Kauhajoen koulusurma oli laatuaan kolmas Suomessa tapahtunut koulusurma. Se vaati enemmän uhreja kuin kaksi aikaisempaa. Kahta viimeistä koulusurmatapausta voi pitää myös laajennettuna itsemurhana. Ensimmäisessä koulusurmatapauksessa sen sijaan tekijä saatiin kiinni eikä hän yrittänytkään viedä henkeä itseltään.
Meillä on tapahtunut muunkin tapaisia laajennettuja itsemurhia. Nämä ovat tyypillisesti perheensisäisiä. Tavallisesti niissä perheen isä tappaa ensin vaimonsa ja lapsensa ja lopuksi itsensä. Tieliikenteessä arvellaan tapahtuvan myös itsemurhatapauksia, missä myös sivullisia voi kuolla.
Tunnettu laajennetun itsemurhan tapainen henkirikos oli kahdeksan surmanluodin eli neljän poliisimiehen tappaminen, josta on tehty erinomainen tv-elokuva Mikko Niskasen toimesta. Siinä surmaaja ei tappanut itseään, mutta kaiketi sekin lähellä oli. Lisäksi hän oli aiemmin uhannut tappaa perheensä ja sitten itsensä.
Niskasen elokuva on siitä hyvä, että se kuvaa tarkasti sellaisia olosuhteita ja kehitysprosesseja, missä tällaiset hirmuteot alkavat nousta esiin. Siinäkin oli kyse elämän toivottomuudesta, näköalattomuudesta, tylsyydestä ja jatkuvasta puurtamista. Pasanen sai edes vähän elämäänsä vaihtelua vain viinasta ja viinapäissään miehestä tuli räyhääjä. Viinapoltto ja pontikan juominen olivat ainoita virikkeitä, joita Pasanen ja hänen tapaisensa miehet keksivät.
Tämän kirjoituksen on tarkoitus vain muistuttaa siitä, että tällaiset teot kumpuavat aina määrätynlaisista olosuhteista ja että niiden estäminen tarkoittaa monasti näihin olosuhteisiin puuttumista. Kun tekijöiltä katoaa motiivi itsetuhoisuuteen, katoaa motiivi myös muiden hengen riistämiseen. Tässä politiikalla on paljon tehtävissä.
Koulusurmat
14
342
Vastaukset 14
- oivahärkönen
... mutta ei kuulu palstalle.
- palstan kunkku
Sontako sitten kuuluu keskustan palstalle ja levitettäväksi, jos tällaisia MPP:n viisauksia eivät kepulaiset salli toisten lukevan.
- One eyed Härkönen
Huomautapa joskus kepuveljiäsi.
Huomautus voisi kuulua näin;
Täysin asiaton kirjoitus, joka ei kuulu millekään palstalle.
- MPP:lle
Sinä teet taiteesta liian usein suoria poliittisia johtopäätöksiä. Linnan Pohjantähti on sinulle historiallista totuutta sankarillisine torppareineen ja karrikoidun yksioikoisine herroineen.
Samalla tavalla näet Niskasen elokuvan dokumettina. Pasasella oli sen ajan mittapuun mukaan ihan hyvä talo, erinomaista metsää ja jonkun verran peltoa. Metsätöitä riitti lisäansioihin vielä 60 luvulla. Suhteutettuna sen ajan elämään sillä seudulla hänellä oli keskivertoa paremmat lähtökohdat. Mutta se viina.
Viina vei miehen aina vaan syvemmälle kurjuuteen, ei ympäristö tai elämän toivottomuus, vaan viina. Pontikka. Se se oli joka sen näköalattomuuden teki, johti siihen hirmutekoon. Työpaikat meni juopottelun myötä, tienestit siinä sivussa
Koska tapaus sattui maaseudulla koetat hakea taas tuota kepun aluepolitiikan ja maaseudun yhteyttä ja todistella kuinka maaseudulla elää toivottmuus ja kaupungeissa kukoistaa kaikki hyvä.
Sairas, mielisairas, maaseutuihmisvihasi, vihasi yhtä kansanosaa kohtaan on pursunnut nyt taas pari päivää. Natsien ajattelutapa jossa itse kuvitellaan olevansa parempaa rotua ja sillä verukkeella voidaan vihata muita sopii sinuun, paremmin kuin hyvin. Ymmärrän että ihmisen pitää purkaa mieltään, sairaan eritoten, tuollaisia kauhuja kohdatessaan mitä Kauhajoella nähtiin, mutta voisit nyt jo lopettaa tuon maaseudun parjaamisesi- Niinpä niin
Huomautuksesi on harvinaisen asiaton, jopa tänne kirjoitettuna. Alueellisia sosiologisia eroja on tutkittu varsin pitkään. Suomessa valmistui varsin ansiokas väitöskirja > Asuinseutujen vaikutus aikuisväestön huono-osaisuusriskeihin< Jenni Blongrenin tutkimus (vuodelta 2005) oli varsin kattava ja osoitti aivan selvästi kuinka paljon vaikutusta on jopa vuosisatoja sitten olleilla perinteillä.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/5DD2F94A-26B7-4AC1-83D3-4D1EA53571DD/0/061blomgren.pdf
Tässä lyhyt luennon pätkä.
Suomen sosiaalipolitiikan ongelmana on se, että riskit nähdään yksilöiden ongelmina, näin voidaan nautoja tukea merkittävästi enemmän kuin ihmisiä ja hehtaarituoton tuenta on tärkeämpää kuin perheiden.
Suomen perheväkivaltahistoriaa selittää osin myös käydyt sodat, aikoinaan väkivaltaista käytöstä hyväksyttiin hyvinkin pitkälle, koskapa kyseessä oli sodassa hermonsa menettäneissä. Samasta syystä avun hakeminen nähtiin petturuutena. - Niinpä niin
Niinpä niin kirjoitti:
Huomautuksesi on harvinaisen asiaton, jopa tänne kirjoitettuna. Alueellisia sosiologisia eroja on tutkittu varsin pitkään. Suomessa valmistui varsin ansiokas väitöskirja > Asuinseutujen vaikutus aikuisväestön huono-osaisuusriskeihin< Jenni Blongrenin tutkimus (vuodelta 2005) oli varsin kattava ja osoitti aivan selvästi kuinka paljon vaikutusta on jopa vuosisatoja sitten olleilla perinteillä.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/5DD2F94A-26B7-4AC1-83D3-4D1EA53571DD/0/061blomgren.pdf
Tässä lyhyt luennon pätkä.
Suomen sosiaalipolitiikan ongelmana on se, että riskit nähdään yksilöiden ongelmina, näin voidaan nautoja tukea merkittävästi enemmän kuin ihmisiä ja hehtaarituoton tuenta on tärkeämpää kuin perheiden.
Suomen perheväkivaltahistoriaa selittää osin myös käydyt sodat, aikoinaan väkivaltaista käytöstä hyväksyttiin hyvinkin pitkälle, koskapa kyseessä oli sodassa hermonsa menettäneissä. Samasta syystä avun hakeminen nähtiin petturuutena.Kirjoitusvirhe -kele- ja noin paha, kyse on tietenkin Jenni Blomgrenin väitöksestä. Anteeksi Jenni.
- MPP palturit paljastui
Niinpä niin kirjoitti:
Huomautuksesi on harvinaisen asiaton, jopa tänne kirjoitettuna. Alueellisia sosiologisia eroja on tutkittu varsin pitkään. Suomessa valmistui varsin ansiokas väitöskirja > Asuinseutujen vaikutus aikuisväestön huono-osaisuusriskeihin< Jenni Blongrenin tutkimus (vuodelta 2005) oli varsin kattava ja osoitti aivan selvästi kuinka paljon vaikutusta on jopa vuosisatoja sitten olleilla perinteillä.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/5DD2F94A-26B7-4AC1-83D3-4D1EA53571DD/0/061blomgren.pdf
Tässä lyhyt luennon pätkä.
Suomen sosiaalipolitiikan ongelmana on se, että riskit nähdään yksilöiden ongelmina, näin voidaan nautoja tukea merkittävästi enemmän kuin ihmisiä ja hehtaarituoton tuenta on tärkeämpää kuin perheiden.
Suomen perheväkivaltahistoriaa selittää osin myös käydyt sodat, aikoinaan väkivaltaista käytöstä hyväksyttiin hyvinkin pitkälle, koskapa kyseessä oli sodassa hermonsa menettäneissä. Samasta syystä avun hakeminen nähtiin petturuutena.Kiitos, laitoit erinoamisen linkin joka nimeomaan todistaa MPP:n kirjoitukset hänen sairaan kepuvihansa tuotteeksi. Otetaanpa siis loppuyhteenvedosta suora laina:
"... vaikka alueelliset tekijät tulosten mukaan vaikuttivat huono-osaisuusriskeihin, yksilöiden oma sosiodemografi nen tausta liittyi näihin riskeihin kuitenkin paljon vahvemmin. Tulosten perusteella ei siis voida sanoa, että asuinseutua luonnehtivat tekijät olisivat ratkaisevia ihmisten hyvinvoinnin kannalta."
Aluelliset erot siis vaikuttavat mutta suurempi vaukutus on ihmisen omalla sosiaalisella taustalla. Kuten tuosta tutkimuslyhennelmästä kävi ilmi, huono-osaisuus riski korreloi kääntäen työttömyysasteeseen, siis korkean työttömyyden alueella ei olekkaan henkisesti heikoimmassa asemassa olevat. Työttömyysastehan on tunnetusti korkeampi näissä MPP:n moittimissa maaseutupitäjissä. Toinenkin asia tuossa lyhennelmässä todisti samaa, tutkija puhui osallistumisasteesta ja perheiden yhtenäisyydestä joitten kanssa taas huono-osaisuus riski korreloi niin, että mitä korkeampi osallitumisaste tai perheiden kiinteys, sitä vähäisempi syrjäytymisriski. Maaseudulla tunnetusti äånestetään kaupukeja aktiivisemmin, etenkin kaupunkien lähiöitä aktiivisemmin, myös perheet pysyvät paremmin kasassa maaseudulla. Siis tuokin indikaattori todistaa maaseudun paremman elämänlaadun puolesta
Jos vastaava tutkimus tehtäisiin vertailemalla ihmisten syntymäpaikkojen mukaisesti huono-osaisuutta, tulos muuttuisi kaupungeille vielä murheellisemmaksi. Nythän ns. parempi aines muuttaa pieniltä paikkakunnilta suurempiin keskuksiin, ja jäljelle jää vain huono-osaisuuteen helpommin altistuvat. Kaupungeissa nämä parempiosaiset sitten tasoittavat tilastoja toiseen suuntaan, vähentävät suhteellista huono-osaisuutta.
Kiitos tosiaan vielä että todistit hienosti MPP:n puheet palturiksi.
- pakkomielle MPP:llä
Kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Asialla ei väliä.
- mielipidepakko
MPP:n pakkomielle näyttää olevan maaseudun ihmisten syyllistäminen milloin väkivaltaan, milloin alkoholismiin, milloin laiskotteluun, milloin mihinkin.
Tuo hyväosainen itseriittoinen ylemmyydentuntoinen porsas on kuin se SAK:n hyllytetyn mainoksen öky.
- minä itse sitten muut
Miten vähällä tuomiolla selviää, jos liikenteessä autolla tapetaan? Ihmisen henki ei ole minkään arvoinen, eikä tarvitse ihmetellä liipasinsormen mittainen. Kokoomuksen Kimmo Sasikin selvisi minituomiolla, kun autollaan tömäytti isän kuoliaaksi ja heittäytyi muistamattomaksi. Kaikista pahinta on politiikkojemme tunteettomuus, tämä tapaus ei näytä kolkuttavan hänen omaatuntoaan, Kimmo Sasi senkun nauttii luottamusta poliittissa piireissä.
Ihmiset eivät enää välitä toisistaan, vaan itsestään. Narsismi rehottaa, narsismi rehottaa politiikoissammekin, naisissa yhtä pahana, kuin miehissä. Tanja Karpela on yksi esimerkki naisesta, jota narsismi vaivaa, hänen pitää koko ajan tuoda itseään ja minäänsä esille, ei niitä asioita, joiden takia äänestäjät antoivat hänelle valtakirjan. Minä ja mies, minä ja mies, minä ja mies ja edelleen minä ja mies, tämä on Tanja Karpelan poliittinen saldo. Onko nähty sellaista ihmettä, että Tanja Karpela olisi tullut lööppeihin tavallisen ihmisen, sairaan, vanhuksen, lapsen, nuoren puolestai, tehnyt politiikkona Eduskunnassa teon, joka olisi toteutettu? - avartaa...
maailmankuvaansa tänä päivänä jo yhden kossupullon verran?
- vahvemmat aineet
Näyttää siltä että vallesmanni on vetänyt kossua vahvempaa. Jo pari päivää. Liekö takavarikoituja mömmöjä jemmannut omiin tarpeisiinsa.
- huippua...
Olet oikeassa että politiikalla on paljon tehtävää ihmisten olojen kohentamisessa, eritoten näiden syrjäytyneiden syntymisen estämisessä..
Siksi onkin todella tyrmistyttävää ja surullista katsoa kuinka vasemmisto-oppositio ei saa muuta sanotuksi kuin vaatia Holmlundin eroa.
Filatov ja Lapintie ovat vajonneet niin alas ettei poliitikkokaan voi tuon säälittävämpi enää olla.
Kävin asiasta keskustelun työpaikallani (sairaala) jossa on paljon demareita äänestäviä naisia. Hekin olivat kaikki tyrmistyneitä ettei SDP:n naispoliitikollakaan tosiaan ole muuta sanottavaa tällä hetkellä. Eivät kuulemma enää äänestä demareita. - yksinkertaista ratkaisua
meitä kaikkia koskettavaan trakediaan,jonka sisimmässämme pelkäämme toistuvan.
Niskanen ja Saaren näköalattomuudelle ei löydy sitä kaivattua yhteistä nimittäjää,koska Niskanen kuului meihin aikuisiin jotka huolehtivat oikeuksistaan ja pitävät velvollisuutenaan laatia myös ne säännöt joiden puitteissa lasten on toimittava.Saarta pidän iästään huolimatta lapsena,koska viestissään kertoi suunnitelleensa tekoa jo vuodesta 2002 lähtien.
Kysymys kuuluu:
Kuinka lasten tulee toimia tullakseen otetuksi huomioon nykyhteiskunnassa,varsinkin niissä tilanteissa joissa oma käsityskyky ei vielä riitä ratkaisemaan kaikkia eteentulevia ongelmia ?
Ja sama kääntäen : Kuinka aikuisten...........?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä haluaisit minusta mies
Meidän tilanne on ns.vaikea, eikä olla koskaan puhuttu tai edes ehditty puhua siitä, että mihin me tällä kaikella säätäm751259- 561101
Kun olet noin varovainen, niin tehdään näin
Ollaan luontevia kun tavataan. Ei mitään paineita. Halataan lämpimästi toisiamme, ja sitä hetkeä voi viivyttää, kunnes s451041Martina Aitolehti ja Nanna Karalahti - Rajua röykytystä nyrkkeilymatsista "Ettei naisten botoksi..."
Martina Aitolehti ja Nanna Karalahti nyrkkeilevät toisiaan vastaan Immu Fight Nightissa. Naiset ovat saaneet osakseen k75929Harmittaa kun en saa edes tietää
miten elämässäs menee. Niinkin tärkeä asia, et miten jaksat. Kuinka terveys jne. Olet niin tärkeä, että haluaisin tietää64840Martina ja Levin kiinteistö
Ei ole enää "mun Leviä". Kiinteistöllä uudet omistajat ja välillä palautui takaisin rakennuttajallekin, miksköhän.346837Selvitetään tämä meidän välinen juttu
Kertoisin sulle, mitä sinussa näen ja mikä viehättää eniten. Pitkä tarina tulisi siitä, mutta haluisin nähdä, kun kuunte21754- 40737
Onko jo liian törkeää? Selviytyjät Suomi herättää kummastusta
Selviytyjät Suomi juhlistaa 10. tuotantokauttaan - ja tiedossa on entistä ankarampaa menoa. Mutta mennäänkö jo liian pi9695Teköäly löytää teidät
Tästä on ollut ennenkin puhetta. Muistan Sergein tehneen aiheesta aloituksen, ja Disse analysoi minua ja kirjoituksiani183659