemalla voisi olettaa. Kyllä puoliso käytännössä voi viedä esim. omistamansa television panttilainaamoon tai myydä omia Aku Ankka lehtiään kirpputorilla toiselta kysymättä. Kukaan tuskin edes harkitsee nostavansa kanteen tälläisen ilmeisen vähämerkityksisen luovutuksen takia, varsinkaan kun voi olla hankalaa näyttää että juuri ko. esine on tarkoitettu yhteisesti käytettäväksi tai edes on joskus ollut osa asuntoirtaimistoa ja koska toinen momentti lieventää suostumuksen saamisen tärkeyttä (verrattuna asunnon luovutukseen). AL 39 §:n nämä kohdat tulevat lähinnä sovellettavaksi jos puoliso on tyhjentänyt yhteisen asunnon omin lupineen, esimerkiksi myynyt koko irtaimiston tai pääosan siitä kuolinpesäjobbarille.

putte kirjoitti:

Kiinteistöjä saa toki myydä. Ei sille ole mitään estettä (muuta kuin yhteisenä kotina käytetty asunto). Puolisolta ei tarvitse kysellä.

Näinhän asia on mutta käytännössä jotkut käräjäoikeudet ovat hyvinkin tiukkoja (ehkä jopa tiukempia kuin laki sallisia) luovuttamisrajoitusten kohdalla. Olen kuullut kollegoiltani että mm. Tampereen käräjäoikeus on vaatinut puolison suostumusta jopa rakentamattoman metsätilan kauppaan ja samanlaisia juttuja olen kuullut myös eräistä Keski-Suomen käräjäoikeuksista. Perusteluina on ollut turvata välillisesti yhteistä asuntoa.

Maanmittari kirjoitti:

Näinhän asia on mutta käytännössä jotkut käräjäoikeudet ovat hyvinkin tiukkoja (ehkä jopa tiukempia kuin laki sallisia) luovuttamisrajoitusten kohdalla. Olen kuullut kollegoiltani että mm. Tampereen käräjäoikeus on vaatinut puolison suostumusta jopa rakentamattoman metsätilan kauppaan ja samanlaisia juttuja olen kuullut myös eräistä Keski-Suomen käräjäoikeuksista. Perusteluina on ollut turvata välillisesti yhteistä asuntoa.

Ei käräjäoikeus voi vaatia puolison suostumusta sellaiseen, mihin laki ei suostumusta edellytä. Se olisi nimittäin virkavirhe.

Sen sijaan käräjäoikeus voi vaatia tilan myymiseen puolison suostumuksen TAI vaihtoehtoisesti selvityksen siitä, että ko. tilalla (kauppakirjasta kun ei välttämättä ilmene, että tila on asuinrakennukseton) ei ole myyjän ja hänen puolisonsa yhteistä kotia. Jos selvitys esitetään, puolison suostumusta ei tarvita.