Uskovatko buddhalaiset jumalaan?

Sipoon Siddha

Lähetän tänne jälleen lisää theravada-opettajan tekstejä. Tällä kertaa pohdintaa jumalasta/jumalista.
http://www.buddhanet.net/10-gqga.htm

Uskovatko buddhalaiset jumalaan?

Ei, emme usko. Siihen on useita syitä. Buddha, kuten modernit sosiologit ja psykologit, uskoi että uskonnolliset ajatukset ja erityisesti käsitys jumalasta perustuu pelkoon. Buddha sanoo:

”Pelon vallassa miehet menevät pyhille vuorille, pyhiin lehtoihin , pyhien puiden ja alttarien luokse”. (Dhammapada 188)

Alkukantaiset ihmiset elivät vaarallisessa ja vihamielisessä maailmassa. Villieläinten, ruoan riittävyyden, loukkaantumisen tai sairastumisen, luonnonilmiöiden kuten ukkosen, salamoinnin ja tulivuorten pelko oli jatkuvaa. Koska turvaa ei löytynyt, hän loi ajatuksen jumalista antaakseen itselleen mukavuutta hyvinä aikoina, rohkeutta vaaran aikana ja lohdutusta silloin kun asiat menivät pieleen. Yhä nykyäänkin huomaat, että ihmiset tulevat uskonnollisemmiksi kriisiaikoina; kuulet heidän selittävän, että he uskovat tiettyyn jumalaan koska he rukoilivat hädässä ja heidän rukouksiinsa vastattiin. Kaikki tämä näyttää tukevan Buddhan opetusta siitä, että jumalan käsite on vastaus pelkoon ja turhautumiseen. Buddha opetti meitä yrittämään ymmärtää pelkojamme, vähentämään halujamme ja tyynesti ja rohkeasti hyväksymään asiat, joita emme voi muuttaa. Hän korvasi pelon, ei irrationaalisella uskolla, vaan rationaalisella ymmärryksellä.

Toinen syy, miksi Buddha ei uskonut jumalaan on, että ei näytä olevan mitään todisteita tämän käsitteen tueksi. On olemassa lukuisia uskontoja ja kaikki väittävät että vain heillä on jumalan sanat tallennettuna omaan pyhään kirjaansa, että yksin he ymmärtävät jumalan luonnon, että heidän jumalansa on olemassa ja että toisten uskontojen jumalia ei ole. Jotkut väittävät jumalan olevan miespuolinen, jotkut naispuolinen ja joidenkin mielestä jumalalla ei ole sukupuolta. Heidän kaikkien mielestä on runsaasti todisteita heidän oman jumalansa olemassaolosta, mutta he nauravat epäuskoisesti toisten uskontojen tarjoamille todisteille oman jumalansa olemassaolosta. Ei ole yllättävää, että vaikka on perustettu niin monia uskontoja jotka ovat käyttäneet niin monia vuosisatoja yrittäen todistaa jumalansa olemassaolon, ettei edelleenkään todellista, konkreettista, substantiaalista tai pitävää todistetta ole löydetty. Buddhalaiset välttävät ottamasta kantaa (uskomasta) ennen kuin tuollaisia todisteita toimitetaan.

Kolmas syy siihen, miksi Buddha ei uskonut jumalaan on se, että uskominen ei ole tarpeellista. Jotkut väittävät, että on tarpeellista uskoa jumalaan, jotta maailmankaikkeuden alku saataisiin selitettyä. Mutta asia ei ole niin. Tiede on selittänyt hyvin vakuuttavasti kuinka maailmankaikkeus sai alkunsa, eikä tuota selitystä varten tarvittu jumalaa. Jotkut väittävät, että jumalaa tarvitaan onnellisen, mielekkään elämän elämiseksi. Jälleen voimme nähdä, ettei asia ole niin. On olemassa miljoonia ateisteja ja vapaa-ajattelijoita, puhumattakaan monista buddhalaisista, jotka elävät hyödyllistä, onnellista ja mielekästä elämää uskomatta jumalaan. Jotkut väittävät, että tarvitaan uskoa jumalaan, koska ihmisillä – ollen heikkoja – ei ole voimaa auttaa itseään. Jälleen todisteet viittaavat päinvastaiseen. Usein kuulee ihmisistä, jotka ovat ylittäneet suuren invaliditeetin tai vamman, huonot mahdollisuudet ja vaikeudet omien sisäisten resurssiensa avulla – omien ponnistelujensa kautta ja ilman uskoa jumalaan. Jotkut väittävät, että jumalaa tarvitaan pelastamaan ihminen. Mutta tämä väite pätee vain jos uskot pelastuksen teologiseen käsitteeseen, eivätkä buddhalaiset hyväksy sellaista käsitettä. Omaan kokemukseensa perustuen Buddha näki, että jokaisella ihmisellä oli kyky puhdistaa oma mielensä, kehittää rajaton rakkaus ja myötätunto ja täydellinen ymmärrys. Hän siirsi mielenkiinnon taivaista sydämeen ja kannusti meitä löytämään vastauksia ongelmiimme itseymmärryksen kautta.

K: Mutta jos jumalia ei ole, kuinka maailmankaikkeus syntyi?
V: Kaikissa uskonnoissa on myyttejä ja tarinoita, jotka yrittävät vastata tähän kysymykseen. Muinaisina aikona kun ihmiset eivät yksinkertaisesti tienneet, tuollaiset myytit olivat riittäviä, mutta nykyaikana; fysiikan, astronomian ja geologian aikana tieteelliset faktat ovat syrjäyttäneet tuollaiset myytit. Tiede on selittänyt maailmankaikkeuden synnyn turvautumatta ajatukseen jumalasta.

K: Mitä Buddha sanoo maailmankaikkeuden alkuperästä?
V: On mielenkiintoista, että Buddhan selitys maailmankaikkeuden alkuperästä vastaa hyvin tarkkaan tieteellistä näkemystä. Aganna Sutta-nimisessä kirjoituksessa Buddha kuvasi maailmankaikkeuden tuhoutuneen ja jälleenkehittyneen nykyiseen muotoonsa lukemattomien miljoonien vuosien aikana. Ensimmäinen elämä muodostui veden pinnalle ja jälleen, lukemattomien miljoonien vuosien aikana, kehittyi yksinkertaisista monimutkaisiin organismeihin. Kaikki nämä prosessit ovat vailla alkua tai loppua, ja lähtivät liikkeelle luonnollisista (/luonnon) syistä.

K: Sanot, ettei jumalan olemassaolosta ole todisteita. Mutta mitä ovat ihmeet?
V: On monia, jotka uskovat että ihmeet ovat todiste jumalan olemassaolosta. Kuulemme hurjia väitteitä siitä, että on tapahtunut paranemista, mutta emme koskaan saa riippumatonta todistajanlausuntoa lääkäreiltä tai kirurgeilta. Kuulemme toisen käden kertomuksia jostakusta, joka pelastui ihmeellisellä tavalla tuholta, mutta emme koskaan saa silminnäkijän kertomusta siitä mitä oletettavasti tapahtui. Kuulemme huhuja, että rukous suoristi sairaan kehon tai vahvisti kuihtuneen raajan, mutta emme koskaan näe röntgenkuvia tai saa kommentteja lääkäreiltä tai sairaanhoitajilta. Hurjat väitteet, toisen käden kertomukset ja huhut eivät korvaa vankkoja todisteita, ja vankat todisteet ihmeistä ovat hyvin harvinaisia.

Kuitenkin, toisinaan selittämättömiä asioita tapahtuu. Mutta kykenemättömyytemme selittää sellaisia asioita ei todista jumalan olemassaoloa. Se todistaa vain sen, että tietomme ei vielä ole täydellistä. Ennen kuin kehitimme nykyaikaisen lääketieteen, kun ihmiset eivät tietäneet mikä aiheutti sairauden, he uskoivat jumalan tai jumalien lähettäneen sairaudet rangaistuksena. Nyt tiedämme, mikä aiheuttaa sellaiset asiat ja kun sairastumme, otamme lääkettä. Ajan mittaan tietomme maailmasta tulee täydellisemmäksi ja kykenemme ymmärtämään mikä aiheuttaa selittämättömät tapahtumat, aivan kuten voimme ymmärtää mikä aiheuttaa sairauden.

K: Mutta koska niin monet ihmiset uskovat jonkinlaiseen jumalaan, sen täytyy olla totta.
V: Ei niin. Oli aika, jolloin kaikki uskoivat maailman olevan litteä, mutta he kaikki olivat väärässä. Se kuinka monta ihmistä uskoo johonkin ajatukseen ei ole mitta tuon ajatuksen totuudesta tai valheellisuudesta. Ainoa tapa jolla voimme kertoa, onko ajatus totta vai ei, on että katsomme faktoja ja tutkimme todisteita.

K: Jos kerran buddhalaiset eivät usko jumaliin, mihin uskotte?
V: Emme usko jumaliin, koska uskomme ihmiseen. Uskomme, että jokainen ihmisolento on kallisarvoinen ja tärkeä, että kaikilla on potentiaali kehittyä buddhaksi – täydellistyneeksi ihmiseksi. Uskomme että ihmiset voivat kasvaa yli tietämättömyydestä ja irrationaalisuudesta ja nähdä asiat sellaisina kuin ne todella ovat. Uskomme että inho, viha, pahantahtoisuus ja kateus voidaan korvata rakkaudella, kärsivällisyydellä, anteliaisuudella ja ystävällisyydellä. Uskomme, että kaikki tämä on jokaisen henkilön saavutettavissa buddhalaisten toverien ja Buddhan esimerkin avulla, jos he vain itse ponnistelevat. Kuten Buddha sanoo:

”Kukaan muu kuin me itse ei pelasta meitä,
Kukaan ei voi, eikä kukaan saata.
Meidän itsemme täytyy kulkea polku,
Mutta Buddhat näyttävät selkeästi tien”
(Dhammapada 165)

31

4038

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • HaH

      Buddhalaisuus ei mielestäni ole ateistinen uskonto, vaan ainoastaan epäteistinen. Eli siis, vaikka yleensä buddhalaiset myöntävätkin jumalten olemassaolon, eivät he jumalia kuitenkaan palvo, seuraa tai heihin tukeudu tai turvaudu.

      Digha Nikayan "Sakka-pañha Sutta" (Sakran kysymysten Suutra) tarjoaa hyvän esimerkin buddhalaisuuden jumalsuhteesta: jumalten kuningas Sakra, paremmin tunnettu nimellä Indra, on Buddhan oppilaana.

      Linkin takana on vain katkelama tästä http://www.accesstoinsight.org/canon/sutta/digha/dn21.html mutta jos saatte käsiinne koko Suutran, niin siinä on mielenkiintoisia keskusteluita Indran ja Buddhan välillä, viitaten esimerkiksi joillain vuorilla havaittuihin tulipalon kaltaisiin valoilmiöihin ja jumalan ilmestymisiin. (Sorry, Mooses!)

      • Sipoon Siddha

        "Buddhalaisuus ei mielestäni ole ateistinen uskonto, vaan ainoastaan epäteistinen."

        Samaa mieltä minäkin olen, mutta laitoin tuon jutun tänne, koska mielestäni se sopii hyvin tieteellisen ajattelutavan omaaville ihmisille. Buddhalaisuus ei myöskään pakota ketään uskomaan jumalien olemassaoloon.


      • HaH
        Sipoon Siddha kirjoitti:

        "Buddhalaisuus ei mielestäni ole ateistinen uskonto, vaan ainoastaan epäteistinen."

        Samaa mieltä minäkin olen, mutta laitoin tuon jutun tänne, koska mielestäni se sopii hyvin tieteellisen ajattelutavan omaaville ihmisille. Buddhalaisuus ei myöskään pakota ketään uskomaan jumalien olemassaoloon.

        > Samaa mieltä minäkin olen, mutta laitoin tuon
        > jutun tänne, koska mielestäni se sopii hyvin
        > tieteellisen ajattelutavan omaaville ihmisille.

        Jep. Lisäksi tarinat (öööö, siis Suutrat) voidaan tulkita varhaisbuddhalaiseksi propagandaksi, jonka tarkoitus on osoittaa, kuinka Buddha on jotain ihan muuta kuin jonkun jumalan inkarnaatio: Jos oletetaan, että on olemassa jumalia, niin tällöin Buddha on "ihmisten ja jumalten opettaja", ei jumala.

        > Buddhalaisuus ei myöskään pakota ketään
        > uskomaan jumalien olemassaoloon.

        Näin on.

        On kuitenkin jännä ilmiö, että nämä muutamat intialaiset jumalat ovat vaeltaneet buddhalaisuuden matkassa jopa Japaniin asti. Ja jatkossa ilmeisesti myös tänne Länteen.

        Mielenkiintoista on myös se, että Dharman levitessä Intian ulkopuolelle, buddhalaisten parissa on aika useasti pidetty rinnakkain omat "kansalliset jumalat"; Burmassa Nat-henget, Japanissa shintolaiset jumaluudet, Tiibetissä omat bönistiset jumaluudet, jne. Saas nähdä herääkö Suomessa Ahti, Tapio ja muut paikalliset jumaluudet buddhalaisten keskuudessa uudelleen henkiin.


      • ava
        Sipoon Siddha kirjoitti:

        "Buddhalaisuus ei mielestäni ole ateistinen uskonto, vaan ainoastaan epäteistinen."

        Samaa mieltä minäkin olen, mutta laitoin tuon jutun tänne, koska mielestäni se sopii hyvin tieteellisen ajattelutavan omaaville ihmisille. Buddhalaisuus ei myöskään pakota ketään uskomaan jumalien olemassaoloon.

        Olen itse ymmärtänyt, ettei käytännössä ateistinen, vanhakantaisempi buddhalaisuuskaan suoranaisesti kiellä jumalien mahdollista olemassaoloa, mutta nirvànaa ei jumalien avulla saavuteta; mahdolliset jumalat eivät ole pelastajiamme - vastaamme teoistamme itse.

        Tarinan mukaan, kun eräät Buddhan seuraajista kysyivät Buddhalta jumalista, ei Buddha kieltänyt eikä myöntänyt jumalien/jumaluuksien olemassaoloa, vaan totesi "että on paljon ilmiöitä, joita ihmiset eivät voisi ymmärtää, vaikka ne heille selitettäisiin." (J.S.Strong: "The Buddha. A Short Biography")

        Jumalanpalvelusseremonioita alun buddhalaisuus ei tunne, vaikka myöhemmässä Mahayana-suuntauksessa esiintyykin mm. ei-buddhalaista alkuperää oleviin perinnäistapoihin liittyvää henkien pelkoa ja lepyttelemistä jne.

        Buddhalainen voi halutessaan visualisoida Buddhan tai bodhisattvan mieleensä mm. meditoidessaan, mutta Jumalaan/jumaluuksiin turvautumista tämä ei ole; buddhalainen turvautuu "uskontunnustuksessaan"
        Buddhaan, dharmaan (=oppiin) ja sanghaan (=buddhalaisten yhteisö, munkkiyhteisö). Nämä kolme ovat buddhalaisen turvautumisen ydin, "Kolme jalokiveä".

        --------------------------------------------


        >>>kuvitellaan, että omassa sydänkeskuksessa on erillinen Devachenin maailma. Sydänkeskus on keskellä kehoa, ei sivussa kuten sydän. Sydäntä ei ole, koska on Chenrezig! Eikä keuhkoja tai munuaisia. Se on sateenkaarikeho. Täydellinen Devachen maailma on omassa sydänkeskuksessa. Siellä ovat kolme pääjumaluutta: Amitabha, Chenrezig ja Vajrapani. Amitabhasta sydänkeskuksessa valot säteilevät. Ne säteilevät ulos harjoittajan suusta ja menevät edessä visualisoidun Buddha Amitabhan suun kautta hänen sydänkeskukseensa. Valo saa Amitabhan katsomaan ylös voimakkaan myötätunnon vallassa.

        Sen lisäksi valo säteilee kolmesta edessä olevasta jumaluudesta ja kolmesta jumaluudesta omassa sydänkeskuksessa. Lukemattomat valonsäteet täyttävät kaikki kymmenen ilmansuuntaa kokonaan ja kaikki jumaluudet joka paikassa muuttuvat Amitabhan muotoon Chenrezig oikealla ja Vajrapani vasemmalla puolellaan. Tähän muotoon muuttuneet jumaluudet sulautuvat itseen (joka on Chenrezig), kuten lumi sulaa järven pinnalla.>>>

        - Yongey Mingyur Dorje Rinpoche


      • Sipoon Siddha
        HaH kirjoitti:

        > Samaa mieltä minäkin olen, mutta laitoin tuon
        > jutun tänne, koska mielestäni se sopii hyvin
        > tieteellisen ajattelutavan omaaville ihmisille.

        Jep. Lisäksi tarinat (öööö, siis Suutrat) voidaan tulkita varhaisbuddhalaiseksi propagandaksi, jonka tarkoitus on osoittaa, kuinka Buddha on jotain ihan muuta kuin jonkun jumalan inkarnaatio: Jos oletetaan, että on olemassa jumalia, niin tällöin Buddha on "ihmisten ja jumalten opettaja", ei jumala.

        > Buddhalaisuus ei myöskään pakota ketään
        > uskomaan jumalien olemassaoloon.

        Näin on.

        On kuitenkin jännä ilmiö, että nämä muutamat intialaiset jumalat ovat vaeltaneet buddhalaisuuden matkassa jopa Japaniin asti. Ja jatkossa ilmeisesti myös tänne Länteen.

        Mielenkiintoista on myös se, että Dharman levitessä Intian ulkopuolelle, buddhalaisten parissa on aika useasti pidetty rinnakkain omat "kansalliset jumalat"; Burmassa Nat-henget, Japanissa shintolaiset jumaluudet, Tiibetissä omat bönistiset jumaluudet, jne. Saas nähdä herääkö Suomessa Ahti, Tapio ja muut paikalliset jumaluudet buddhalaisten keskuudessa uudelleen henkiin.

        "Saas nähdä herääkö Suomessa Ahti, Tapio ja muut paikalliset jumaluudet buddhalaisten keskuudessa uudelleen henkiin."

        Gönpo Tapio? Jos joku riittävän pitkälle päässyt harjoittaja kokee voimakkaasti, että nuo energiat ovat edelleen olemassa, ja onnistuu valjastamaan ne dharman palvelukseen, niin mikäettei. :-) Samalla tavallahan esim. Guru Rinpoche (ja myöhemmin Milarepa) tekivät Tseringman villistä sisarusparvesta dharman suojelijoita.

        En minä vastusta Kalevan poikien ja tyttöjen vanhoja jumaluuksia, jos ne työskentelevät dharman hyväksi. Metsästys- ja kalaonnen jumaluuksille pitäisi muutenkin keksiä jotain muuta tekemistä...


      • ava
        Sipoon Siddha kirjoitti:

        "Saas nähdä herääkö Suomessa Ahti, Tapio ja muut paikalliset jumaluudet buddhalaisten keskuudessa uudelleen henkiin."

        Gönpo Tapio? Jos joku riittävän pitkälle päässyt harjoittaja kokee voimakkaasti, että nuo energiat ovat edelleen olemassa, ja onnistuu valjastamaan ne dharman palvelukseen, niin mikäettei. :-) Samalla tavallahan esim. Guru Rinpoche (ja myöhemmin Milarepa) tekivät Tseringman villistä sisarusparvesta dharman suojelijoita.

        En minä vastusta Kalevan poikien ja tyttöjen vanhoja jumaluuksia, jos ne työskentelevät dharman hyväksi. Metsästys- ja kalaonnen jumaluuksille pitäisi muutenkin keksiä jotain muuta tekemistä...

        Keitä muita suomalaisia onnettaria tai pahanilmanlintuja teille tulee mieleen? Minulle nyt Ukko ylijumala - eikö hän edusta joukon "pahista"? - ja Ilmari tuulen jumala :)
        Legendat ja myytit ovat mielenkiintoisia.


      • Sipoon Siddha
        ava kirjoitti:

        Keitä muita suomalaisia onnettaria tai pahanilmanlintuja teille tulee mieleen? Minulle nyt Ukko ylijumala - eikö hän edusta joukon "pahista"? - ja Ilmari tuulen jumala :)
        Legendat ja myytit ovat mielenkiintoisia.

        Ei tule mieleen, sen verran tehokkaasti saarnamiehet juurivat nuo perinteiset palvonnan kohteet pois. Onneksi on netti (ks. alla). Luulen, että joidenkin jumalten nimet ja tarkoitukset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Muistelen esim. lukeneeni, että Ukko olisi ollut pikemminkin kiertonimitys jollekin toiselle jumaluudelle.

        Epäjumalat monet tässä, muinen palveltiin kaukan ja läsnä.
        näitä kumarsit hämäläiset sekä miehet että naiset.
        Tapio metsät pyydykset soi ja Ahti vedest kaloja toi.
        Äinemöinen virret takoi, Rahkoi kuun mustaks jakoi.
        Liekkö ruohot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut.
        Ilmarinen rauhan ja ilman tei ja matkamiehet edes vei.
        Turisas voiton antoi sodast, Kratti murheen piti tavarast.
        Tonttu huoneen menon hallisi, kuin Piru manta villitsi.
        Kapeet myös heiltä kuun söit. Kalevanpojat niityt ja muut löit.
        Vaan karjalaisten nämät olit epäjumalat kuin he rukoilit:
        Rongoteus ruista antoi. Pellonpekko ohran kasvun soi.
        Virankannos kauran kaitsi, muuton oltiin kaurast paitsi.
        Ägräs herneet pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
        Köngäs huhdat ja pellot teki, kuin heidän epäuskos näki.
        Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
        Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.
        Sitten siellä paljon häpiää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin.
        Kun Rauni Ukon nainen härskyi jalosti vakka pohjasta pärskyi.
        Se siis antoi ilman ja vedentulon. Kekri se lisäs karjan kasvon.
        Hiisi metsäläisistä soi voiton. Veden emä vei kalat verkkoon.
        Nyrkäs oravat antoi metsäs, Hittavainen toi Jänikset pensaast.
        Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee.
        Siihen piru ja synti veti heitä, että he kumarsit ja uskoit näitä.
        Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
        Menningäiset myös heidän urhrnsa sait, koska lesket huolit ja nait.
        Palveltiin myös paljon muuta, kivet, kannot, tähdet ja kuuta.
        Niin myös uskon pavin opin ala, kumarrettiin julkisesti ja salaa.
        Epälukuiset luontokappaleet, jumalan sijas kuin pyhyydet..


        Ote Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksesta vuodelta 1551


      • ava
        Sipoon Siddha kirjoitti:

        Ei tule mieleen, sen verran tehokkaasti saarnamiehet juurivat nuo perinteiset palvonnan kohteet pois. Onneksi on netti (ks. alla). Luulen, että joidenkin jumalten nimet ja tarkoitukset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Muistelen esim. lukeneeni, että Ukko olisi ollut pikemminkin kiertonimitys jollekin toiselle jumaluudelle.

        Epäjumalat monet tässä, muinen palveltiin kaukan ja läsnä.
        näitä kumarsit hämäläiset sekä miehet että naiset.
        Tapio metsät pyydykset soi ja Ahti vedest kaloja toi.
        Äinemöinen virret takoi, Rahkoi kuun mustaks jakoi.
        Liekkö ruohot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut.
        Ilmarinen rauhan ja ilman tei ja matkamiehet edes vei.
        Turisas voiton antoi sodast, Kratti murheen piti tavarast.
        Tonttu huoneen menon hallisi, kuin Piru manta villitsi.
        Kapeet myös heiltä kuun söit. Kalevanpojat niityt ja muut löit.
        Vaan karjalaisten nämät olit epäjumalat kuin he rukoilit:
        Rongoteus ruista antoi. Pellonpekko ohran kasvun soi.
        Virankannos kauran kaitsi, muuton oltiin kaurast paitsi.
        Ägräs herneet pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
        Köngäs huhdat ja pellot teki, kuin heidän epäuskos näki.
        Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
        Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.
        Sitten siellä paljon häpiää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin.
        Kun Rauni Ukon nainen härskyi jalosti vakka pohjasta pärskyi.
        Se siis antoi ilman ja vedentulon. Kekri se lisäs karjan kasvon.
        Hiisi metsäläisistä soi voiton. Veden emä vei kalat verkkoon.
        Nyrkäs oravat antoi metsäs, Hittavainen toi Jänikset pensaast.
        Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee.
        Siihen piru ja synti veti heitä, että he kumarsit ja uskoit näitä.
        Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
        Menningäiset myös heidän urhrnsa sait, koska lesket huolit ja nait.
        Palveltiin myös paljon muuta, kivet, kannot, tähdet ja kuuta.
        Niin myös uskon pavin opin ala, kumarrettiin julkisesti ja salaa.
        Epälukuiset luontokappaleet, jumalan sijas kuin pyhyydet..


        Ote Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksesta vuodelta 1551

        Kun olin pieni, puhuivat "vanhukset" meidän kylällä usein Ukko ylijumalasta ukkosen jyrähdellessä.


      • Sipoon Siddha
        ava kirjoitti:

        Kun olin pieni, puhuivat "vanhukset" meidän kylällä usein Ukko ylijumalasta ukkosen jyrähdellessä.

        Jotain samankaltaista minäkin muistelen omasta lapsuudestani...

        Se hyvä puoli näissä suomalaisten vanhoissa jumaluuksissa on, että niille on sadhanat / pujat omasta takaa:

        "Oi ukko ylijumala Vaari vanha taivahinen,
        sie olet pilvien pitäjä, Hattaroitten hallitsija,
        Tule tänne tarvittaessa, käy tänne kutsuttaessa..."

        Dharma pitäisi vaan jotenkin saada tuohon ympättyä mukaan :-)

        http://cc.oulu.fi/tati/JR/Karjala/suom_jumal_WWW/suom_jumalat.html


      • wiikatemies
        ava kirjoitti:

        Keitä muita suomalaisia onnettaria tai pahanilmanlintuja teille tulee mieleen? Minulle nyt Ukko ylijumala - eikö hän edusta joukon "pahista"? - ja Ilmari tuulen jumala :)
        Legendat ja myytit ovat mielenkiintoisia.

        Ukko Ylijumala oli todennäköisesti eufemistinen nimitys vanhalle ukkosenjumalalle, jonka balttilaisperäinen nimi oli Perkunas tai Perkunis. Perkele lienee siitä johdettu diminutiivi. Niin pelottavan jumalan nimeä ei sopinut turhaan lausua, ilmiö on yleinen muissakin uskonnoissa. Pahan maineensa Perkele sai vasta Agricolan raamatunkäännöksessä ja erityisesti Isak Rothoviuksen ollessa Turun piispana.

        Muuten, kun olen noita historian tunkioita hiukan pöyhinyt, minusta rothovius olisi kirosanana paljon härskimpi kuin perkele.


      • Sipoon Siddha
        wiikatemies kirjoitti:

        Ukko Ylijumala oli todennäköisesti eufemistinen nimitys vanhalle ukkosenjumalalle, jonka balttilaisperäinen nimi oli Perkunas tai Perkunis. Perkele lienee siitä johdettu diminutiivi. Niin pelottavan jumalan nimeä ei sopinut turhaan lausua, ilmiö on yleinen muissakin uskonnoissa. Pahan maineensa Perkele sai vasta Agricolan raamatunkäännöksessä ja erityisesti Isak Rothoviuksen ollessa Turun piispana.

        Muuten, kun olen noita historian tunkioita hiukan pöyhinyt, minusta rothovius olisi kirosanana paljon härskimpi kuin perkele.

        "Muuten, kun olen noita historian tunkioita hiukan pöyhinyt, minusta rothovius olisi kirosanana paljon härskimpi kuin perkele"

        En tunne asiaa, mutta en lainkaan yllättyisi...

        Oma käsitykseni on, että suomalaisilla (eritoten lappalaisilla) shamaaneilla oli kehittyneempi systeemi kuin niillä saarnamiehillä, jotka tuon kulttuurin pyyhkäisivät väkivalloin pois. Ainakin heillä oli jonkinlainen käsitys ruumiin ja mielen suhteesta ja erilaisista energioista. Jokainen tuhoutunut kulttuuri on suuri menetys.


      • tathagata
        ava kirjoitti:

        Olen itse ymmärtänyt, ettei käytännössä ateistinen, vanhakantaisempi buddhalaisuuskaan suoranaisesti kiellä jumalien mahdollista olemassaoloa, mutta nirvànaa ei jumalien avulla saavuteta; mahdolliset jumalat eivät ole pelastajiamme - vastaamme teoistamme itse.

        Tarinan mukaan, kun eräät Buddhan seuraajista kysyivät Buddhalta jumalista, ei Buddha kieltänyt eikä myöntänyt jumalien/jumaluuksien olemassaoloa, vaan totesi "että on paljon ilmiöitä, joita ihmiset eivät voisi ymmärtää, vaikka ne heille selitettäisiin." (J.S.Strong: "The Buddha. A Short Biography")

        Jumalanpalvelusseremonioita alun buddhalaisuus ei tunne, vaikka myöhemmässä Mahayana-suuntauksessa esiintyykin mm. ei-buddhalaista alkuperää oleviin perinnäistapoihin liittyvää henkien pelkoa ja lepyttelemistä jne.

        Buddhalainen voi halutessaan visualisoida Buddhan tai bodhisattvan mieleensä mm. meditoidessaan, mutta Jumalaan/jumaluuksiin turvautumista tämä ei ole; buddhalainen turvautuu "uskontunnustuksessaan"
        Buddhaan, dharmaan (=oppiin) ja sanghaan (=buddhalaisten yhteisö, munkkiyhteisö). Nämä kolme ovat buddhalaisen turvautumisen ydin, "Kolme jalokiveä".

        --------------------------------------------


        >>>kuvitellaan, että omassa sydänkeskuksessa on erillinen Devachenin maailma. Sydänkeskus on keskellä kehoa, ei sivussa kuten sydän. Sydäntä ei ole, koska on Chenrezig! Eikä keuhkoja tai munuaisia. Se on sateenkaarikeho. Täydellinen Devachen maailma on omassa sydänkeskuksessa. Siellä ovat kolme pääjumaluutta: Amitabha, Chenrezig ja Vajrapani. Amitabhasta sydänkeskuksessa valot säteilevät. Ne säteilevät ulos harjoittajan suusta ja menevät edessä visualisoidun Buddha Amitabhan suun kautta hänen sydänkeskukseensa. Valo saa Amitabhan katsomaan ylös voimakkaan myötätunnon vallassa.

        Sen lisäksi valo säteilee kolmesta edessä olevasta jumaluudesta ja kolmesta jumaluudesta omassa sydänkeskuksessa. Lukemattomat valonsäteet täyttävät kaikki kymmenen ilmansuuntaa kokonaan ja kaikki jumaluudet joka paikassa muuttuvat Amitabhan muotoon Chenrezig oikealla ja Vajrapani vasemmalla puolellaan. Tähän muotoon muuttuneet jumaluudet sulautuvat itseen (joka on Chenrezig), kuten lumi sulaa järven pinnalla.>>>

        - Yongey Mingyur Dorje Rinpoche

        buddhalaisuudesta löytyy käsite "jumalaisen tiedon välittäjä.aivojen täysteho
        yksilön hallussa.aivotutkimus tuntee ilmiön!


      • HaH
        tathagata kirjoitti:

        buddhalaisuudesta löytyy käsite "jumalaisen tiedon välittäjä.aivojen täysteho
        yksilön hallussa.aivotutkimus tuntee ilmiön!

        > buddhalaisuudesta löytyy käsite "jumalaisen
        > tiedon välittäjä.aivojen täysteho yksilön
        > hallussa.aivotutkimus tuntee ilmiön!

        Mistä buddhalaisesta lähteestä löytyy käsite "jumalisen tiedon välittäjä"?

        Mistä buddhalaisesta lähteestä löytyy käsite "aivojen täysteho yksilön hallussa"?


      • tathagata
        HaH kirjoitti:

        > buddhalaisuudesta löytyy käsite "jumalaisen
        > tiedon välittäjä.aivojen täysteho yksilön
        > hallussa.aivotutkimus tuntee ilmiön!

        Mistä buddhalaisesta lähteestä löytyy käsite "jumalisen tiedon välittäjä"?

        Mistä buddhalaisesta lähteestä löytyy käsite "aivojen täysteho yksilön hallussa"?

        shangharaksita valaistumisen ihanne 283


      • HaH
        tathagata kirjoitti:

        shangharaksita valaistumisen ihanne 283

        Oliko siellä sekä käsite "jumalisen tiedon välittäjä" että käsite "aivojen täysteho yksilön hallussa"? Vaiko vain toinen? (Kumpi?)


      • tathagata
        HaH kirjoitti:

        Oliko siellä sekä käsite "jumalisen tiedon välittäjä" että käsite "aivojen täysteho yksilön hallussa"? Vaiko vain toinen? (Kumpi?)

        "...pääsee jumalaisen tiedon haltiaaksi."kirjastossa saattaa olla kirjoja joista on sivuja revitty kristillisten toimesta.lue se.tai Valitut Palat ,uskomatonta mutta totta,sieltä "ihmisruumiin tietokoneisto.....


      • HaH
        tathagata kirjoitti:

        "...pääsee jumalaisen tiedon haltiaaksi."kirjastossa saattaa olla kirjoja joista on sivuja revitty kristillisten toimesta.lue se.tai Valitut Palat ,uskomatonta mutta totta,sieltä "ihmisruumiin tietokoneisto.....

        > löytyy muualtakin "...pääsee jumalaisen tiedon
        > haltiaaksi." kirjastossa saattaa olla kirjoja
        > joista on sivuja revitty kristillisten
        > toimesta.lue se.

        Eli edelleenkin: Missä buddhalaisessa lähteessä on käsite "jumalisen tiedon välittäjä"?

        > tai Valitut Palat ,uskomatonta mutta
        > totta,sieltä "ihmisruumiin tietokoneisto.....

        Onko tuo buddhalainen lähde?
        ________

        Alkup. väittämäsi siis oli:

        > buddhalaisuudesta löytyy käsite "jumalaisen
        > tiedon välittäjä.aivojen täysteho
        > yksilön hallussa.aivotutkimus tuntee ilmiön!


      • tathagata
        tathagata kirjoitti:

        shangharaksita valaistumisen ihanne 283

        shangharaksita valaistumisen ihanne...


      • HaH
        tathagata kirjoitti:

        shangharaksita valaistumisen ihanne...

        Kumpaa Sangharakshita sanoo meillä budhalaisilla mahdollisesti jossain olevan? Jumalaisen tiedon välitystä vai täysaivoisuutta? (Vai ovatko nuo hänen mukaansa sama asia?)


    • Rapa-Ripa

      Yliluonnolliseen buddhalaisuudessa mielestäni liittyy tämä usko inkarnaatioihin. Näistä minä ainakaan en ole vakuuttunut millään tavalla. Luulisin että suurin osa buddhalaisista ei itsekään muista eläneensä ennen tai muuten vakuuttavasti tiedä syntyvänsä uudelleen. Eli koko uskonnon pohjana oleva inkarnaaatio ja buddhaksi kehittyminen näyttää olevan vain auktoriteettiuskoa suurimmalle osalle buddhalaisiksi itseään kutsuville.

      • Tauno

        Nimimerkki arvostelee buddhalaisuudessa olevaa "inkarnaation" käsitettä. Perusbuddhalaisuudessa ei sellaista käsitetä ole ollenkaan. On käsite "jälleensyntymä", mutta se on käytännössä häivytetty heikoksi. Näin on siksi, koska buddhalaisuudessa ei ihmisellä oleteta olevan pysyvää "sielua" joka jälleensyntyy. Gautama Buddhan oma vertaus oli, että jälleensyntymä on kuin tuli joka siirtyy halosta toiseen halkoon. Ei se seuraava halko tiedä mitään siitä edelliseestä halosta, palaa vaan. Käytännössä kytkentä edellisen ja uuden elämän välillä siis on erittäin heikko. Jos ei kerran mikkän sielu siirry uuteen elämään, vaan jonkinalainen elämisen prosessi, joka on vailla minuutta, niin eipä siinä jälleensynnnyttäväksi paljoa jää. Sitä kuitenkin tarvitaan seuraavasta opillisesta syystä. On olemassa termi "karma" joka tarkoittaa että kaikilla tahdonvaraisilla teoilla on seurauksensa. Mutta huonojen tekojen seuraukset eivät tule näkyviin, ja ihmiset alkavat ihmetellä, että miksi kannattaa tehdä hyviä tekoja kun se roistokin vain kuoli vanhuuttaan tyytyväisenä ja asiat oli hänellä kaikin puolin hyvin. Mutta jos karman vaikutukset ylettyvät seuraavaan elämään, niin koko buddhalainen eettinen rakennelma ja moraalikäsite pysyy pystyssä: teoilla on seurauksensa, ennemmin tai myöhemmin, ja huonoilla teoilla on huonot seuraukset hyvillä hyvät. Kysyipä kerran mies kuuluisalta buddhalaiselta opettajalta, että voiko olla buddhalainen jos ei usko jälleensyntymään. Opettaja vastasi: "Ei tarvitse jos aiot valaistua tässä elämässä".


    • n81

      Miksi yritätte rakentaa syvää kuilua esim. kristinuskon ja buddhalaisuuden välille? Niissä on paljon samaakin. Turha lisätä eripuraa ja riitaa näitten kahden näkemyksen välillä.

      Myös kristinuskossa on kysymys ihmisen "täydellistymisestä", oman spiritualiteetin ja hengellisyyden tutkimisesta ja etsinnästä. Onhan se Jumalan kuva meissä jokaisessa sisällä, siksi sitä myös etsitään omasta itsestä. Niinkuin Buddhakin on todennut, sitä omaa itseään ei askeesin kautta välttämättä löydä, vaan aika samanlaisin keinoin kummassakin uskonnossa.

      Jumalaan uskovan ei tarvitse myöskään kieltää tieteen saavutuksia tai mitään tieteellistä tietoa, niinkuin tuossa kirjoituksessa implisiittisesti tai jopa ihan suoraan todettiin.

      Minusta buddhalaisuus on ihan ookoo, mutta minulla on vähintään yhtä pätevät syyt olla kristitty kuin kirjoittajalla olla buddhalainen. Siksi tunnen loukkaavaksi sen, että kirjoituksessa mielipiteet esitetään ikäänkuin tieteellisinä faktoina.

      • Sipoon Siddha

        "Miksi yritätte rakentaa syvää kuilua esim. kristinuskon ja buddhalaisuuden välille? Niissä on paljon samaakin."

        On paljon samaa, mutta on erojakin. Yksi ero on siinä että buddhalainen voi olla ateisti, mutta ei voi panna toivoaan jumalaan/jumaliin. Tätä asiaa halusin selventää tuolla artikkelilla.

        Mitä loukkaavaa voi olla siinä, että uskontojen eroja tuodaan julki? Jos niistä ei saa keskustella, kuinka kukaan voisi valita itselleen sopivan uskonnon? Enhän minäkään loukkaannu siitä että kristinusko-palstalla julistetaan jumalan olevan olemassa.

        Buddhalaisuus on suvaitseva uskonto. Se tarkoittaa sitä, että buddhalaisten mielestä on täysin OK, että jotkut muut ajattelevat asioista toisin. Emme yritä käännyttää ihmisiä buddhalaisiksi, pikemminkin päinvastoin :-)
        http://www.phayul.com/news/article.asp?id=4494

        Todellista suvaitsevaisuutta ei ole se, että suvaitsee toisin ajattelevia ainoastaan jos he pitävät suunsa kiinni. Saisiko jumalan olemassaoloa kyseenalaistaa mielestäsi missään?

        "Niinkuin Buddhakin on todennut, sitä omaa itseään ei askeesin kautta välttämättä löydä"

        Tuollaista Buddhan sanontaa en tunne. Buddhalaiset eivät myöskään etsi jumalan kuvaa omasta itsestä. Tarkkaan ottaen edes tuota "itseä" ei ole olemassa sillä tavalla kuin yleisesti kuvitellaan.

        "Siksi tunnen loukkaavaksi sen, että kirjoituksessa mielipiteet esitetään ikäänkuin tieteellisinä faktoina."

        Minkä niistä kirjoittajan esittämistä asioista haluaisit kumota? Ts. mikä ei mielestäsi ollut fakta?

        Jos henkilö on uskossaan vahva, niin toisenlaiset mielipiteet eivät horjuta tai loukkaa häntä mitenkään. Jos henkilö epäilee alitajuisesti jumalan olemassaoloa, kaikki päinvastainen informaatio herättää ärtymystä.


    • Tauno

      Totta. Virheellisiä käännöksiä ja erilaisia jumalan määritelmiä on eri uskonnoissa, ja väärinkäsityksiä voi syntyä, mutta perusta on, ettei yhdessäkään buddhalaisuskonnossa ole "jumalaa, joka on kaikkivaltias ja on luonut maailman". Intian uskontojen jumaluudet otettiin monien buddhalaisuskontojen suojelijoiksi, joten tämä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Toinen väärinkäsitysten lähde ovat mahayana-buddhalaisuuden suuret buddhat, kuten Amitabha (Amida), Mahavairocana (Dainichi) ja monet muut, jotka ulkopuolisista voivat näyttää jumalilta.

    • random pesukone

      Kiitos kun autoit koulutyössä :P

    • always yes

      Onko joku lukenut Brad Warnerin teosta: There Is No God and He Is Always With You? Hän on zen-buddhalainen ja on ilmeisesti zazenin avulla löytänyt Jumalan. Kirjan nimi on vapaasti käännettynä "Jumalaa ei ole ja Hän on aina kanssasi".

      http://www.amazon.com/There-Is-God-Always-You/dp/1608681831

    • Mahamaitri

      Olen meditaatiossa kokenut Mahamaitrin - suuren rakkauden. Se on jotakin aivan sanoinkuvaamatonta. Jos joku kristitty on saman kokenut, hän epäilemättä nimeää sen Jumalan rakkaudeksi. Sama kokemus - kaksi nimeä.

    • gdhdghdg

      Pyyteetön rakkaus tulee suoraan Lähteeltä tänne maapallollekin. Toki me jaamme tuota pyyteetöntä rakkautta eteenpäin, kohottaen maapallon energiaa ja auttaen näin lähimmäisiämme.

    • whomever

      Tiibetinbuddhalaiset uskovat. Heidän mukaansa ihminen syntyy ominaisuuksiensa mukaan siihen todellisuuteen, mihin kuuluu. Jos ihmisen ominaisuus on viha, hän syntyy nälkäiseksi kummitukseksi, jos ominaisuus on raivo, hän syntyy helvetin olioksi. Jos ominaisuus on ymmärtämättömyys, syntyy eläimeksi. Mielihaluja seuraamalla syntyy ihmiseksi. Kateudesta ja mustasukkaisuudesta syntyy puolijumalaksi, ylpeydestä syntyy jumalaksi ja jos on kaikista näistä ominaisuuksista vapaa, syntyy buddhaksi. Tiibetiläisen elävien ja kuolleiden kirjan mukaan on parasta syntyä jumalaksi tai buddhaksi.Nämä ovat tietystikin symbolisia selityksiä. Yhdenkin päivänkin aikana voi syntyä useita kertoja eri todellisuuksiin. Harjoitusten, opiskelun, puhdistautumisen ja mietiskelyn avulla on mahdollista syntyä kokonaan valitsemaansa todellisuuteen.

    • Niineee

      Buddha ei koskaan väittänyt olevansa jumala, siispä eivät viisaudetkaan joita hän toi esille, ole ”jumalallisia”. Yksinkertaista.

      Ja onhan niin että mikä on alitajunnassa, sitä voi ollakin. Eivät uskonnolliset tekstitkään ole täysin satuja joten ei kukaan vakavissaan niiden vuoksi voi sanoa: ei ole jumalaa.

    • EpätäydellinenKäännös

      Brahmajala Sutta: Sutta 1 of The Long Discourses of the Buddha (A translation of the Digha Nikaya). Em. sutrasta löytyy mielenkiintoinen kohta. Siinä käydään systemaattisesti läpi asiat joita Buddhan opetus ei ole. Kyseisessä kohdassa käsitellään erilaisia vääriä käsityksiä ikuisuusasioista. Kohdassa puhutaan myös siitä että maailmankaikkeus vuoroin laajenee ja kutistuu, mikä aiheuttaa myös sen tuhoutumisen. (vrt. Big Bang & Big Crunch). Vapaasti kääntäen:

      Maailmankaikkeuden kutistumisen jälkeen, joukko olentoja voi olla syntynyt tuhoutunutta maailmaa korkeampitasoiseen Abhassara Brahma maailmaan (joka ei tuhoudu kutistumisessa), jossa he elävät kehossa joka on mielestä luotu, ravintonaan mielihyvä, säteilevät valoa, liikkuvat ilman halki ja pysyvät siinä maailmassa, kehossa ja olotilassa hyvin pitkän ajan.

      Sitten ennemmin tai myöhemmin hyvin pitkän ajan kuluttua Maailma alkaa taas laajentua. Laajenevassa maailmassa ilmestyy "Tyhjä Brahman Palatsi" (kielikuva). Sitten joku em. korkeamman tason olennoista, kun sen elämänkaari pitkän aikakauden jälkeen päättyy ja hyvien tekojen seuraukset ovat loppuun kuluneet, putoaa Abhassara maailmasta ja ilmestyy ensimmäisenä "Tyhjään Brahman Palatsiin". Siellä hän elää pitkään samaan tapaan kuin edellisessä maailmassakin.

      Mutta sitten oltuaan tarpeeksi pitkään yksin hänessä ilmenee levottomuus joka alkaa kalvaa häntä ja hän toivoo että muita olentoja seurakseen. Jossain vaiheessa muita alkaakin ilmestyä, samoista syistä mistä hänkin ilmestyi sinne. Ensimmäisenä tullut olento alkaa ajatella olevansa Kaikkivaltias ja ensimmäinen jumala, jumalten jumala, kaiken olemassa olleen ja kaiken tulevankin Luoja, koska hän tulkitsee, että koska ennen häntä ei ollut muita, muut ovat syntyneet hänen toiveestaan. Samoin hänen jälkeenkin tulleet ajattelevat, että ensimmäisenä ilmestyneen täytyy olla Jumala ja heidän Luojansa, koska he näkevät että hän oli siellä ennen heitä. Ja tämä ensimmäinen on myös heitä kauniimpi ja loistavampi ja pitkä ikäisempi.

      Voi olla että joku noista olennoista putoaa siitä maailmasta ilmestyy meidän maailmaamme. Voi olla että hän alkaa munkiksi ja saavuttaa keskittymisen tilan missä muistaa edellisen emänsä, muttei yhtään sitä kauemmaksi. Hän muistaa ensimmäisen olennon ja että se oli Luojajumala joka on muuttumaton, mutta hänen luomuksensa ovat muuttuvia ja katoavaisia. (Tässä koko jutussa oli tarkoituksena esittää väärä näkemys, että on osaksi eternalisti ja osaksi ei-eternalisti).

      PS: Käännökseni on hyvin epätäydellinen, mutta kohta on mielenkiintoinen ja voi olla hyödyksi joillekin lukijoille. Kokonainen käännös löytyy varmasti netistäkin ilmaiseksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      127
      3187
    2. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      108
      1292
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      267
      1275
    4. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      65
      1076
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1051
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      13
      1033
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      966
    8. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      52
      957
    9. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      42
      924
    10. Liikenne onnettomuus

      Annas kun arvaan -Nuoriso -Ajokortti poikkeusluvalla -Ylinopeus
      Orimattila
      44
      826
    Aihe