Tieteessä väitteen esittäjällä tunnetusti on näyttötaakka, juuri hänen on osoitettava väitteensä "oikeaksi" tai perustelluksi. Tämä on OK, siis tieteessä.
On varmaan olemassa ns. rajatieteitä joita väitetään tieteeksi. Näihin tieteen kriteerien soveltaminen on OK, edellisen perusteella.
Mutta entäpä ne "rajatieteet" joita ei väitetä tieteeksi, millä perusteella niihin pitäisi soveltaa tieteen kriteereitä? Miksi rajatieteilijällä olisi näyttötaakka esittämistään väitteistä kun hän ei väitä olevansa tieteen edustaja?
Tieteen kriteerit
crocket-cricket
11
2866
Vastaukset
- BuddhistXC
Tieteessä väitteen esittäjällä ei ole todistustaakkaa. Se että jotakin väitettä ei ole todistettu oikeaksi, ei kuitenkaan osoita että väite ei ole totta.
Älä mene ateistien syöttömääm hahrhaoppiin jonka mukaan jumalaa ei ole, koska jumalan olemassaolosta ei ole näyttöä. Eihän siitäkään että maanulkopuolisesta elämästä ei ole näyttöä, niin eihän siitä voi vetää sellaista johtopäätöstä että maan ulkopuolella ei ole elämää.
Jos haluat ymmärtää tiedettä ja opiskella tieteellistä maailmankatsomusta, suosittelen että pysyttelet kaukana ateisteista. Juttusi osoittaa että olet jo omaksunut osan heidän harhaopeistaan.- ei kai ole olemassa
Väittääkö joku että uskonto on tiedettä johon sisältyy jonkinlainen todistustaakka?
- tieteessä
todistustaakka tulee välittömästi niille jotka väittävät että jokin heidän uskomuksensa on totta.
Tuossa tilanteessa tieteilijöillä ei ole mitään suurempaa todistustaakkaa osoittaa väite vääräksi.
Syy on siinä että tiede ei ole väittänyt ensiksi mitään.
Kun rajatieteilijä tulee sanomaan että varpuni toimii aivan varmasti, ja sitten tiedemies kysyy että millä periaatteella, ja rajatieteilijä vastaa että magneettisen säteilyn perusteella, niin tämän jälkeen rajatieteilijällä on todistustaakka.
Toki tieteilijät voivat tutkia asiaa ja osoittaa rajatieteilijän väitteet vääriksi, mutta varsinaisesti tieteentekijällä ei ole minkäänlaista velvollisuutta sitä tehdä.
Toimintatapa on ihan sama missä tahansa asiassa.
Ajattele että menet kauppaan ja kauppias väittää että: "nämä (stereot) ovat maailman paras imuri. Johto vaan seinään, tuosta kaappi kouraan ja sitten osoitat kädellä kohti pölypalloja ja kyllä tulee puhdasta jälkeä."
Jos asiakas sanoo että "älä nyt saatana viitsi, sinun puheissasi ei ole mitään järkeä, ja tiedekin sanoo näin, blaa blaa blaa..." niin virheen osoittaminen ei suinkaan lankea asiakkaan harteille vaan myyjän harteille, eli rajatieteilijän harteille.
Myyjä on vastuussa siitä mitä kauppaa. Samalla tavalla väittäjä on vastuussa siitä mitä väittää.
Jopa laissa on määrätty se että myyjällä (eli väitteen esittäjällä) on velvollisuus todistaa väitteensä oikeaksi. Asiakashan ei välttämättä tiedä lainkaan että millainen toimintaperiaate jollakin koneella on. Joku täysin tietämätön ihminen voi uskoa myyjän väitteitä ja ohjeita stereoimurin käytöstä ja tehosta.
Jos ja kun kolmas osapuoli, eli tieteilijä tai skeptikko tulee sitten kauppaan samaan aikaan ja neuvoo asiakkaalle kuinka myyjä huijaa häntä, ja kauppias sanoo että "osoita missä olen väärässä", niin tieteentekijällä tai skeptikolla ei ole velvollisuutta osoittaa yhtään mitään, sen sijaan kauppiaalla on.
Joten tämän perusteella kaikkia rajatieteilijöiden väitteitä ja erityisesti rajatieteilijöitä (homeopaatit, astrologit, selvänäkijät, meediot, kaivonkatsojat, ufo kanavoijat, jne. jne. jne.) koskee se että heillä on velvollisuus todistaa sanansa oikeaksi.
Elleivät he sitä tee, siihen asti heidän mielipiteistään saa ja pitääkin olla erimieltä.
Rajatieteilijät yrittävät aina kääntää todistustaakan skeptikoiden harteille, mutta se ei vain ole oikein. Skeptikoilla ei ole penniäkään kiinni niissä väitteissä, sen sijaan rajatieteilijöillä on.
Vaikka rajatieteilijä ei väittäisi olevansa tieteen edustaja, on hänellä kuitenkin todistustaakka, aivan kuten tuossa myyjä-asiakas esimerkissä osoitin.
Ei myyjäkään mikään tiedemies ole. Älkääkä menkö nyt helppoon. Myyjä voi tosiaan olla joku palkattu kuupo, mutta myyjä voi olla myös yksityinen helppoheikki joka myy kaikenlaista käärmeenmyrkkyä.
Selvänäkijät ja muut sellaiset eivät väitä olevansa tieteilijöitä, mutta asiakaan turvallisuuden kannalta heitä sitää ihan lain voimalla se todistustaakka. Pelkät paskapuheet, eli hyvä supliikki puhua jokin asiakas ympäri, uskomaan väitteieiinsä, ei riitä. Vaan myyjällä on velvollisuus osoittaa asiakkaalle se että hänen tuotteensa todellakin toimii niinkuin on luvattu. Eikä siihen riitä se, että "tule kokeilemaan, niin puhun sinut pyörryksiin", vaan voimien tai taitojen täytyy kyetä toimimaan myös testitilanteessa tai muuten taikavoimat ovat pelkkää huijausta.- Maukka Perusjätkähkö
Nytpä sitten vaan on eri aloilla olemassa erilaisia perusoletuksia, joita ei katsota tarpeelliseksi todistaa, vaan ne ovat alalla hyväksytty lähtökohta, eräänlainen kivijalka jonka varaan homma rakentuu. Ehkä niiden todistaminen ei ole edes mahdollista.
Tällaisia perusoletuksia löytyy niinkin eksaktilta alalta kuin puhtaasta matematikaasta, muista aloista nyt puhumattakaan. Eli niitä on pakko olla jopa sellaisessa tieteessä joka ei ole lainkaan tekemisissä aineellisen maailman kanssa. Aineellisen maailman kanssa tekemisissä olevassa tieteessä - kuten fysiikassa - perusoletuksia on vaikka "hurumykket" kun vaan joku viitsii ruveta niitä kaivelemaan esiin.
Voisi ajatella että "rajatieteen" perusoletukset ovat tieteessä hyväksyttyjä perusoletuksia laajempia tai ehkä erityyppisiä.
Uskonnossa vähän sama juttu. Uskonto perustuu jumaluuden oletukselle, eikä uskonto tietenkään katso olevansa todistustaakan kantaja Jumalan olemassaolon suhteen. Jumala on eräs perusoletus jonka varaan uskonto rakentuu. Ilman Jumala-oletusta uskontoa ei olisi.
Esimerkkisi tiettyyn tarkoitukseen rakennetun laitteen toiminnan väärästä esittämisestä on tässä yhteydessä outo. Ei tuollainen täytä rajatieteen tunnusmerkkejä! Tässä todellisuudessahan me emme tiedä mihin tarkoitukseen mikään on rakennettu - tai sanotaan vaikka ettei ole objektiivista perustetta väittää että esim. ruoho olisi olemassa siksi että lehmä voisi sitä syödä. Todellisuus meidän ympärillämme on paljon moniselitteisempi kuin esittämäsi kodinkonekauppa-esimerkki.
Minun mielestäni tieteen kriteerejä voi soveltaa vain tieteeseen ja tieteessäkin itse asiassa on perusoletukset joita ei tarvitse (eikä edes voi) todistaa oikeiksi.
Rajatieteeseen ei mielestäni voi soveltaa tieteen kriteerejä koska se ei edes väitä tiedettä olevansa. Rajatieteessäkin on omat perusoletuksensa eikä perusoletusten suhteen voi olla mitään todistustaakkaa.
Esimerkiksi "selvänäkemiseen" ei voi soveltaa fysiikan kriteerejä. Selvänäkijä ei ole velvollinen antamaan tieteelliset kriteerit täyttävää selvitystä siitä miten selvänäkeminen fysiikan kannalta toimii.
Rajatieteessä voi olla myös oma terminologiansa. Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä.
Tämä mielestäni vetää (tieteelliseltä) skeptismiltä maton pois jalkojen alta. - eikä missi eikä misis
Maukka Perusjätkähkö kirjoitti:
Nytpä sitten vaan on eri aloilla olemassa erilaisia perusoletuksia, joita ei katsota tarpeelliseksi todistaa, vaan ne ovat alalla hyväksytty lähtökohta, eräänlainen kivijalka jonka varaan homma rakentuu. Ehkä niiden todistaminen ei ole edes mahdollista.
Tällaisia perusoletuksia löytyy niinkin eksaktilta alalta kuin puhtaasta matematikaasta, muista aloista nyt puhumattakaan. Eli niitä on pakko olla jopa sellaisessa tieteessä joka ei ole lainkaan tekemisissä aineellisen maailman kanssa. Aineellisen maailman kanssa tekemisissä olevassa tieteessä - kuten fysiikassa - perusoletuksia on vaikka "hurumykket" kun vaan joku viitsii ruveta niitä kaivelemaan esiin.
Voisi ajatella että "rajatieteen" perusoletukset ovat tieteessä hyväksyttyjä perusoletuksia laajempia tai ehkä erityyppisiä.
Uskonnossa vähän sama juttu. Uskonto perustuu jumaluuden oletukselle, eikä uskonto tietenkään katso olevansa todistustaakan kantaja Jumalan olemassaolon suhteen. Jumala on eräs perusoletus jonka varaan uskonto rakentuu. Ilman Jumala-oletusta uskontoa ei olisi.
Esimerkkisi tiettyyn tarkoitukseen rakennetun laitteen toiminnan väärästä esittämisestä on tässä yhteydessä outo. Ei tuollainen täytä rajatieteen tunnusmerkkejä! Tässä todellisuudessahan me emme tiedä mihin tarkoitukseen mikään on rakennettu - tai sanotaan vaikka ettei ole objektiivista perustetta väittää että esim. ruoho olisi olemassa siksi että lehmä voisi sitä syödä. Todellisuus meidän ympärillämme on paljon moniselitteisempi kuin esittämäsi kodinkonekauppa-esimerkki.
Minun mielestäni tieteen kriteerejä voi soveltaa vain tieteeseen ja tieteessäkin itse asiassa on perusoletukset joita ei tarvitse (eikä edes voi) todistaa oikeiksi.
Rajatieteeseen ei mielestäni voi soveltaa tieteen kriteerejä koska se ei edes väitä tiedettä olevansa. Rajatieteessäkin on omat perusoletuksensa eikä perusoletusten suhteen voi olla mitään todistustaakkaa.
Esimerkiksi "selvänäkemiseen" ei voi soveltaa fysiikan kriteerejä. Selvänäkijä ei ole velvollinen antamaan tieteelliset kriteerit täyttävää selvitystä siitä miten selvänäkeminen fysiikan kannalta toimii.
Rajatieteessä voi olla myös oma terminologiansa. Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä.
Tämä mielestäni vetää (tieteelliseltä) skeptismiltä maton pois jalkojen alta.En tosin voi esiintyä skeptismin edustajana, koska en täysin sisäistä tieteellisen skeptismin ideaa, mutta noita perusoletuksia voisi ehkä hienosti nimittää premisseiksi.
Rajatiedolla todella on premissinsä kuten tieteelläkin. Osa skeptismistä varmaankin suuntautuu juuri näiden premissien arvosteluun, joka on aika epäortodokisista, mutta ei kaikki.
Kysymys on myös jonkin verran homman toimivuudesta, eli kysymys kuuluu tuottaako homeopatia, astrologia, kaivonkatsominen yms. oikeita tuloksia. Jos rajatiedon kanssa kilpaileva "tieteellinen implementaatio" on olemassa (vaikka eipä yleensä taida olla) niin tuottaako rajatieto siihen verrattuna parempia vai huonompia tuloksia?
Tulosten arviointi on monasti epävarmaa koska täysin objektiivinen vertailu on vaikeaa tai mahdotonta. Ihmiset tekevät valintoja jotka vaikuttavat heihin ja heidän ympäristöönsä. Olosuhteiden vakioiminen on kovin vaikeaa.
Kaivonkatsoja tietääkseni yleensä löytää kaivon paikan. Johtuuko tuo sitten sattumasta vaiko hänen taidostaan? Olisiko "aasinhäntä"-menetelmällä (silmät peitetään ja yritetään kiinnittää seinään piirretylle aasille häntä oikeaan paikkaan;-) löytynyt yhtä hyvä kaivon paikka? Kukapa tietää, yleensä kaivoja tarvitaan vain yksi, joten harva vaivautunee kaivamaan lisää kaivoja selvittääkseen juksasiko se varpumies vai ei.
Tuottaako homeopatia parempia tuloksia kuin lääketieteellisin perustein määrätty lääkitys? Vaikea sanoa sillä mahtaako kukaan olla täysimääräisesti molempien piirissä. Yleensä kai henkilö valitsee vain jomman kumman.
Tuottaako astrologia parempia tuloksia kuin ... hmmm, niin mikä? ... satunnaisesti laadittu "horoskooppi"? Tätäkin on vaikea objektiivisesti tietää sillä astrologia on melko tulkinnallista. Itse asiassa astrologit kertovat että he yrittävät seurata vain tiettyjä "taipumuksia" jotka ihmisten elämällä on, eivätkä varsinaisesti sitä mikä todella tapahtuu. Miten testaat sellaista? Ja sitäpaitsi millainen olisi satunnaisesti laadittu horoskooppi?
Maailmanlopun ennustajat olisivat ehkä meille helppo tapaus? Tarvitsee vain odottaa ennustettuun tuomiopäivään saakka ja katsoa mitä tapahtuu. Toistaiseksi ei kai ole tapahtunut mitään sen kummoisempaa. Mutta toisaalta miten voisimme vaatia 100% onnistumisastetta? Pitäisikö meidän olettaa että kaikki maailmanlopun ennustajat ovat yhtä hyviä? Entäpä jos joukossa on vilttiketju ja vain yksi "oikea" ennustaja? Miten testaisimme olisiko satunnainen arvaus yhtä hyvä kuin maailmanlopun ennustajan julistus? Voisimme tietysti pelata varman päälle ja sanoa että maailmanloppu ei tule koskaan, mutta entäpä jos se tuleekin ja joku ennustaja ennusti päivällä pieleen, onko hän väärässä ja me oikeassa? - testicles
>> Ajattele että menet kauppaan ja kauppias väittää että: "nämä (stereot) ovat maailman paras imuri. Johto vaan seinään, tuosta kaappi kouraan ja sitten osoitat kädellä kohti pölypalloja ja kyllä tulee puhdasta jälkeä."
Keskimääräisen henkilön lienee aika helppo testata pitääkö esitetty väite paikkansa. Epäilemättä hän tietää miten pölynimuri toimii ja voi ehkä jopa vertailla imurointitulosta johonkin toiseen imuriin (joka on ihan oikeasti pölynimuri). Ihan oikeita pölynimureita on saatavissa runsaasti. Jos kyseessä on maailman paras imuri niin työtuloksen pitäisi ylittää kaikki hänen aiempien imurien kanssa kokemansa. Tulkinnanvaraa tuskin jää. Maukka Perusjätkähkö kirjoitti:
Nytpä sitten vaan on eri aloilla olemassa erilaisia perusoletuksia, joita ei katsota tarpeelliseksi todistaa, vaan ne ovat alalla hyväksytty lähtökohta, eräänlainen kivijalka jonka varaan homma rakentuu. Ehkä niiden todistaminen ei ole edes mahdollista.
Tällaisia perusoletuksia löytyy niinkin eksaktilta alalta kuin puhtaasta matematikaasta, muista aloista nyt puhumattakaan. Eli niitä on pakko olla jopa sellaisessa tieteessä joka ei ole lainkaan tekemisissä aineellisen maailman kanssa. Aineellisen maailman kanssa tekemisissä olevassa tieteessä - kuten fysiikassa - perusoletuksia on vaikka "hurumykket" kun vaan joku viitsii ruveta niitä kaivelemaan esiin.
Voisi ajatella että "rajatieteen" perusoletukset ovat tieteessä hyväksyttyjä perusoletuksia laajempia tai ehkä erityyppisiä.
Uskonnossa vähän sama juttu. Uskonto perustuu jumaluuden oletukselle, eikä uskonto tietenkään katso olevansa todistustaakan kantaja Jumalan olemassaolon suhteen. Jumala on eräs perusoletus jonka varaan uskonto rakentuu. Ilman Jumala-oletusta uskontoa ei olisi.
Esimerkkisi tiettyyn tarkoitukseen rakennetun laitteen toiminnan väärästä esittämisestä on tässä yhteydessä outo. Ei tuollainen täytä rajatieteen tunnusmerkkejä! Tässä todellisuudessahan me emme tiedä mihin tarkoitukseen mikään on rakennettu - tai sanotaan vaikka ettei ole objektiivista perustetta väittää että esim. ruoho olisi olemassa siksi että lehmä voisi sitä syödä. Todellisuus meidän ympärillämme on paljon moniselitteisempi kuin esittämäsi kodinkonekauppa-esimerkki.
Minun mielestäni tieteen kriteerejä voi soveltaa vain tieteeseen ja tieteessäkin itse asiassa on perusoletukset joita ei tarvitse (eikä edes voi) todistaa oikeiksi.
Rajatieteeseen ei mielestäni voi soveltaa tieteen kriteerejä koska se ei edes väitä tiedettä olevansa. Rajatieteessäkin on omat perusoletuksensa eikä perusoletusten suhteen voi olla mitään todistustaakkaa.
Esimerkiksi "selvänäkemiseen" ei voi soveltaa fysiikan kriteerejä. Selvänäkijä ei ole velvollinen antamaan tieteelliset kriteerit täyttävää selvitystä siitä miten selvänäkeminen fysiikan kannalta toimii.
Rajatieteessä voi olla myös oma terminologiansa. Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä.
Tämä mielestäni vetää (tieteelliseltä) skeptismiltä maton pois jalkojen alta.Rajatieteilijät taitavat silloin tällöin käyttää kieltä juuri, kuten esitit:
"Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä."
Se tekee kaivonkatsonnasta suoraan huijausta. Kuuntelijalla ei ole vastuuta otaksua, että sanoilla olisi eri merkitys juuri tällä kertaa kuin yleensä. Jos kaivonkatsoja myöhemmin väittää, että oma syynne, kun ette tajunneet, että minun magnetismini on eri asia kuin se yleisesti tarkoitettu, niin kyseessä on silkka huijaus. Jos taas kaivonkatsoja aloittaessaan huolellisesti selittää, että minun magnetismi-sanani ei tarkoita sitä yleistä magnetismia, aan aivan eri asiaa, niin kuulija voi hyvin pyytää perusteluja.
Matematiikassa käsitteet on yhteisesti sovittu samoin kuin vaikkapa shakkipelissä. Silloin on helppo todentaa, vastaavatko tulokset lähtöoletuksia. Hyvin harvassa tieteessä on näin onnellinen tilanne, joten alkuoletuksiin on voitava luottaa. juuri siinä rajatieteilijät joko huiputtavat tai haksahtavat; he pelaavat aivan omaa peliään omalla pelilaudallaan ja kimpaantuvat, jos pelisääntöjä udellaan.- testicles
sharyn kirjoitti:
Rajatieteilijät taitavat silloin tällöin käyttää kieltä juuri, kuten esitit:
"Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä."
Se tekee kaivonkatsonnasta suoraan huijausta. Kuuntelijalla ei ole vastuuta otaksua, että sanoilla olisi eri merkitys juuri tällä kertaa kuin yleensä. Jos kaivonkatsoja myöhemmin väittää, että oma syynne, kun ette tajunneet, että minun magnetismini on eri asia kuin se yleisesti tarkoitettu, niin kyseessä on silkka huijaus. Jos taas kaivonkatsoja aloittaessaan huolellisesti selittää, että minun magnetismi-sanani ei tarkoita sitä yleistä magnetismia, aan aivan eri asiaa, niin kuulija voi hyvin pyytää perusteluja.
Matematiikassa käsitteet on yhteisesti sovittu samoin kuin vaikkapa shakkipelissä. Silloin on helppo todentaa, vastaavatko tulokset lähtöoletuksia. Hyvin harvassa tieteessä on näin onnellinen tilanne, joten alkuoletuksiin on voitava luottaa. juuri siinä rajatieteilijät joko huiputtavat tai haksahtavat; he pelaavat aivan omaa peliään omalla pelilaudallaan ja kimpaantuvat, jos pelisääntöjä udellaan.Totta ihmeessä sama sana voi eri viitekehyksissä omata erilaisen merkityksen. Ei kaivonkatsojan tarvitse asiakkaalleen selvittää sitä että hän ei satu olemaan fysiikan tohtori, vaan - yllätys yllätys - kaivonkatsoja, perinteinen kansanmies joka nimittää "magnetismiksi" sitä mitä hänelle parhaiten sattuu kulloinkin sopimaan. Kai se jokainen näkee ja ymmärtää.
Ei kaivonkatsoja asiakkaallen muuta "myy" kuin sen lopputuotteen, eli kaivon paikan. Metodit joilla hän tuohon lopputulokseen päätyy ja se terminologia jota hän oman oppinsa sisällä käyttää ovat asiakkaalle toisarvoisia asioita.
Ei ei ei, kaivonkatsonta ei todellakaan ole huijausta _sen takia_ mitä kaivonkatsoja "magnetismillaan" tarkoittaa. Muilla perusteilla sen voi vallan hyvin tuomita huijaukseksi, mutta ei sillä että kaivinkatsojan käyttämä termi "magnetismi" ei ole yhteensopiva fysiikan kanssa! Ko. kansanmiestä ei mitenkään voi velvoittaa olemaan fysiikan asiantuntija.
Vaikuttaako fysiikan mukaan magnetismi voimakkasti tavalliseen varpuun? Onko pohjoisnavalla suuri määrä puista irrallisia varpuja jotka maamagnetismi on sinne vetänyt? Eiköhän yleisesti ole tiedossa etteipä taida fysiikan tarkoittama magnetismi tässä vaikuttaa, joten eiköhän tuostakin pitäisi snaijata että ihan eri viitekehyksissä mennään.
Jos asiakas ymmärtää väärin alan terminologian niin eiköhän se ole vain hänen oma häpeänsä. Kukaan kaivonkatsoja tuskin väittää että hänen tarkoittamansa magnetismi olisi sitä mistä fysiikan kirjoissa puhutaan. Asiakkaan ei pidä vetää hätäisiä johtopäätöksiä.
Ilman muuta uskon että kaivonkatsominen on huijausta. Ennen kaikkea siinä huijaa kaivonkatsoja itseään, tietämättään. Ihminen on ihme otus. Todellisuudessa hän löytää kaivon juuri siitä paikasta - pajupuskan vierestä - josta terve maalaisjärki sen kehoittaa löytämään. Mutta huom: hänellä on oman alansa sisällä oikeus omaan terminologiaan, eikä _se_ ole huijausta! - testicles
sharyn kirjoitti:
Rajatieteilijät taitavat silloin tällöin käyttää kieltä juuri, kuten esitit:
"Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä."
Se tekee kaivonkatsonnasta suoraan huijausta. Kuuntelijalla ei ole vastuuta otaksua, että sanoilla olisi eri merkitys juuri tällä kertaa kuin yleensä. Jos kaivonkatsoja myöhemmin väittää, että oma syynne, kun ette tajunneet, että minun magnetismini on eri asia kuin se yleisesti tarkoitettu, niin kyseessä on silkka huijaus. Jos taas kaivonkatsoja aloittaessaan huolellisesti selittää, että minun magnetismi-sanani ei tarkoita sitä yleistä magnetismia, aan aivan eri asiaa, niin kuulija voi hyvin pyytää perusteluja.
Matematiikassa käsitteet on yhteisesti sovittu samoin kuin vaikkapa shakkipelissä. Silloin on helppo todentaa, vastaavatko tulokset lähtöoletuksia. Hyvin harvassa tieteessä on näin onnellinen tilanne, joten alkuoletuksiin on voitava luottaa. juuri siinä rajatieteilijät joko huiputtavat tai haksahtavat; he pelaavat aivan omaa peliään omalla pelilaudallaan ja kimpaantuvat, jos pelisääntöjä udellaan."alkuoletuksiin on voitava luottaa. juuri siinä rajatieteilijät joko huiputtavat tai haksahtavat; he pelaavat aivan omaa peliään omalla pelilaudallaan ja kimpaantuvat, jos pelisääntöjä udellaan."
Siinäpä se varsinainen pointti onkin että kaikki alkuoletukset ovat periaatteessa mielivaltaisia niin tieteessä kuin rajatieteessäkin. Ei alkuoletuksia voi todistaa millään vaan ne ovat kivijalka jonka päälle oppirakennelma rakentuu. Oletuksia on pakko tehdä, sillä ilman niitä ei ole mitään.
Jokaiseen aineellisen maailman kanssa tekemisissä olevaan alaan sisältyy epälukuinen määrä oletuksia joista emme ole jatkuvasti tietoisia. Mielestäni kaikkein kriittisimmät oletukset liittyvät todellisuuden luonteeseen.
Eräs antiikin viisas kertoi tarinaa luolasta jossa palaa nuotio. Luolaan on kahlittu joukko havaintoja tekeviä ihmisiä siten että he näkevät nuotion valon osuvan luolan seinälle. He eivät näe itse nuotiota eivätkä niitä todellisia olioita jotka heittävät varjoja luolan seinälle. He näkevät vain varjokuvat luolan seinällä.
Voi ajatella että me olemme kaikki tuollaisessa tilanteessa. Luulemme katsovamme todellisuutta mutta näemmekin vain varjokuvia luolamme seinällä. Tiede ei ole yhtään sen kummallisemmassa asemassa. Myös tiede näkee vain varjokuvia luolan seinällä, ehkä paljonkin tarkemmin ja monipuolisemmin kuin tavan tallaajat, mutta yhtä kaikki vain varjoja eikä tosiolevaista. - jjkkk
Maukka Perusjätkähkö kirjoitti:
Nytpä sitten vaan on eri aloilla olemassa erilaisia perusoletuksia, joita ei katsota tarpeelliseksi todistaa, vaan ne ovat alalla hyväksytty lähtökohta, eräänlainen kivijalka jonka varaan homma rakentuu. Ehkä niiden todistaminen ei ole edes mahdollista.
Tällaisia perusoletuksia löytyy niinkin eksaktilta alalta kuin puhtaasta matematikaasta, muista aloista nyt puhumattakaan. Eli niitä on pakko olla jopa sellaisessa tieteessä joka ei ole lainkaan tekemisissä aineellisen maailman kanssa. Aineellisen maailman kanssa tekemisissä olevassa tieteessä - kuten fysiikassa - perusoletuksia on vaikka "hurumykket" kun vaan joku viitsii ruveta niitä kaivelemaan esiin.
Voisi ajatella että "rajatieteen" perusoletukset ovat tieteessä hyväksyttyjä perusoletuksia laajempia tai ehkä erityyppisiä.
Uskonnossa vähän sama juttu. Uskonto perustuu jumaluuden oletukselle, eikä uskonto tietenkään katso olevansa todistustaakan kantaja Jumalan olemassaolon suhteen. Jumala on eräs perusoletus jonka varaan uskonto rakentuu. Ilman Jumala-oletusta uskontoa ei olisi.
Esimerkkisi tiettyyn tarkoitukseen rakennetun laitteen toiminnan väärästä esittämisestä on tässä yhteydessä outo. Ei tuollainen täytä rajatieteen tunnusmerkkejä! Tässä todellisuudessahan me emme tiedä mihin tarkoitukseen mikään on rakennettu - tai sanotaan vaikka ettei ole objektiivista perustetta väittää että esim. ruoho olisi olemassa siksi että lehmä voisi sitä syödä. Todellisuus meidän ympärillämme on paljon moniselitteisempi kuin esittämäsi kodinkonekauppa-esimerkki.
Minun mielestäni tieteen kriteerejä voi soveltaa vain tieteeseen ja tieteessäkin itse asiassa on perusoletukset joita ei tarvitse (eikä edes voi) todistaa oikeiksi.
Rajatieteeseen ei mielestäni voi soveltaa tieteen kriteerejä koska se ei edes väitä tiedettä olevansa. Rajatieteessäkin on omat perusoletuksensa eikä perusoletusten suhteen voi olla mitään todistustaakkaa.
Esimerkiksi "selvänäkemiseen" ei voi soveltaa fysiikan kriteerejä. Selvänäkijä ei ole velvollinen antamaan tieteelliset kriteerit täyttävää selvitystä siitä miten selvänäkeminen fysiikan kannalta toimii.
Rajatieteessä voi olla myös oma terminologiansa. Ei esim. ole mitenkään selvää että kaivonkatsoja tarkoittaisi fysiikan tuntemaa magnetismia mainitessaan sanan "magnetismi". Kaivonkatsojien piirissä termillä magnetismi voi olla oma, fysiikan terminologiasta eroava merkityksensä.
Tämä mielestäni vetää (tieteelliseltä) skeptismiltä maton pois jalkojen alta.Matematiikan yksi perusoletus on, että lukumääriä voi laskea, ja näitä lukumääriä kuvaa luonnolliset luvut. Sitten ne on tarkasti määritelty aksioomilla. Toinen on, että logiikan säännöt toimivat. Alkaisiko joku oikeasti väittämään edellämainittuja palturiksi? Kysymys kuuluukin, mitä muita perusoletuksia matematiikassa muka on? Muista, että määritelmä on eri asia kuin perusoletus.
Pseudotieteilijät usein vetoavat juuri tuohon "epätieteellisyyteen" väistellessään vaatimuksia väitteidensä todentamiseen.
Mutta jospa ei sotketa tiedettä heidän huuhaajuttuihinsa, vaan osoitetaan itse hiukan skeptisyyttä pseudotieteen hurjiin väittämiin, niin ollaan aivan samassa asemassa kuin kuluttaja epäillessään niitä pölynimurikauppiaan hämmästyttäviä ylistyssaarnoja kaupittelemastaan tuotteesta. Pseudotieteilijän mukaan myyntiargumentteja ei saisi sen enempää arvostella kuin vaatia todennettavaksi, koska pölynimurin kaupittelu ei ole tiedettä. ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400005338546Aamuseuraa/rehevää naista
uhkean rehevät m-xxxl naiset/rouvat/pari 18-80v kutsu luokses 31.1 aamusta päiväpanoille 32v hetero mies.oon innokas nuo4367224h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?72193Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy1601184Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja17816Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.39745Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo57732Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?68706- 46705
En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.36647