Muutin reilu kuukausi sitten poikaystäväni luokse joka asuu vanhassa omakotitalossa. Aluksi ei tapahtunut mitään, mutta nyt muutaman viikon ajan on lähes päivittäin tapahtunut outoja. Tulin kerran yöllä kotiin ja ulko-ovi oli auki, poikaystäväni nukkui kaikessa rauhassa sägyssä. Menin illalla vessaan, yläkertaan menevä ovi oli auennut ja se jos mikä pitää kovaa ääntä kun sen avaa, mutta siitä ei ollut kuulunut ääntä. Kaikkea tälläistä mikä ei niin ole pelottanut. Nyt ihan tässä viikon sisällä on alkanut pelottamaan. Yläkerrassa on minun tavarat, sänky, sohva jne.. Ihan keskellä päivää kuulen kun joku siirtää siellä huonekaluja. Ovikello soi ja ovella ei ole ketään. Töminää kuuluu. Olen miettinyt, haluaako joku minut pois täältä talosta koska se lahtaa noita mun huonekaluja!! Aivan kun se haluaisi peloitella minut pois täältä ja pelkään että se tekee mulle jotaa jos en lähde.
Talossamme tapahtuu
Karita
132977
0Äänestä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin kuin kummitusten "metsästäjät" sanovat, niin kannattaa kysyä siltä ihan suoraan, että mitä on hätänä. Jos se kerta osaa/pystyy manipuloimaan tavaroita, sen pitäisi myös pystyä vastaamaan koputuksilla tms.
Yritä sen kanssa dialogia, vaikka poikaystäväsi katsoisikin vähän kieroon...
Esittelet vain itsesi, sanot että olet muuttanut tänne ja toivoisit, että tämä juttu hyväksyy sinut asukkaaksi ja toivot, että voisitte jakaa talon ilman, että Juttu häiritsee.
Tai sitten, jos et pidä ajatuksesta, niin käske Juttua lähtemään talosta. Sanot vaan, että sen paikka ei ole elävien keskellä etkä halua sitä tähän taloon.
:)
Rauhaton sielu on jäänyt kummittelemaan. Seuraavan kerran kut taolssa tapahtuu käske kummittelijan menemään Jeesuksen nimessä sinne minne sen kuuluukin (odottamaan viimeistä tuomiota). Tod.näk talossa on tapahtunut kuolema (itsemurha tai murha).
muutimme muutamia vuosia sitten maalle vanhaan 40-luvulla valmistuneeseen "maalaistaloon" jota on tosin useasti peruskorjattu. asumme syrjässä joten täällä kun on pimeää niin on sitten oikeasti pimeää. aluksi meistäkin tuntui että talossa kummittelee jatkuvasti,etenkin öisin. nyt tiedämme että äänet johtuvat talosta. kieltämättä pimeässä ja ääniä kuunellessa alkaa mielikuvitus lentää ja kaikki äänet yms. voimistuvat. En halua väheksyä pelkoasi tai epäillä kokemuksiasi mutta kokeile seuraavalla kerralla ajatella ja tutkia kuin yrittäisit kumota "kummittelun"
on noin selvä ja monipuolinen kummittelutapaus, niin ota heti yhteyttä skeptikoiden ry:hyn. Lienevät luvanneet 10k euroa jos joku todistaa kummittelun. Ja neuvovat sitten varmasti ilmiön todettuaan sen että kuka muu on luvannut rahaa moisesta.
On joku kummitus likkakaveri, kuten tässä leffassa Shutter :)
Vuokrakaapa tämä yöksi :)
http://www.imdb.com/title/tt0482599/
Miten poikakaverisi voi siellä asua. Asennapa videokamera jonnekin, sellainen valvonta juttu. Mä en asuis enää tuollaisessa paikassa jos mahdollista.
vanhoissa taloissa se on ihan yleistä. itse (mies 27) asun yli 150v vuotta vanhassa talossa, paikalla asutusta (talo) yli 250 vuotta. noin kerta viikkoon sattuu ja tapahtuu moni tyttö on kyl juossu karkuu. mut mua ei pienet kolinat ja henget haittaa. käyn juttelemas jos rupee tosissaa häiriköimää. ai onko joku luvannu palkkion? pitäsköhä lähtee toho. kerran vahingos kuvasin yhen hyvän videon, vois kyl saada helposti hyvää matskua. ai laitanko nettii... en laita ei tarvii kellekkää todistaa mitää.. kerran oon sen kavereille todistanu ja siit ei seurannu mitää hyvää
"mut mua ei pienet kolinat ja henget haittaa"
:DDD Oot aika rohkea mies. Mä en haluais että mua kukaan kattelee, saati tekee jekkuja - mitä ne sitten onkaan. Sääli nyt niitä naisparkoja, me naiset ollaan joskus arkoja ainakin mä =) Ellei ole sitten joku asiaan vihkiytynyt.
kaikkeen tottuu.. vaikka ensix aattelee et jonku yliluonnollisen näkeminen pelottaa mut sitku sen kokee ni ei mua ainakaa pelota yhtää päin vastoin.. kaverit on sanonu et mun pitäis ilmottautua siihi subin piirii mut mut ei kai kukaa haluu sellasta julkisuutta. voipi sanoa et melkee kaikki useamman yön täällä viettäny on nähny/kuullu jotain. jotku jopa karannu ikkunasta... tää on sellanen vanha kartano jossa on tapahtunu kaiken laista...
kaikenlaista.
Kaverini asui höyrähtäneen mummonsa kanssa kotitilallaan vanhassa puutalossa.
(mummonsa oli aikoinaan kuolla verenhukkaan telottuaan itsensä maatöissä, sekosi tuon jälkeen ja kertoi saavansa tietoja veritöistä "harmaalta ladolta")
Kerran pelatessamme korttia tuvassa, kämmen pamahti tuvan ikkunaan ja katosi. Oli kova lumisade ulkona ja juostiin saman tien katsomaan kuka siellä pelleilee. Niskakarvat nousi koko porukalla pystyyn kun huomattiin että lumihangessa ei ole lainkaan jälkiä ikkunan lähettyvilläkään.
Toinen kerta oli kun olin yötä siellä ja yöllä heräsin kolinaan ullakolta (joka ei ollut asuttu) Askeleita kuului ja lattialaudat narisi.
Kaveri nukkui kuin tukki mutta sen saksan paimenkoira nousi ylös ja alkoi murisemaan.
Menin koiran kanssa rappuset ylös ja sytytin valot, mitään tai ketään ei näkynyt. Laitoin oven kiinni ja palasin alakertaan nukkumaan. Parin tunnin päästä heräsin taas samaan meteliin jota jatkui aamuun saakka. (Se mummu nukkui "kyökissä" lukkojen takana koska pelkäsi hirviä ja latolaisia. Sillä oli sellaiset naulat hakattuina oviin ja karmeihin joihin se punoi naruja lukoiksi aina yön ajaksi)
Ainoa tiedossa oleva kuolemantapaus talossa on ollut joskus -70 luvulla kun pikkupoika hukkui pihalampeen. N. 500m päässä lähimmässä naapurissa tosin joskus vuonna -83 perheenisä surmasi haulikolla vaimonsa, kaksi lastaan ja itsensä.
poikaystäväni luokse, joka asuu talossa joka on 1800-luvulta. On aina tuntunut siltä kuin joku olisi läsnä/tuijottaisi melkein vihaisena kun liikun alakerrassa yksin, muttei kellarissa taikka yläkerrassa. Poikaystäväni ei usko mihinkää kummitus-hömpötyksiin, itse en ole koskaan ollut varma mihin uskoa, mutta sanoinpa kuitenkin kerran katsottuamme jonkun kummitus-elokuvan että tuntuu kuin joku olisi läsnä kun liikun alakerrassa. Hän totesi aika ennakkoluulottomasti että "voi olla, sillä talon väki asui aina alakerrassa, kellari on ollut pelkkä kellari ja yläkerta oli aina vuokralla." Jotenki asiat selvis minulle tuosta :D Että siksi ei yläkerrassa tunnu miltään kun ei siellä ketään ole koskaan asunut pitempään. Nykyään kun menen yksin alakertaan sanon hiljaa "Hei" ja tuntuu kuin ne epäilevät/vihaiset katseet olisivat muuttuneet lämpimiksi ja on hyväksytty olo. Tiedä nyt sitten viiraako päästä jotenkin vai onko tää iha "totta" :D
erittäin mielenkiintoista.. Ymmärrän pelkosi, itse olisin myös aika virittyneessä mielentilassa. Joku on joskus sanonut että talo voi kutsua luokseen tai työntää pois. Ts. kummittelu loppuu jos tietty henkilö muuttaa pois. Itse monesti sanon talossamme ääneen että minä asun täällä ja jos ette just lopeta tuota temuamista niin käsken tyypit jotka heittää teidät pihalle. uskomatonta mutta tällainen suggestio on auttanut minua silloin kun oikein pelottaa. Tai kun olemme rempanneet vanhaa isoa taloamme kysyn "heiltä" no, mitäs pidätte? Syksy on pahinta aikaa. odottele jouluun uskoisin että silloin rauhoittuu. Vanhoissa taloissa on oma sielunsa ja maailmansa kun sen hyväksyy että on osa sen elämänkaarta niin se helpottaa, voi näet sitten itse joskus tulla takaisin.. :)
...kyllä kerran puhunut "sille". Selitin että asun nyt täällä ja en halua mitään pahaa ja toivon että se hyväksyis mut tänne. Eipä ole häiriköinti loppunut. Viimeksi tänää seisoin pihalla kun alkoi pelottamaan ja vielä päivällä! Poikaystäväni pappa kuoli joskus tohon pihalle kun asui täällä. Talon rakentaja kuoli sitten sairaalassa. Luulenpa että jompi kumpi niistä täällä on.