Maasähkön asennus

ksudhfkh

Mitä tulee huomoioda maasähkön asennusta suunnitellessa?

85

13001

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kysyt...

      Teetä ammattilaisella.
      Jos osaa, niin nätti tehdä, jos kysyy niin kannattaa teettää.
      Ei ole kiva jos tytär kuolee ja saa vielä syytteet.
      Tätä ON tapahtunut.

    • vastaus...
      • Mies..

        Voi vetää piuhat itse, ruuvata rasiat ja mut kiinni, kunhan osaava henkilö kytkee ja tarkistaa.
        Kytkennätkin saa tehdä ammattilaisen valvonassa tavis.


      • tarvikkeita tarvitaan?
        Mies.. kirjoitti:

        Voi vetää piuhat itse, ruuvata rasiat ja mut kiinni, kunhan osaava henkilö kytkee ja tarkistaa.
        Kytkennätkin saa tehdä ammattilaisen valvonassa tavis.

        Maasähköjärjestelmään? Joitakin diodeja ja laturi tietysti ...


      • uiopå
        tarvikkeita tarvitaan? kirjoitti:

        Maasähköjärjestelmään? Joitakin diodeja ja laturi tietysti ...

        ***vetin diodeja


      • JRxxx
        tarvikkeita tarvitaan? kirjoitti:

        Maasähköjärjestelmään? Joitakin diodeja ja laturi tietysti ...

        ...sehän riippuu siitä, mitä asioita haluat mukaan. Jospa nyt selvyyden vuoksi erotettaisiin "perusinfra" eli se maasähköjärjestelmä sinänsä ja sitten sitä hyödyntävät "palvelut".

        Ensinmainittuun tarvitaan:
        -maasähkökeskus yhdellä tai useammalla pistorasialla
        -liitäntäpistoke rantakaapelia varten
        -kaapelia näiden välille.

        Minimissään se on siinä: veneeseen tulee rannalta 230 V sähköä, jota voi käyttää sitten millä tahansa shukotöpselillä varustetulla laitteella. Voilá, sinulla on maasähköjärjestelmä.

        No, yleensä on sitten kuitenkin fiksua liittää systeemiin joitain asioita vähän kiinteämmin, kuten akkulaturi, kenties lämminvesivaraaja, kenties lisää pistorasioita strategisiin kohtiin venettä. Diodit sun muut releet ei oikeastaan liity tähän maasähköön vaan veneen sähköjärjestelmään yleisemmin, joten sivuutetaan ne tässä. Tavallisin näkemäni viritys on seuraavanlainen: jossain kohtaa venettä on se rantakaapelipistoke mallia "uros". Siitä juoksee kaapeli maasähkökeskukseen (joka pitää sisällään vikavirtasuojan ja 1-2 automaattisulaketta ja jossa yleensä mutta ei aina on myös 1-2 pistorasiaa). Tästä lähtee edelleen tarpeen mukaan haaroitettuna kaapeli pistorasioihin ja mahdollisesti sellaiseen jakorasiaan, johon on liitetty myös akkulaturi. Se on yleensä jo valmiiksi monilähtöinen eli osaa hanskata useita akkuja.

        Sitten on se hämärätieteellinen puoli eli korroosiontorjunta. Asiantuntijaa riittää joka lähtöön: pitääkö olla suojaerotin, pitääkö kytkeä maapuoli yhteen vai erikseen jnejne. Useassa veneessä näkyy olevan niin, että ainoa yhteys 230 V ja 12 V -järjestelmien välillä on se akkulaturi ja hyvin pelaa. Direktiivinmukainen se ei taida silti olla.


      • asentelija.
        JRxxx kirjoitti:

        ...sehän riippuu siitä, mitä asioita haluat mukaan. Jospa nyt selvyyden vuoksi erotettaisiin "perusinfra" eli se maasähköjärjestelmä sinänsä ja sitten sitä hyödyntävät "palvelut".

        Ensinmainittuun tarvitaan:
        -maasähkökeskus yhdellä tai useammalla pistorasialla
        -liitäntäpistoke rantakaapelia varten
        -kaapelia näiden välille.

        Minimissään se on siinä: veneeseen tulee rannalta 230 V sähköä, jota voi käyttää sitten millä tahansa shukotöpselillä varustetulla laitteella. Voilá, sinulla on maasähköjärjestelmä.

        No, yleensä on sitten kuitenkin fiksua liittää systeemiin joitain asioita vähän kiinteämmin, kuten akkulaturi, kenties lämminvesivaraaja, kenties lisää pistorasioita strategisiin kohtiin venettä. Diodit sun muut releet ei oikeastaan liity tähän maasähköön vaan veneen sähköjärjestelmään yleisemmin, joten sivuutetaan ne tässä. Tavallisin näkemäni viritys on seuraavanlainen: jossain kohtaa venettä on se rantakaapelipistoke mallia "uros". Siitä juoksee kaapeli maasähkökeskukseen (joka pitää sisällään vikavirtasuojan ja 1-2 automaattisulaketta ja jossa yleensä mutta ei aina on myös 1-2 pistorasiaa). Tästä lähtee edelleen tarpeen mukaan haaroitettuna kaapeli pistorasioihin ja mahdollisesti sellaiseen jakorasiaan, johon on liitetty myös akkulaturi. Se on yleensä jo valmiiksi monilähtöinen eli osaa hanskata useita akkuja.

        Sitten on se hämärätieteellinen puoli eli korroosiontorjunta. Asiantuntijaa riittää joka lähtöön: pitääkö olla suojaerotin, pitääkö kytkeä maapuoli yhteen vai erikseen jnejne. Useassa veneessä näkyy olevan niin, että ainoa yhteys 230 V ja 12 V -järjestelmien välillä on se akkulaturi ja hyvin pelaa. Direktiivinmukainen se ei taida silti olla.

        Maasähköjärjestelmä on tosiaan helppo asentaa, mutta oikeaa "maattamista" tuskin tuntee yksikään sähköasentajista. Oikeaoppisesti maadoitus tehdään "kelluvana" eli sitä ei saa kytkeä veneen maadoitusjärjestelmään. Maattamisen tekee ongelmalliseksi se, että veneen maataso ja maasähkönmaataso ovat eri potentiaalissa ja vuotovirrat käynnistyvät helposti.


      • asdfsadf
        JRxxx kirjoitti:

        ...sehän riippuu siitä, mitä asioita haluat mukaan. Jospa nyt selvyyden vuoksi erotettaisiin "perusinfra" eli se maasähköjärjestelmä sinänsä ja sitten sitä hyödyntävät "palvelut".

        Ensinmainittuun tarvitaan:
        -maasähkökeskus yhdellä tai useammalla pistorasialla
        -liitäntäpistoke rantakaapelia varten
        -kaapelia näiden välille.

        Minimissään se on siinä: veneeseen tulee rannalta 230 V sähköä, jota voi käyttää sitten millä tahansa shukotöpselillä varustetulla laitteella. Voilá, sinulla on maasähköjärjestelmä.

        No, yleensä on sitten kuitenkin fiksua liittää systeemiin joitain asioita vähän kiinteämmin, kuten akkulaturi, kenties lämminvesivaraaja, kenties lisää pistorasioita strategisiin kohtiin venettä. Diodit sun muut releet ei oikeastaan liity tähän maasähköön vaan veneen sähköjärjestelmään yleisemmin, joten sivuutetaan ne tässä. Tavallisin näkemäni viritys on seuraavanlainen: jossain kohtaa venettä on se rantakaapelipistoke mallia "uros". Siitä juoksee kaapeli maasähkökeskukseen (joka pitää sisällään vikavirtasuojan ja 1-2 automaattisulaketta ja jossa yleensä mutta ei aina on myös 1-2 pistorasiaa). Tästä lähtee edelleen tarpeen mukaan haaroitettuna kaapeli pistorasioihin ja mahdollisesti sellaiseen jakorasiaan, johon on liitetty myös akkulaturi. Se on yleensä jo valmiiksi monilähtöinen eli osaa hanskata useita akkuja.

        Sitten on se hämärätieteellinen puoli eli korroosiontorjunta. Asiantuntijaa riittää joka lähtöön: pitääkö olla suojaerotin, pitääkö kytkeä maapuoli yhteen vai erikseen jnejne. Useassa veneessä näkyy olevan niin, että ainoa yhteys 230 V ja 12 V -järjestelmien välillä on se akkulaturi ja hyvin pelaa. Direktiivinmukainen se ei taida silti olla.

        sulla kun tuntuu olevan tietoa....

        Itse olen joskus aikoinaan sähkäriksi lukenut, tosin olen ihan muita hommia tehnyt viimeiset 10v.

        Eikö tästä systeemistä pitäisi teoriassa/käytännössä tulla turvallinen:

        Töpselinreikä sitlooraan -> kaapeli keskukselle jossa vikavirtasuoja sulake -> kaapeli pariin pistorasiaan johon toinen koko ajan kytkettynä ctek-3600 laturi.

        Kaapelina varmaan paras kumikaapeli? Miten esim. mmj toimii veneen suolaisessa ja kosteassa ilmassa?

        Lisätään vielä että veneessäni ei ole lataavaa sisäkonetta, vaan käytän akkujen lataamiseen aurinkopaneelia. Joten maadotuksen/vuotojen kanssa ei pitäisi olla ongelmia

        Toki hommaan tutun tutun tarkastamaan mittarilla kaikki kytkennät sun muut, niin saan jonkunlaisen takuun hommalle!

        Joku kirjoitti jossain vaiheessa että nuuka mies vetää kaapelit ja asentaa rasiat paikalle ja soittaa sähkömiehen kytkemään. Veikkaan että ei tule onnistumaan mikäli ei ole tuttua sähkömiestä. Urakointifirmat haluavat luultavasti vetää tunnit myös asennuksista...


      • JRxxx
        asdfsadf kirjoitti:

        sulla kun tuntuu olevan tietoa....

        Itse olen joskus aikoinaan sähkäriksi lukenut, tosin olen ihan muita hommia tehnyt viimeiset 10v.

        Eikö tästä systeemistä pitäisi teoriassa/käytännössä tulla turvallinen:

        Töpselinreikä sitlooraan -> kaapeli keskukselle jossa vikavirtasuoja sulake -> kaapeli pariin pistorasiaan johon toinen koko ajan kytkettynä ctek-3600 laturi.

        Kaapelina varmaan paras kumikaapeli? Miten esim. mmj toimii veneen suolaisessa ja kosteassa ilmassa?

        Lisätään vielä että veneessäni ei ole lataavaa sisäkonetta, vaan käytän akkujen lataamiseen aurinkopaneelia. Joten maadotuksen/vuotojen kanssa ei pitäisi olla ongelmia

        Toki hommaan tutun tutun tarkastamaan mittarilla kaikki kytkennät sun muut, niin saan jonkunlaisen takuun hommalle!

        Joku kirjoitti jossain vaiheessa että nuuka mies vetää kaapelit ja asentaa rasiat paikalle ja soittaa sähkömiehen kytkemään. Veikkaan että ei tule onnistumaan mikäli ei ole tuttua sähkömiestä. Urakointifirmat haluavat luultavasti vetää tunnit myös asennuksista...

        ...heti alkuun, että vaikka sähköopista onkin tietoa keskimääräistä enemmän itse hankittuna ja lisää vielä ammattilaisilta kyseltynä, niin en ole ammattisähkäri. Luotan kuitenkin heidän sanomaansa siitä, että ongelmaa ei ole, jos ainoa yhdyskohta 12- ja 230-systeemien välillä on se laturi. Sen nojalla tuo sinunkin mallisi on ihan OK.

        Minulla oli vuosia sitten yksinkertaisempi ratkaisu: kaapelikela avotilassa (toki kuomun alla) ja akkujen vieressä Mobitronicin laturi, jonka töpseli oli uitettu avotilaan. Samasta kelasta sitten otettiin halutessa virtaa esim. vedenkeittimelle tai pölynimurille.
        Kaapeloinnista en oikeastaan osaa sanoa, silloin muinoin käytin ulkokäyttöön hyväksyttyä kelaa ja kiinteämmän maasähkösysteemin asentaessani sähkärin toimittamaa kumipäällysteistä kaapelia (sellaista ihan peruskamaa, Elexin tuote). Vedin itse kaapelit ja mietin rasioiden ja maasähkökeskuksen paikat, tuttu sähkäri sitten asensi ne rasiat ja teki kytkennät. Seuraavanlainen kokoonpano: tulotöpseli ankkuriboxissa -> kaapeli keskukseen -> kaapeli keskuksesta jakorasiaan, josta yksi haara pentterin tuplapistorasiaan ja toinen haara akkutilan seinään, jossa taas jakorasia, johon kytkettiin kiinteästi laturi ja parimetrinen roikka, jonka päässä oli tavallinen "jatkojohtomainen" shukopistorasia. Siitä sai tarvitessa virtaa kannelle.
        Jotkut ei pidä tuosta ankkuriboxisijoituksesta veden vuoksi. Epäily on kyllä sinänsä ihan perusteltu, tosin alaspäinhän se rasia pitäisi olla aina suunnattuna eli vesi ei jää lillumaan. Pidän itse kuitenkin tärkeämpänä sitä, ettei kannella kuljeksi ylimääräisiä johtoja ansoina.


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...heti alkuun, että vaikka sähköopista onkin tietoa keskimääräistä enemmän itse hankittuna ja lisää vielä ammattilaisilta kyseltynä, niin en ole ammattisähkäri. Luotan kuitenkin heidän sanomaansa siitä, että ongelmaa ei ole, jos ainoa yhdyskohta 12- ja 230-systeemien välillä on se laturi. Sen nojalla tuo sinunkin mallisi on ihan OK.

        Minulla oli vuosia sitten yksinkertaisempi ratkaisu: kaapelikela avotilassa (toki kuomun alla) ja akkujen vieressä Mobitronicin laturi, jonka töpseli oli uitettu avotilaan. Samasta kelasta sitten otettiin halutessa virtaa esim. vedenkeittimelle tai pölynimurille.
        Kaapeloinnista en oikeastaan osaa sanoa, silloin muinoin käytin ulkokäyttöön hyväksyttyä kelaa ja kiinteämmän maasähkösysteemin asentaessani sähkärin toimittamaa kumipäällysteistä kaapelia (sellaista ihan peruskamaa, Elexin tuote). Vedin itse kaapelit ja mietin rasioiden ja maasähkökeskuksen paikat, tuttu sähkäri sitten asensi ne rasiat ja teki kytkennät. Seuraavanlainen kokoonpano: tulotöpseli ankkuriboxissa -> kaapeli keskukseen -> kaapeli keskuksesta jakorasiaan, josta yksi haara pentterin tuplapistorasiaan ja toinen haara akkutilan seinään, jossa taas jakorasia, johon kytkettiin kiinteästi laturi ja parimetrinen roikka, jonka päässä oli tavallinen "jatkojohtomainen" shukopistorasia. Siitä sai tarvitessa virtaa kannelle.
        Jotkut ei pidä tuosta ankkuriboxisijoituksesta veden vuoksi. Epäily on kyllä sinänsä ihan perusteltu, tosin alaspäinhän se rasia pitäisi olla aina suunnattuna eli vesi ei jää lillumaan. Pidän itse kuitenkin tärkeämpänä sitä, ettei kannella kuljeksi ylimääräisiä johtoja ansoina.

        Oho,
        tässä meillä om kaveri, joka jakaa neuvoja 230v sähköjärjestelmästä veneseen, vaikka tunnustautuu ei-ammattilaiseksi.
        Varokaa tätä itsekritiikitöntä idioottia, tässä on hengenvaara.
        Venesähköhommat vaativat erikoisammattitaitoa. Autosähkötkin on eri planeetalta verrattuna venehommiin.
        Jättäkää varsinkin 23o voltin hommat puhtaasti venesähköammattilaisille.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        Oho,
        tässä meillä om kaveri, joka jakaa neuvoja 230v sähköjärjestelmästä veneseen, vaikka tunnustautuu ei-ammattilaiseksi.
        Varokaa tätä itsekritiikitöntä idioottia, tässä on hengenvaara.
        Venesähköhommat vaativat erikoisammattitaitoa. Autosähkötkin on eri planeetalta verrattuna venehommiin.
        Jättäkää varsinkin 23o voltin hommat puhtaasti venesähköammattilaisille.

        ...sähköoppi ei ole mitään rakettitiedettä. Ne asiat, jotka täällä kirjoitan, ovat kaikki ammattilaisten käytännössä todentamia ja osin suoraan heiltä opittujakin. Kuka tahansa lukutaitoinen kykenee omaksumaan teoriapuolen näin yksinkertaisia juttuja varten. Ammattiosaamisen arvo tulee lähinnä oikeiden komponenttien valinnassa ja kytkentöjen tekemisessä oikein niin, että ne toimivat vielä ensi vuonnakin. Ja sellaisessa "pikkujutussa", että kokemuksensa avulla he saattavat huomata jonkin liian tiukan kaapelivedon tai hankaukselle alttiin mutkan tms.

        Kukaan ei tiedä, montako maasähköasennusta Suomen tai maailman veneissä lienee. Mutta uskallan silti väittää, että valtaenemmistö niistä on muiden kuin "venesähkön erikoisammattilaisten" tekemiä. Yleensä homman tekevät "tavalliset" sähkärit ja (kieltämättä pelottavan) usein ihan amatöörit. Siitä huolimatta taidat vetää tyhjän nuotan, jos yrität löytää yhdenkään niiden vuoksi vammautuneen, henkensä menettäneen tai edes hengenvaaraan joutuneen. Puheesi "venesähköammattilaisista" on yksinkertaisesti roskaa. Vielä enemmän tietysti se, että yrität rivien välissä vihjata, että 12V -hommatkin pitäisi jättää ammattilaille.

        Viesti sähköhommia aikovalle: tarkastuta suunnitelmasija toteutuksesi ammattilaisella. Mutta älä usko niitä, jotka väittävät, että niistä ei amatööri voi mitään ymmärtää. Se on silkkaa vedätystä.


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...sähköoppi ei ole mitään rakettitiedettä. Ne asiat, jotka täällä kirjoitan, ovat kaikki ammattilaisten käytännössä todentamia ja osin suoraan heiltä opittujakin. Kuka tahansa lukutaitoinen kykenee omaksumaan teoriapuolen näin yksinkertaisia juttuja varten. Ammattiosaamisen arvo tulee lähinnä oikeiden komponenttien valinnassa ja kytkentöjen tekemisessä oikein niin, että ne toimivat vielä ensi vuonnakin. Ja sellaisessa "pikkujutussa", että kokemuksensa avulla he saattavat huomata jonkin liian tiukan kaapelivedon tai hankaukselle alttiin mutkan tms.

        Kukaan ei tiedä, montako maasähköasennusta Suomen tai maailman veneissä lienee. Mutta uskallan silti väittää, että valtaenemmistö niistä on muiden kuin "venesähkön erikoisammattilaisten" tekemiä. Yleensä homman tekevät "tavalliset" sähkärit ja (kieltämättä pelottavan) usein ihan amatöörit. Siitä huolimatta taidat vetää tyhjän nuotan, jos yrität löytää yhdenkään niiden vuoksi vammautuneen, henkensä menettäneen tai edes hengenvaaraan joutuneen. Puheesi "venesähköammattilaisista" on yksinkertaisesti roskaa. Vielä enemmän tietysti se, että yrität rivien välissä vihjata, että 12V -hommatkin pitäisi jättää ammattilaille.

        Viesti sähköhommia aikovalle: tarkastuta suunnitelmasija toteutuksesi ammattilaisella. Mutta älä usko niitä, jotka väittävät, että niistä ei amatööri voi mitään ymmärtää. Se on silkkaa vedätystä.

        Huomaan, että et ymmärrä asian ydintä.
        Ero kaikkiin muihin sähköhommiin nähden on maadoitus.
        Asunnossa maadoitus menee maajohtoa pitkin pois,
        veneessä maadoitus ei välttämättä pelaa kuten esimerkiksi kotona, ympärillä kun on vettä.
        Voit kokeilla asiaa esimerkiksi kotona kylpyammeessa. Teeppä neuvojesi mukainen kela-asennus, liitä siihen sähkölaite (hiustekuivaaja tms) ja mene kylpyyn.
        Vaikka luultavasti kaikki menee hyvin, niin se on silti hengenvaarallista.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        Huomaan, että et ymmärrä asian ydintä.
        Ero kaikkiin muihin sähköhommiin nähden on maadoitus.
        Asunnossa maadoitus menee maajohtoa pitkin pois,
        veneessä maadoitus ei välttämättä pelaa kuten esimerkiksi kotona, ympärillä kun on vettä.
        Voit kokeilla asiaa esimerkiksi kotona kylpyammeessa. Teeppä neuvojesi mukainen kela-asennus, liitä siihen sähkölaite (hiustekuivaaja tms) ja mene kylpyyn.
        Vaikka luultavasti kaikki menee hyvin, niin se on silti hengenvaarallista.

        ...sinä puhuit siis siitä kelasta eli käytännössä siis jatkojohtokäytöstä. Ihmettelinkin, koska todellakin tiesin, että se kuvaamani kiinteä asennus on ammattilaisen tarkastama ja hyväksymä (vaikka onkin minun itseni suunnittelema). Ja kommentoimani kytkentä oli aivan selvästi samaa lajia eli siinä ei ollut mitään väärää tai laitonta tai riskialtista.

        Mutta, mutta: se jatkojohtokuvio on myös täysin laillinen. Siinähän ei ole yhtä ainutta ammattilaista vaativaa 230-kytkentää, vaan puhtaasti maadoitettuja pistorasioita jne. Vedenkeitin nyt tietysti ei ollut ulkokäyttöön hyväksytty, mutta omapa oli riskini (enpä ole perehtynyt enkä edes kiinnostunut, sanooko jokin pykälä sellaisen käytöstä jotain). Jos luit kunnolla, huomasit, etten kehottanut ketään käyttämään jatkojohtoa noin vaan ainoastaan totesin itse niin tehneeni. Enkä kyllä ole läheskään ainoa :) Senkin systeemin muuten kerran ammattimies katsoi ja hyväksyi (ilman vedenkeitintä, tosin).


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...sinä puhuit siis siitä kelasta eli käytännössä siis jatkojohtokäytöstä. Ihmettelinkin, koska todellakin tiesin, että se kuvaamani kiinteä asennus on ammattilaisen tarkastama ja hyväksymä (vaikka onkin minun itseni suunnittelema). Ja kommentoimani kytkentä oli aivan selvästi samaa lajia eli siinä ei ollut mitään väärää tai laitonta tai riskialtista.

        Mutta, mutta: se jatkojohtokuvio on myös täysin laillinen. Siinähän ei ole yhtä ainutta ammattilaista vaativaa 230-kytkentää, vaan puhtaasti maadoitettuja pistorasioita jne. Vedenkeitin nyt tietysti ei ollut ulkokäyttöön hyväksytty, mutta omapa oli riskini (enpä ole perehtynyt enkä edes kiinnostunut, sanooko jokin pykälä sellaisen käytöstä jotain). Jos luit kunnolla, huomasit, etten kehottanut ketään käyttämään jatkojohtoa noin vaan ainoastaan totesin itse niin tehneeni. Enkä kyllä ole läheskään ainoa :) Senkin systeemin muuten kerran ammattimies katsoi ja hyväksyi (ilman vedenkeitintä, tosin).

        en tarkoittanut typerää jatkojohtoviritelmääsi vaan ihan kokonaisuutta, josta tunnustat, ettet ymmärrä siitä, mutta jakelet silti neuvoja.

        katsos, auton defa-lämmitin ei ole kytketty itse autoon, veneen maasähkö on kytketty itse veneeseen, kuten kuvasit (en selitä tarkemmin, saat itse miettiämiten).
        Vene on siten periaatteesa kuten hiustenkuivaaja kylpyammeessa.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        en tarkoittanut typerää jatkojohtoviritelmääsi vaan ihan kokonaisuutta, josta tunnustat, ettet ymmärrä siitä, mutta jakelet silti neuvoja.

        katsos, auton defa-lämmitin ei ole kytketty itse autoon, veneen maasähkö on kytketty itse veneeseen, kuten kuvasit (en selitä tarkemmin, saat itse miettiämiten).
        Vene on siten periaatteesa kuten hiustenkuivaaja kylpyammeessa.

        ...tasan yksi "yhteenkytkentäkohta" eli se laturi. Mutta kun kolme (3) urakointipätevyyden omaavaa sähkäriä on erikseen todennut, että se ei ole minkäänlainen ongelmakohta, niin minä todellakin luotan heidän sanaansa enkä minkään anonyyminimimerkin sanomiseen. JA uskaltaudun levittämään heiltä saatua tietoa myös eteenpäin. Toki myönnän viisaudeksi sen, jos joku kysyy myös itse ammattilaiseksi tietämältään varmennuksen sanomaani (siksi myös kerroin, etten ole itse ammattilainen).

        Jos sinun pyhällä uskollasi "venesähköammattilaisten" tarpeeseen olisi jotain pohjaa, niin veneissä tapahtuisi vuosittain kymmeniä ellei satoja sähkötapaturmia. Käytännössä niitä ei tapahdu lainkaan.


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...tasan yksi "yhteenkytkentäkohta" eli se laturi. Mutta kun kolme (3) urakointipätevyyden omaavaa sähkäriä on erikseen todennut, että se ei ole minkäänlainen ongelmakohta, niin minä todellakin luotan heidän sanaansa enkä minkään anonyyminimimerkin sanomiseen. JA uskaltaudun levittämään heiltä saatua tietoa myös eteenpäin. Toki myönnän viisaudeksi sen, jos joku kysyy myös itse ammattilaiseksi tietämältään varmennuksen sanomaani (siksi myös kerroin, etten ole itse ammattilainen).

        Jos sinun pyhällä uskollasi "venesähköammattilaisten" tarpeeseen olisi jotain pohjaa, niin veneissä tapahtuisi vuosittain kymmeniä ellei satoja sähkötapaturmia. Käytännössä niitä ei tapahdu lainkaan.

        ammattilaisesi ovat sinulle jotain neuvoneet ja teet tai teit neuvojen mukaan. Sillälaillahan voisi tehdä vaikka koko talopaketin sähkötyöt; kysyisi kytkentäneuvot ammattilaiselta.

        Nää sun ammattilaiset eivät neuvoinensa vastaa yhtään mistään, et ole niille mitään maksanut eivätkä he ole kytkentöjä paikanpäällä tarkastaneet. Miten kehtaat täällä kuuluttaa neuvojasi 230 voltin asioissa, joissa virhe aiheuttaa hengenvaaran vaikka olet itsekin ollut neuvojen varassa!!! Missä on itsekritiikkisi?

        Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt. Jos et kehtaa tätä mainostaa, niin vedä siitä johtopäätös.Taitavat muuten olla luvanvaraisia nämä 230 sähkötyöt, joten syyllistyt petokseen, jos et kerro edellä mainittua seikkaa ja samalla kiellä käyttämästä virityksiäsi.


      • Tannevaan
        vetta kirjoitti:

        ammattilaisesi ovat sinulle jotain neuvoneet ja teet tai teit neuvojen mukaan. Sillälaillahan voisi tehdä vaikka koko talopaketin sähkötyöt; kysyisi kytkentäneuvot ammattilaiselta.

        Nää sun ammattilaiset eivät neuvoinensa vastaa yhtään mistään, et ole niille mitään maksanut eivätkä he ole kytkentöjä paikanpäällä tarkastaneet. Miten kehtaat täällä kuuluttaa neuvojasi 230 voltin asioissa, joissa virhe aiheuttaa hengenvaaran vaikka olet itsekin ollut neuvojen varassa!!! Missä on itsekritiikkisi?

        Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt. Jos et kehtaa tätä mainostaa, niin vedä siitä johtopäätös.Taitavat muuten olla luvanvaraisia nämä 230 sähkötyöt, joten syyllistyt petokseen, jos et kerro edellä mainittua seikkaa ja samalla kiellä käyttämästä virityksiäsi.

        JRxxx:hän sanoi tuolla
        "Vedin itse kaapelit ja mietin rasioiden ja maasähkökeskuksen paikat, tuttu sähkäri sitten asensi ne rasiat ja teki kytkennät."

        Niin miten ihmeessä pääset lopputulemaan:
        "Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt."

        En ymmärrä en. Vai yritätkö sanoa, että sähkölakua ei saa edes vetää ellei ole pätevyyttä.

        Mä olen jotenkin ymmärtänyt, että tuon http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19960516?toc=1 "Perusvaatimus
        9 §

        Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.
        Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
        10 §

        Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,"

        perusteella saa kyllä ne lakut itse vetää jos kytkennät sitten tekee pätevä ja valtuutettu taho (joka varmasti tarkistaa ne vedot jos kerta on pätevä).

        Mutta voin olla ihan väärässäkin.

        t. Mie


      • Matkaveneilijä
        Tannevaan kirjoitti:

        JRxxx:hän sanoi tuolla
        "Vedin itse kaapelit ja mietin rasioiden ja maasähkökeskuksen paikat, tuttu sähkäri sitten asensi ne rasiat ja teki kytkennät."

        Niin miten ihmeessä pääset lopputulemaan:
        "Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt."

        En ymmärrä en. Vai yritätkö sanoa, että sähkölakua ei saa edes vetää ellei ole pätevyyttä.

        Mä olen jotenkin ymmärtänyt, että tuon http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19960516?toc=1 "Perusvaatimus
        9 §

        Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.
        Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
        10 §

        Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,"

        perusteella saa kyllä ne lakut itse vetää jos kytkennät sitten tekee pätevä ja valtuutettu taho (joka varmasti tarkistaa ne vedot jos kerta on pätevä).

        Mutta voin olla ihan väärässäkin.

        t. Mie

        Kaikki sähkötyöt, lukuunottamatta edellä mainittuja pieniä poikkeuksia, ovat luvan varaisia.
        Kyllä saat vetää itse kaapelit, mutta luvat omaava yritys kytkee ja tarkastaa ne. Pätevä asentajakaan ei niitä saa kytkeä ilman urakointioikeuksia.
        Sen jälkeen on saatava veneen asiakirjojen joukkoon dokumentti ko. asennuksista, josta ilmenee tekijä ja/tai tarkastuksen suorittaja ja vastuuhenkilö/-firma.

        terveisin sähkäri

        ps. Pätevä sähkäri voi tehdä itselleen (ja alenevassa polvessa) asennuksia ilman lupia. Korjatkaa jos laki on muuttunut siitä, kun olen tätä opiskellut. Vastuu on tekijällä


      • A33
        Matkaveneilijä kirjoitti:

        Kaikki sähkötyöt, lukuunottamatta edellä mainittuja pieniä poikkeuksia, ovat luvan varaisia.
        Kyllä saat vetää itse kaapelit, mutta luvat omaava yritys kytkee ja tarkastaa ne. Pätevä asentajakaan ei niitä saa kytkeä ilman urakointioikeuksia.
        Sen jälkeen on saatava veneen asiakirjojen joukkoon dokumentti ko. asennuksista, josta ilmenee tekijä ja/tai tarkastuksen suorittaja ja vastuuhenkilö/-firma.

        terveisin sähkäri

        ps. Pätevä sähkäri voi tehdä itselleen (ja alenevassa polvessa) asennuksia ilman lupia. Korjatkaa jos laki on muuttunut siitä, kun olen tätä opiskellut. Vastuu on tekijällä

        CTEK valmistaa maasähkösyteemejä, jotka voi Maritimin mukaan voi laillisesti kytkeä kuka tahansa, koska liitokset tehdään valmiiksi kytketyillä liittimillä. Ei mitään kovin halpoja tosin


      • vetta
        Matkaveneilijä kirjoitti:

        Kaikki sähkötyöt, lukuunottamatta edellä mainittuja pieniä poikkeuksia, ovat luvan varaisia.
        Kyllä saat vetää itse kaapelit, mutta luvat omaava yritys kytkee ja tarkastaa ne. Pätevä asentajakaan ei niitä saa kytkeä ilman urakointioikeuksia.
        Sen jälkeen on saatava veneen asiakirjojen joukkoon dokumentti ko. asennuksista, josta ilmenee tekijä ja/tai tarkastuksen suorittaja ja vastuuhenkilö/-firma.

        terveisin sähkäri

        ps. Pätevä sähkäri voi tehdä itselleen (ja alenevassa polvessa) asennuksia ilman lupia. Korjatkaa jos laki on muuttunut siitä, kun olen tätä opiskellut. Vastuu on tekijällä

        Joo,
        mun veneessä on mm. sähköpiirrustukset, jossa jokaisen aparaatin ja kytkennän kohdalla on numero, joka viittaa sarakkeeseen jossa on tekijän kuittaus; nimikirjoitus ja selvennös sekä firma ja päiväys.
        Voisin periaatteessa jäljittää joka kytköksen tekijän, mutta ongelma on, että taitavat jo olla manan mailla nyt noin 30 vuoden jälkeen.
        Ei ole muuten ollut ikinä ainuttakaan sähköongelmaa, paitsi toissa kesänä, kun etukulkuvalo hapettui niin, että piti loppujohto vsihtaa; sekin oli helppoa, kun homma oli huomioitu veistämöllä siten, että loppupätkä oli laadukkaan eli ei ruostuneen sokeripalan takana jo valmiiksi.
        Ja tavalliset (lyijy)halvat käyttöakut on nyt kestäneet reilusti yli 10000 mailia ilman, että ovat vielä vaihtokunnossa; ei vuotoja ja molempien (kone maa) latureiden voltit navoilla riittää täyteen lataukseen


      • Lisätään.
        Matkaveneilijä kirjoitti:

        Kaikki sähkötyöt, lukuunottamatta edellä mainittuja pieniä poikkeuksia, ovat luvan varaisia.
        Kyllä saat vetää itse kaapelit, mutta luvat omaava yritys kytkee ja tarkastaa ne. Pätevä asentajakaan ei niitä saa kytkeä ilman urakointioikeuksia.
        Sen jälkeen on saatava veneen asiakirjojen joukkoon dokumentti ko. asennuksista, josta ilmenee tekijä ja/tai tarkastuksen suorittaja ja vastuuhenkilö/-firma.

        terveisin sähkäri

        ps. Pätevä sähkäri voi tehdä itselleen (ja alenevassa polvessa) asennuksia ilman lupia. Korjatkaa jos laki on muuttunut siitä, kun olen tätä opiskellut. Vastuu on tekijällä

        En tiedä onko laki muuttunut, mutta kun minä opiskelin, on muuttunut sen verran tai ainakin tullut lisäystä, että noita hommia saa tehdä omille lapsille, vanhemmille ja appivanhemmille, mutta ei esin omalle veljelle, niin naurettavalta kuin se kuulostaa.
        A-luvat kun on niin ei tarvitse olla urakoitsija tai yrittäjä, ja harvoin pikku hommmista mitään pöytäkijoja tai muita tehdään, jos jotain sattuu, niin soitellaan perään.
        Eri asia on työt, joista joku viranomaistaho vaatii pöytäkirjoja, tarkistuksia , katselmuksia tai mittauksia.


      • CEETEK
        A33 kirjoitti:

        CTEK valmistaa maasähkösyteemejä, jotka voi Maritimin mukaan voi laillisesti kytkeä kuka tahansa, koska liitokset tehdään valmiiksi kytketyillä liittimillä. Ei mitään kovin halpoja tosin

        Valmiina näyttää löytyvän isompi ja pienempi järjestelmä. Molemmat ovat kuitenkin jälkeenpäin laajennettavissa tarpeenmukaan.
        Ei ole kaikkein halvin ratkaisu, mutta eipä tarvitse maksaa enää sähkärille.


      • eskom
        asentelija. kirjoitti:

        Maasähköjärjestelmä on tosiaan helppo asentaa, mutta oikeaa "maattamista" tuskin tuntee yksikään sähköasentajista. Oikeaoppisesti maadoitus tehdään "kelluvana" eli sitä ei saa kytkeä veneen maadoitusjärjestelmään. Maattamisen tekee ongelmalliseksi se, että veneen maataso ja maasähkönmaataso ovat eri potentiaalissa ja vuotovirrat käynnistyvät helposti.

        Jos boilerivesi on mahdollista lämmittää myös sähköllä, vuotovirtaa pääsee lämminvesiboilerin ja moottorin kautta moottorin glykooliveden toimiessa johtimena. Joten aina, kun vettä ei lämmitetä sähköllä, pitää boilerin pistoke irrottaa. Pelkkä sulakkeen kääntö off:iin ei riitä, sillä maadoitus jää edelleen kytketyksi.


      • Lailla?
        eskom kirjoitti:

        Jos boilerivesi on mahdollista lämmittää myös sähköllä, vuotovirtaa pääsee lämminvesiboilerin ja moottorin kautta moottorin glykooliveden toimiessa johtimena. Joten aina, kun vettä ei lämmitetä sähköllä, pitää boilerin pistoke irrottaa. Pelkkä sulakkeen kääntö off:iin ei riitä, sillä maadoitus jää edelleen kytketyksi.

        Tällainen susteemi pitää sitten maadoittaa?
        Jos kytkee moottorin maasähkön suojamaahan?


      • maasähkökeskus
        Lailla? kirjoitti:

        Tällainen susteemi pitää sitten maadoittaa?
        Jos kytkee moottorin maasähkön suojamaahan?

        Erotusmuuntajalla. Silloin galvaaninen yhteys maasähköpiireihin katkeaa ja veneen maasähkön voi vapaasti maadoittaa sopivaksi katsomaansa paikkaan.


      • ei taida ymmärtää
        vetta kirjoitti:

        ammattilaisesi ovat sinulle jotain neuvoneet ja teet tai teit neuvojen mukaan. Sillälaillahan voisi tehdä vaikka koko talopaketin sähkötyöt; kysyisi kytkentäneuvot ammattilaiselta.

        Nää sun ammattilaiset eivät neuvoinensa vastaa yhtään mistään, et ole niille mitään maksanut eivätkä he ole kytkentöjä paikanpäällä tarkastaneet. Miten kehtaat täällä kuuluttaa neuvojasi 230 voltin asioissa, joissa virhe aiheuttaa hengenvaaran vaikka olet itsekin ollut neuvojen varassa!!! Missä on itsekritiikkisi?

        Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt. Jos et kehtaa tätä mainostaa, niin vedä siitä johtopäätös.Taitavat muuten olla luvanvaraisia nämä 230 sähkötyöt, joten syyllistyt petokseen, jos et kerro edellä mainittua seikkaa ja samalla kiellä käyttämästä virityksiäsi.

        tarpeeksi sähköstä. JR:n kertomat asiat olivat ihan asiallisia ja oikein. Todettakoon nyt vielä saivarteluna, että vetta itse kehoitti menemään föönin kanssa kylpyyn.

        Vetan kirjoittamasta heijastuu henkilö, jolla on vähän tietoa asiasta ja sen lisäksi paljon luuloa ja pelkoa. Hyvä näin, kun ei ymmärrä, mutta ei sitä kannata muille lietsoa.

        On totta, että maasähkön kanssa kannattaa olla tiettyä varovaisuutta veneessä, jossa märkä elementti on mukana. Tämä ei kuitenkaan tee asiasta mitään käsittämätöntä peikkoa. Sähköiskussa on yksinkertaisuudessaa kysymys siitä, että sähkö kulkee kehon läpi.

        Toimivissa (ja hyväksytyissä) laitteissa ei ole sellaisia jännitteellisiä pintoja, joista voisi saada sähköiskun. Jos laite vioittuu tai sitä käytetään tarkoituksenmukaisettomalla tavalla, vaikka fööniä rankkasateessa ulkona, ovat jännitteettömiksi tarkoitetut pinnat vaarassa muuttua jännitteellisiksi.

        Suojamaadoituksen tarkoitus on johtaa näin syntyt virta maihin ja laukaista vikavirtasuoja tai mikäli virta on riittävän iso, jopa polttaa sulake. Tässä kohtaa vikavirtasuojan turvallisuusmerkitys on oleellinen. Se laukeaa ennen kuin vikapiirin virta kasvaa hengenvaaralliseksi (edellyttäen tietenkin, että se toimii).

        Vaikka vene onkin vedessä, on sisällä puuturkin päällä seisova henkilö aika hyvin eristetty maista, ellei erityisesti kosketa johonkin maadoitettuun kohteeseen. Vahvasti maadoitettuja esillä olevia kohteita venen sisällä on kovin vähän. Esim. hanat eivät ole samalla tavalla maapotentiaalissa kuin maissa metalliputkiston liitetyt hanat.


      • Verran...
        ei taida ymmärtää kirjoitti:

        tarpeeksi sähköstä. JR:n kertomat asiat olivat ihan asiallisia ja oikein. Todettakoon nyt vielä saivarteluna, että vetta itse kehoitti menemään föönin kanssa kylpyyn.

        Vetan kirjoittamasta heijastuu henkilö, jolla on vähän tietoa asiasta ja sen lisäksi paljon luuloa ja pelkoa. Hyvä näin, kun ei ymmärrä, mutta ei sitä kannata muille lietsoa.

        On totta, että maasähkön kanssa kannattaa olla tiettyä varovaisuutta veneessä, jossa märkä elementti on mukana. Tämä ei kuitenkaan tee asiasta mitään käsittämätöntä peikkoa. Sähköiskussa on yksinkertaisuudessaa kysymys siitä, että sähkö kulkee kehon läpi.

        Toimivissa (ja hyväksytyissä) laitteissa ei ole sellaisia jännitteellisiä pintoja, joista voisi saada sähköiskun. Jos laite vioittuu tai sitä käytetään tarkoituksenmukaisettomalla tavalla, vaikka fööniä rankkasateessa ulkona, ovat jännitteettömiksi tarkoitetut pinnat vaarassa muuttua jännitteellisiksi.

        Suojamaadoituksen tarkoitus on johtaa näin syntyt virta maihin ja laukaista vikavirtasuoja tai mikäli virta on riittävän iso, jopa polttaa sulake. Tässä kohtaa vikavirtasuojan turvallisuusmerkitys on oleellinen. Se laukeaa ennen kuin vikapiirin virta kasvaa hengenvaaralliseksi (edellyttäen tietenkin, että se toimii).

        Vaikka vene onkin vedessä, on sisällä puuturkin päällä seisova henkilö aika hyvin eristetty maista, ellei erityisesti kosketa johonkin maadoitettuun kohteeseen. Vahvasti maadoitettuja esillä olevia kohteita venen sisällä on kovin vähän. Esim. hanat eivät ole samalla tavalla maapotentiaalissa kuin maissa metalliputkiston liitetyt hanat.

        Sulakehan ei napsahda, jos virta johtuu ihmisen kautta esim maahan tai veteen.
        Tätä vartenhan vikavirtsuoja taas on olemassa.


      • palaa
        Verran... kirjoitti:

        Sulakehan ei napsahda, jos virta johtuu ihmisen kautta esim maahan tai veteen.
        Tätä vartenhan vikavirtsuoja taas on olemassa.

        kun sen läpi kulkeva virta kasvaa riittävän suureksi. Sulke on vaiheen puolella eikä se vaikuta asiaan, tapahtuuko paluu nollajohtimeen vai maahan.

        Sekään ei vaikuta, minkä kautta virta mahdollisesti menee maihin. Ainoastaan se vaikuttaa, paljonko virtaa menee sulakkeen läpi.

        Se voi pitää paikkansa, että kehon resistanssi ko. matkalla on liian suuri, jotta virta riittäisi polttamaan sulaketta, mutta niinhän tuossa aiemmin sanottiinkin, "jos virta on tarpeeksi suuri".

        Tarpeeksi suuri taas riippuu sulakkeen koosta. Sähköiskutapaus ei välttämättä ole sellainen, että sähkö menee yksinomaan kehon läpi vaan rinnakkaisiakin "vika"reittejä voi olla olemassa.


      • JRxxx
        eskom kirjoitti:

        Jos boilerivesi on mahdollista lämmittää myös sähköllä, vuotovirtaa pääsee lämminvesiboilerin ja moottorin kautta moottorin glykooliveden toimiessa johtimena. Joten aina, kun vettä ei lämmitetä sähköllä, pitää boilerin pistoke irrottaa. Pelkkä sulakkeen kääntö off:iin ei riitä, sillä maadoitus jää edelleen kytketyksi.

        ...oli mielenkiintoinen aspekti. En ole tullut sitä ajatelleeksi (kun ei ole lämminvesivaraajaa ollut), mutta onhan siinä tosiaan ihan selvä tie virran kulkea: lämmitysvastus -> vesi -> moottoriveden kiertoputket -> moottori -> ties minne. Tietysti vuotovirran pitää jäädä alle 30 mA, muutenhan vikavirtasuoja laukeaisi, eikö?
        Mikähän tuon käytännön merkitys mahtaa olla? Vesi johtaa sähköä, mutta boilerissa on makeaa vettä, jonka johtavuus on heikompi kuin meriveden. Tosin eihän tuo Suomenlahden rannikon satamien suolapitoisuus järin suuri ole sekään...

        Jäi nyt vähän askarruttamaan, miten se suojaerotusmuuntaja tuossa auttaa. Millä tavalla se estää tuollaisen vuodon?


      • JRxxx
        Matkaveneilijä kirjoitti:

        Kaikki sähkötyöt, lukuunottamatta edellä mainittuja pieniä poikkeuksia, ovat luvan varaisia.
        Kyllä saat vetää itse kaapelit, mutta luvat omaava yritys kytkee ja tarkastaa ne. Pätevä asentajakaan ei niitä saa kytkeä ilman urakointioikeuksia.
        Sen jälkeen on saatava veneen asiakirjojen joukkoon dokumentti ko. asennuksista, josta ilmenee tekijä ja/tai tarkastuksen suorittaja ja vastuuhenkilö/-firma.

        terveisin sähkäri

        ps. Pätevä sähkäri voi tehdä itselleen (ja alenevassa polvessa) asennuksia ilman lupia. Korjatkaa jos laki on muuttunut siitä, kun olen tätä opiskellut. Vastuu on tekijällä

        ...epäilen sanomaasi. Ensinnäkin tuo lausuma veneen asiakirjojen joukkoon lisättävästä asennusdokumentista haiskahtaa epätodelle. Tai sanotaan nyt niin, että sille saattaa löytyä lakiteksteistä perustelu, mutta todellisuudessa tällaista vaatimusta ei huviveneisiin sovelleta tai valvota.
        Lisäksi minä epäilen hiukan tuota pätevyysvaatimustasi; aiemmin siteeratun KTM:n ohjeen perusteella nuo venesähköasennukset saattavat pudota peräti siihen luokkaan, jossa "Jos kyse on yksittäiseen sähkölaite- tai sähkölaitteistoryhmään kohdistuvista sähköalan töistä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentista poiketen henkilö:

        1) jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisistä sähköalan töistä;"

        However, minun tukenani näissä olleilla kavereilla on viralliset pätevyydet.


      • Voin kertoa.
        palaa kirjoitti:

        kun sen läpi kulkeva virta kasvaa riittävän suureksi. Sulke on vaiheen puolella eikä se vaikuta asiaan, tapahtuuko paluu nollajohtimeen vai maahan.

        Sekään ei vaikuta, minkä kautta virta mahdollisesti menee maihin. Ainoastaan se vaikuttaa, paljonko virtaa menee sulakkeen läpi.

        Se voi pitää paikkansa, että kehon resistanssi ko. matkalla on liian suuri, jotta virta riittäisi polttamaan sulaketta, mutta niinhän tuossa aiemmin sanottiinkin, "jos virta on tarpeeksi suuri".

        Tarpeeksi suuri taas riippuu sulakkeen koosta. Sähköiskutapaus ei välttämättä ole sellainen, että sähkö menee yksinomaan kehon läpi vaan rinnakkaisiakin "vika"reittejä voi olla olemassa.

        Korjasin kerran pyykkikonetta, ja kone oli roikalla kytketty 16 amperin pistorasiaan.
        Otin tukea kodinhoitohuoneen hanasta, ja käsikopelolla tavoittelin magneettipumppua.
        Sillon se iski, puristin sekä magneettipumppua että hanaa, ja virtaa kulki lävitseni.
        Olin varma että kuolen siihen paikkaan, mutta isinä sätkiessäni potkaisin jatkojohdon irti, ja selvisin tapauksesta.
        Siinä kerkesi miettiä monen näköistä.

        Ihmisen impedanssi esim. kädestä käteen tai jalkaan on n. 1300 ohmia.


      • ja vellit
        eskom kirjoitti:

        Jos boilerivesi on mahdollista lämmittää myös sähköllä, vuotovirtaa pääsee lämminvesiboilerin ja moottorin kautta moottorin glykooliveden toimiessa johtimena. Joten aina, kun vettä ei lämmitetä sähköllä, pitää boilerin pistoke irrottaa. Pelkkä sulakkeen kääntö off:iin ei riitä, sillä maadoitus jää edelleen kytketyksi.

        Tässä taitaa olla puhetta kahdesta samankaltaisesta asiasta sekaisin. Nimittäin maasta ja nollasta.
        Normaalin 220 V yksivaihevirtapiirin muodostavat virransyöttö (olkoon tässä yksinkertaisuuden vuoksi pistorasia), virtaa kuluttava laite (vaikka akkulaturi) ja näitä yhdistävät vaihe- ja nollajohtimet. Näiden lisäksi on olemassa suojamaa (keltavihreä, ei kevi). Suojamaa ei ole virtapiirin osa normaalitilanteessa.
        Kun veneeseen asennetaan maasähkö, sinne tulee myös maajohdin, koska maadoitetut pistorasiat ovat pakollisia mm. ulko- ja kostean tilan asennuksissa.
        Meillä on kahdenlaisia kojeita käytössä, suojamaadoitettuja ja suojaeristettyjä. Suojaeristetty perustuu rakenteeseen, jossa ei ole kosketeltavissa olevia johtavia pintoja. Näiden laitteiden pistokkeissakaan ei ole maaliitäntää (ovat niitä litteitä).
        Puhekielessä käytetty nimitys maa on oikeammin suojamaa. Sen tehtävä on johtaa laitteen kuoreen tms. osaan vikatapauksessa päässyt sähkö maahan ja näin polttaa sulake. Suojamaata käytetään laitteissa, joissa on metallipintoja. Metallipintojen ei tarvitse olla käyttäjän kosketeltavissa. Esimerkiksi muovikuorisissa pölynimureissa on suojamaadoitetut pistokkeet, koska imurin sähkömoottorit ovat metallirunkoisia.
        Suojamaa ei toimiakseen edellytä, että se yhdistetään veneen maadoituspisteeseen. Riittää, että laitteen rakenne on suojamaadoituksen osalta oikein tehty ja että maasähköasennuksen maajohdin on liitetty syöttävästä pistorasiasta (esim. laituri) veneessä oleviin pistorasioihin ja muihin maasähköä käyttäviin kojeisiin.
        En myöskään keksi, miksi suojamaa olisi yhdistettävä veneen maadoitukseen. Teoreettisesti sillä voitaisiin kasvattaa maadoitettujen pintojen alaa veneessä, mutta sehän ainoastaan huonontaisi turvallisuutta (vrt. Sähkökojeen käyttöä märkänä, maadoitetusta pinnasta (lämpöpatteri, tiskipöytä) kiinnipitäminen sähkökojetta käyttäessä).
        Jos suojamaan kuitenkin yhdistää veneen maadoitukseen muodostuu teoriassa mahdollisuus pieneen maavirtasilmukkaan. Tämä edellyttää, että veneen ja laiturin maatasoissa on potentiaalieroa. Potentiaaliero on ihan yleismittarilla mitattavissa oleva asia. Äkkiseltään tuntuu vaikealta uskoa, että tuota potentiaalieroa olisi, koska laiturin sähköjärjestelmä on (tai on oltava) maadoitettu maa-anturiin viimeistään lähimmän ryhmäkeskuksen kohdalla. Veneen maapisteestä voikin sitten saivarrella (maalattu /eristävä köli, laskikuiturunko jne.), mutta kyllä sisämoottorin on katsottava olevan maapotentiaalissa ja samassa potentiaalissa veden kanssa. Tässä tapauksessa, mikäli potentiaalieroa olisi ja maasähköjärjestelmän maa kytkettäisiin moottorin runkon, syöpyminen tapahtuisi em. kytkentäkohdan ja moottorin/akseliston veden kanssa kosketuksissa olevien pintojen välillä. Tästä voisi päätellä, että syöpymisen kannalta edullinen kytkentäkohta olisi vedessä tai mahdollisimman lähellä sitä. Tämä kuitenkin tällaisena teoreettisena pohdintana, en usko, että maatasoissa on merkittävää potentiaalieroa ja toisaalta, jos jollakulla on tarve pitää venettä pitkään samassa paikassa maasähkössä, kannattaa mitata tuo potentiaaliero yleismittarilla.
        Sitten se toinen asia, nolla- eli paluupiirin potentiaali. Kuten keskustelussa jo todettiinkin, käyttämällä roikkaa ja akkulaturia ongelmia ei ole. Tämä johtuu siitä, että akkulaturissa on muuntaja, joka varsinaisen tehtävänsä ohessa samalla galvaanisesti eristää maavirtapiirin veneen virtapiiristä. Tarkasteltaessa (laiturin, mutta yleisestikin) pistorasioiden nollajohtimien ja maajohtimien välisiä potentiaalieroja voidaan havaita useiden, joskus jopa muutaman kymmenenkin, voltin potentiaalieroja. Nämä potentiaalierot voivat jossain tapauksissa olla käytännössä pysyviä ja jossain tapauksissa niissä voi olla merkittäviä vaihteluja ajallisesti. Vaihtelut voivat johtua kuormituksen, eteenkin vaihesiirtoa aiheuttavan reaktiivisen (esim. isoja sähkömoottoreita) kuormituksen vaihtelusta. Kuormittavat laitteet eivät välttämättä ole laiturilla vaan jossain saman sähköverkkohaaran päässä (vaikka naapurissa). Niiden olemassaolosta ei välttämättä voi mitenkään tietää, mutta, mitä lähempänä mittauspistettä ne ovat, sitä enemmän ne voivat asiaan vaikuttaa.
        Veneen sähköjärjestelmät (12/24) ovat kai poikkeuksetta rakennettu siten, että nollataso on samalla maataso. Toisin sanoen, akkujen miinusnapa on yhteydessä moottorin runkoon, joka on yhteydessä veteen.
        Jos veneessä käytetään sellaista maasähkökojetta, joka yhdistää maasähkön paluupiirin (=nollajohtimen) veneen maatasoon, syntyy vuotovirtapiirin riski (esim. boileri, jossa sähkö ja jäähdytysvesilämmitys). Vuotovirta voidaan laskea oohmin lain avulla, kun tunnetaan vastus ja jännite. Samalla voidaan todeta, että vuotovirtaa ei synny, jos jännite on nolla (oohmin laki U=IxR). Jännite on tässä tapauksessa maasähköpiirin (mitattuna esim. laiturin pistorasiasta) ja veneen maan (=veden) välinen potentiaaliero.
        Vuotovirran estämiseksi maasähköasennuksissa on olemassa seuraavat keinot:
        1.   Eliminoidaan vuotovirtakohteet, eli käytetään kojeita, jotka eivät ole galvaanisessa yhteydessä veneen maahan. Esim. akkulaturit, joissa on muuntaja, radiot, hiustenkuivaajat jne.
        2.   Käytetään erotusmuuntajaa maasähkökeskuksen yhteydessä katkaisemassa galvaanisen yhteyden.
        3.   Poistetaan potentiaaliero vetämällä laiturin nollataso vahvasti maahan. (Laiturin ylläpitäjän asia tilata sähkömieheltä)


      • Sanoa.
        ja vellit kirjoitti:

        Tässä taitaa olla puhetta kahdesta samankaltaisesta asiasta sekaisin. Nimittäin maasta ja nollasta.
        Normaalin 220 V yksivaihevirtapiirin muodostavat virransyöttö (olkoon tässä yksinkertaisuuden vuoksi pistorasia), virtaa kuluttava laite (vaikka akkulaturi) ja näitä yhdistävät vaihe- ja nollajohtimet. Näiden lisäksi on olemassa suojamaa (keltavihreä, ei kevi). Suojamaa ei ole virtapiirin osa normaalitilanteessa.
        Kun veneeseen asennetaan maasähkö, sinne tulee myös maajohdin, koska maadoitetut pistorasiat ovat pakollisia mm. ulko- ja kostean tilan asennuksissa.
        Meillä on kahdenlaisia kojeita käytössä, suojamaadoitettuja ja suojaeristettyjä. Suojaeristetty perustuu rakenteeseen, jossa ei ole kosketeltavissa olevia johtavia pintoja. Näiden laitteiden pistokkeissakaan ei ole maaliitäntää (ovat niitä litteitä).
        Puhekielessä käytetty nimitys maa on oikeammin suojamaa. Sen tehtävä on johtaa laitteen kuoreen tms. osaan vikatapauksessa päässyt sähkö maahan ja näin polttaa sulake. Suojamaata käytetään laitteissa, joissa on metallipintoja. Metallipintojen ei tarvitse olla käyttäjän kosketeltavissa. Esimerkiksi muovikuorisissa pölynimureissa on suojamaadoitetut pistokkeet, koska imurin sähkömoottorit ovat metallirunkoisia.
        Suojamaa ei toimiakseen edellytä, että se yhdistetään veneen maadoituspisteeseen. Riittää, että laitteen rakenne on suojamaadoituksen osalta oikein tehty ja että maasähköasennuksen maajohdin on liitetty syöttävästä pistorasiasta (esim. laituri) veneessä oleviin pistorasioihin ja muihin maasähköä käyttäviin kojeisiin.
        En myöskään keksi, miksi suojamaa olisi yhdistettävä veneen maadoitukseen. Teoreettisesti sillä voitaisiin kasvattaa maadoitettujen pintojen alaa veneessä, mutta sehän ainoastaan huonontaisi turvallisuutta (vrt. Sähkökojeen käyttöä märkänä, maadoitetusta pinnasta (lämpöpatteri, tiskipöytä) kiinnipitäminen sähkökojetta käyttäessä).
        Jos suojamaan kuitenkin yhdistää veneen maadoitukseen muodostuu teoriassa mahdollisuus pieneen maavirtasilmukkaan. Tämä edellyttää, että veneen ja laiturin maatasoissa on potentiaalieroa. Potentiaaliero on ihan yleismittarilla mitattavissa oleva asia. Äkkiseltään tuntuu vaikealta uskoa, että tuota potentiaalieroa olisi, koska laiturin sähköjärjestelmä on (tai on oltava) maadoitettu maa-anturiin viimeistään lähimmän ryhmäkeskuksen kohdalla. Veneen maapisteestä voikin sitten saivarrella (maalattu /eristävä köli, laskikuiturunko jne.), mutta kyllä sisämoottorin on katsottava olevan maapotentiaalissa ja samassa potentiaalissa veden kanssa. Tässä tapauksessa, mikäli potentiaalieroa olisi ja maasähköjärjestelmän maa kytkettäisiin moottorin runkon, syöpyminen tapahtuisi em. kytkentäkohdan ja moottorin/akseliston veden kanssa kosketuksissa olevien pintojen välillä. Tästä voisi päätellä, että syöpymisen kannalta edullinen kytkentäkohta olisi vedessä tai mahdollisimman lähellä sitä. Tämä kuitenkin tällaisena teoreettisena pohdintana, en usko, että maatasoissa on merkittävää potentiaalieroa ja toisaalta, jos jollakulla on tarve pitää venettä pitkään samassa paikassa maasähkössä, kannattaa mitata tuo potentiaaliero yleismittarilla.
        Sitten se toinen asia, nolla- eli paluupiirin potentiaali. Kuten keskustelussa jo todettiinkin, käyttämällä roikkaa ja akkulaturia ongelmia ei ole. Tämä johtuu siitä, että akkulaturissa on muuntaja, joka varsinaisen tehtävänsä ohessa samalla galvaanisesti eristää maavirtapiirin veneen virtapiiristä. Tarkasteltaessa (laiturin, mutta yleisestikin) pistorasioiden nollajohtimien ja maajohtimien välisiä potentiaalieroja voidaan havaita useiden, joskus jopa muutaman kymmenenkin, voltin potentiaalieroja. Nämä potentiaalierot voivat jossain tapauksissa olla käytännössä pysyviä ja jossain tapauksissa niissä voi olla merkittäviä vaihteluja ajallisesti. Vaihtelut voivat johtua kuormituksen, eteenkin vaihesiirtoa aiheuttavan reaktiivisen (esim. isoja sähkömoottoreita) kuormituksen vaihtelusta. Kuormittavat laitteet eivät välttämättä ole laiturilla vaan jossain saman sähköverkkohaaran päässä (vaikka naapurissa). Niiden olemassaolosta ei välttämättä voi mitenkään tietää, mutta, mitä lähempänä mittauspistettä ne ovat, sitä enemmän ne voivat asiaan vaikuttaa.
        Veneen sähköjärjestelmät (12/24) ovat kai poikkeuksetta rakennettu siten, että nollataso on samalla maataso. Toisin sanoen, akkujen miinusnapa on yhteydessä moottorin runkoon, joka on yhteydessä veteen.
        Jos veneessä käytetään sellaista maasähkökojetta, joka yhdistää maasähkön paluupiirin (=nollajohtimen) veneen maatasoon, syntyy vuotovirtapiirin riski (esim. boileri, jossa sähkö ja jäähdytysvesilämmitys). Vuotovirta voidaan laskea oohmin lain avulla, kun tunnetaan vastus ja jännite. Samalla voidaan todeta, että vuotovirtaa ei synny, jos jännite on nolla (oohmin laki U=IxR). Jännite on tässä tapauksessa maasähköpiirin (mitattuna esim. laiturin pistorasiasta) ja veneen maan (=veden) välinen potentiaaliero.
        Vuotovirran estämiseksi maasähköasennuksissa on olemassa seuraavat keinot:
        1.   Eliminoidaan vuotovirtakohteet, eli käytetään kojeita, jotka eivät ole galvaanisessa yhteydessä veneen maahan. Esim. akkulaturit, joissa on muuntaja, radiot, hiustenkuivaajat jne.
        2.   Käytetään erotusmuuntajaa maasähkökeskuksen yhteydessä katkaisemassa galvaanisen yhteyden.
        3.   Poistetaan potentiaaliero vetämällä laiturin nollataso vahvasti maahan. (Laiturin ylläpitäjän asia tilata sähkömieheltä)

        Että imureissa ei ole suojamaapistoketta, vain 2 johdinta.
        Pitotulppa on vain muotoiltu niin että sopii maadotettuun pistorasiaan.


      • imurista
        Sanoa. kirjoitti:

        Että imureissa ei ole suojamaapistoketta, vain 2 johdinta.
        Pitotulppa on vain muotoiltu niin että sopii maadotettuun pistorasiaan.

        Katso jotain vanhempia imureita niin kyllä löytyy suojamaadoitettuja.


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...oli mielenkiintoinen aspekti. En ole tullut sitä ajatelleeksi (kun ei ole lämminvesivaraajaa ollut), mutta onhan siinä tosiaan ihan selvä tie virran kulkea: lämmitysvastus -> vesi -> moottoriveden kiertoputket -> moottori -> ties minne. Tietysti vuotovirran pitää jäädä alle 30 mA, muutenhan vikavirtasuoja laukeaisi, eikö?
        Mikähän tuon käytännön merkitys mahtaa olla? Vesi johtaa sähköä, mutta boilerissa on makeaa vettä, jonka johtavuus on heikompi kuin meriveden. Tosin eihän tuo Suomenlahden rannikon satamien suolapitoisuus järin suuri ole sekään...

        Jäi nyt vähän askarruttamaan, miten se suojaerotusmuuntaja tuossa auttaa. Millä tavalla se estää tuollaisen vuodon?

        Et tullut ajatelleeksi tätä poileria ja silti jakelet 230V asennusneuvoja.
        Mitähän muuta et tullut ajatelleksi ja mitähän muuta täällä palstalla lukijat eivät tule ajatelleksi, kun pahimmassa tapauksessa soveltavat neuvojasi. Miten ukkosenjohtimet? Minulla ja monella muulla on sellaista sormenpaksuista kuparia ukkosenjohtimena jokunen metri veneessä, entäs generaattori ja watermakeri.

        Ja poilerista; sisällä on toki makeaa vettä, mutta onko niin, että poilerin vesi ei kierrä moottoriin vaan moottorin glykoli kiertää poileriin.
        Edellisestä huoli viis, mutta 230V asennushommien neuvominen on idioottimaista. Ja siihen typeryyteen olet tällä kertaa sortunut.


      • vaahtoomista
        vetta kirjoitti:

        Et tullut ajatelleeksi tätä poileria ja silti jakelet 230V asennusneuvoja.
        Mitähän muuta et tullut ajatelleksi ja mitähän muuta täällä palstalla lukijat eivät tule ajatelleksi, kun pahimmassa tapauksessa soveltavat neuvojasi. Miten ukkosenjohtimet? Minulla ja monella muulla on sellaista sormenpaksuista kuparia ukkosenjohtimena jokunen metri veneessä, entäs generaattori ja watermakeri.

        Ja poilerista; sisällä on toki makeaa vettä, mutta onko niin, että poilerin vesi ei kierrä moottoriin vaan moottorin glykoli kiertää poileriin.
        Edellisestä huoli viis, mutta 230V asennushommien neuvominen on idioottimaista. Ja siihen typeryyteen olet tällä kertaa sortunut.

        Itsehän sinä pöljiä neuvoja olet jaellut. JR kommentit ovat olleet asiallisia ja jos hän sanoo, ettei ole tullut ajatelleeksi poileria niin mitä sitten. Tämä on keskustelupalsta, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia.

        Jos joku tekee jotain näillä sivuilla saamiensa nimettömien neuvojen perusteella, on hän ihan itse vastuussa tekemisistään, kuten muissakin tekemisissään. Jos täällä käydyt keskustelut avartavat ajatuksia ja tuovat uusia ideoita niin hyvä.
        Tuntuu, että olet henkilö, joka pyytää muita päättämään puolestasi.


      • kytke vaan mutta tiedä seur...
        palaa kirjoitti:

        kun sen läpi kulkeva virta kasvaa riittävän suureksi. Sulke on vaiheen puolella eikä se vaikuta asiaan, tapahtuuko paluu nollajohtimeen vai maahan.

        Sekään ei vaikuta, minkä kautta virta mahdollisesti menee maihin. Ainoastaan se vaikuttaa, paljonko virtaa menee sulakkeen läpi.

        Se voi pitää paikkansa, että kehon resistanssi ko. matkalla on liian suuri, jotta virta riittäisi polttamaan sulaketta, mutta niinhän tuossa aiemmin sanottiinkin, "jos virta on tarpeeksi suuri".

        Tarpeeksi suuri taas riippuu sulakkeen koosta. Sähköiskutapaus ei välttämättä ole sellainen, että sähkö menee yksinomaan kehon läpi vaan rinnakkaisiakin "vika"reittejä voi olla olemassa.

        Ihmisen luut palaa 3A:lla
        Siihen 3A tarvitaan muuten 380V:tä
        1A on jo hengenvaarallinen. eli ihmisellä et polta 10A tai 16A 230V sulaketta.
        Vikavirtasuoja on mA-tason herkkydellä...

        12V ihmisen läpi ei mene paljoakaan virtaa


      • vv.vv
        kytke vaan mutta tiedä seur... kirjoitti:

        Ihmisen luut palaa 3A:lla
        Siihen 3A tarvitaan muuten 380V:tä
        1A on jo hengenvaarallinen. eli ihmisellä et polta 10A tai 16A 230V sulaketta.
        Vikavirtasuoja on mA-tason herkkydellä...

        12V ihmisen läpi ei mene paljoakaan virtaa

        Mistäköhän erotusmuuntajia saa edullisesti?


      • Kirjoitat...
        imurista kirjoitti:

        Katso jotain vanhempia imureita niin kyllä löytyy suojamaadoitettuja.

        Että imureissa on suojamaadoitettu tulppa, niin tulee kyllä mieleen, että kodinkoneliikkeessä ei taida löytyä yhtäkään imuria jossa olis suojamaadoitus.
        Teollisuusimurit ovat sitten asia erikseen.
        Ei ole tainut olla koti-imureissa enää 15-20 vuoteen.


      • muistaa että
        vaahtoomista kirjoitti:

        Itsehän sinä pöljiä neuvoja olet jaellut. JR kommentit ovat olleet asiallisia ja jos hän sanoo, ettei ole tullut ajatelleeksi poileria niin mitä sitten. Tämä on keskustelupalsta, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia.

        Jos joku tekee jotain näillä sivuilla saamiensa nimettömien neuvojen perusteella, on hän ihan itse vastuussa tekemisistään, kuten muissakin tekemisissään. Jos täällä käydyt keskustelut avartavat ajatuksia ja tuovat uusia ideoita niin hyvä.
        Tuntuu, että olet henkilö, joka pyytää muita päättämään puolestasi.

        vetta on lakimies joka tietää kaiken ja myös kuka on hyvä ja kuka on paha ihminen.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        Et tullut ajatelleeksi tätä poileria ja silti jakelet 230V asennusneuvoja.
        Mitähän muuta et tullut ajatelleksi ja mitähän muuta täällä palstalla lukijat eivät tule ajatelleksi, kun pahimmassa tapauksessa soveltavat neuvojasi. Miten ukkosenjohtimet? Minulla ja monella muulla on sellaista sormenpaksuista kuparia ukkosenjohtimena jokunen metri veneessä, entäs generaattori ja watermakeri.

        Ja poilerista; sisällä on toki makeaa vettä, mutta onko niin, että poilerin vesi ei kierrä moottoriin vaan moottorin glykoli kiertää poileriin.
        Edellisestä huoli viis, mutta 230V asennushommien neuvominen on idioottimaista. Ja siihen typeryyteen olet tällä kertaa sortunut.

        ...vastanneen sinulle muuten ihan riittävästi, mutta huomautan tuosta boilerista: sitä ei ollut sen enempää omassa asennuksessani kuin kysyjän paketissa. Toisaalta SEKÄÄN ei ole mikään hengenvaara-asia; vuotovirrasta voi seurata kyllä korroosioriskiä, ehkä. Tyypillisesti niitä varaajia ei nimittäin kytketä kiinteästi maasähköjärjestelmän vaan shukopistorasian kautta. Jos et sattunut tietämään, niin töpselin saa panna pistorasiaan ihan ilman minkäänlaista sähköalan koulutusta. Mahtaa olla hirveä moka lainsäätäjältä, noin ilmeisen hengenvaarallinen operaatio on sallittu!

        Et ole osoittanut yhtään asiavirhettä tekstissäni. Jätän siis omaan arvoonsa valituksesi.


      • JRxxx
        ja vellit kirjoitti:

        Tässä taitaa olla puhetta kahdesta samankaltaisesta asiasta sekaisin. Nimittäin maasta ja nollasta.
        Normaalin 220 V yksivaihevirtapiirin muodostavat virransyöttö (olkoon tässä yksinkertaisuuden vuoksi pistorasia), virtaa kuluttava laite (vaikka akkulaturi) ja näitä yhdistävät vaihe- ja nollajohtimet. Näiden lisäksi on olemassa suojamaa (keltavihreä, ei kevi). Suojamaa ei ole virtapiirin osa normaalitilanteessa.
        Kun veneeseen asennetaan maasähkö, sinne tulee myös maajohdin, koska maadoitetut pistorasiat ovat pakollisia mm. ulko- ja kostean tilan asennuksissa.
        Meillä on kahdenlaisia kojeita käytössä, suojamaadoitettuja ja suojaeristettyjä. Suojaeristetty perustuu rakenteeseen, jossa ei ole kosketeltavissa olevia johtavia pintoja. Näiden laitteiden pistokkeissakaan ei ole maaliitäntää (ovat niitä litteitä).
        Puhekielessä käytetty nimitys maa on oikeammin suojamaa. Sen tehtävä on johtaa laitteen kuoreen tms. osaan vikatapauksessa päässyt sähkö maahan ja näin polttaa sulake. Suojamaata käytetään laitteissa, joissa on metallipintoja. Metallipintojen ei tarvitse olla käyttäjän kosketeltavissa. Esimerkiksi muovikuorisissa pölynimureissa on suojamaadoitetut pistokkeet, koska imurin sähkömoottorit ovat metallirunkoisia.
        Suojamaa ei toimiakseen edellytä, että se yhdistetään veneen maadoituspisteeseen. Riittää, että laitteen rakenne on suojamaadoituksen osalta oikein tehty ja että maasähköasennuksen maajohdin on liitetty syöttävästä pistorasiasta (esim. laituri) veneessä oleviin pistorasioihin ja muihin maasähköä käyttäviin kojeisiin.
        En myöskään keksi, miksi suojamaa olisi yhdistettävä veneen maadoitukseen. Teoreettisesti sillä voitaisiin kasvattaa maadoitettujen pintojen alaa veneessä, mutta sehän ainoastaan huonontaisi turvallisuutta (vrt. Sähkökojeen käyttöä märkänä, maadoitetusta pinnasta (lämpöpatteri, tiskipöytä) kiinnipitäminen sähkökojetta käyttäessä).
        Jos suojamaan kuitenkin yhdistää veneen maadoitukseen muodostuu teoriassa mahdollisuus pieneen maavirtasilmukkaan. Tämä edellyttää, että veneen ja laiturin maatasoissa on potentiaalieroa. Potentiaaliero on ihan yleismittarilla mitattavissa oleva asia. Äkkiseltään tuntuu vaikealta uskoa, että tuota potentiaalieroa olisi, koska laiturin sähköjärjestelmä on (tai on oltava) maadoitettu maa-anturiin viimeistään lähimmän ryhmäkeskuksen kohdalla. Veneen maapisteestä voikin sitten saivarrella (maalattu /eristävä köli, laskikuiturunko jne.), mutta kyllä sisämoottorin on katsottava olevan maapotentiaalissa ja samassa potentiaalissa veden kanssa. Tässä tapauksessa, mikäli potentiaalieroa olisi ja maasähköjärjestelmän maa kytkettäisiin moottorin runkon, syöpyminen tapahtuisi em. kytkentäkohdan ja moottorin/akseliston veden kanssa kosketuksissa olevien pintojen välillä. Tästä voisi päätellä, että syöpymisen kannalta edullinen kytkentäkohta olisi vedessä tai mahdollisimman lähellä sitä. Tämä kuitenkin tällaisena teoreettisena pohdintana, en usko, että maatasoissa on merkittävää potentiaalieroa ja toisaalta, jos jollakulla on tarve pitää venettä pitkään samassa paikassa maasähkössä, kannattaa mitata tuo potentiaaliero yleismittarilla.
        Sitten se toinen asia, nolla- eli paluupiirin potentiaali. Kuten keskustelussa jo todettiinkin, käyttämällä roikkaa ja akkulaturia ongelmia ei ole. Tämä johtuu siitä, että akkulaturissa on muuntaja, joka varsinaisen tehtävänsä ohessa samalla galvaanisesti eristää maavirtapiirin veneen virtapiiristä. Tarkasteltaessa (laiturin, mutta yleisestikin) pistorasioiden nollajohtimien ja maajohtimien välisiä potentiaalieroja voidaan havaita useiden, joskus jopa muutaman kymmenenkin, voltin potentiaalieroja. Nämä potentiaalierot voivat jossain tapauksissa olla käytännössä pysyviä ja jossain tapauksissa niissä voi olla merkittäviä vaihteluja ajallisesti. Vaihtelut voivat johtua kuormituksen, eteenkin vaihesiirtoa aiheuttavan reaktiivisen (esim. isoja sähkömoottoreita) kuormituksen vaihtelusta. Kuormittavat laitteet eivät välttämättä ole laiturilla vaan jossain saman sähköverkkohaaran päässä (vaikka naapurissa). Niiden olemassaolosta ei välttämättä voi mitenkään tietää, mutta, mitä lähempänä mittauspistettä ne ovat, sitä enemmän ne voivat asiaan vaikuttaa.
        Veneen sähköjärjestelmät (12/24) ovat kai poikkeuksetta rakennettu siten, että nollataso on samalla maataso. Toisin sanoen, akkujen miinusnapa on yhteydessä moottorin runkoon, joka on yhteydessä veteen.
        Jos veneessä käytetään sellaista maasähkökojetta, joka yhdistää maasähkön paluupiirin (=nollajohtimen) veneen maatasoon, syntyy vuotovirtapiirin riski (esim. boileri, jossa sähkö ja jäähdytysvesilämmitys). Vuotovirta voidaan laskea oohmin lain avulla, kun tunnetaan vastus ja jännite. Samalla voidaan todeta, että vuotovirtaa ei synny, jos jännite on nolla (oohmin laki U=IxR). Jännite on tässä tapauksessa maasähköpiirin (mitattuna esim. laiturin pistorasiasta) ja veneen maan (=veden) välinen potentiaaliero.
        Vuotovirran estämiseksi maasähköasennuksissa on olemassa seuraavat keinot:
        1.   Eliminoidaan vuotovirtakohteet, eli käytetään kojeita, jotka eivät ole galvaanisessa yhteydessä veneen maahan. Esim. akkulaturit, joissa on muuntaja, radiot, hiustenkuivaajat jne.
        2.   Käytetään erotusmuuntajaa maasähkökeskuksen yhteydessä katkaisemassa galvaanisen yhteyden.
        3.   Poistetaan potentiaaliero vetämällä laiturin nollataso vahvasti maahan. (Laiturin ylläpitäjän asia tilata sähkömieheltä)

        ...pätevänoloinen selvitys. Ymmärsinkö oikein, että arvioit vuotovirtariskin ylipäätään varsin vähäiseksi? Olisiko mielipidettä tuon lämminvesivaraajan "ongelmallisuudesta", ts. onko tuo töpselin irrotus järkevää varovaisuutta vai ylireagointia?

        Edelleen vähän ihmettelen, miten se suojaerotusmuuntaja auttaa tuossa boileriongelmassa? Toisin sanoen, jos yhteys veneen rakenteisiin syntyy nollajohtimen, lämmitysvastuksen ja boilerissa olevan veden kautta, niin miten maasähkökeskuksessa oleva muuntaja katkaisee tämän yhteyden? Ymmärrän erottimen tarpeen silloin, kun suojamaa on kytketty yhteen 12V-järjestelmän kanssa (mikä tuntuu sinänsä typerältä tempulta, vaikka ilmeisesti direktiivi sitä edellyttääkin). Mutta tässähän ei ole kyse siitä.


      • Veneasennuksissa
        palaa kirjoitti:

        kun sen läpi kulkeva virta kasvaa riittävän suureksi. Sulke on vaiheen puolella eikä se vaikuta asiaan, tapahtuuko paluu nollajohtimeen vai maahan.

        Sekään ei vaikuta, minkä kautta virta mahdollisesti menee maihin. Ainoastaan se vaikuttaa, paljonko virtaa menee sulakkeen läpi.

        Se voi pitää paikkansa, että kehon resistanssi ko. matkalla on liian suuri, jotta virta riittäisi polttamaan sulaketta, mutta niinhän tuossa aiemmin sanottiinkin, "jos virta on tarpeeksi suuri".

        Tarpeeksi suuri taas riippuu sulakkeen koosta. Sähköiskutapaus ei välttämättä ole sellainen, että sähkö menee yksinomaan kehon läpi vaan rinnakkaisiakin "vika"reittejä voi olla olemassa.

        On aina kaksinapaiset sulakkeet........


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...vastanneen sinulle muuten ihan riittävästi, mutta huomautan tuosta boilerista: sitä ei ollut sen enempää omassa asennuksessani kuin kysyjän paketissa. Toisaalta SEKÄÄN ei ole mikään hengenvaara-asia; vuotovirrasta voi seurata kyllä korroosioriskiä, ehkä. Tyypillisesti niitä varaajia ei nimittäin kytketä kiinteästi maasähköjärjestelmän vaan shukopistorasian kautta. Jos et sattunut tietämään, niin töpselin saa panna pistorasiaan ihan ilman minkäänlaista sähköalan koulutusta. Mahtaa olla hirveä moka lainsäätäjältä, noin ilmeisen hengenvaarallinen operaatio on sallittu!

        Et ole osoittanut yhtään asiavirhettä tekstissäni. Jätän siis omaan arvoonsa valituksesi.

        En ole lähtenyt puuttumaan asiavirheisiin teksteissäsi; oletko niin aasi, ettet ymmärrä lukemaasi. Viestini on; missä on itsekritiikkisi, kun lähdet neuvomaan muiden neuvojen varassa ei ammattilaisena 230V asennuksia veneeseen, todella idioottimaista.

        Asiavirheistä; maasähkö on, toisin kuin luulit, muös poilerin välityksellä kytketty veneeseen. Siis luulosi, että yhteys on vain akkulaturin kautta on siis virhe.
        Ja poilerista pähkäilit sen sisältämän makean veden sähkönjohtavuutta, taas väärin. Siellä kiertää moottorin glykoli, joka johtaa erinomaisesti sähköä, eläköön tietämykseksi! Ja edelleen poilereista, ne on veistämöillä ihan kiinteästi asenettu sulakkeen taakse, ei töpselillä.
        Juju ei piile vähäisissä vuotovirroissa vaan siinä, että veneen tunteva venesähkömies tekee asennukset, vene on erittäin vaativa asennuskohde. Vain näin menettelemällä voi maallikko turvallisin mielin liittää shukon pistorasiaan, takuun kanssa, ja veneenomistaja myydä veneensä shukoineen.


      • tälläistä
        Veneasennuksissa kirjoitti:

        On aina kaksinapaiset sulakkeet........

        2 napaiset sulakkeet ja kaapeleina LJN tai LTM tyypiset kaapelit ja vikavirtasuoja ei mitään OKT kaapeleita jos hyvin tehdään t. sähkömies telakalta


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        En ole lähtenyt puuttumaan asiavirheisiin teksteissäsi; oletko niin aasi, ettet ymmärrä lukemaasi. Viestini on; missä on itsekritiikkisi, kun lähdet neuvomaan muiden neuvojen varassa ei ammattilaisena 230V asennuksia veneeseen, todella idioottimaista.

        Asiavirheistä; maasähkö on, toisin kuin luulit, muös poilerin välityksellä kytketty veneeseen. Siis luulosi, että yhteys on vain akkulaturin kautta on siis virhe.
        Ja poilerista pähkäilit sen sisältämän makean veden sähkönjohtavuutta, taas väärin. Siellä kiertää moottorin glykoli, joka johtaa erinomaisesti sähköä, eläköön tietämykseksi! Ja edelleen poilereista, ne on veistämöillä ihan kiinteästi asenettu sulakkeen taakse, ei töpselillä.
        Juju ei piile vähäisissä vuotovirroissa vaan siinä, että veneen tunteva venesähkömies tekee asennukset, vene on erittäin vaativa asennuskohde. Vain näin menettelemällä voi maallikko turvallisin mielin liittää shukon pistorasiaan, takuun kanssa, ja veneenomistaja myydä veneensä shukoineen.

        ...ihme ääliö.

        Väittämistäsi asiavirheistä:
        "maasähkö on, toisin kuin luulit, muös poilerin välityksellä kytketty veneeseen. Siis luulosi, että yhteys on vain akkulaturin kautta on siis virhe. "

        Et sitten lukenut niitä tekstejä. Boileri ei ollut millään tavalla kytketty maasähköön näissä esimerkeissä, koska sitä ei ollut edes olemassa!!! Todellakin akkulaturi oli se ainoa yhteys 230V ja 12V -järjestelmien välillä. Ja näin on asia varmasti tuhansissa veneissä, erityisesti sellaisissa, joihin vasta käytettynä asennellaan maasähköä (eli niissä, joita tämä keskustelu käytännössä koskee).

        "Ja poilerista pähkäilit sen sisältämän makean veden sähkönjohtavuutta, taas väärin. Siellä kiertää moottorin glykoli"

        Glykolivesi ei ole suorassa kosketuksessa 230V -sähköön. Homma menee näin (ainakin kaikissa minun näkemissäni boilerikaavioissa): boilerissa on lämmitysvastukset, jotka kuumenevat 230V -sähköllä ja kuumentavat vettä. Lisäksi siellä on putkikierukka, jossa kiertää se moottorin jäähdytysvesi; sama systeemi siis kuin lämmönvaihtimessa. Nämä (siis vastukset ja putkikierukka) eivät ole suorassa kontaktissa toisiinsa. Eihän siinä olisi järkeäkään, koska ei todellakaan ole tarkoitus lämmittää sitä moottorista tulevaa nestettä! Eli, jos laite on oikein rakennettu, niin virta ei pääse lämmitysvastuksesta jäähdytysjärjestelmään muuten kuin sen boilerin sisällä olevan makean veden kautta. Ja tässä on merkitystä nimenomaan makean veden, ei glykolinesteen johtavuudella.

        "edelleen poilereista, ne on veistämöillä ihan kiinteästi asenettu sulakkeen taakse, ei töpselillä."

        Sellaisiakin voi olla, en väitä sitä mahdottomaksi. Erittäin usein ne on kuitenkin kytketty maasähköjärjestelmään nimenomaan shukopistorasialla ja monet laitteet myydäänkin nimenomaan töpselijohdolla varustettuina. Tämähän on ylivoimaisesti käytännöllisin tapa siksikin, että sillä tavoin saa helposti boilerin pois päältä halutessaan. Ei harvinainen ratkaisu edes maalle asennetuissa boilereissa.

        Sinun tietotasosi taitaa tulla riittävän hyvin ilmi jo siitä, ettet osaa kirjoittaa sanaa "boileri" oikein. Uskosi siihen, että vain jokin merkillinen jumalallisen kosketuksen omaava "venesähköasentaja" ymmärtää mitään 230-sähköstä tai venesähköistä, on lähinnä liikuttavaa mutta ei millään tavalla tekemisissä todellisuuden kanssa.

        Palataan asiaan sitten, jos saat jostain kaivettua esiin edes yhden veneiden maasähköjärjestelmien parissa tapahtuneen hengenvaarallisen onnettomuuden...


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...ihme ääliö.

        Väittämistäsi asiavirheistä:
        "maasähkö on, toisin kuin luulit, muös poilerin välityksellä kytketty veneeseen. Siis luulosi, että yhteys on vain akkulaturin kautta on siis virhe. "

        Et sitten lukenut niitä tekstejä. Boileri ei ollut millään tavalla kytketty maasähköön näissä esimerkeissä, koska sitä ei ollut edes olemassa!!! Todellakin akkulaturi oli se ainoa yhteys 230V ja 12V -järjestelmien välillä. Ja näin on asia varmasti tuhansissa veneissä, erityisesti sellaisissa, joihin vasta käytettynä asennellaan maasähköä (eli niissä, joita tämä keskustelu käytännössä koskee).

        "Ja poilerista pähkäilit sen sisältämän makean veden sähkönjohtavuutta, taas väärin. Siellä kiertää moottorin glykoli"

        Glykolivesi ei ole suorassa kosketuksessa 230V -sähköön. Homma menee näin (ainakin kaikissa minun näkemissäni boilerikaavioissa): boilerissa on lämmitysvastukset, jotka kuumenevat 230V -sähköllä ja kuumentavat vettä. Lisäksi siellä on putkikierukka, jossa kiertää se moottorin jäähdytysvesi; sama systeemi siis kuin lämmönvaihtimessa. Nämä (siis vastukset ja putkikierukka) eivät ole suorassa kontaktissa toisiinsa. Eihän siinä olisi järkeäkään, koska ei todellakaan ole tarkoitus lämmittää sitä moottorista tulevaa nestettä! Eli, jos laite on oikein rakennettu, niin virta ei pääse lämmitysvastuksesta jäähdytysjärjestelmään muuten kuin sen boilerin sisällä olevan makean veden kautta. Ja tässä on merkitystä nimenomaan makean veden, ei glykolinesteen johtavuudella.

        "edelleen poilereista, ne on veistämöillä ihan kiinteästi asenettu sulakkeen taakse, ei töpselillä."

        Sellaisiakin voi olla, en väitä sitä mahdottomaksi. Erittäin usein ne on kuitenkin kytketty maasähköjärjestelmään nimenomaan shukopistorasialla ja monet laitteet myydäänkin nimenomaan töpselijohdolla varustettuina. Tämähän on ylivoimaisesti käytännöllisin tapa siksikin, että sillä tavoin saa helposti boilerin pois päältä halutessaan. Ei harvinainen ratkaisu edes maalle asennetuissa boilereissa.

        Sinun tietotasosi taitaa tulla riittävän hyvin ilmi jo siitä, ettet osaa kirjoittaa sanaa "boileri" oikein. Uskosi siihen, että vain jokin merkillinen jumalallisen kosketuksen omaava "venesähköasentaja" ymmärtää mitään 230-sähköstä tai venesähköistä, on lähinnä liikuttavaa mutta ei millään tavalla tekemisissä todellisuuden kanssa.

        Palataan asiaan sitten, jos saat jostain kaivettua esiin edes yhden veneiden maasähköjärjestelmien parissa tapahtuneen hengenvaarallisen onnettomuuden...

        Suomessa on sähkötapaturmissa kuollut viime aikoina ehkä 2-3 ihmistä vuosittain.
        Näistä kuolemista yksikään ei tietojeni perusteella ole tapahtunut keittiöissä.
        Siksi logiikkasi mukaisesti sähköalan turvallisuussäännöksistä voitaisiin ihan hyvin luopua keittiöiden osalta. Jos vene(230V)sähkö-tee-se-itse asennusten johdosta ei kukaan ole kuollut (jota en tiedä), niin asennuksia voi määräyksistä välittämättä tehdä mielestäsi itse, eikä venesähköjen turvallisuus ole mikään ongelma.
        Ajattelutapasi on kertakaikkiaan tuomittavaa.

        Tosiasiassa vene on erittäin vaativa asennuskohde, myös ammattilaiselle.

        Itse tehtyinä suurin vaara on vikakytkennöissä tai vioissa, joissa virta johtuu maapuolelle. Tällöin mm. poilerin glykoli ja muut mitä ihmeellisemmät reitit aiheuttavat hengenvaaran, jopa veneen lähettyvillä oleville uimareille. Virheiden ja vikojen välttämiseksi on lainsäätäjä määrännyt, että tietyt asennushommat edellyttävät pätevyyksiä. Jos ei piittaa tästä ja tekee itse, niin vastaa rikosoikeudellisesti syntyvistä henkilövahingoista kuin myös vahingonkorvauksista esimerkiksi työkyvyttömäksi joutuneen vakuutusyhtiölle.


      • selvityksiä
        JRxxx kirjoitti:

        ...pätevänoloinen selvitys. Ymmärsinkö oikein, että arvioit vuotovirtariskin ylipäätään varsin vähäiseksi? Olisiko mielipidettä tuon lämminvesivaraajan "ongelmallisuudesta", ts. onko tuo töpselin irrotus järkevää varovaisuutta vai ylireagointia?

        Edelleen vähän ihmettelen, miten se suojaerotusmuuntaja auttaa tuossa boileriongelmassa? Toisin sanoen, jos yhteys veneen rakenteisiin syntyy nollajohtimen, lämmitysvastuksen ja boilerissa olevan veden kautta, niin miten maasähkökeskuksessa oleva muuntaja katkaisee tämän yhteyden? Ymmärrän erottimen tarpeen silloin, kun suojamaa on kytketty yhteen 12V-järjestelmän kanssa (mikä tuntuu sinänsä typerältä tempulta, vaikka ilmeisesti direktiivi sitä edellyttääkin). Mutta tässähän ei ole kyse siitä.

        Arvioin vuotovirtariskin vähäiseksi laiturin maan ja veneen maan välillä. Laiturin nollajohtimen ja veneen maan välillä on mielestäni olemassa riski vuotovirralle, mutta se edellyttää, että veneessä on laitteita, jotka ovat galvaanisesti yhteydessä veneen maahan.
        Boilerissa todettiin yleensä tällaisen yhteyden olevan olemassa. Pistokkeen irroittaminen katkaisee tämän yhteyden. Mahdollisen potentiaalieron voi todeta mittaamalla maasähkön nollan ja maan välisen eron.
        Nolla ja maa eivät ole sama asia, vaikka ne monesti mielletäänkin samaksi. Joskus nolla on vedetty maihin niin lähellä käyttöpaikkaa, että ne ovat käytännössä sama, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys.
        Minulla ei varsinaisesti ole kokemuksia maasähkön aiheuttamasta korroosiosta, enkä kehoita väheksymään asiaa. Jos joku kokee töpselin irroittamisen hankalaksi asiaksi, voisi harkita kaksinapaista katkaisijaa tai ohjausrelettä, joka katkaisee myös nollajohtimen silloin, kun boileria ei käytetä. Vrt veneen pääkatkaisijoihin, joiden yksi tehtävä on säästää muita kytkimä ja kosketuspintoja korroosiolta tekemällä ne jännitteettömiksi.
        Suojamuuntaja erottaa galvaanisesti laiturisähköpiirin veneen maasähköpiiristä. Muuntaja siirtää energiaa ensiökäämistä toisiokäämiin sähkömagneettisen kentän avulla. Ensiökäämi on erotettu toisiokäämistä, niitä yhdistää vain ilma tai muu eriste.
        Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe.
        Ilman erotusmuuntajaahan nolla ja vaihe olivat yhtenäisiä johtimia (= sama potentiaali johtimen kummassakin päässä).
        Tämä merkitsee sitä, että veneen nollajohtimen potentiaalia voidaan säätää ja sitoa johonkin valittuun potentiaaliin (nolla- ja vaihejohtimien potetiaaliero pysyy kuitenkin samana, 220 V).
        Tässä tapauksessa maasähkön nollapotentiaali halutaan sitoa veneen maahan, eli elimoinoida nollanjohtimen ja veneen maan välinen potentiaaliero, eli elimoinoida vuotovirrat ja niiden korroosiohaitat.
        Erotusmuuntaja ei siis poista yhteyttä (esim. boilerissa) maasähkön nollasta veneen maahan, vaan mahdollistaa maasähkön nollapotentiaalin sitomisen samaan potentiaaliin veneen maan kanssa, jolloin maasähkönollan ja veneen maan välillä ei voi olla vuotovirtojakaan.
        Myönnettököön samalla, että edellisen kirjoitukseni esimerkki olisi voinut olla paremmin valittu ja ettei imureissa enää nykyään juuri ole suojamaata. Ehkä tuo tuli mieleen jostain vanhasta jutusta, mutta asia oli silti varmaan ymmärrettävissä.


      • just just
        vetta kirjoitti:

        Suomessa on sähkötapaturmissa kuollut viime aikoina ehkä 2-3 ihmistä vuosittain.
        Näistä kuolemista yksikään ei tietojeni perusteella ole tapahtunut keittiöissä.
        Siksi logiikkasi mukaisesti sähköalan turvallisuussäännöksistä voitaisiin ihan hyvin luopua keittiöiden osalta. Jos vene(230V)sähkö-tee-se-itse asennusten johdosta ei kukaan ole kuollut (jota en tiedä), niin asennuksia voi määräyksistä välittämättä tehdä mielestäsi itse, eikä venesähköjen turvallisuus ole mikään ongelma.
        Ajattelutapasi on kertakaikkiaan tuomittavaa.

        Tosiasiassa vene on erittäin vaativa asennuskohde, myös ammattilaiselle.

        Itse tehtyinä suurin vaara on vikakytkennöissä tai vioissa, joissa virta johtuu maapuolelle. Tällöin mm. poilerin glykoli ja muut mitä ihmeellisemmät reitit aiheuttavat hengenvaaran, jopa veneen lähettyvillä oleville uimareille. Virheiden ja vikojen välttämiseksi on lainsäätäjä määrännyt, että tietyt asennushommat edellyttävät pätevyyksiä. Jos ei piittaa tästä ja tekee itse, niin vastaa rikosoikeudellisesti syntyvistä henkilövahingoista kuin myös vahingonkorvauksista esimerkiksi työkyvyttömäksi joutuneen vakuutusyhtiölle.

        Miksi minusta tuntuu, että tämän on vaativaa juuri sinulle? Ehkä esitystapasi aiheuttaa sen

        "Itse tehtyinä suurin vaara on vikakytkennöissä tai vioissa, joissa virta johtuu maapuolelle. Tällöin mm. poilerin glykoli ja muut mitä ihmeellisemmät reitit aiheuttavat hengenvaaran, jopa veneen lähettyvillä oleville uimareille."

        Tuosta tulee lähinnä mieleen vouhottaja jolle asia on kokonaisuudessaa ihan utopiaa ja kun ei mitään ymmärrä, käydään kiinni tunteilla.

        En tiedä, miten tätä voisi hienovaraisesti kysellä, mutta kumpaa sukupuolta olet?


      • JRxxx
        selvityksiä kirjoitti:

        Arvioin vuotovirtariskin vähäiseksi laiturin maan ja veneen maan välillä. Laiturin nollajohtimen ja veneen maan välillä on mielestäni olemassa riski vuotovirralle, mutta se edellyttää, että veneessä on laitteita, jotka ovat galvaanisesti yhteydessä veneen maahan.
        Boilerissa todettiin yleensä tällaisen yhteyden olevan olemassa. Pistokkeen irroittaminen katkaisee tämän yhteyden. Mahdollisen potentiaalieron voi todeta mittaamalla maasähkön nollan ja maan välisen eron.
        Nolla ja maa eivät ole sama asia, vaikka ne monesti mielletäänkin samaksi. Joskus nolla on vedetty maihin niin lähellä käyttöpaikkaa, että ne ovat käytännössä sama, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys.
        Minulla ei varsinaisesti ole kokemuksia maasähkön aiheuttamasta korroosiosta, enkä kehoita väheksymään asiaa. Jos joku kokee töpselin irroittamisen hankalaksi asiaksi, voisi harkita kaksinapaista katkaisijaa tai ohjausrelettä, joka katkaisee myös nollajohtimen silloin, kun boileria ei käytetä. Vrt veneen pääkatkaisijoihin, joiden yksi tehtävä on säästää muita kytkimä ja kosketuspintoja korroosiolta tekemällä ne jännitteettömiksi.
        Suojamuuntaja erottaa galvaanisesti laiturisähköpiirin veneen maasähköpiiristä. Muuntaja siirtää energiaa ensiökäämistä toisiokäämiin sähkömagneettisen kentän avulla. Ensiökäämi on erotettu toisiokäämistä, niitä yhdistää vain ilma tai muu eriste.
        Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe.
        Ilman erotusmuuntajaahan nolla ja vaihe olivat yhtenäisiä johtimia (= sama potentiaali johtimen kummassakin päässä).
        Tämä merkitsee sitä, että veneen nollajohtimen potentiaalia voidaan säätää ja sitoa johonkin valittuun potentiaaliin (nolla- ja vaihejohtimien potetiaaliero pysyy kuitenkin samana, 220 V).
        Tässä tapauksessa maasähkön nollapotentiaali halutaan sitoa veneen maahan, eli elimoinoida nollanjohtimen ja veneen maan välinen potentiaaliero, eli elimoinoida vuotovirrat ja niiden korroosiohaitat.
        Erotusmuuntaja ei siis poista yhteyttä (esim. boilerissa) maasähkön nollasta veneen maahan, vaan mahdollistaa maasähkön nollapotentiaalin sitomisen samaan potentiaaliin veneen maan kanssa, jolloin maasähkönollan ja veneen maan välillä ei voi olla vuotovirtojakaan.
        Myönnettököön samalla, että edellisen kirjoitukseni esimerkki olisi voinut olla paremmin valittu ja ettei imureissa enää nykyään juuri ole suojamaata. Ehkä tuo tuli mieleen jostain vanhasta jutusta, mutta asia oli silti varmaan ymmärrettävissä.

        ...siis käsitinköhän nyt oikein: suojamuuntajan pitää siis olla tulotöpselin ja maasähkökeskuksen välissä? Sillä ei oikeastaan eroteta toisistaan 12V ja 230V -järjestelmiä vaan tavallaan eristetään vene laiturista?
        Hmm. Olisiko siis perusteltua ajatella seuraavasti:
        -skenaario 1: ei boileria tai muuta potentiaalista vuotajaa => ei tarvita suojamuuntajaa eikä kannata kytkeä 230V suojamaata 12V-järjestelmän maahan (eli nollaan)
        -skenaario 2: boileri olemassa, samoin suojamuuntaja => 230V suojamaan voi kytkeä ja ehkä jopa kannattaa (kannattaako?) kytkeä 12V-järjestelmän maahan (esim. maadoituskakkuun)
        -skenaario 3: boileri olemassa mutta ei suojamuuntajaa => ei kannata tehdä tuota maadoituksen yhteenkytkentää, koska sillä vain entisestään lisättäisiin ongelmien mahdollisuutta?


      • vetta
        just just kirjoitti:

        Miksi minusta tuntuu, että tämän on vaativaa juuri sinulle? Ehkä esitystapasi aiheuttaa sen

        "Itse tehtyinä suurin vaara on vikakytkennöissä tai vioissa, joissa virta johtuu maapuolelle. Tällöin mm. poilerin glykoli ja muut mitä ihmeellisemmät reitit aiheuttavat hengenvaaran, jopa veneen lähettyvillä oleville uimareille."

        Tuosta tulee lähinnä mieleen vouhottaja jolle asia on kokonaisuudessaa ihan utopiaa ja kun ei mitään ymmärrä, käydään kiinni tunteilla.

        En tiedä, miten tätä voisi hienovaraisesti kysellä, mutta kumpaa sukupuolta olet?

        Miksi minusta tuntuu, että esitystapasi on hämmästyttävästi sama kuin nimimerkki jrxxx:llä. Tapa lainata tekstiäni ja muukin sanankäyttö...

        Itse asiassa tämän nimimerkin viestiketjujen osalta olen havainnut usein kaltaisiasi perässähiihtäjiä, vai olenko väärässä? Eli eikö kyseessä olekkaan perässähiihto vaan sama henkilö?

        Ja sittten substanssiin; naiset keskimääräisesti päihittävät miehet sanallisessa väittelyssä. Kysyt pottuilevaan sävyyn, olenko kenties nainen. En voi olla koplaamatta näitä kahta, joka puolestaan vahvistaa epäilykseni persoona-asiassa, sillä kognitiiviset kyvytkin näyttävät olevan teilä molemmilla yhteneväisesti samaa tasoa.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        Miksi minusta tuntuu, että esitystapasi on hämmästyttävästi sama kuin nimimerkki jrxxx:llä. Tapa lainata tekstiäni ja muukin sanankäyttö...

        Itse asiassa tämän nimimerkin viestiketjujen osalta olen havainnut usein kaltaisiasi perässähiihtäjiä, vai olenko väärässä? Eli eikö kyseessä olekkaan perässähiihto vaan sama henkilö?

        Ja sittten substanssiin; naiset keskimääräisesti päihittävät miehet sanallisessa väittelyssä. Kysyt pottuilevaan sävyyn, olenko kenties nainen. En voi olla koplaamatta näitä kahta, joka puolestaan vahvistaa epäilykseni persoona-asiassa, sillä kognitiiviset kyvytkin näyttävät olevan teilä molemmilla yhteneväisesti samaa tasoa.

        ...harvinaisen pahan hudin. Minun kirjoissani nimittäin juuri sähkökirjoitustesi tyhmyys viittaa siihen, että et ole nainen. Useimmat tuntemani naiset kun ovat varsin fiksuja.

        Olen muuten itsekin huomannut, että viime aikoina on tukea alkanut tulla näillä palstoilla. En sitten tiedä, kertooko se ajatusten leviämisestä; ehkä pikemminkin siitä, että ne samanmieliset ovat alkaneet tulla esiin.


      • vetta
        JRxxx kirjoitti:

        ...harvinaisen pahan hudin. Minun kirjoissani nimittäin juuri sähkökirjoitustesi tyhmyys viittaa siihen, että et ole nainen. Useimmat tuntemani naiset kun ovat varsin fiksuja.

        Olen muuten itsekin huomannut, että viime aikoina on tukea alkanut tulla näillä palstoilla. En sitten tiedä, kertooko se ajatusten leviämisestä; ehkä pikemminkin siitä, että ne samanmieliset ovat alkaneet tulla esiin.

        Kirjoitin viestini nimimerkille just just, ja kuinka ollakkaan, jrxxx vastaa kuin tykin suusta...

        On typerää osallistua viestiketjukeskusteluun eri nimimerkkejä käyttäen. Varsinkin, kun sen tekee kuten jrxxx yllä.
        Niin, toinen nimimerkin keino on poistattaa viestiketju silloin, kun ei muuten kestä.


      • Oskari
        selvityksiä kirjoitti:

        Arvioin vuotovirtariskin vähäiseksi laiturin maan ja veneen maan välillä. Laiturin nollajohtimen ja veneen maan välillä on mielestäni olemassa riski vuotovirralle, mutta se edellyttää, että veneessä on laitteita, jotka ovat galvaanisesti yhteydessä veneen maahan.
        Boilerissa todettiin yleensä tällaisen yhteyden olevan olemassa. Pistokkeen irroittaminen katkaisee tämän yhteyden. Mahdollisen potentiaalieron voi todeta mittaamalla maasähkön nollan ja maan välisen eron.
        Nolla ja maa eivät ole sama asia, vaikka ne monesti mielletäänkin samaksi. Joskus nolla on vedetty maihin niin lähellä käyttöpaikkaa, että ne ovat käytännössä sama, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys.
        Minulla ei varsinaisesti ole kokemuksia maasähkön aiheuttamasta korroosiosta, enkä kehoita väheksymään asiaa. Jos joku kokee töpselin irroittamisen hankalaksi asiaksi, voisi harkita kaksinapaista katkaisijaa tai ohjausrelettä, joka katkaisee myös nollajohtimen silloin, kun boileria ei käytetä. Vrt veneen pääkatkaisijoihin, joiden yksi tehtävä on säästää muita kytkimä ja kosketuspintoja korroosiolta tekemällä ne jännitteettömiksi.
        Suojamuuntaja erottaa galvaanisesti laiturisähköpiirin veneen maasähköpiiristä. Muuntaja siirtää energiaa ensiökäämistä toisiokäämiin sähkömagneettisen kentän avulla. Ensiökäämi on erotettu toisiokäämistä, niitä yhdistää vain ilma tai muu eriste.
        Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe.
        Ilman erotusmuuntajaahan nolla ja vaihe olivat yhtenäisiä johtimia (= sama potentiaali johtimen kummassakin päässä).
        Tämä merkitsee sitä, että veneen nollajohtimen potentiaalia voidaan säätää ja sitoa johonkin valittuun potentiaaliin (nolla- ja vaihejohtimien potetiaaliero pysyy kuitenkin samana, 220 V).
        Tässä tapauksessa maasähkön nollapotentiaali halutaan sitoa veneen maahan, eli elimoinoida nollanjohtimen ja veneen maan välinen potentiaaliero, eli elimoinoida vuotovirrat ja niiden korroosiohaitat.
        Erotusmuuntaja ei siis poista yhteyttä (esim. boilerissa) maasähkön nollasta veneen maahan, vaan mahdollistaa maasähkön nollapotentiaalin sitomisen samaan potentiaaliin veneen maan kanssa, jolloin maasähkönollan ja veneen maan välillä ei voi olla vuotovirtojakaan.
        Myönnettököön samalla, että edellisen kirjoitukseni esimerkki olisi voinut olla paremmin valittu ja ettei imureissa enää nykyään juuri ole suojamaata. Ehkä tuo tuli mieleen jostain vanhasta jutusta, mutta asia oli silti varmaan ymmärrettävissä.

        "Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe."

        Kysymykseni saattaa olla aiheeton ja johtua omasta tietämättömyydestäni. Mutta mitä tarkoitat veneen nollalla. Eikös nolla ole kolmivaihegeneraattorista tulevien kolmen vaiheen summa. Tämän nollan ja yhden vaiheen välinen potentiaaliero on 230 V. Ensiökäämissä voidaan puhua nollasta ja vaiheesta, mutta en ymmärrä, että tuon toisiokäämin toinen pää olisi nolla ja toinen vaihe.


      • tee-se-itse-mies
        Tannevaan kirjoitti:

        JRxxx:hän sanoi tuolla
        "Vedin itse kaapelit ja mietin rasioiden ja maasähkökeskuksen paikat, tuttu sähkäri sitten asensi ne rasiat ja teki kytkennät."

        Niin miten ihmeessä pääset lopputulemaan:
        "Kun myyt venettäsi, muista mainostaa, että olet ihan itse tehnyt ammattilaisten ohjeiden mukaan maasähkötyöt."

        En ymmärrä en. Vai yritätkö sanoa, että sähkölakua ei saa edes vetää ellei ole pätevyyttä.

        Mä olen jotenkin ymmärtänyt, että tuon http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19960516?toc=1 "Perusvaatimus
        9 §

        Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.
        Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
        10 §

        Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,"

        perusteella saa kyllä ne lakut itse vetää jos kytkennät sitten tekee pätevä ja valtuutettu taho (joka varmasti tarkistaa ne vedot jos kerta on pätevä).

        Mutta voin olla ihan väärässäkin.

        t. Mie

        "Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,"

        Minä rinnastan kaikki normaalitalouden/veneen yksivaihepiuhojen asennukset edellä lueteltuihin töihin.


      • Oskari
        tee-se-itse-mies kirjoitti:

        "Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
        1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,"

        Minä rinnastan kaikki normaalitalouden/veneen yksivaihepiuhojen asennukset edellä lueteltuihin töihin.

        ...vähän liian väljä tulkinta.


      • JRxxx
        vetta kirjoitti:

        Kirjoitin viestini nimimerkille just just, ja kuinka ollakkaan, jrxxx vastaa kuin tykin suusta...

        On typerää osallistua viestiketjukeskusteluun eri nimimerkkejä käyttäen. Varsinkin, kun sen tekee kuten jrxxx yllä.
        Niin, toinen nimimerkin keino on poistattaa viestiketju silloin, kun ei muuten kestä.

        ...miksipä en olisi kommentoinut, kun satuin huomaamaan viittauksen nimimerkkiini.
        Oli miten oli, väitteesi nyt vain sattuu olemaan fuulaa. Minä kirjoitan vain tällä nimimerkillä. Todistamaan sitä en tietenkään pysty, toisaalta et sinäkään vastakkaista. Mutta kun todistustaakka on lähtökohtaisesti alkuperäisen väitteen esittäjällä eli sinulla, niin sinun väitteesi kumoutuu ja minun jää voimaan.
        Yhtä hyvinhän minä voisin epäillä, että kaikki minua vastaan inttävät kirjoitukset ovat sinun kirjoittamiasi. Käytettävissäolevien todisteiden valossa uskottavuus on sama.
        Olen muuten varsin huvittunut tuosta kuvitelmastasi, että olisin poistattanut jonkin ketjun. Arvaan, mihin viittaat; näin sen ketjun mutten pitänyt sitä sen arvoisena, että olisin vaivautunut osallistumaan tai muuten reagoimaan. Sittemmin se näkyi kadonneen, mutta senkään asian kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Tämä on tietysti sikäli vain väite, että milläpä sen todistamaan pystyisi. Sattuu nyt vain kuitenkin olemaan totuus.

        Menepäs nyt, poju, vaikka pistämään joku shukotöpseli pistorasiaan, että saat elämääsi vähän jännitystä. Sinun kirjoistustesi perusteellahan se on hui, niin vaarallista.


      • -Mika-
        Oskari kirjoitti:

        "Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe."

        Kysymykseni saattaa olla aiheeton ja johtua omasta tietämättömyydestäni. Mutta mitä tarkoitat veneen nollalla. Eikös nolla ole kolmivaihegeneraattorista tulevien kolmen vaiheen summa. Tämän nollan ja yhden vaiheen välinen potentiaaliero on 230 V. Ensiökäämissä voidaan puhua nollasta ja vaiheesta, mutta en ymmärrä, että tuon toisiokäämin toinen pää olisi nolla ja toinen vaihe.

        Jotta jollekin terminaalille voidaan ilmoittaa potentiaali, täytyy tietäää mihin sitä verrataan. Muuntajan toisiopuolella on vain kaksi terminaalia, joten voidaan yhtä hyvin ajatella siinä olevan kaksi vaihetta, joiden välillä vaikuttaa 240VAC jännite. Tai yhtähyvin voidaan ajatella toisen terminaaleista olevan nolla ja toisen vaihe, jossa vaikuttaa 240VAC jännite. Tämä siksi, että molemmat terminaalit on "kelluvia" eli niillä ei ole mitään potentiaalia suhteessa mihinkään muuhun kuin toisiinsa.
        Siksi myös toisen niistä voidaan päättää olevan nolla ja se voidaan halutessa yhdistää veneen maahan.
        Ja vielä laiturisähkön nollan ja maan välisestä potentiaalierosta: Nolla ja maa tapaavat toisensa ensimmäisen kerran vasta maissa olevassa keskuksessa. Kun katson meidän laiturissa olevia veneitä, huomaan parissakymmenessä olevan piuhan laiturille. Useissa niistä tiedän olevan lämmityspuhaltimen käytössä. Jos siis edes osassa niistä on auton sisätilalämppäri puhaltamassa (700W) on helposti laiturilla 10 KW kuormaa. Silloin nollajohdossa kulkee jo niin suuri virta, että veneessä on helposti suurehko potentiaaliero nollan ja maan välillä. Ja se aiheuttaa sitä vuotovirtaa huonosti tehdyissä venesähköasennuksissa. Venettä ympäröivä vesi kun tuppaa olemaan aina siinä oikeassa maapotentiaalissa.


      • ja muuntajaa
        JRxxx kirjoitti:

        ...siis käsitinköhän nyt oikein: suojamuuntajan pitää siis olla tulotöpselin ja maasähkökeskuksen välissä? Sillä ei oikeastaan eroteta toisistaan 12V ja 230V -järjestelmiä vaan tavallaan eristetään vene laiturista?
        Hmm. Olisiko siis perusteltua ajatella seuraavasti:
        -skenaario 1: ei boileria tai muuta potentiaalista vuotajaa => ei tarvita suojamuuntajaa eikä kannata kytkeä 230V suojamaata 12V-järjestelmän maahan (eli nollaan)
        -skenaario 2: boileri olemassa, samoin suojamuuntaja => 230V suojamaan voi kytkeä ja ehkä jopa kannattaa (kannattaako?) kytkeä 12V-järjestelmän maahan (esim. maadoituskakkuun)
        -skenaario 3: boileri olemassa mutta ei suojamuuntajaa => ei kannata tehdä tuota maadoituksen yhteenkytkentää, koska sillä vain entisestään lisättäisiin ongelmien mahdollisuutta?

        Tässä samalla vastausta Oskarillekin. Kyllä olet periaatteessa ihan oikeassa nollan suhteen kolmivaihevirrassa. Aiemmin mainitsemani nollapotentiaalin vaihtelu voi johtua esim. siitä, että vaiheita on kuormitettu epätasaisesti ja reaktiivisesti, eli kuormalla, joka aiheuttaa vaihesiirtoa. Normaalistihan vaiheiden välinen vaihe-ero on 120 astetta ja silloin nolla löytyy ”keskeltä”. Jos jossain vaiheessa tapahtuu siirtymää eteenpäin tai taaksepäin, liikkuu nollankin paikka. Asian hahmottamista voi auttaa kolmivaihekuvion katseleminen.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:3-phase-voltage.svg

        En oikein ymmärrä, miksi on vaikeaa ymmärtää, että toisiokäämin toinen pää olisi nolla ja toinen vaihe. Jos ajattelet sinikäyrää ensiöpuolella ja toisiopuolella, niissä ei ole mitään eroa. Ainoa ero on, että galvaaninen yhteys kolmivaihemaailmaan, josta laiturinkin yksivaihesyöttö on tuotu, on poistettu. Puhutaan kylläkin uudesta nollasta, eikä enää samasta nollasta, joka on laiturin puolella.

        Ja sitten. Ihan oikein, suojamuuntajan pitää olla tulotöpselin ja maasähkökeskuksen välissä ja sillä nimenomaan eristetään vene laiturista.

        Skenario 1 on OK.

        Skenario 2: 220 V suojamaa ja nolla (muuntajan jälkeen) kytketään 12 V nollaan. Suojamaan yhteys jatkuu laiturille asti, sitä ei ole tarvetta katkaista. Tämähän perustui ajatukseen, että korroostiota aiheuttava vuotovirta johtui laiturin nollan ja maan välisestä potentiaalierosta. Suojamuuntaja mahdollistaa tämän potentiaalieron eliminoimisen, koska suojamuuntajan toisiokäämin johtimien potentiaalit eivät ole enää sidottuja mihinkään vertailujännitteeseen. Toisin sanoen, voidaan luoda uusi referenssipiste kytkemällä toisionolla veneen maahan.
        Esim: Oletetaan, että laiturin maan ja nollan välillä on 5 V potentiaaliero, laiturin ja veneen maat ovat samassa potentiaalissa ja että mitattaessa laiturijännite saadaan tulokseksi 220 V. Tässä tapauksessa vaiheen ja maan välillä on 225 V jännite.
        Sanotaan, että edellisessä esimerkissä käytetään boileria, joka sähkövastus on boilerissa olevan käyttöveden kautta yhteydessä boilerissa olevaan moottorin jäähdytysvesisilmukkaan ja silmukassa olevan jäähdytysnesteen kautta veneen maahan. Tässä esimerkissä on kaksi virtapiiriä, yksi on vaiheen ja nollan välillä ja sen yli vaikuttaa 220 V jännite. Toinen on nollan ja maan välillä ja sen yli vaikuttaa 5 V jännite Vuotovirta on tämä (5 V) vuotojännite jaettuna em. nesteiden ja silmukoiden muodostamalla resistanssilla. Jos vuotojännite asetetaan nollaksi (kytketään nolla maahan), ei vuotovirtaakaan ole.

        Skenario 3: En keksi, mihin tuo maadoitus olisi hyvä, mutta samalla voi olla vaikeaa välttyä siltä. Jos hankit, esim. kiinteän akkulaturin, niin tapahtuukohan em. kytkentä sen kautta halusit sitä tai et. Jos tapahtuu, kannattaa järjestää maadoitus mahdollisimman edulliseen paikkaan (hyvä kysymys, mikä se sitten on) ja samalla voisi harkita sellaista ohjausrelettä boileriin, joka katkaisee molemmat johtimet aina kun termostaatti menee pois päältä tai vähintääkin silloin kun laite sammutetaan käyttökytkimestä.


      • hauskaa näinkin
        vetta kirjoitti:

        Kirjoitin viestini nimimerkille just just, ja kuinka ollakkaan, jrxxx vastaa kuin tykin suusta...

        On typerää osallistua viestiketjukeskusteluun eri nimimerkkejä käyttäen. Varsinkin, kun sen tekee kuten jrxxx yllä.
        Niin, toinen nimimerkin keino on poistattaa viestiketju silloin, kun ei muuten kestä.

        Tässä keskustellaan maasähköstä, mutta onhan tällä sinunkin sivujuonteella jonkinlaista viihteellistä arvoa, ainakin sen hetken kun sitä jaksaa. Ehkä sinua vituttaa kuin pientä oravaa ja istut siellä pää punaisena ihmettelemässä, miksi hyökkäyksesi JR:ää vastaan meni mönkään. Ainakin tällaisen mielikuvan minä olen saanut, en vain tiedä kehen "koomikkoon" sinua rinnastaisin.


      • vastaus...
        Oskari kirjoitti:

        "Jos muuntajan jännitesuhde on 1:1, on ensiökäämin yli vaikuttava jännite on 220 V (laiturijännite) ja myös toisiokäämistä saatava jännite 220 V (veneen maasähkökeskukseen). Sen sijaan laiturin nolla ja veneen nolla eivät ole enää sidottuja toisiinsa, kuten ei ole myöskään laiturin vaihe ja veneen vaihe."

        Kysymykseni saattaa olla aiheeton ja johtua omasta tietämättömyydestäni. Mutta mitä tarkoitat veneen nollalla. Eikös nolla ole kolmivaihegeneraattorista tulevien kolmen vaiheen summa. Tämän nollan ja yhden vaiheen välinen potentiaaliero on 230 V. Ensiökäämissä voidaan puhua nollasta ja vaiheesta, mutta en ymmärrä, että tuon toisiokäämin toinen pää olisi nolla ja toinen vaihe.

        ylempää kohdasta nollaa ja muuntajaa


      • -Mika-
        A33 kirjoitti:

        CTEK valmistaa maasähkösyteemejä, jotka voi Maritimin mukaan voi laillisesti kytkeä kuka tahansa, koska liitokset tehdään valmiiksi kytketyillä liittimillä. Ei mitään kovin halpoja tosin

        ..ja tästä tulikin mieleen: Mites on, jos tekee veneeseen "maasähköt" vaikkapa Defan tai Calixin kikkareista? Nehän on kaikki liittimillä toisiinsa kiinnitettäviä. Haaroittimia ja pistorasioita löytyy suoraan autotarvikekaupan hyllyltä. Tämä siis tulee kyseeseen kevyemmässä asennuksessa, jossa kaikki liitettävät kojeetkin on pistotulpalla varustettuja.
        Pitäisi olla laillista/turvallista eikä nyt niin hirveän kallistakaan...


      • vetta
        -Mika- kirjoitti:

        ..ja tästä tulikin mieleen: Mites on, jos tekee veneeseen "maasähköt" vaikkapa Defan tai Calixin kikkareista? Nehän on kaikki liittimillä toisiinsa kiinnitettäviä. Haaroittimia ja pistorasioita löytyy suoraan autotarvikekaupan hyllyltä. Tämä siis tulee kyseeseen kevyemmässä asennuksessa, jossa kaikki liitettävät kojeetkin on pistotulpalla varustettuja.
        Pitäisi olla laillista/turvallista eikä nyt niin hirveän kallistakaan...

        Kevyt ratkaisu esimerkiksi johonkin kevytveneeseen. Esimerkiksi Suvi-soutuveneeseen tai vaikkapa Laser-jollaan. Enpä suosittele. Kaikki veneet ovat kuitenkin vain kyseisten esimerkkien isosiskoja. Vikavirtasuojan turvaan ei kannata luottaa, maatälli voi tappaa.
        Vene on kuin hiustenkuivaaja ammeessa, omat tai neuvojen varaiset viritykset ovat paitsi laittomia niin potentiaalisesti hengenvaarallisia.
        Hommaa ammattimies ja vieläpä venesähköammattilainen. Olen huomannut, että jos haluaa välttää päin persettä tehtyjä asennuksia, niin venehommissa kannattaa käyttää vain tosiammattilaisia.


      • Oskari
        -Mika- kirjoitti:

        Jotta jollekin terminaalille voidaan ilmoittaa potentiaali, täytyy tietäää mihin sitä verrataan. Muuntajan toisiopuolella on vain kaksi terminaalia, joten voidaan yhtä hyvin ajatella siinä olevan kaksi vaihetta, joiden välillä vaikuttaa 240VAC jännite. Tai yhtähyvin voidaan ajatella toisen terminaaleista olevan nolla ja toisen vaihe, jossa vaikuttaa 240VAC jännite. Tämä siksi, että molemmat terminaalit on "kelluvia" eli niillä ei ole mitään potentiaalia suhteessa mihinkään muuhun kuin toisiinsa.
        Siksi myös toisen niistä voidaan päättää olevan nolla ja se voidaan halutessa yhdistää veneen maahan.
        Ja vielä laiturisähkön nollan ja maan välisestä potentiaalierosta: Nolla ja maa tapaavat toisensa ensimmäisen kerran vasta maissa olevassa keskuksessa. Kun katson meidän laiturissa olevia veneitä, huomaan parissakymmenessä olevan piuhan laiturille. Useissa niistä tiedän olevan lämmityspuhaltimen käytössä. Jos siis edes osassa niistä on auton sisätilalämppäri puhaltamassa (700W) on helposti laiturilla 10 KW kuormaa. Silloin nollajohdossa kulkee jo niin suuri virta, että veneessä on helposti suurehko potentiaaliero nollan ja maan välillä. Ja se aiheuttaa sitä vuotovirtaa huonosti tehdyissä venesähköasennuksissa. Venettä ympäröivä vesi kun tuppaa olemaan aina siinä oikeassa maapotentiaalissa.

        ...asian ajattelen. Tuo juttu vaan, johon vastasin, antoi ymmärtää, että toisiokäämin toinen pää olisi automaattisesti samanlainen nolla kuin aikoinaan sähkönsiirtojärjestelmäksemme valittuun tekniikkaan liittyvä nolla-käsite. Kun toinen toision johdoista yhdistetään veneen runkoon tai moottoriin, on mielestäni oikeampi nimitys maa kuin nolla.


      • ja velliä
        ja vellit kirjoitti:

        Tässä taitaa olla puhetta kahdesta samankaltaisesta asiasta sekaisin. Nimittäin maasta ja nollasta.
        Normaalin 220 V yksivaihevirtapiirin muodostavat virransyöttö (olkoon tässä yksinkertaisuuden vuoksi pistorasia), virtaa kuluttava laite (vaikka akkulaturi) ja näitä yhdistävät vaihe- ja nollajohtimet. Näiden lisäksi on olemassa suojamaa (keltavihreä, ei kevi). Suojamaa ei ole virtapiirin osa normaalitilanteessa.
        Kun veneeseen asennetaan maasähkö, sinne tulee myös maajohdin, koska maadoitetut pistorasiat ovat pakollisia mm. ulko- ja kostean tilan asennuksissa.
        Meillä on kahdenlaisia kojeita käytössä, suojamaadoitettuja ja suojaeristettyjä. Suojaeristetty perustuu rakenteeseen, jossa ei ole kosketeltavissa olevia johtavia pintoja. Näiden laitteiden pistokkeissakaan ei ole maaliitäntää (ovat niitä litteitä).
        Puhekielessä käytetty nimitys maa on oikeammin suojamaa. Sen tehtävä on johtaa laitteen kuoreen tms. osaan vikatapauksessa päässyt sähkö maahan ja näin polttaa sulake. Suojamaata käytetään laitteissa, joissa on metallipintoja. Metallipintojen ei tarvitse olla käyttäjän kosketeltavissa. Esimerkiksi muovikuorisissa pölynimureissa on suojamaadoitetut pistokkeet, koska imurin sähkömoottorit ovat metallirunkoisia.
        Suojamaa ei toimiakseen edellytä, että se yhdistetään veneen maadoituspisteeseen. Riittää, että laitteen rakenne on suojamaadoituksen osalta oikein tehty ja että maasähköasennuksen maajohdin on liitetty syöttävästä pistorasiasta (esim. laituri) veneessä oleviin pistorasioihin ja muihin maasähköä käyttäviin kojeisiin.
        En myöskään keksi, miksi suojamaa olisi yhdistettävä veneen maadoitukseen. Teoreettisesti sillä voitaisiin kasvattaa maadoitettujen pintojen alaa veneessä, mutta sehän ainoastaan huonontaisi turvallisuutta (vrt. Sähkökojeen käyttöä märkänä, maadoitetusta pinnasta (lämpöpatteri, tiskipöytä) kiinnipitäminen sähkökojetta käyttäessä).
        Jos suojamaan kuitenkin yhdistää veneen maadoitukseen muodostuu teoriassa mahdollisuus pieneen maavirtasilmukkaan. Tämä edellyttää, että veneen ja laiturin maatasoissa on potentiaalieroa. Potentiaaliero on ihan yleismittarilla mitattavissa oleva asia. Äkkiseltään tuntuu vaikealta uskoa, että tuota potentiaalieroa olisi, koska laiturin sähköjärjestelmä on (tai on oltava) maadoitettu maa-anturiin viimeistään lähimmän ryhmäkeskuksen kohdalla. Veneen maapisteestä voikin sitten saivarrella (maalattu /eristävä köli, laskikuiturunko jne.), mutta kyllä sisämoottorin on katsottava olevan maapotentiaalissa ja samassa potentiaalissa veden kanssa. Tässä tapauksessa, mikäli potentiaalieroa olisi ja maasähköjärjestelmän maa kytkettäisiin moottorin runkon, syöpyminen tapahtuisi em. kytkentäkohdan ja moottorin/akseliston veden kanssa kosketuksissa olevien pintojen välillä. Tästä voisi päätellä, että syöpymisen kannalta edullinen kytkentäkohta olisi vedessä tai mahdollisimman lähellä sitä. Tämä kuitenkin tällaisena teoreettisena pohdintana, en usko, että maatasoissa on merkittävää potentiaalieroa ja toisaalta, jos jollakulla on tarve pitää venettä pitkään samassa paikassa maasähkössä, kannattaa mitata tuo potentiaaliero yleismittarilla.
        Sitten se toinen asia, nolla- eli paluupiirin potentiaali. Kuten keskustelussa jo todettiinkin, käyttämällä roikkaa ja akkulaturia ongelmia ei ole. Tämä johtuu siitä, että akkulaturissa on muuntaja, joka varsinaisen tehtävänsä ohessa samalla galvaanisesti eristää maavirtapiirin veneen virtapiiristä. Tarkasteltaessa (laiturin, mutta yleisestikin) pistorasioiden nollajohtimien ja maajohtimien välisiä potentiaalieroja voidaan havaita useiden, joskus jopa muutaman kymmenenkin, voltin potentiaalieroja. Nämä potentiaalierot voivat jossain tapauksissa olla käytännössä pysyviä ja jossain tapauksissa niissä voi olla merkittäviä vaihteluja ajallisesti. Vaihtelut voivat johtua kuormituksen, eteenkin vaihesiirtoa aiheuttavan reaktiivisen (esim. isoja sähkömoottoreita) kuormituksen vaihtelusta. Kuormittavat laitteet eivät välttämättä ole laiturilla vaan jossain saman sähköverkkohaaran päässä (vaikka naapurissa). Niiden olemassaolosta ei välttämättä voi mitenkään tietää, mutta, mitä lähempänä mittauspistettä ne ovat, sitä enemmän ne voivat asiaan vaikuttaa.
        Veneen sähköjärjestelmät (12/24) ovat kai poikkeuksetta rakennettu siten, että nollataso on samalla maataso. Toisin sanoen, akkujen miinusnapa on yhteydessä moottorin runkoon, joka on yhteydessä veteen.
        Jos veneessä käytetään sellaista maasähkökojetta, joka yhdistää maasähkön paluupiirin (=nollajohtimen) veneen maatasoon, syntyy vuotovirtapiirin riski (esim. boileri, jossa sähkö ja jäähdytysvesilämmitys). Vuotovirta voidaan laskea oohmin lain avulla, kun tunnetaan vastus ja jännite. Samalla voidaan todeta, että vuotovirtaa ei synny, jos jännite on nolla (oohmin laki U=IxR). Jännite on tässä tapauksessa maasähköpiirin (mitattuna esim. laiturin pistorasiasta) ja veneen maan (=veden) välinen potentiaaliero.
        Vuotovirran estämiseksi maasähköasennuksissa on olemassa seuraavat keinot:
        1.   Eliminoidaan vuotovirtakohteet, eli käytetään kojeita, jotka eivät ole galvaanisessa yhteydessä veneen maahan. Esim. akkulaturit, joissa on muuntaja, radiot, hiustenkuivaajat jne.
        2.   Käytetään erotusmuuntajaa maasähkökeskuksen yhteydessä katkaisemassa galvaanisen yhteyden.
        3.   Poistetaan potentiaaliero vetämällä laiturin nollataso vahvasti maahan. (Laiturin ylläpitäjän asia tilata sähkömieheltä)

        Löysinpä sitten vielä yhden tavan, millä korroosiota muodostuu. Tuoha on ihan itsestäänselvä ja jokaisen silmien edessä koko ajan, mutta ei sitä vaan tule heti ajatelleeksi. Laiturissa olevat toisiinsa sähköverkon kautta yhdistetyt alukset muodostavat galvaanisen elementin. Alla linkki aiheesta

        http://www.yachtsurvey.com/corrosion_in_marinas.htm

        Tässäkin esitetään erotusmuuntajan käyttämistä ratkaisuksi.


      • -Mika-
        Oskari kirjoitti:

        ...asian ajattelen. Tuo juttu vaan, johon vastasin, antoi ymmärtää, että toisiokäämin toinen pää olisi automaattisesti samanlainen nolla kuin aikoinaan sähkönsiirtojärjestelmäksemme valittuun tekniikkaan liittyvä nolla-käsite. Kun toinen toision johdoista yhdistetään veneen runkoon tai moottoriin, on mielestäni oikeampi nimitys maa kuin nolla.

        Sinäsä kyseessä on vaan terminologinen juttu, mutta: koska siihen nollaksi nimettyyn terminaaliin kulkee käytetyn laitteen kautta kaiki virta, on mielestäni oikeampaa kutsua sitä (virtuuaaliseksi) nollaksi eikä maaksi. Maahanhan ei saisi sähköä kulkea muuta kuin vikatilanteessa. Tai voihan sitä kutsua vaikka veneen PEN-kiskoksi, kuinka vaan.


      • eristin halvempi
        ja velliä kirjoitti:

        Löysinpä sitten vielä yhden tavan, millä korroosiota muodostuu. Tuoha on ihan itsestäänselvä ja jokaisen silmien edessä koko ajan, mutta ei sitä vaan tule heti ajatelleeksi. Laiturissa olevat toisiinsa sähköverkon kautta yhdistetyt alukset muodostavat galvaanisen elementin. Alla linkki aiheesta

        http://www.yachtsurvey.com/corrosion_in_marinas.htm

        Tässäkin esitetään erotusmuuntajan käyttämistä ratkaisuksi.

        kuin kallis suojaerotusmuuntaja.
        Joissakin kerhosatamissa ei sallita veneen jättämistä maasähköön kytkettynä, kun veneestä poistutaan. Tämä päätös on tehty nimenomaan korroosiovaurioiden välttämiseksi. Toinen syy on se veneiden palovaara, joka on syntynyt mm. autolämmittimen jättämisestä päälle vuorokausiksi.
        Galvaaninen eristin on tarkoitettu vähentämään maasähkön aiheuttamaa korroosiota. Hinta lienee 100 euron luokkaa.


      • se on
        eristin halvempi kirjoitti:

        kuin kallis suojaerotusmuuntaja.
        Joissakin kerhosatamissa ei sallita veneen jättämistä maasähköön kytkettynä, kun veneestä poistutaan. Tämä päätös on tehty nimenomaan korroosiovaurioiden välttämiseksi. Toinen syy on se veneiden palovaara, joka on syntynyt mm. autolämmittimen jättämisestä päälle vuorokausiksi.
        Galvaaninen eristin on tarkoitettu vähentämään maasähkön aiheuttamaa korroosiota. Hinta lienee 100 euron luokkaa.

        se mainitsemasi galvaaninen eristin? Voitko antaa jonkun linkin tai esimerkin?


      • mikä?
        eristin halvempi kirjoitti:

        kuin kallis suojaerotusmuuntaja.
        Joissakin kerhosatamissa ei sallita veneen jättämistä maasähköön kytkettynä, kun veneestä poistutaan. Tämä päätös on tehty nimenomaan korroosiovaurioiden välttämiseksi. Toinen syy on se veneiden palovaara, joka on syntynyt mm. autolämmittimen jättämisestä päälle vuorokausiksi.
        Galvaaninen eristin on tarkoitettu vähentämään maasähkön aiheuttamaa korroosiota. Hinta lienee 100 euron luokkaa.

        galvaaninen eristin. Voitko lähettää jonkun linkin tai antaa esimerkin?


      • takaisin koulunpenkille
        ja muuntajaa kirjoitti:

        Tässä samalla vastausta Oskarillekin. Kyllä olet periaatteessa ihan oikeassa nollan suhteen kolmivaihevirrassa. Aiemmin mainitsemani nollapotentiaalin vaihtelu voi johtua esim. siitä, että vaiheita on kuormitettu epätasaisesti ja reaktiivisesti, eli kuormalla, joka aiheuttaa vaihesiirtoa. Normaalistihan vaiheiden välinen vaihe-ero on 120 astetta ja silloin nolla löytyy ”keskeltä”. Jos jossain vaiheessa tapahtuu siirtymää eteenpäin tai taaksepäin, liikkuu nollankin paikka. Asian hahmottamista voi auttaa kolmivaihekuvion katseleminen.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:3-phase-voltage.svg

        En oikein ymmärrä, miksi on vaikeaa ymmärtää, että toisiokäämin toinen pää olisi nolla ja toinen vaihe. Jos ajattelet sinikäyrää ensiöpuolella ja toisiopuolella, niissä ei ole mitään eroa. Ainoa ero on, että galvaaninen yhteys kolmivaihemaailmaan, josta laiturinkin yksivaihesyöttö on tuotu, on poistettu. Puhutaan kylläkin uudesta nollasta, eikä enää samasta nollasta, joka on laiturin puolella.

        Ja sitten. Ihan oikein, suojamuuntajan pitää olla tulotöpselin ja maasähkökeskuksen välissä ja sillä nimenomaan eristetään vene laiturista.

        Skenario 1 on OK.

        Skenario 2: 220 V suojamaa ja nolla (muuntajan jälkeen) kytketään 12 V nollaan. Suojamaan yhteys jatkuu laiturille asti, sitä ei ole tarvetta katkaista. Tämähän perustui ajatukseen, että korroostiota aiheuttava vuotovirta johtui laiturin nollan ja maan välisestä potentiaalierosta. Suojamuuntaja mahdollistaa tämän potentiaalieron eliminoimisen, koska suojamuuntajan toisiokäämin johtimien potentiaalit eivät ole enää sidottuja mihinkään vertailujännitteeseen. Toisin sanoen, voidaan luoda uusi referenssipiste kytkemällä toisionolla veneen maahan.
        Esim: Oletetaan, että laiturin maan ja nollan välillä on 5 V potentiaaliero, laiturin ja veneen maat ovat samassa potentiaalissa ja että mitattaessa laiturijännite saadaan tulokseksi 220 V. Tässä tapauksessa vaiheen ja maan välillä on 225 V jännite.
        Sanotaan, että edellisessä esimerkissä käytetään boileria, joka sähkövastus on boilerissa olevan käyttöveden kautta yhteydessä boilerissa olevaan moottorin jäähdytysvesisilmukkaan ja silmukassa olevan jäähdytysnesteen kautta veneen maahan. Tässä esimerkissä on kaksi virtapiiriä, yksi on vaiheen ja nollan välillä ja sen yli vaikuttaa 220 V jännite. Toinen on nollan ja maan välillä ja sen yli vaikuttaa 5 V jännite Vuotovirta on tämä (5 V) vuotojännite jaettuna em. nesteiden ja silmukoiden muodostamalla resistanssilla. Jos vuotojännite asetetaan nollaksi (kytketään nolla maahan), ei vuotovirtaakaan ole.

        Skenario 3: En keksi, mihin tuo maadoitus olisi hyvä, mutta samalla voi olla vaikeaa välttyä siltä. Jos hankit, esim. kiinteän akkulaturin, niin tapahtuukohan em. kytkentä sen kautta halusit sitä tai et. Jos tapahtuu, kannattaa järjestää maadoitus mahdollisimman edulliseen paikkaan (hyvä kysymys, mikä se sitten on) ja samalla voisi harkita sellaista ohjausrelettä boileriin, joka katkaisee molemmat johtimet aina kun termostaatti menee pois päältä tai vähintääkin silloin kun laite sammutetaan käyttökytkimestä.

        Tässä keskustelussa on teoreetikot asialla ilman käytännön tietoa. Oikea asennustapa on että galvaaninen erotin asennetaan KEVI johtoon erottamaan laiturin ja veneen suojamaat toisistaan.

        Tässä kuva ISO 13297 standardin mukaan asennetusta galvaanisesta erottimesta venekäytössä.

        http://www.segelladen.de/Inhalt-untergruppen48/sterling_trenndioden.htm


      • selitys teoreetikoille
        takaisin koulunpenkille kirjoitti:

        Tässä keskustelussa on teoreetikot asialla ilman käytännön tietoa. Oikea asennustapa on että galvaaninen erotin asennetaan KEVI johtoon erottamaan laiturin ja veneen suojamaat toisistaan.

        Tässä kuva ISO 13297 standardin mukaan asennetusta galvaanisesta erottimesta venekäytössä.

        http://www.segelladen.de/Inhalt-untergruppen48/sterling_trenndioden.htm

        vielä lisäys, tästä linkistä näkyy englannin kielellä kuvitettu selitys oikeasta galvaanisen erottimen asennustavasta CE ja ISO normien mukaisesti.

        http://www.sterling-power.com/products-galvanic-why.htm


      • teoreetikoille tässä katsom...
        selitys teoreetikoille kirjoitti:

        vielä lisäys, tästä linkistä näkyy englannin kielellä kuvitettu selitys oikeasta galvaanisen erottimen asennustavasta CE ja ISO normien mukaisesti.

        http://www.sterling-power.com/products-galvanic-why.htm

        tässä tee-se-itse miehille helpompi kuva:

        http://www.safeshoremarine.com/assetts/Install guide6 gi70sm.pdf

        sitten vielä lisäys että jos jostain syystä galvaaninen erotin menee epäkuntoon niin kytkentä muuttuu vaaralliseksi koska suojamaata ei enää olekaan, jenkeissä vaaditaan galvaanisen erottimen valvontalaite uusiin veneisiin.


      • ihan mielenkiintoinen
        takaisin koulunpenkille kirjoitti:

        Tässä keskustelussa on teoreetikot asialla ilman käytännön tietoa. Oikea asennustapa on että galvaaninen erotin asennetaan KEVI johtoon erottamaan laiturin ja veneen suojamaat toisistaan.

        Tässä kuva ISO 13297 standardin mukaan asennetusta galvaanisesta erottimesta venekäytössä.

        http://www.segelladen.de/Inhalt-untergruppen48/sterling_trenndioden.htm

        vehje, mutta ei liity edellä olleeseen keskusteluun, joka käsitteli nollan ja maan välistä potentiaalieroa ja siitä johtuvaa korroosiota, esim. boileriesimerkki.

        Tämä liittyy kyllä kohtaan lisää puuroa ja velliä ja on yksi ratkaisu veneiden ja laiturimaan muodostamiin galvaanisiin elementteihin ja niiden korroosio-ongelmiin. Tämä laite siis erottaa laiturin suojamaan veneestä.


      • sentään kun olette pihalla
        ihan mielenkiintoinen kirjoitti:

        vehje, mutta ei liity edellä olleeseen keskusteluun, joka käsitteli nollan ja maan välistä potentiaalieroa ja siitä johtuvaa korroosiota, esim. boileriesimerkki.

        Tämä liittyy kyllä kohtaan lisää puuroa ja velliä ja on yksi ratkaisu veneiden ja laiturimaan muodostamiin galvaanisiin elementteihin ja niiden korroosio-ongelmiin. Tämä laite siis erottaa laiturin suojamaan veneestä.

        no galvaanisen erottimen tehtävä on nimenomaan ehkäistä nollajohdon ja maajohdon välisen potentiaalieron aiheuttama korroosio. Eli kyllä liittyy nimenomaan keskusteluun.


      • mielekiintoinen
        selitys teoreetikoille kirjoitti:

        vielä lisäys, tästä linkistä näkyy englannin kielellä kuvitettu selitys oikeasta galvaanisen erottimen asennustavasta CE ja ISO normien mukaisesti.

        http://www.sterling-power.com/products-galvanic-why.htm

        Täytyy kuitenkin huomata, että tämä on kaupallinen aineisto, joka painottuu erottimen toiminnan esilletuomiseen.
        Näin siis lainkaan väheksymättä laitetta, se vaikuttaa lupaavalta ja ratkaisee tuon viimeisen ongelman maajohtimen suhteen. Samalla tässä selvisi CE edellytys maan tuomiseksi veneeseen.

        Edelliset ongelmat, joita tuossa ei ole juuri painotettu, mutta jotka näkyvät kuvassa hyvin, on ratkaistu suoralla syötöllä muuntajalta ja sanoisinpa vielä, että tuossa syötössä ei saa olla muuta kytkettynä kuin ko. laituri ja siihen liittyvät asiat. Tässä on siis toteutettu suojamuuntaja sataman puolesta ja, mikä myös näkyy hyvin kuvassa, satamapiirin vahva maadoitus.

        Ilman niitä kokonaisuus ontuu, mutta hyvä, että näitä ratkaisuja löytyy. Milloin meidän satamamme ovat tällä tasolla onkin sitten ihan eri kysymys.


      • uudestaan...
        sentään kun olette pihalla kirjoitti:

        no galvaanisen erottimen tehtävä on nimenomaan ehkäistä nollajohdon ja maajohdon välisen potentiaalieron aiheuttama korroosio. Eli kyllä liittyy nimenomaan keskusteluun.

        tuota kytkentäkaaviota


      • tämä linkki.

      • kaavio löytyy

      • Anonyymi
        vetta kirjoitti:

        Oho,
        tässä meillä om kaveri, joka jakaa neuvoja 230v sähköjärjestelmästä veneseen, vaikka tunnustautuu ei-ammattilaiseksi.
        Varokaa tätä itsekritiikitöntä idioottia, tässä on hengenvaara.
        Venesähköhommat vaativat erikoisammattitaitoa. Autosähkötkin on eri planeetalta verrattuna venehommiin.
        Jättäkää varsinkin 23o voltin hommat puhtaasti venesähköammattilaisille.

        Erikoisammattitasoa voi luoja🤣


    • ohjeet

      Noudatettava ohje on SFS6000, siellä on asennus ja asentaja vaatimukset.

      • löytyä

        tietoa korroosionestosta tai kerro toki, jos sinulla on parempaa tietoa.

        SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset

        Sähköturvallisuussäädökset asettavat yleiset vaatimukset sähköasennusten turvallisuudelle.

        Standardisarja SFS 6000 koskee erilaisten rakennusten, rakennustyömaiden ja muiden tilapäisessä käytössä olevien tilojen, pienvenesatamien, ulkovalaistusverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen sähköasennuksia. Se koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on korkeintaan 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä.


      • ohjeet2
        löytyä kirjoitti:

        tietoa korroosionestosta tai kerro toki, jos sinulla on parempaa tietoa.

        SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset

        Sähköturvallisuussäädökset asettavat yleiset vaatimukset sähköasennusten turvallisuudelle.

        Standardisarja SFS 6000 koskee erilaisten rakennusten, rakennustyömaiden ja muiden tilapäisessä käytössä olevien tilojen, pienvenesatamien, ulkovalaistusverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen sähköasennuksia. Se koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on korkeintaan 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä.

        Standardit ovat tehty ammati-ihmisille.
        Ja venesähkö asennukset kuuluvat ao. standardin piiriin.


      • Nimetön
        ohjeet2 kirjoitti:

        Standardit ovat tehty ammati-ihmisille.
        Ja venesähkö asennukset kuuluvat ao. standardin piiriin.

        "Ja venesähkö asennukset kuuluvat ao. standardin piiriin."

        No mitäs kun CTEK sanoo omasta tuotteestaan (http://www.ctek.com/PDF/CTEK_AC-Power_System_FI_low.pdf) että asennuksen voi tehdä ilman sähköurakointia koska kaikki on kytke ja liitä tyyppisiä osia?

        t. Mie


      • 22222
        Nimetön kirjoitti:

        "Ja venesähkö asennukset kuuluvat ao. standardin piiriin."

        No mitäs kun CTEK sanoo omasta tuotteestaan (http://www.ctek.com/PDF/CTEK_AC-Power_System_FI_low.pdf) että asennuksen voi tehdä ilman sähköurakointia koska kaikki on kytke ja liitä tyyppisiä osia?

        t. Mie

        On muitakin maasähköjä, jotka liitetään 'pistokkeilla' ja voit tehdä ne itse. Kun tarvitset tehdä johtokytkentöjä työkaluilla, niin tilanne muuttuu.


    • Anonyymi

      Vesivoimalla tuotettu sähkö on aivan erilaista kuin maavoimalla tuotettu sähkö.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle

      "voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On
      Suomussalmi
      704
      10100
    2. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      415
      4422
    3. Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.

      Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja
      Kajaani
      91
      3036
    4. Sano vain suoraan, että nyt riittää

      ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh
      Ikävä
      43
      2865
    5. Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."

      Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2674
    6. Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)

      Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "
      Maailman menoa
      230
      2668
    7. Mitä ajattelet aina

      Kun hän tulee näköpiiriin?
      Ikävä
      153
      1855
    8. Luokatonta toimintaa

      Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista
      Suomussalmi
      73
      1722
    9. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1630
    10. Maailmankuulu homopingviini on kuollut

      Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k
      Lapua
      6
      1433
    Aihe