Kauhajoen koulusurma oli laatuaan kolmas Suomessa tapahtunut koulusurma. Se vaati enemmän uhreja kuin kaksi aikaisempaa. Kahta viimeistä koulusurmatapausta voi pitää myös laajennettuna itsemurhana. Ensimmäisessä koulusurmatapauksessa sen sijaan tekijä saatiin kiinni eikä hän yrittänytkään viedä henkeä itseltään.
Meillä on tapahtunut muunkin tapaisia laajennettuja itsemurhia. Nämä ovat tyypillisesti perheensisäisiä. Tavallisesti niissä perheen isä tappaa ensin vaimonsa ja lapsensa ja lopuksi itsensä. Tieliikenteessä arvellaan tapahtuvan myös itsemurhatapauksia, missä myös sivullisia voi kuolla.
Tunnettu laajennetun itsemurhan tapainen henkirikos oli kahdeksan surmanluodin eli neljän poliisimiehen tappaminen, josta on tehty erinomainen tv-elokuva Mikko Niskasen toimesta. Siinä surmaaja ei tappanut itseään, mutta kaiketi sekin lähellä oli. Lisäksi hän oli aiemmin uhannut tappaa perheensä ja sitten itsensä.
Niskasen elokuva on siitä hyvä, että se kuvaa tarkasti sellaisia olosuhteita ja kehitysprosesseja, missä tällaiset hirmuteot alkavat nousta esiin. Siinäkin oli kyse elämän toivottomuudesta, näköalattomuudesta, tylsyydestä ja jatkuvasta puurtamista. Pasanen sai edes vähän elämäänsä vaihtelua vain viinasta ja viinapäissään miehestä tuli räyhääjä. Viinapoltto ja pontikan juominen olivat ainoita virikkeitä, joita Pasanen ja hänen tapaisensa miehet keksivät.
Tämän kirjoituksen on tarkoitus vain muistuttaa siitä, että tällaiset teot kumpuavat aina määrätynlaisista olosuhteista ja että niiden estäminen tarkoittaa monasti näihin olosuhteisiin puuttumista. Kun tekijöiltä katoaa motiivi itsetuhoisuuteen, katoaa motiivi myös muiden hengen riistämiseen. Tässä politiikalla on paljon tehtävissä.
Meillä on tapahtunut muunkin tapaisia laajennettuja itsemurhia. Nämä ovat tyypillisesti perheensisäisiä. Tavallisesti niissä perheen isä tappaa ensin vaimonsa ja lapsensa ja lopuksi itsensä. Tieliikenteessä arvellaan tapahtuvan myös itsemurhatapauksia, missä myös sivullisia voi kuolla.
Tunnettu laajennetun itsemurhan tapainen henkirikos oli kahdeksan surmanluodin eli neljän poliisimiehen tappaminen, josta on tehty erinomainen tv-elokuva Mikko Niskasen toimesta. Siinä surmaaja ei tappanut itseään, mutta kaiketi sekin lähellä oli. Lisäksi hän oli aiemmin uhannut tappaa perheensä ja sitten itsensä.
Niskasen elokuva on siitä hyvä, että se kuvaa tarkasti sellaisia olosuhteita ja kehitysprosesseja, missä tällaiset hirmuteot alkavat nousta esiin. Siinäkin oli kyse elämän toivottomuudesta, näköalattomuudesta, tylsyydestä ja jatkuvasta puurtamista. Pasanen sai edes vähän elämäänsä vaihtelua vain viinasta ja viinapäissään miehestä tuli räyhääjä. Viinapoltto ja pontikan juominen olivat ainoita virikkeitä, joita Pasanen ja hänen tapaisensa miehet keksivät.
Tämän kirjoituksen on tarkoitus vain muistuttaa siitä, että tällaiset teot kumpuavat aina määrätynlaisista olosuhteista ja että niiden estäminen tarkoittaa monasti näihin olosuhteisiin puuttumista. Kun tekijöiltä katoaa motiivi itsetuhoisuuteen, katoaa motiivi myös muiden hengen riistämiseen. Tässä politiikalla on paljon tehtävissä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... mutta ei kuulu palstalle.
Sontako sitten kuuluu keskustan palstalle ja levitettäväksi, jos tällaisia MPP:n viisauksia eivät kepulaiset salli toisten lukevan.
Huomautapa joskus kepuveljiäsi.
Huomautus voisi kuulua näin;
Täysin asiaton kirjoitus, joka ei kuulu millekään palstalle.
Sinä teet taiteesta liian usein suoria poliittisia johtopäätöksiä. Linnan Pohjantähti on sinulle historiallista totuutta sankarillisine torppareineen ja karrikoidun yksioikoisine herroineen.
Samalla tavalla näet Niskasen elokuvan dokumettina. Pasasella oli sen ajan mittapuun mukaan ihan hyvä talo, erinomaista metsää ja jonkun verran peltoa. Metsätöitä riitti lisäansioihin vielä 60 luvulla. Suhteutettuna sen ajan elämään sillä seudulla hänellä oli keskivertoa paremmat lähtökohdat. Mutta se viina.
Viina vei miehen aina vaan syvemmälle kurjuuteen, ei ympäristö tai elämän toivottomuus, vaan viina. Pontikka. Se se oli joka sen näköalattomuuden teki, johti siihen hirmutekoon. Työpaikat meni juopottelun myötä, tienestit siinä sivussa
Koska tapaus sattui maaseudulla koetat hakea taas tuota kepun aluepolitiikan ja maaseudun yhteyttä ja todistella kuinka maaseudulla elää toivottmuus ja kaupungeissa kukoistaa kaikki hyvä.
Sairas, mielisairas, maaseutuihmisvihasi, vihasi yhtä kansanosaa kohtaan on pursunnut nyt taas pari päivää. Natsien ajattelutapa jossa itse kuvitellaan olevansa parempaa rotua ja sillä verukkeella voidaan vihata muita sopii sinuun, paremmin kuin hyvin. Ymmärrän että ihmisen pitää purkaa mieltään, sairaan eritoten, tuollaisia kauhuja kohdatessaan mitä Kauhajoella nähtiin, mutta voisit nyt jo lopettaa tuon maaseudun parjaamisesi
Huomautuksesi on harvinaisen asiaton, jopa tänne kirjoitettuna. Alueellisia sosiologisia eroja on tutkittu varsin pitkään. Suomessa valmistui varsin ansiokas väitöskirja > Asuinseutujen vaikutus aikuisväestön huono-osaisuusriskeihin< Jenni Blongrenin tutkimus (vuodelta 2005) oli varsin kattava ja osoitti aivan selvästi kuinka paljon vaikutusta on jopa vuosisatoja sitten olleilla perinteillä.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/5DD2F94A-26B7-4AC1-83D3-4D1EA53571DD/0/061blomgren.pdf
Tässä lyhyt luennon pätkä.
Suomen sosiaalipolitiikan ongelmana on se, että riskit nähdään yksilöiden ongelmina, näin voidaan nautoja tukea merkittävästi enemmän kuin ihmisiä ja hehtaarituoton tuenta on tärkeämpää kuin perheiden.
Suomen perheväkivaltahistoriaa selittää osin myös käydyt sodat, aikoinaan väkivaltaista käytöstä hyväksyttiin hyvinkin pitkälle, koskapa kyseessä oli sodassa hermonsa menettäneissä. Samasta syystä avun hakeminen nähtiin petturuutena.
Kirjoitusvirhe -kele- ja noin paha, kyse on tietenkin Jenni Blomgrenin väitöksestä. Anteeksi Jenni.
Kiitos, laitoit erinoamisen linkin joka nimeomaan todistaa MPP:n kirjoitukset hänen sairaan kepuvihansa tuotteeksi. Otetaanpa siis loppuyhteenvedosta suora laina:
"... vaikka alueelliset tekijät tulosten mukaan vaikuttivat huono-osaisuusriskeihin, yksilöiden oma sosiodemografi nen tausta liittyi näihin riskeihin kuitenkin paljon vahvemmin. Tulosten perusteella ei siis voida sanoa, että asuinseutua luonnehtivat tekijät olisivat ratkaisevia ihmisten hyvinvoinnin kannalta."
Aluelliset erot siis vaikuttavat mutta suurempi vaukutus on ihmisen omalla sosiaalisella taustalla. Kuten tuosta tutkimuslyhennelmästä kävi ilmi, huono-osaisuus riski korreloi kääntäen työttömyysasteeseen, siis korkean työttömyyden alueella ei olekkaan henkisesti heikoimmassa asemassa olevat. Työttömyysastehan on tunnetusti korkeampi näissä MPP:n moittimissa maaseutupitäjissä. Toinenkin asia tuossa lyhennelmässä todisti samaa, tutkija puhui osallistumisasteesta ja perheiden yhtenäisyydestä joitten kanssa taas huono-osaisuus riski korreloi niin, että mitä korkeampi osallitumisaste tai perheiden kiinteys, sitä vähäisempi syrjäytymisriski. Maaseudulla tunnetusti äånestetään kaupukeja aktiivisemmin, etenkin kaupunkien lähiöitä aktiivisemmin, myös perheet pysyvät paremmin kasassa maaseudulla. Siis tuokin indikaattori todistaa maaseudun paremman elämänlaadun puolesta
Jos vastaava tutkimus tehtäisiin vertailemalla ihmisten syntymäpaikkojen mukaisesti huono-osaisuutta, tulos muuttuisi kaupungeille vielä murheellisemmaksi. Nythän ns. parempi aines muuttaa pieniltä paikkakunnilta suurempiin keskuksiin, ja jäljelle jää vain huono-osaisuuteen helpommin altistuvat. Kaupungeissa nämä parempiosaiset sitten tasoittavat tilastoja toiseen suuntaan, vähentävät suhteellista huono-osaisuutta.
Kiitos tosiaan vielä että todistit hienosti MPP:n puheet palturiksi.
Kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Asialla ei väliä.
MPP:n pakkomielle näyttää olevan maaseudun ihmisten syyllistäminen milloin väkivaltaan, milloin alkoholismiin, milloin laiskotteluun, milloin mihinkin.
Tuo hyväosainen itseriittoinen ylemmyydentuntoinen porsas on kuin se SAK:n hyllytetyn mainoksen öky.
Miten vähällä tuomiolla selviää, jos liikenteessä autolla tapetaan? Ihmisen henki ei ole minkään arvoinen, eikä tarvitse ihmetellä liipasinsormen mittainen. Kokoomuksen Kimmo Sasikin selvisi minituomiolla, kun autollaan tömäytti isän kuoliaaksi ja heittäytyi muistamattomaksi. Kaikista pahinta on politiikkojemme tunteettomuus, tämä tapaus ei näytä kolkuttavan hänen omaatuntoaan, Kimmo Sasi senkun nauttii luottamusta poliittissa piireissä.
Ihmiset eivät enää välitä toisistaan, vaan itsestään. Narsismi rehottaa, narsismi rehottaa politiikoissammekin, naisissa yhtä pahana, kuin miehissä. Tanja Karpela on yksi esimerkki naisesta, jota narsismi vaivaa, hänen pitää koko ajan tuoda itseään ja minäänsä esille, ei niitä asioita, joiden takia äänestäjät antoivat hänelle valtakirjan. Minä ja mies, minä ja mies, minä ja mies ja edelleen minä ja mies, tämä on Tanja Karpelan poliittinen saldo. Onko nähty sellaista ihmettä, että Tanja Karpela olisi tullut lööppeihin tavallisen ihmisen, sairaan, vanhuksen, lapsen, nuoren puolestai, tehnyt politiikkona Eduskunnassa teon, joka olisi toteutettu?
maailmankuvaansa tänä päivänä jo yhden kossupullon verran?
Näyttää siltä että vallesmanni on vetänyt kossua vahvempaa. Jo pari päivää. Liekö takavarikoituja mömmöjä jemmannut omiin tarpeisiinsa.
Olet oikeassa että politiikalla on paljon tehtävää ihmisten olojen kohentamisessa, eritoten näiden syrjäytyneiden syntymisen estämisessä..
Siksi onkin todella tyrmistyttävää ja surullista katsoa kuinka vasemmisto-oppositio ei saa muuta sanotuksi kuin vaatia Holmlundin eroa.
Filatov ja Lapintie ovat vajonneet niin alas ettei poliitikkokaan voi tuon säälittävämpi enää olla.
Kävin asiasta keskustelun työpaikallani (sairaala) jossa on paljon demareita äänestäviä naisia. Hekin olivat kaikki tyrmistyneitä ettei SDP:n naispoliitikollakaan tosiaan ole muuta sanottavaa tällä hetkellä. Eivät kuulemma enää äänestä demareita.
meitä kaikkia koskettavaan trakediaan,jonka sisimmässämme pelkäämme toistuvan.
Niskanen ja Saaren näköalattomuudelle ei löydy sitä kaivattua yhteistä nimittäjää,koska Niskanen kuului meihin aikuisiin jotka huolehtivat oikeuksistaan ja pitävät velvollisuutenaan laatia myös ne säännöt joiden puitteissa lasten on toimittava.Saarta pidän iästään huolimatta lapsena,koska viestissään kertoi suunnitelleensa tekoa jo vuodesta 2002 lähtien.
Kysymys kuuluu:
Kuinka lasten tulee toimia tullakseen otetuksi huomioon nykyhteiskunnassa,varsinkin niissä tilanteissa joissa oma käsityskyky ei vielä riitä ratkaisemaan kaikkia eteentulevia ongelmia ?
Ja sama kääntäen : Kuinka aikuisten...........?