Lamat tulevat ja menevät. Nyt näköpiirissä olevan suhdannetaantuman merkitystä ei kannata liioitella vain sen takia, että vastustaisi porvarihallitusta. Talouden tila on aina yhteinen asiamme, olipa hallitus minkä värinen tahansa.
Suhdannelamaa paljon vakavampi ongelma siintää jo silmissä. Väestön ikääntyminen keikauttaa huoltosuhteen päälaelleen ja tähän ministeri Katainen on kiinnittänyt vakavaa huomiota. Kataisella on selvästi eniten suhteellisuudentajua hallituksessa näissä talousasioissa, kun taas vastaavasti pääministerillä asiat ovat aika ajoin pahasti hukassa.
Katainen on laskenut, että tarvitsisimme 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa, jotta huoltosuhde olisi vuonna 2020 sama kuin nykyisin. Katainen kuten kaikki muutkin pitävät erittäin epätodennäköisenä, että asia saataisiin tätä kautta korjattua. Vaihtoehtoina ovat siis elintason laskeminen tai pysyminen korkeintaan ennallaan taikka talouden olennainen tehostuminen.
Suomessa elintaso on varsin korkealla eikä hienoinen lasku sinänsä tee kellekään kipeää, jos pidetään huoli siitä, että kaikkien toimeentulo kuitenkin turvataan. Osmo Soininvaara on joskus esittänyt, että noin 2000 euron kuukausitulon jälkeen toimeentulon kasvu ei enää ole ihmisille välttämätön, vaan tämän rajan jälkeen ollaan jo valmiita vaihtamaan rahaa vapaa-aikaan. On ihan hienoa, jos uusi tilanne saa ihmiset koko kansana miettimään sitä, mihin elinaikansa käyttää.
Talouden tehostuminen on ollut iskusanana jo parikymmentä vuotta läpi yhteiskunnan, myös julkisella sektorilla. Tuottavuutta on lisätty jatkuvasti ja työn tuottavuus on eri mittareilla kasvanut räjähdysmäisesti. Työmies on siis kyllä palkkansa ansainnut. Teknologian nousu on ollut tässä tietysti hyvänä apuna. Työn tuottavuuden tehostamisessa on ehkä kuitenkin tie alettu kulkea jo loppuun. Tämän jälkeisten tehostamisten vaikutus saattaa olla enää marginaalinen. Sen vuoksi pitää miettiä rakenteellista tehostamista.
Rakenteellisen tehostamisen osalta pitäisi löytää talvisodan henkeä. Tarpeettomilta alueilta pitää siinä sodassa perääntyä ja kaivautua vahvoihin asemiin siellä, missä linnoittautumistoimet ovat riittävän vahvoja. Valitettavasti meillä on tässä kohdin myös Terijoen hallituksen henkeä eli kepulaisuutta.
Meillä Suomessa etulinjan taistelijat ovat olleet yritykset, kun rakennemuutoksia on tehty. Poliitikot ovat eri tavoin vaikerrelleet ja kitisseet perässä. Metsäteollisuus on tässä nyt jatkuvassa vahtivuorossa. Se ampuu kovilla ja kipeää tekee. Meillä on teollisuutta heitelty aikanaan aluepolitiikan nimissä vähän joka niemeen ja notkelmaan. Nyt metsäteollisuus on päättänyt, että sellainen saa riittää. Siksi irtisanomistoimet kohdistuvat pääosin Kepulandiaan. Kun ei ole halua yhteiseen järkevään aluepolitiikkaan vapaaehtoisesti, se tehdään sitten pakolla kuten nyt on nähty.
Talvisodan henkeä olisi virittää taloutemme rakenne ainakin alueellisesti tehokkaammaksi. Yrityselämä ei harjoita himmelipolitiikkaa, vaikka pääministeri Vanhanen sellaista haikaileekin. Vaikka kyselyselvitysten mukaan ihmiset haluaisivatkin asua maalla väljästi omakotitaloissaan, yritykset eivät halua sijoittua tämän ihmisten haaveen perässä. Yritykset sijoittuvat sinne, missä toiminta on tehokkainta, vaikka Matti Vanhanen puutarhanhoitoideoineen kuinka haraisi vastaan.
Kun meillä olisi kansakuntana varaa tehostaa talouttamme puhaltamalla yhteiseen hiileen, miksi emme tee sitä. Ei meillä oikein minkäänmoinen korpiteollisuus enää menesty, kun Alkostakin saa suht halvalla. Miksi siis ylläpidämme auringonlaskun rähjälöitä vuodesta toiseen ilman, että niihin palkataan edes museonhoitajaa.
Niin miksi? Kepu saa suurimman kannatuksensa näistä tuppukylistä ja se puolustaa niiden olemassaolon oikeutta henkeen ja vereen, maksoi mitä maksoi. Ja maksaahan se. Sen suomalaiset saavat tulla havaitsemaan vuoden 2010 jälkeen, kuten ministeri Katainen nyt järkevästi varoittaa.
Talouden kova haaste
17
512
Vastaukset
- not harder
Erittäin hyvä kirjoitus, joka toivottavasti saa aikaan ansaitsemansa keskustelun. Voin todella yhtyä lähes kaikkeen ja siksi keskitynkin asiaan, jonka uskon tuntevani MPP:tä paremmin.
Olen nimittäin voimakkaasti eri mieltä siitä, voidaanko kaikkea toimintaa vielä tehostaa. Jos puhutaan siitä, millä nopeudella paperiradat liikkuvat ja montako tuntia työtä käytetään yhden vanerikuution tekemiseen jne, on todella niin, että saatetaan jo olla äärirajoilla ainakin sikäli, että ei ole erityisen kannattavaa investoida näiden tehostamiseen.
Sensijaan ihmisten välisessä toiminnassa, informaation välityksessä ja hyväksikäytössä ja sitä kautta jatkuvasti tärkeämmiksi tulevissa johtamis- ja palvelutehtävissä on vielä erittäin paljon tekemistä.
Otan nyt negatiivisen esimerkin, jossa tehokkuus ei ehkä ole tärkeää, mutta voiko joku kuvitella, että sellaisessa työympäristössä, jota seurakunnat ovat, toiminta olisi tehokasta. Autoritäärinen johtaminen ja toistensa kyräily heikentää tehokkuutta varmasti. Mutta ei ole kysymys vaan johtamisesta. Itse olen pari kertaa potilaana sairaalassa tarkkaillut työn tehokkuutta ja todennut, ettei se juuri voisi tehottomanpaa. Jyrkät ammattirajat, informaation heikko kulku ja jatkuva muu sekoilu vähentävät ratkaisevasti tehokkuutta. Paljon pahempaa tietysti on, että tällaisia ongelmia on erittäin paljon myös yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Otan positiivisen esimerkin erittäin hyvin tuntemaltani alalta, tietohallinnosta. Itse olen siinäkin elänyt jyrkkien ammattirajojen ja hierarkioiden aikaa, mutta tarkkilkaapa uudempaa ammattia, mikrotukihenkilöitä. Sama henkilö kantaa tietokonepaketin luoksesi, purkaa sen, asentaa ja vielä opastaa ja parhaimmillaan tekee sen ystävällisesti ja vie vielä roskat mukanaan.
Olen monasti miettinyt miten tehokkassti toimiva yhteisö, jossa ei olisi turhia hierarkioita, ei henkilöiden välistä kateutta ja muita skismoja, voisi työskennellä. Enemmän tai vähemmän tällaisia yhteisöjä on olemassa. Esimerkkinä ovat monet ulkoistetutut toiminnot, kuten Ylelle ohjelmia toimittavat yhtiöt.
Nyt tietysti voidaan sanoa, että meillä ollaan yhtä tehokkaita kuin muissa maissa. Ehkä näin, mutta se vain kertoo tehottomuudesta muualla.
Pienenä kevennyksenä kuulin kerran, että kyllä fyysisessäkin työssä tehostamista löytyy. Lihan leikkaaminen kylmissä tiloissa on kuulemma Suomessa tehotonta kylmävarustuksen takia. Saksassa lihanleikkaajat vastaaviss tiloissa toimivat sen verran ripeästi, että tarkenevat t-paidoissa.- Niinpä niin
Ottamaasi sairaala esimerkki on luokoton, suomalainen sairaanhoito kestää kyllä tarkkailun mikäli tehokkuudesta on kyse. Täällä on verrokkimaita huomattavasti edullisemmat hoitomaksut ja myös hoidon tulokset ovat hyviä. Suomessa on hoitohenkilökunnan mitoitus noin neljänneksen pienempi kuin mm. Ruotsissa -Norjasta puhumattakaan. Hierarkkisuus on välttämätön alalla jossa on vastuullisuus korkea, käytännössä sairaaloiden työtehtävien rakennetta määritellään varsin monessa laissa. Tehokkuutta ei siis lisää se, että korkeimmin koulutettu tekee kaikkea, vaikkakin hänellä voisi siihen valmiudet olla, vaan ihmiset tekevät osaamisensa ja lainsäädännöllisten rajojen puitteissa tehtäviään. Informaation kulkua säädellään varsin tarkoin, potilasasioiden tietosuoja on kohtalaisen korkea, se on myös ongelma. Työtehokkuus on varsin monen asian summa.
Suomen terveydenhuollon ongelma on lähinnä laitosvaltaisuus, joka vie sekä varoja ja henkilöresusseja. Toimimaton avohoito on vaikiea pullonkaula.
Mikäli kaavailut hoitohenkilökunnan julkisesta rekisteristä toteutuu, olemme luultavasti myös edelleen pahenevan henkilöstöpulan kanssa tekemisissä. Raskas työ, huono palkkakehitys, urakehityksen puute ja vielä henkilökohtaisten tietojen julkisuus, ovat sellainen yhtälö, jonka vuoksi kannattaa miettiä toisille aloille hakeutumista. - eri mieltä
Niinpä niin kirjoitti:
Ottamaasi sairaala esimerkki on luokoton, suomalainen sairaanhoito kestää kyllä tarkkailun mikäli tehokkuudesta on kyse. Täällä on verrokkimaita huomattavasti edullisemmat hoitomaksut ja myös hoidon tulokset ovat hyviä. Suomessa on hoitohenkilökunnan mitoitus noin neljänneksen pienempi kuin mm. Ruotsissa -Norjasta puhumattakaan. Hierarkkisuus on välttämätön alalla jossa on vastuullisuus korkea, käytännössä sairaaloiden työtehtävien rakennetta määritellään varsin monessa laissa. Tehokkuutta ei siis lisää se, että korkeimmin koulutettu tekee kaikkea, vaikkakin hänellä voisi siihen valmiudet olla, vaan ihmiset tekevät osaamisensa ja lainsäädännöllisten rajojen puitteissa tehtäviään. Informaation kulkua säädellään varsin tarkoin, potilasasioiden tietosuoja on kohtalaisen korkea, se on myös ongelma. Työtehokkuus on varsin monen asian summa.
Suomen terveydenhuollon ongelma on lähinnä laitosvaltaisuus, joka vie sekä varoja ja henkilöresusseja. Toimimaton avohoito on vaikiea pullonkaula.
Mikäli kaavailut hoitohenkilökunnan julkisesta rekisteristä toteutuu, olemme luultavasti myös edelleen pahenevan henkilöstöpulan kanssa tekemisissä. Raskas työ, huono palkkakehitys, urakehityksen puute ja vielä henkilökohtaisten tietojen julkisuus, ovat sellainen yhtälö, jonka vuoksi kannattaa miettiä toisille aloille hakeutumista.sairaaloiden tehokkuudesta aivan riippumatta verrokkimaista. Enkä ole asiassa yksin. Eräs parhaita analyytikoista tässä oli Tekniikka ja Talous-lehden perusinsinööri Veijo Miettinen, vaikka kysymys on osittain huumoria viljelevästä pakinoitsijasta. Hän tietysti otti esimerkiksi tuotantotekniikan insinöörin, joka parantaisi kolmanneksella sairaaloiden tuottavuutta muutamassa kuukaudessa palvelun samalla parantuessa. Tiedän kyllä, että ongelma on kansainvälinen.
Eräs liiketoiminnan ulkomainen professori, jonka nimeä en muista, totesi, että on järjetöntä, että lääkärit ottavat vastaavat potilaita ja samalla johtavat sairaalaa ilman ammattitaitoa. Se on sama kuin pankin pääjohtaja välillä kävisi kassanhoitajana tai ehkäpä paremmin päinvstoin. Onneksi HUS:issa on otettu pääjohtajaksi muu muin lääkäri. Ehkä se auttaa, vaikka edelleen on kyse henkilöstä, joka on palvellut vain julkista sektoria. - edelliseen
eri mieltä kirjoitti:
sairaaloiden tehokkuudesta aivan riippumatta verrokkimaista. Enkä ole asiassa yksin. Eräs parhaita analyytikoista tässä oli Tekniikka ja Talous-lehden perusinsinööri Veijo Miettinen, vaikka kysymys on osittain huumoria viljelevästä pakinoitsijasta. Hän tietysti otti esimerkiksi tuotantotekniikan insinöörin, joka parantaisi kolmanneksella sairaaloiden tuottavuutta muutamassa kuukaudessa palvelun samalla parantuessa. Tiedän kyllä, että ongelma on kansainvälinen.
Eräs liiketoiminnan ulkomainen professori, jonka nimeä en muista, totesi, että on järjetöntä, että lääkärit ottavat vastaavat potilaita ja samalla johtavat sairaalaa ilman ammattitaitoa. Se on sama kuin pankin pääjohtaja välillä kävisi kassanhoitajana tai ehkäpä paremmin päinvstoin. Onneksi HUS:issa on otettu pääjohtajaksi muu muin lääkäri. Ehkä se auttaa, vaikka edelleen on kyse henkilöstä, joka on palvellut vain julkista sektoria.Melko kauan sitten salattiin Ruotsissa tutkimus, jonka mukaan Ruotsissa käytettiin 8 % Ruotsin korkeasta kansantuotteesta terveydenhoitoon ja Kreikassa 2 % prosenttia Kreikan matalasta kansantuotteesta. Ruotsin tulokset olivat jonkun verran paremmat vain lapsikuolleisuudessa. En tietysti halua käyttää Kreikkaa esimerkkinä, mutta en myöskään Ruotsia.
Kannattaisi ratkaisevasti parantaa tehokkuutta julkisissa palveluissa ja siten jopa viedä noita palveluja. Onhan Suomessakin yksittäisiä esimerkkejä valtavista tehoeroista. Lääkärilakon aikana lääkäri toimivat yksityispuolella moninkertaisen tehokkaasti. - sairaaloista
Niinpä niin kirjoitti:
Ottamaasi sairaala esimerkki on luokoton, suomalainen sairaanhoito kestää kyllä tarkkailun mikäli tehokkuudesta on kyse. Täällä on verrokkimaita huomattavasti edullisemmat hoitomaksut ja myös hoidon tulokset ovat hyviä. Suomessa on hoitohenkilökunnan mitoitus noin neljänneksen pienempi kuin mm. Ruotsissa -Norjasta puhumattakaan. Hierarkkisuus on välttämätön alalla jossa on vastuullisuus korkea, käytännössä sairaaloiden työtehtävien rakennetta määritellään varsin monessa laissa. Tehokkuutta ei siis lisää se, että korkeimmin koulutettu tekee kaikkea, vaikkakin hänellä voisi siihen valmiudet olla, vaan ihmiset tekevät osaamisensa ja lainsäädännöllisten rajojen puitteissa tehtäviään. Informaation kulkua säädellään varsin tarkoin, potilasasioiden tietosuoja on kohtalaisen korkea, se on myös ongelma. Työtehokkuus on varsin monen asian summa.
Suomen terveydenhuollon ongelma on lähinnä laitosvaltaisuus, joka vie sekä varoja ja henkilöresusseja. Toimimaton avohoito on vaikiea pullonkaula.
Mikäli kaavailut hoitohenkilökunnan julkisesta rekisteristä toteutuu, olemme luultavasti myös edelleen pahenevan henkilöstöpulan kanssa tekemisissä. Raskas työ, huono palkkakehitys, urakehityksen puute ja vielä henkilökohtaisten tietojen julkisuus, ovat sellainen yhtälö, jonka vuoksi kannattaa miettiä toisille aloille hakeutumista.Hoitotyö on tehokasta jos tarkastellaan vain hoitotuloksia ja hoitotyötä itsesään. Sen sijaan sairaaloiden toiminta kokonaisuudessaan on äärettömän tehotonta koska hallinnon ja byrokratian määrä on tolkuton, koska niitä johdetaan poliittisin perustein valittujen henkilöiden toimesta kuntapolitiikan, ei kustannustehokkaan ja laadukkaan lääketieteen näkökulmasta. Päätöksenteko on viety monen portaan päähän hoitoa antavasta henkilökunnasta. Tyypillistä demarimeininkiä siis
Sairaalat on Suomessa rakennettu pitkälti vuosina 1950-1970 vastaamaan silloista väestörakennetta ja kulkuyhteyksiä, samanlaista palvelutuotantoa on runsaasti pienissä yksiköissä joissa on tehty runsaat investoinnit tavaroihin, jotka ovat valtaosan ajasta käyttämättä.
Henkilökunnan rekisterin julkisuutta voi verrata vaikkapa autorisoitujen kiinteistönvälittäjien yms listoihin, turha niitä on pelätä. Järjestöt pelottelevat hoitajia ihan turhaan - Niinpä niin
eri mieltä kirjoitti:
sairaaloiden tehokkuudesta aivan riippumatta verrokkimaista. Enkä ole asiassa yksin. Eräs parhaita analyytikoista tässä oli Tekniikka ja Talous-lehden perusinsinööri Veijo Miettinen, vaikka kysymys on osittain huumoria viljelevästä pakinoitsijasta. Hän tietysti otti esimerkiksi tuotantotekniikan insinöörin, joka parantaisi kolmanneksella sairaaloiden tuottavuutta muutamassa kuukaudessa palvelun samalla parantuessa. Tiedän kyllä, että ongelma on kansainvälinen.
Eräs liiketoiminnan ulkomainen professori, jonka nimeä en muista, totesi, että on järjetöntä, että lääkärit ottavat vastaavat potilaita ja samalla johtavat sairaalaa ilman ammattitaitoa. Se on sama kuin pankin pääjohtaja välillä kävisi kassanhoitajana tai ehkäpä paremmin päinvstoin. Onneksi HUS:issa on otettu pääjohtajaksi muu muin lääkäri. Ehkä se auttaa, vaikka edelleen on kyse henkilöstä, joka on palvellut vain julkista sektoria.En ole kovinkaan tarkasti tutustunut sairaaloiden hallintorakenteeseen, mutta hoidon eettiseen puoleen kyllä ja samoin luonnollisesti lainsäädäntöön. Tehostaminen on varsin hankalaa julkisella puolella. Yksityisten lääkäriasemien tilanne on luonnollisesti toinen, kyse on varsin pitkälti siitä, että viimeksi mainituilla on mahdollisuus erikoistua ja myös valita potilaat.
Terveydenhuollon menoista (julkisella puolella) iso osa koostuu tehohoidon menoista. Tietenkin mahdollisuuksia tehostamiseen olisi, silloin täytyisi kyllä pohtia myös sitä, keitä ja milloin on mahdollista hoitaa. Hoidon priorisointi on vain jopa keskustelunaiheena varsin hankalaa.
Vertailua vaikeuttaa lisäksi erilaisten hoitokulttuurien erot, mikäli kansallisena tapana on huolehtia sairaista omaisten toimin, tapa vähentää luonnollisesti hoitokuluja. Venäjällä mm. on tapana huolehtia jopa (omaisten toimesta) potilaiden ruokinnasta.
Heh, tuotantotekniikan insinöörit omaavat varmasti vastauksen jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen, sitä en lainkaan epäile. Teknisen korkeakoulun antaman koulutuksen lopputulos on besserwisser. - hallinnosta
Niinpä niin kirjoitti:
En ole kovinkaan tarkasti tutustunut sairaaloiden hallintorakenteeseen, mutta hoidon eettiseen puoleen kyllä ja samoin luonnollisesti lainsäädäntöön. Tehostaminen on varsin hankalaa julkisella puolella. Yksityisten lääkäriasemien tilanne on luonnollisesti toinen, kyse on varsin pitkälti siitä, että viimeksi mainituilla on mahdollisuus erikoistua ja myös valita potilaat.
Terveydenhuollon menoista (julkisella puolella) iso osa koostuu tehohoidon menoista. Tietenkin mahdollisuuksia tehostamiseen olisi, silloin täytyisi kyllä pohtia myös sitä, keitä ja milloin on mahdollista hoitaa. Hoidon priorisointi on vain jopa keskustelunaiheena varsin hankalaa.
Vertailua vaikeuttaa lisäksi erilaisten hoitokulttuurien erot, mikäli kansallisena tapana on huolehtia sairaista omaisten toimin, tapa vähentää luonnollisesti hoitokuluja. Venäjällä mm. on tapana huolehtia jopa (omaisten toimesta) potilaiden ruokinnasta.
Heh, tuotantotekniikan insinöörit omaavat varmasti vastauksen jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen, sitä en lainkaan epäile. Teknisen korkeakoulun antaman koulutuksen lopputulos on besserwisser.Hallinnosta ja päällekkäisyyksitä jotka aiheuttaa tyhjäkäyntiä, resurssien hukkaa, investointien vajaakäyttöä. Eihän UMP käytä paperikoneitaan vain 8 tuntia vuorokaudessa.
- moiti
Niinpä niin kirjoitti:
En ole kovinkaan tarkasti tutustunut sairaaloiden hallintorakenteeseen, mutta hoidon eettiseen puoleen kyllä ja samoin luonnollisesti lainsäädäntöön. Tehostaminen on varsin hankalaa julkisella puolella. Yksityisten lääkäriasemien tilanne on luonnollisesti toinen, kyse on varsin pitkälti siitä, että viimeksi mainituilla on mahdollisuus erikoistua ja myös valita potilaat.
Terveydenhuollon menoista (julkisella puolella) iso osa koostuu tehohoidon menoista. Tietenkin mahdollisuuksia tehostamiseen olisi, silloin täytyisi kyllä pohtia myös sitä, keitä ja milloin on mahdollista hoitaa. Hoidon priorisointi on vain jopa keskustelunaiheena varsin hankalaa.
Vertailua vaikeuttaa lisäksi erilaisten hoitokulttuurien erot, mikäli kansallisena tapana on huolehtia sairaista omaisten toimin, tapa vähentää luonnollisesti hoitokuluja. Venäjällä mm. on tapana huolehtia jopa (omaisten toimesta) potilaiden ruokinnasta.
Heh, tuotantotekniikan insinöörit omaavat varmasti vastauksen jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen, sitä en lainkaan epäile. Teknisen korkeakoulun antaman koulutuksen lopputulos on besserwisser.vastinettasi. Esität erinomaisia esteitä tehokkuuden lisäämiselle. Mutta, ovatko ne voittamattomia esteitä. Voivat ollakin, mutta minusta eivät saisi olla. Lienetkä juristi, kun noin vetoat lainsäädäntöön. Mielestäni juristien pitäisi jo unohtaa tuo Maaherran toteamus: Laki ennen mua syntyntyt, myös jälkeheni jää. Lakihan on vain joukko ihmisten tekemiä sopimuksia, joita pitää muuttaa tarpeen vaatiessa.
- Niinpä niin
moiti kirjoitti:
vastinettasi. Esität erinomaisia esteitä tehokkuuden lisäämiselle. Mutta, ovatko ne voittamattomia esteitä. Voivat ollakin, mutta minusta eivät saisi olla. Lienetkä juristi, kun noin vetoat lainsäädäntöön. Mielestäni juristien pitäisi jo unohtaa tuo Maaherran toteamus: Laki ennen mua syntyntyt, myös jälkeheni jää. Lakihan on vain joukko ihmisten tekemiä sopimuksia, joita pitää muuttaa tarpeen vaatiessa.
Yhteiskunnallinen moraali on varsin tärkeä käsite, siihen sisältyy oikeastaan koko kansan arvorakenelma. Etiikka on varsin tärkeä silloin, jos operoidaan ihmisten parissa joiden kyky huolehtia eduistaan on pysyvästi tai tilapäisesti alentunut. Potilaat voidaan laskea tälläiseksi ryhmäksi monestakin syystä, sairaus ja sen hoito ovat useimille tilanteina uusia, ympäristö on erilainen kuin normaalisti, sairastuminen aiheuttaa myös regression (ei kaikilla), henkinen taantuma voi olla jopa hyvinkin merkittävä.
Tietenkin, kun tehdään työtä ihmisten sairauksien ja jopa elämän päättymisen riskissä, silloin työntekijöihin on voitava luottaa. Ihmisillä on myös oikeus pitää kiinni ihmisarvoistaan myös sairastuttuaan. Sairauksiin liittyy usein myös infektioita, varsinkin nykyisin sairaalabakteerien torjunta on tärkeää. Työntekijöiden ammatillinen osaaminen on siis niin tärkeää, että sen tasoa on valvottava.
Kaikista edellämainituista syistä yhteiskunnissa kaikkialla on terveystoimi varsin säädeltyä, on ammattirajoja, on salassapitovelvollisuuksia, on määritelty kohtuulliset odotusajat hoitoon pääsylle, jne.. Terveydenhuollonoikeusturvakeskus valvoo Suomessa toimintaa jopa hyvinkin tarkasti. Valvovia viranomaisia on muitakin ja siitä syntyy byrokratiaa -paljon, samoin kirjaamispakkoa.
Kuitenkin, mikäli hoidon eettisistä velvotteista tingittäisiin, silloin riskinä olisi se, että kaikkein heikoimassa asemassa olevat ihmiset jäisivät terveysturvan ulkopuolelle. Yhteiskunnassa pysymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on toimiva (myös ehkäisevä) terveydenholto välttämätön, muita tärkeitä edellytyksiä on sosiaalinen verkosto vaikka ohutkin ja mahdollisuus toivoon paremmasta.
Mikään yhteiskunta ei ole toimiva ja tehokas, jos se unohtaa jäsenensä, olkoonkin se kuinka varakas tahansa. Ongelmitta ei ihmisten tarpeiden vähättely käy missään.
- kokoomuksen vihollinen no2
...ei sitä teollisuutta sentään aluepolitiikan nimissä ole heitelty sinne tänne. Esimerkiksi Kajaanin tehdas on yli sata vuotta vanha eikä silloin mitään - ainakaan kepulaista - aluepolitiikkaa ole harjoitettu. Tehtaat on sijoitettu raaka-aine ja energiavarantojen äärelle eli sinne missä niillä on ollut parhaat mahdollisuudet toimia kannattavasti sen ajan oloissa.
Jos Suomi tarvitsisi tällä hetkellä lisää paperiteollisuutta niin nykyisen porvarihallituksen aikana se sijoitettaisiin varmaankin Vantaanjoen varrelle maksoi mitä maksoi. - osoitus taas
No niin, saithan taas kepukaunasi sylkäistyä palstalle. Mihin muuten unohdit normaalit mainintasi USA:n aiheuttamasta pahuudesta, eikai kauhea USA vihasi ala hiipua? Onneksi kepuvihasi on ja pysyy. Saamme todisteita demarien tyhmyydeksi.
Huoltosuhteen keikahdus on edessä, mutta kyllä me siitä selviämme. Eläkepommi osoittautui suutariksi, sillä 2000-luvulla pelkästään tel-maksut ovat vuosittain kattaneet eläkemenot. Rahastojen tuotto on voitu panna takaisin markkinoille. Tänä vuonna tuotto tilapäisesti notkahti nollaan jopa miinukselle, mutta notkahduksia tulee ja menee.
Vanhenevan väestön kasvava palvelutarve taas hoituu kun kunnat alkaa enemmän tai vähemmän pakon edessä todellakin tehostamaan toimintojaan. Nythän on lähinnä näperrelty epärelevanttien kysymysten parissa, jämähdetty ideologiseen keskusteluun tulisiko palvelut hoitaa kuntien omana työnä vai ostopalveluina, tai haaveiltu ilmaispalveluista kuten päivähoidon maksuttomuudesta vaikka tulisi löytää paras mahdollinen tapa turvata ja kehitää palvelujen laatua. SDP:lle etenkin on mahdotonta ymmärtää ettei laatu ole palvelun tuotantotavasta kiinni vaan tilaajan ammattitaidosta. Kun tilaaja ja tuottaja on sama on vaara että mennään sieltä missä aita on matalin ja laatu kärsii. Sen näemme vaikkapa Helsingin Rakennusviraston toiminnassa jossa sama katu kaivetaan auki kolmekin kertaa vuodessa kun ensin sinne vedetään lämpöputket, parin kuukauden kuluttua uusitaan viemärit ja kohta perään vesiputket. Rahaa kuluu ja kansa kärsii.
Perinteisen metsäteollisuuden ahdinko on suoraa seurausta siitä, ettei ole kyetty uudistumaan ja reagoimaan muutoksiin toimintaympäristössä. Puun hintaa on säännelty niin ostajien kuin myyjienkin kartelleleilla, sen ei annettu muodostua vapaasti markkinoilla ennenkuin aivan viime vuosina, teollisuus perusti raaka-ainehuoltonsa halpaan tuontipuuhun. AY-liike teki tehtaiden sisäisen tehokkuuuden kohentamisen mahdottomaksi estäessään mm. ulkoistukset ja muut jähmeyden purkutoimet. Kun sitten vielä energian hinta hyppäsi pilviin ja omat vesivoimalat oli myyty Fortumille niin siinäpä sitä sitten ollaan kustannuskriisissä jota ei devalvaatiolla korjatakkaan.
Tuppukylissä voidaan elää jos ja kun niidenkin annetaan kehittyä omilla vahvuuksillaan liikaa ohjailematta, ja vastikkeetonta rahaa jakamatta. Lähtökohdan ei tarvitse olla tuo sinun kaikki keskuksiin linja, mutta ei se ole loputon tulonsiirtojen virta keskuksista haja-alueillekaan. Kajaanissa hyväpalkkaiset paperimiehet helpoista sisätöistä joutuu siirtymään huononpipalkkaiseen raskaaseen työhön kaivokseen, se on kuitenkin hyväkstyttävä jos ja kun alue halutaan pitää aidosti elossa. - Talvisodan henki
Mielipidepankilla ovat ajatukset nyrjähtäneet perusteellisesti. Hän näkee jatkuvasti, että suurin osa Suomesta on arvotonta. Juuri tällaiset arvottoman näkijät syöttivät Stalinille omat ajatuksensa. He kuiskuttelivat, että suomalaiset hirttävät itse herransa, kunhan vain puna-armeija vapauttaa maan orjuudesta ja liittää sen suureen ja mahtavaan.
Nyt tarvitaan talvisodan henkeä, joka tarkoitti sitä, että koko maata puolustetaan käytettävissä olevilla voimilla. Maata kannattaa puolustaa jo ennen sotaa. Maan puolustaminen ei tapahdu liittoutumalla sotajärjestöihin, vaan pitämällä maa laajasti asuttuna ja vireänä.- Mielipidepunikkeja vastaan
Tätä maata ei saa päästää tuollaisten Terijoen hallituksen ideologiaa levittävien MIelipidepunikkien valtaan, tämä on liian hyvä maa demaritolloken ja muiden vasureiden hallittavaksi.
Pidetään vaaleissa huoli että demarien ja vasurien vakaa suunta jatkuu - suunta alaspäin!
- Eläköön sosialismi
...myöskin maatalouden harjoittaminen ja luonnon saastuttaminen. Onhan paljon fiksumpaa ja selvempää, että käydään ostamassa jokapäiväiset elintarvikkeet toreilta ja pienistä ja sieviostä elintarvikekaupoista ja miksipä ei suurista elintarvikemyymälöistäkin.
Pannaan kinttaat naulaan ja pyhäpuku päälle ja eletään herroiksi.Lopetetaan myöskin metsätalous ja kasvatetaan ikimetsiä turistien iloksi.Kriinpiisin- vihreiden ja LInkolan pertin iloksi tuulimyllyjä joka niemen kärkeen.- Siitä vaan...
..se varsinainen sairas fanaatikko on.Maapallon väestö ongelmaanhan herra esitti ratkaisuksi joukkomurhia. Näyttäisi omalta kohtaa itse esimerkkiä siinä asiassa...
- markkinoiden ehdoilla
Pahin talousongelma Suomessa on asenteissa. Meillä luullaan vielä laajalti, että kekkosajan suljetun talouden keinoilla voitaisi mm. ylläpitää työllisyyttä.
Ei voida.
Metsäteollisuus ei voi toimia Suomessa kustannustehokkaasti, koska raaka-aine, energia, kuljetukset, palkat ja monet muut kustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat. Paperista saa kuitenkin vain markkinahinnan, joten korkeammat kustannukset merkitsevät huonoa kannattavuutta, jopa tappioita.
Myös konekanta on päässyt vanhentumaan ja tuotanto jäänyt sellun ja bulkkipaperin tasolle. kaikki tämä merkitsee, että jo 80-luvun lopulla alkanut kehitys jatkuu: metsäteollisuuden työpaikat vähenevät ja vähitellen poistuvat Suomesta lukuunottramatta jotain osaa mekaanisesta puolesta ja erikoispapereiden tuotannosta.
Näin se vaan on riippumatta siitä, minkä nimisiä puolueita hallituksessa on.
Kokoomuksesta kirjoitat aivan oikein. Jo Kataisen edeltäjät lähtivät ensimmäisinä Suomessa viemään politiikkaa markkinaehtoiseen suuntaan, ajamaan sellaisia uudistuksia, jotka antaisivat yksityiselle sektorille edellytyksiä pärjätä markkinoilla, tulla kilpailukykyisiksi. Kokoomus lähti ensimmäisenä toteuttamaan myös dynaamista veropolitiikkaa, jolla optimoidaan valtion euromääräiset verotulot. Optimointi edellyttää, etttä veroja alennetaan tai korotetaan aina sen mukaan, mikä kulloisessakin taloustilanteessa tuottaa eniten veroeuroja verottajan kassaan.
Työvoimapula tulee olemaan piakkoin aika kovaa. joillain aloilla se näkyy jo nyt ja jarruttaa talouskasvua ja sitä kautta pienentää valtion verotulojakin. Ennustan, että aika pian ryhdytään puhumaan eläkeiän pidentämisestä ja eläkeläisten palauttamisesta osa-aikatyöhön, koska muuten ei selvitä.
Olettaisin, että myös perustulosta ja kansalaispalkasta avautuu asiallista keskustelua, koska elinkeinorakenteen muuttuessa yhä palveluvaltaisemmaksi ja teollisten työpaikkojen vähetessä, vähenee myös säännöllisen kokoaikaisen työn tarve ja osa-aikaisen työn tarve lisääntyy suhteessa kaikista työpaikoista. Tällöin tuntuisi luontevalta, että yhteiskunta turvaa jonkinlaisen pohjatulon kaikille, minkä päälle hankitaan kunkin haluamaa elintasoa tekemällä työtä.
Keskusta on ollut 2003 jälkeen politiikassa lähinnä ajopuun asemassa, ensin demareiden vietävänä ja nyt kokoomuksen tukijana. keskustallahan ei ole ollut mitään sellaista Arvopohjaista poliittista linjaa, jonka tavoitteena olisi ollut koko kansan hyvinvointi. Etu- ja jakopuolueena keskusta on aina suuntautunut lähinnä tulonsiirtoihin kaupungeista maalle ja sellaisiin valtion tukimuotoihin, joilla pönkitetään maataloutta ja maaseudun työpaikkoja.
SDP toimi erittäin markkinaehtoisesti Lippoosen johdolla, mutta Heinäluoma päästi ohjakset liian löysälle ja SDP pääsi taantumaan pahasti työväen luokkajakoa saarnaavaksi muinaisjäännökseksi. Uusi puheenjohtaja, Urpiainen, on melkoisen tryön edessä, jos hän aikoo pelastaa sammaloituneen kaaderipuolueensa vähänkään moderneille, markkinaehtoisen kansainvälisyyden linjoille. kokoomus on karannut jo niin kauas tulevaisuuteen, että tulemme todennäköisesti elämään kokoomusjohtoista politiikkaa pitkälti 2020-luvulle saakka.
Lamat tulevat ja menevät. Aaltoliikkeen tasoittamiseksi Suomen pitäisi olla paljon innovatiivisempi ja rohkeampi luomaan uutta työtä etenkin palvelusektoreilla. Esimerkkinä voisi pitää vaikka suomalaista päiväkotijärjestelmää, jonka voisi tuotteistaa järjestelmäksi, jota voisi viedä muihin maihin franchising- tyyppisenä toteutuksena niin kuin vaikkapa Pizza Hutia tai McDonaldsia.
Tällaista innovatiivista luovuutta Suomesta tuskin kuitenkaan löytyy lähimpää 20 vuoteen, vaikka toivoa siihen suuntaan kyllä lisää se, että korkein opetus vihdoinkin saatiin yhden korkeakoulun sisään, kun Aalto-yliopisto yhdistää tekniikan, designin ja liiketalouden.
Toivottavasti sosialidemokraatit osaisivat avata silmänsä ja kääntää katseensa menneistä saavutuksistaan tulevaisuuteen ja muuttua kaqikkea vastustavasta puolueesta kaikkea hyvää eeistäväksi puolueeksi kokoomuksen rinnalle.
Keskustasta ei ole niin suurta väliä, koska ei se näytä osaavan hoitaa edes maatalouden ja elintarviketuotannon kansallisia etuja.- mitään
kokoomus rulettaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2032165
- 1341188
- 1131073
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa23827- 58806
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34751ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42638Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175584Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46567- 10540