Evon ehkä keskeisin harha

evoilta jäänyt nuo todennäköisyyslaskelmat väliin. Miten 50-100 ominaisuutta kehittyy sattumalta koko ajan vain paremmiksi eikä takapakkeja tule? Tämän on evoluution mukaan pakko olla mahdollista jotta kehitys olisi mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta.

todellakin, kirjoitti:

evoilta jäänyt nuo todennäköisyyslaskelmat väliin. Miten 50-100 ominaisuutta kehittyy sattumalta koko ajan vain paremmiksi eikä takapakkeja tule? Tämän on evoluution mukaan pakko olla mahdollista jotta kehitys olisi mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta.

Lue lisää

>>Miten 50-100 ominaisuutta kehittyy sattumalta koko ajan vain paremmiksi eikä takapakkeja tule?>>

Mistä ihmeestä oikein sait tällaisen käsityksen? Kuka väitti ettei takapakkeja tule? Vielä ennemmin, kuka väittää että ominaisuudet kehittyvät 'sattumalta' paremmiksi? Jos viittaat väitteelläsi evoluutioteoriaan, väite on vähän sama kuin se, että toteat RAY:n uhkapelien tuottavan voittoa RAY:lle 'sattumalta'.

>>Tämän on evoluution mukaan pakko olla mahdollista jotta kehitys olisi mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta.>>

...Ja perustelut tälle väitteelle ovat oma vahva mielipiteesi sekä seurakuntapastorin väkevä todistus?

todellakin, kirjoitti:

evoilta jäänyt nuo todennäköisyyslaskelmat väliin. Miten 50-100 ominaisuutta kehittyy sattumalta koko ajan vain paremmiksi eikä takapakkeja tule? Tämän on evoluution mukaan pakko olla mahdollista jotta kehitys olisi mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta.

Lue lisää

Ihmisen ja simpanssin kehityslinjat ovat nykyisen tarkimman arvion mukaan eronneet noin 5,4 miljoonaa vuotta sitten (tarkennuksia voi tulla, mutta mittakaava on näin selvä). Kuinka monta hyödyllistä mutaatiota on fiksoitunut näiden yli viiden miljoonan vuoden aikana? Luku on hämmästyttävän alhainen, noin 240 (itse asiassa tuo on pyöristetty vähän yläkanttiin).

Lähdetään sellaisesta aika realistisesta oletuksesta, että ihmisen sukupolvien välillä on n. 20 vuotta. Ihmissukupolvia olisi silloin viimeiseen 5 miljoonaan vuoteen mahtunut 250 000. Päässälaskukin kertoo, että mutaatioita tarvitsisi fiksoitua vain yksi jokaista tuhatta sukupolvea kohti, ja päästäisiin nykyiseen määrään.

Vieläkö tuntuu mahdottomalta?

todellakin, kirjoitti:

evoilta jäänyt nuo todennäköisyyslaskelmat väliin. Miten 50-100 ominaisuutta kehittyy sattumalta koko ajan vain paremmiksi eikä takapakkeja tule? Tämän on evoluution mukaan pakko olla mahdollista jotta kehitys olisi mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta.

Lue lisää

"niin lyhyessä ajassa kuin 3-4 miljardia vuotta"

Jahah... Jos miesmuisti on ehkä muutaman vuoden vuotta ja yksi ihminen elää korkeammalta tulleiden käskyjen mukaan maksimissaan 120 vuotta (mitä nyt muutamat lipsahdukset), 3-4 miljardia vuotta on edelleen minun mielestä aika pitkä aika.

Jos miljoona vuotta on yhden sentin, miljardi vuotta on kymmenen metriä. Jos sata vuotta on yhden sentin, miljardi vuotta on 100 kilometriä.

Lyhyt aika?

***>>Eloonjäämisen ja poikasten kasvatuskyvyn suhteen ei ominaisuuksien keskiarvo paljonkaan vaihtele. >>

Mutta jopa sinun mukaasi tuo vaihtelee.***

Niin vaihtelee. Mutta huomaas, se vaihtelee sekä ylös- että alaspäin. Silloin pitkällä aikavälillä ollaan nollavaihtelussa. Että silleen, revi siitä itsellesi matikkaa.

***Kokeilepa tutustua sellaiseen matematiikan lajiin kuin todennäköisyyslaskenta :)***

Jospa sinäkin tutustuisit siihen miten edes yhden toimivan eli eliöissä olevan proteiinin muodostumiseen ei riittäisi koko maailmankaikkeuden oletettu ikä vaikka joku kokeilisi erilaisia vaihtoehtoja kymmeniä kertoja sekunnissa.

käytä faktoja kirjoitti:

Ihmisen ja simpanssin kehityslinjat ovat nykyisen tarkimman arvion mukaan eronneet noin 5,4 miljoonaa vuotta sitten (tarkennuksia voi tulla, mutta mittakaava on näin selvä). Kuinka monta hyödyllistä mutaatiota on fiksoitunut näiden yli viiden miljoonan vuoden aikana? Luku on hämmästyttävän alhainen, noin 240 (itse asiassa tuo on pyöristetty vähän yläkanttiin).

Lähdetään sellaisesta aika realistisesta oletuksesta, että ihmisen sukupolvien välillä on n. 20 vuotta. Ihmissukupolvia olisi silloin viimeiseen 5 miljoonaan vuoteen mahtunut 250 000. Päässälaskukin kertoo, että mutaatioita tarvitsisi fiksoitua vain yksi jokaista tuhatta sukupolvea kohti, ja päästäisiin nykyiseen määrään.

Vieläkö tuntuu mahdottomalta?

Lue lisää

***hyödyllistä mutaatiota***

Mistä mutaatio on ikäänkuin tiennyt, että se on hyödyllinen ja osannut siten rikastua? Väitätkö tosiaan, että jokainen mutaatio, joka olisi muuttanut alkuapinaa ihmismäisempään suuntaan on ollut automatic jollain lailla hyödyllinen.

Hyödyllinen, siis miltä kantilta katsoen? Puhut taas tyypillistä evojargonia, jossa kaikki on taaksepäin katsottuna itsestään selvää.

Mutaatioita ei vain voi ihan noin laskea. On kyseessä myös mutaatioitten yhteensopivuusongelma. Jokaisen teoreettisen mutaation tulee sopia kokonaisuuteen, eikä se ole mitenkään helppoa. Moni mutaatio oletetulla ihmisen tiellä olisi sellaisenaan muuttanut yksilöitä sekä koko lajia vain huonompaan ja huonommin pärjäävään suuntaan.

Esimerkkinä, fyysisen voiman vähentyminen ja järjen lisääntyminen. Järjen olisi pitänyt osata lisääntyä synkronisoidusti fyysisen voiman vähentymisen kanssa, jotta lisääntynyt järki olisi edes teoriassa voinut korvat voimien vähentymisen. Eikä pelkästään voiman vaan haju- ja kuuloaistin heikentymisen, juoksunopeuden alentumisen, jälkeläisten pidentyneen avuttomuusajan jne...

Kun tai jos viitsit vähän ajatella ei muutos olisi ollut ihan noin helppo prosessi kuten sinä annat ymmärtää. Lasketaan vain keskimääräinen aika vuotta/muutos ja kaikki onkin sitten siinä.

Joko olet auttamattoman tyhmä tai sitten yrität karkeasti hämäten tehdä valheellista evopropagandaa.

Outsider____! kirjoitti:

***hyödyllistä mutaatiota***

Mistä mutaatio on ikäänkuin tiennyt, että se on hyödyllinen ja osannut siten rikastua? Väitätkö tosiaan, että jokainen mutaatio, joka olisi muuttanut alkuapinaa ihmismäisempään suuntaan on ollut automatic jollain lailla hyödyllinen.

Hyödyllinen, siis miltä kantilta katsoen? Puhut taas tyypillistä evojargonia, jossa kaikki on taaksepäin katsottuna itsestään selvää.

Mutaatioita ei vain voi ihan noin laskea. On kyseessä myös mutaatioitten yhteensopivuusongelma. Jokaisen teoreettisen mutaation tulee sopia kokonaisuuteen, eikä se ole mitenkään helppoa. Moni mutaatio oletetulla ihmisen tiellä olisi sellaisenaan muuttanut yksilöitä sekä koko lajia vain huonompaan ja huonommin pärjäävään suuntaan.

Esimerkkinä, fyysisen voiman vähentyminen ja järjen lisääntyminen. Järjen olisi pitänyt osata lisääntyä synkronisoidusti fyysisen voiman vähentymisen kanssa, jotta lisääntynyt järki olisi edes teoriassa voinut korvat voimien vähentymisen. Eikä pelkästään voiman vaan haju- ja kuuloaistin heikentymisen, juoksunopeuden alentumisen, jälkeläisten pidentyneen avuttomuusajan jne...

Kun tai jos viitsit vähän ajatella ei muutos olisi ollut ihan noin helppo prosessi kuten sinä annat ymmärtää. Lasketaan vain keskimääräinen aika vuotta/muutos ja kaikki onkin sitten siinä.

Joko olet auttamattoman tyhmä tai sitten yrität karkeasti hämäten tehdä valheellista evopropagandaa.

Lue lisää

"Mistä mutaatio on ikäänkuin tiennyt, että se on hyödyllinen ja osannut siten rikastua? Väitätkö tosiaan, että jokainen mutaatio, joka olisi muuttanut alkuapinaa ihmismäisempään suuntaan on ollut automatic jollain lailla hyödyllinen."

- Se nyt vain on evoluution perusfaktoja, että yksilöt, joilla on lisääntymisedun antavia perinnöllisiä ominaisuuksia tuottavat enemmän jälkeläisiä, joilla on nuo samat ominaisuudet. Näin nuo hyödylliset mutaatiot rikastuvat. Hyödyllisyys tarkoittaa juuri tuota lisääntymisetua.

"Hyödyllinen, siis miltä kantilta katsoen? Puhut taas tyypillistä evojargonia, jossa kaikki on taaksepäin katsottuna itsestään selvää. "

- Hyödyllinen mutaatio on sellainen, joka tuottaa ominaisuuksia, jotka edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä. Ovatko evoluutioteorian perusasiat sinulle täysin tuntemattomia?

"Mutaatioita ei vain voi ihan noin laskea. On kyseessä myös mutaatioitten yhteensopivuusongelma. Jokaisen teoreettisen mutaation tulee sopia kokonaisuuteen, eikä se ole mitenkään helppoa. Moni mutaatio oletetulla ihmisen tiellä olisi sellaisenaan muuttanut yksilöitä sekä koko lajia vain huonompaan ja huonommin pärjäävään suuntaan. "

- Haitalliset mutaatiot eivät rikastu, koska ne eivät edistä jälkeläistuotantoa.

"Esimerkkinä, fyysisen voiman vähentyminen ja järjen lisääntyminen. Järjen olisi pitänyt osata lisääntyä synkronisoidusti fyysisen voiman vähentymisen kanssa, jotta lisääntynyt järki olisi edes teoriassa voinut korvat voimien vähentymisen. Eikä pelkästään voiman vaan haju- ja kuuloaistin heikentymisen, juoksunopeuden alentumisen, jälkeläisten pidentyneen avuttomuusajan jne... "

- Ei ole kysymys siitä miten jokin ominasuus "osaa" lisääntyä, vaan miten asia luonnonvalinnan ansiosta tapahtuu. Kun järki on korvannut fysiikkaa, ei fysiikka ole tuonut entiseen tapaan niin suurta valintaetua, joten sen merkitys on vähentynyt.

"Kun tai jos viitsit vähän ajatella ei muutos olisi ollut ihan noin helppo prosessi kuten sinä annat ymmärtää. Lasketaan vain keskimääräinen aika vuotta/muutos ja kaikki onkin sitten siinä."

- Kertonet mikä meni vikaan ja miten se pitää laskea?

"Joko olet auttamattoman tyhmä tai sitten yrität karkeasti hämäten tehdä valheellista evopropagandaa. "

- Asialliset argumenttisi loppuivat?

juutas. kirjoitti:

"Mistä mutaatio on ikäänkuin tiennyt, että se on hyödyllinen ja osannut siten rikastua? Väitätkö tosiaan, että jokainen mutaatio, joka olisi muuttanut alkuapinaa ihmismäisempään suuntaan on ollut automatic jollain lailla hyödyllinen."

- Se nyt vain on evoluution perusfaktoja, että yksilöt, joilla on lisääntymisedun antavia perinnöllisiä ominaisuuksia tuottavat enemmän jälkeläisiä, joilla on nuo samat ominaisuudet. Näin nuo hyödylliset mutaatiot rikastuvat. Hyödyllisyys tarkoittaa juuri tuota lisääntymisetua.

"Hyödyllinen, siis miltä kantilta katsoen? Puhut taas tyypillistä evojargonia, jossa kaikki on taaksepäin katsottuna itsestään selvää. "

- Hyödyllinen mutaatio on sellainen, joka tuottaa ominaisuuksia, jotka edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä. Ovatko evoluutioteorian perusasiat sinulle täysin tuntemattomia?

"Mutaatioita ei vain voi ihan noin laskea. On kyseessä myös mutaatioitten yhteensopivuusongelma. Jokaisen teoreettisen mutaation tulee sopia kokonaisuuteen, eikä se ole mitenkään helppoa. Moni mutaatio oletetulla ihmisen tiellä olisi sellaisenaan muuttanut yksilöitä sekä koko lajia vain huonompaan ja huonommin pärjäävään suuntaan. "

- Haitalliset mutaatiot eivät rikastu, koska ne eivät edistä jälkeläistuotantoa.

"Esimerkkinä, fyysisen voiman vähentyminen ja järjen lisääntyminen. Järjen olisi pitänyt osata lisääntyä synkronisoidusti fyysisen voiman vähentymisen kanssa, jotta lisääntynyt järki olisi edes teoriassa voinut korvat voimien vähentymisen. Eikä pelkästään voiman vaan haju- ja kuuloaistin heikentymisen, juoksunopeuden alentumisen, jälkeläisten pidentyneen avuttomuusajan jne... "

- Ei ole kysymys siitä miten jokin ominasuus "osaa" lisääntyä, vaan miten asia luonnonvalinnan ansiosta tapahtuu. Kun järki on korvannut fysiikkaa, ei fysiikka ole tuonut entiseen tapaan niin suurta valintaetua, joten sen merkitys on vähentynyt.

"Kun tai jos viitsit vähän ajatella ei muutos olisi ollut ihan noin helppo prosessi kuten sinä annat ymmärtää. Lasketaan vain keskimääräinen aika vuotta/muutos ja kaikki onkin sitten siinä."

- Kertonet mikä meni vikaan ja miten se pitää laskea?

"Joko olet auttamattoman tyhmä tai sitten yrität karkeasti hämäten tehdä valheellista evopropagandaa. "

- Asialliset argumenttisi loppuivat?

Lue lisää

..haluan vain todeta, että juutas puhuu asiaa vastauksissaan yllä. Kun kritisoi evoluutioteoriaa, on kyllä kohtuullista että puhuu siitä eikä itse keksimistään luulotteluista.

Väitteet, joita juutas tuossa kumoaa, ovat niin paksuja että alan uskoa esittäjäkin tietävän niiden virheellisyyden. Vaikka hän puolustaakin mielestään oikeaa asiaa, sama asia itse kieltää valheen sen edistämiskeinona. Katsopa Ps 51.6.

juutas. kirjoitti:

"Mistä mutaatio on ikäänkuin tiennyt, että se on hyödyllinen ja osannut siten rikastua? Väitätkö tosiaan, että jokainen mutaatio, joka olisi muuttanut alkuapinaa ihmismäisempään suuntaan on ollut automatic jollain lailla hyödyllinen."

- Se nyt vain on evoluution perusfaktoja, että yksilöt, joilla on lisääntymisedun antavia perinnöllisiä ominaisuuksia tuottavat enemmän jälkeläisiä, joilla on nuo samat ominaisuudet. Näin nuo hyödylliset mutaatiot rikastuvat. Hyödyllisyys tarkoittaa juuri tuota lisääntymisetua.

"Hyödyllinen, siis miltä kantilta katsoen? Puhut taas tyypillistä evojargonia, jossa kaikki on taaksepäin katsottuna itsestään selvää. "

- Hyödyllinen mutaatio on sellainen, joka tuottaa ominaisuuksia, jotka edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä. Ovatko evoluutioteorian perusasiat sinulle täysin tuntemattomia?

"Mutaatioita ei vain voi ihan noin laskea. On kyseessä myös mutaatioitten yhteensopivuusongelma. Jokaisen teoreettisen mutaation tulee sopia kokonaisuuteen, eikä se ole mitenkään helppoa. Moni mutaatio oletetulla ihmisen tiellä olisi sellaisenaan muuttanut yksilöitä sekä koko lajia vain huonompaan ja huonommin pärjäävään suuntaan. "

- Haitalliset mutaatiot eivät rikastu, koska ne eivät edistä jälkeläistuotantoa.

"Esimerkkinä, fyysisen voiman vähentyminen ja järjen lisääntyminen. Järjen olisi pitänyt osata lisääntyä synkronisoidusti fyysisen voiman vähentymisen kanssa, jotta lisääntynyt järki olisi edes teoriassa voinut korvat voimien vähentymisen. Eikä pelkästään voiman vaan haju- ja kuuloaistin heikentymisen, juoksunopeuden alentumisen, jälkeläisten pidentyneen avuttomuusajan jne... "

- Ei ole kysymys siitä miten jokin ominasuus "osaa" lisääntyä, vaan miten asia luonnonvalinnan ansiosta tapahtuu. Kun järki on korvannut fysiikkaa, ei fysiikka ole tuonut entiseen tapaan niin suurta valintaetua, joten sen merkitys on vähentynyt.

"Kun tai jos viitsit vähän ajatella ei muutos olisi ollut ihan noin helppo prosessi kuten sinä annat ymmärtää. Lasketaan vain keskimääräinen aika vuotta/muutos ja kaikki onkin sitten siinä."

- Kertonet mikä meni vikaan ja miten se pitää laskea?

"Joko olet auttamattoman tyhmä tai sitten yrität karkeasti hämäten tehdä valheellista evopropagandaa. "

- Asialliset argumenttisi loppuivat?

Lue lisää

...edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä.....

Aatellaan leijonalaumassa tuulennopea juoksijanaaras joka nappaa saaliita kiinni enemmän kuin muut yhteensä.
Kuiteskin lauman sitte ruokaillessa saaliin kaatajalla ei ole mitään etuasemaa. Jospa tämä nopea saalistaja onkin sitten heikompi ja vähemmän röyhkeä kuin muut ja jää mopen osille ruokaillessa ja pystyy imettään pentujaan huonommin kuin muut naaaraat.

Miten silloin jalostuu tämän naaraan tuulennopeus? Mielestäni ei mitenkään vaan se ominaisusus häviää ja jalostuu toisten, ehkä hyvin laiskojen ja tyhmien, naaraiden geenit.
Niinkus tästä huomaat ei asiat ole ollenkaan niin selkeitä että tosta vaan poikki ja pinoon niinkun te evot yritätte pajunköyttä syöttäää. Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä.

edes himppusen kirjoitti:

...edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä.....

Aatellaan leijonalaumassa tuulennopea juoksijanaaras joka nappaa saaliita kiinni enemmän kuin muut yhteensä.
Kuiteskin lauman sitte ruokaillessa saaliin kaatajalla ei ole mitään etuasemaa. Jospa tämä nopea saalistaja onkin sitten heikompi ja vähemmän röyhkeä kuin muut ja jää mopen osille ruokaillessa ja pystyy imettään pentujaan huonommin kuin muut naaaraat.

Miten silloin jalostuu tämän naaraan tuulennopeus? Mielestäni ei mitenkään vaan se ominaisusus häviää ja jalostuu toisten, ehkä hyvin laiskojen ja tyhmien, naaraiden geenit.
Niinkus tästä huomaat ei asiat ole ollenkaan niin selkeitä että tosta vaan poikki ja pinoon niinkun te evot yritätte pajunköyttä syöttäää. Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä.

Lue lisää

"Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä."

Ei tietenkään kaikkia. Vain niitä, jotka uskovat kritiikittä satuihin maailmanlaajuisista vedenpaisumuksista ja Nooan arkeista.

edes himppusen kirjoitti:

...edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä.....

Aatellaan leijonalaumassa tuulennopea juoksijanaaras joka nappaa saaliita kiinni enemmän kuin muut yhteensä.
Kuiteskin lauman sitte ruokaillessa saaliin kaatajalla ei ole mitään etuasemaa. Jospa tämä nopea saalistaja onkin sitten heikompi ja vähemmän röyhkeä kuin muut ja jää mopen osille ruokaillessa ja pystyy imettään pentujaan huonommin kuin muut naaaraat.

Miten silloin jalostuu tämän naaraan tuulennopeus? Mielestäni ei mitenkään vaan se ominaisusus häviää ja jalostuu toisten, ehkä hyvin laiskojen ja tyhmien, naaraiden geenit.
Niinkus tästä huomaat ei asiat ole ollenkaan niin selkeitä että tosta vaan poikki ja pinoon niinkun te evot yritätte pajunköyttä syöttäää. Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä.

Lue lisää

Haluaisin kertoa hiukan aihetta sivuten esimerkin siitä kuinka ns. asiantuntijat ovat aina väärässä.

Takavuosina oli jokin uutinen että jollakin formulatallilla oli vaihdelaatikko joka antoi 0,2-0,3 sekunnin edun kilpailijoihin nähden kierroksella. No niin sanotut analyytikot ja muut humpuukimaakarit menivät väittämään, että tämä muka lisäisi kyseisen tallin autojen mahdollisuuksia sijoittua kilpailussa kärkisijoille. Jos on yksinkertaistakaan logiikan tajua ETTEI TÄMÄ OLE MAHDOLLISTA! Tietenkin auton huonot aerodynaamiset ym. ominaisuudet kumoavat tämän edun, joten mahdollisuudet sijoittua kärkeen eivät ole nousseet yhtään.

Luultavasti tuo "asiantuntija" oli eevokki-ateisti.

edes himppusen kirjoitti:

...edistävät yksilön selviytymistä ja lisääntymistä.....

Aatellaan leijonalaumassa tuulennopea juoksijanaaras joka nappaa saaliita kiinni enemmän kuin muut yhteensä.
Kuiteskin lauman sitte ruokaillessa saaliin kaatajalla ei ole mitään etuasemaa. Jospa tämä nopea saalistaja onkin sitten heikompi ja vähemmän röyhkeä kuin muut ja jää mopen osille ruokaillessa ja pystyy imettään pentujaan huonommin kuin muut naaaraat.

Miten silloin jalostuu tämän naaraan tuulennopeus? Mielestäni ei mitenkään vaan se ominaisusus häviää ja jalostuu toisten, ehkä hyvin laiskojen ja tyhmien, naaraiden geenit.
Niinkus tästä huomaat ei asiat ole ollenkaan niin selkeitä että tosta vaan poikki ja pinoon niinkun te evot yritätte pajunköyttä syöttäää. Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä.

Lue lisää

Tarjosit esimerkin jolla kumosit samantien oman väittämäsi. Mitä oikeastaan yritit väittää?

"Miten silloin jalostuu tämän naaraan tuulennopeus? Mielestäni ei mitenkään vaan se ominaisusus häviää ja jalostuu toisten, ehkä hyvin laiskojen ja tyhmien, naaraiden geenit. "

- Kuka on sanonut että nopeuden pitäisi "jalostua"? Ei muut kuin sinä itse.

Jos yhtään luit mitä kirjoitin, tai jos yhtään ymmärrät evoluutioteoriasta mitään, tiedät, että ominaisuudet jotka antavat lisääntymisetua, yleistyvät. Kuten itse omassa esimerkissäsi esitit, tuo nopeus ei antaisi lisääntymisetua, joten ei se sitten yleistyisikään.

käytä faktoja kirjoitti:

Ihmisen ja simpanssin kehityslinjat ovat nykyisen tarkimman arvion mukaan eronneet noin 5,4 miljoonaa vuotta sitten (tarkennuksia voi tulla, mutta mittakaava on näin selvä). Kuinka monta hyödyllistä mutaatiota on fiksoitunut näiden yli viiden miljoonan vuoden aikana? Luku on hämmästyttävän alhainen, noin 240 (itse asiassa tuo on pyöristetty vähän yläkanttiin).

Lähdetään sellaisesta aika realistisesta oletuksesta, että ihmisen sukupolvien välillä on n. 20 vuotta. Ihmissukupolvia olisi silloin viimeiseen 5 miljoonaan vuoteen mahtunut 250 000. Päässälaskukin kertoo, että mutaatioita tarvitsisi fiksoitua vain yksi jokaista tuhatta sukupolvea kohti, ja päästäisiin nykyiseen määrään.

Vieläkö tuntuu mahdottomalta?

Lue lisää

Laskelmasi unohtaa että ei muutosten järjestys voi olla mielivaltainen. Elimistöä jos aletaan muoikata niin että pysyisi edes elinkelpoisena saatikka paranisi pitää muutosten tapahtua tietyssä järjestyksessä.
Välittäjäaineet, anatomia, elinten toiminnat ja kaikki sellainen. Ei niit voi mennä muutteleen ihan miten tahansa.

Jos siis aletaan arpoa 240 lukua tiettyyn järjestykseen niin ollaankin täysin eri maailmoissa. En nyt osaa laskeaä päässä eikä ole sopivaa laskentaohjelmaa siihen monellako tapaa luvut 1-240 voidaan järjestää eri järjestykseen.

Vaikka siitä ottaisi osan pois sillä perusteella että niiden keskinäisellä järjjestyksellä ei ole väliä niin luvut 1-100:kin voidaan järjestää aika monella eri tavalla.

Kyllä sattumalta loppuisi aika kokeilla yrityksen ja erehdykssen kautta sillä tunnetusti hyödyllisiä geenimuunnoksia on vain murto-osa vahingollisiin verrattuina.

M00535 kirjoitti:

"Luulette kaikkia niin helkkarin tyuhmiksi että ei kukaan osaa ajatella vaan uskoo kaiken kritiikittä."

Ei tietenkään kaikkia. Vain niitä, jotka uskovat kritiikittä satuihin maailmanlaajuisista vedenpaisumuksista ja Nooan arkeista.

Lue lisää

.....uskovat evosatuihin..kkiäh...kiäh.

Outsider____! kirjoitti:

***>>Eloonjäämisen ja poikasten kasvatuskyvyn suhteen ei ominaisuuksien keskiarvo paljonkaan vaihtele. >>

Mutta jopa sinun mukaasi tuo vaihtelee.***

Niin vaihtelee. Mutta huomaas, se vaihtelee sekä ylös- että alaspäin. Silloin pitkällä aikavälillä ollaan nollavaihtelussa. Että silleen, revi siitä itsellesi matikkaa.

***Kokeilepa tutustua sellaiseen matematiikan lajiin kuin todennäköisyyslaskenta :)***

Jospa sinäkin tutustuisit siihen miten edes yhden toimivan eli eliöissä olevan proteiinin muodostumiseen ei riittäisi koko maailmankaikkeuden oletettu ikä vaikka joku kokeilisi erilaisia vaihtoehtoja kymmeniä kertoja sekunnissa.

Lue lisää

>>Niin vaihtelee. Mutta huomaas, se vaihtelee sekä ylös- että alaspäin. Silloin pitkällä aikavälillä ollaan nollavaihtelussa. Että silleen, revi siitä itsellesi matikkaa.>>

Sekoilet käsitteiden kanssa. Kyse on nollavaihtelusta vain kun kyse on ei-perinnöllisistä ominaisuuksista(ns. 'tuurista'). Juuri tuon tuurin nollasummavaikutuksen vuoksi se ei merkitse pitkällä juoksulla juuri mitään, kun taas perinnölliset hyvät ominaisuudet kasaantuvat ja heikot ominaisuudet karsiutuvat.

Voit kuvitella ikäänkuin pelinä. Pelissä heitetään noppaa, joka vastaa luonnon sattumavaikutusta, mutta jokaiselle on ennen pelin alkua annettu yksi luku nollan ja kahden välillä joka kuvaa ennaltamäärättyä perimää. Nyt, pelin tavoitteena on saada nopanheiton ja ennaltamäärätyn numeron summaksi yli 4. Vaikka oma numero sattuisi olemaan nolla, voi tuurilla voittaa, ja vaikka olisi oma numero kaksi, pelin voi hävitä. Tuon jälkeen selviytyjät 'lisääntyvät', eli antavat oman numeronsa pelattavaksi pelistä pudonneille, ja kaikki jatkavat peliä. Kierros kierrokselta nollan pelaajat katoavat pelistä, ja lopulta jäljellä on vain kakkosta pelaavia.

Leikkiin voisii lisätä mutaatioita(numeron pientä muuttamista kierrosten välillä satunnaiseen suuntaan), mutta idea tuli kaiketi selväksi: pienikin perimän vaikutus kasaantuu huolimatta satunnaisesta ympäristöstä.

Yhteys tällä pelillä esimerkkiisi ja evoluutioon on toivottavasti selvä, mutta varmennan vielä: Mainitsemasi 'vaihtelu ylös- ja alaspäin' on tässä esimerkissä perimän poikkeamat eri pelaajien välillä yhdistettynä sattuman vaikutukseen noppaa heitettäessä. Aiemmissa viesteissäsi mainostamasi sattuma on tuo sattumanoppa, ja luonnonvalinta on tuo sääntö selviytymiseksi: hanki enemmän pisteitä kuin 4 tai tipahdat. Tuon säännön 'tiukkuus' on valintapaine, esimerkiksi jos pitäisi saada summaksi luku joka on suurempi kuin 7, olisi valintapaine valtaisa, niin suuri että se ajaisi nykyesimerkissämme pelaajapopulaation sukupuuttoon.

>>Jospa sinäkin tutustuisit siihen miten edes yhden toimivan eli eliöissä olevan proteiinin muodostumiseen ei riittäisi koko maailmankaikkeuden oletettu ikä vaikka joku kokeilisi erilaisia vaihtoehtoja kymmeniä kertoja sekunnissa.>>

Helpoin tapa kumota pseudotieteilysi on todeta, että näitä proteiineja muodostuu eliöissä koko ajan. Koska kykysi ajatteluun ja päättelyyn on kuitenkin ilmeisen rajallinen, pitäisit tätä varmasti melko heppoisena puolusteluna, ja väittäisit jotain sellaista että "eliöt ovatkin ihmeellisiä koska niissä vaikuttaa mekanismeja jotka synnyttävät noita 'oikeita' proteiineja", tajuamatta että ongelma on juuri siinä, ettei laskuissasi ole millään muotoa otettu huomioon vaikuttavia mekanismeja, luonnossa tai eliön sisällä.

Joniiii kirjoitti:

>>Niin vaihtelee. Mutta huomaas, se vaihtelee sekä ylös- että alaspäin. Silloin pitkällä aikavälillä ollaan nollavaihtelussa. Että silleen, revi siitä itsellesi matikkaa.>>

Sekoilet käsitteiden kanssa. Kyse on nollavaihtelusta vain kun kyse on ei-perinnöllisistä ominaisuuksista(ns. 'tuurista'). Juuri tuon tuurin nollasummavaikutuksen vuoksi se ei merkitse pitkällä juoksulla juuri mitään, kun taas perinnölliset hyvät ominaisuudet kasaantuvat ja heikot ominaisuudet karsiutuvat.

Voit kuvitella ikäänkuin pelinä. Pelissä heitetään noppaa, joka vastaa luonnon sattumavaikutusta, mutta jokaiselle on ennen pelin alkua annettu yksi luku nollan ja kahden välillä joka kuvaa ennaltamäärättyä perimää. Nyt, pelin tavoitteena on saada nopanheiton ja ennaltamäärätyn numeron summaksi yli 4. Vaikka oma numero sattuisi olemaan nolla, voi tuurilla voittaa, ja vaikka olisi oma numero kaksi, pelin voi hävitä. Tuon jälkeen selviytyjät 'lisääntyvät', eli antavat oman numeronsa pelattavaksi pelistä pudonneille, ja kaikki jatkavat peliä. Kierros kierrokselta nollan pelaajat katoavat pelistä, ja lopulta jäljellä on vain kakkosta pelaavia.

Leikkiin voisii lisätä mutaatioita(numeron pientä muuttamista kierrosten välillä satunnaiseen suuntaan), mutta idea tuli kaiketi selväksi: pienikin perimän vaikutus kasaantuu huolimatta satunnaisesta ympäristöstä.

Yhteys tällä pelillä esimerkkiisi ja evoluutioon on toivottavasti selvä, mutta varmennan vielä: Mainitsemasi 'vaihtelu ylös- ja alaspäin' on tässä esimerkissä perimän poikkeamat eri pelaajien välillä yhdistettynä sattuman vaikutukseen noppaa heitettäessä. Aiemmissa viesteissäsi mainostamasi sattuma on tuo sattumanoppa, ja luonnonvalinta on tuo sääntö selviytymiseksi: hanki enemmän pisteitä kuin 4 tai tipahdat. Tuon säännön 'tiukkuus' on valintapaine, esimerkiksi jos pitäisi saada summaksi luku joka on suurempi kuin 7, olisi valintapaine valtaisa, niin suuri että se ajaisi nykyesimerkissämme pelaajapopulaation sukupuuttoon.

>>Jospa sinäkin tutustuisit siihen miten edes yhden toimivan eli eliöissä olevan proteiinin muodostumiseen ei riittäisi koko maailmankaikkeuden oletettu ikä vaikka joku kokeilisi erilaisia vaihtoehtoja kymmeniä kertoja sekunnissa.>>

Helpoin tapa kumota pseudotieteilysi on todeta, että näitä proteiineja muodostuu eliöissä koko ajan. Koska kykysi ajatteluun ja päättelyyn on kuitenkin ilmeisen rajallinen, pitäisit tätä varmasti melko heppoisena puolusteluna, ja väittäisit jotain sellaista että "eliöt ovatkin ihmeellisiä koska niissä vaikuttaa mekanismeja jotka synnyttävät noita 'oikeita' proteiineja", tajuamatta että ongelma on juuri siinä, ettei laskuissasi ole millään muotoa otettu huomioon vaikuttavia mekanismeja, luonnossa tai eliön sisällä.

Lue lisää

..... perinnölliset hyvät ominaisuudet kasaantuvat......

Todistamaton jutska tuokin. Mikä voima saisi ne kasaantuun. Joku äärimmäisen hyvä ominaisuus voisi kasaantuu mutta yleensä hyväkin on niin vähän hyvä , että ei se erotu joukosa.

evovaleesta, taas kirjoitti:

..... perinnölliset hyvät ominaisuudet kasaantuvat......

Todistamaton jutska tuokin. Mikä voima saisi ne kasaantuun. Joku äärimmäisen hyvä ominaisuus voisi kasaantuu mutta yleensä hyväkin on niin vähän hyvä , että ei se erotu joukosa.

Lue lisää

"...yleensä hyväkin on niin vähän hyvä , että ei se erotu joukosa."

Jo alkeellinen tilastomatikka osoittaa, että jos joku ominaisuus antaa populaatiossa edes muutaman prosentin lisääntymisedun, nousee se useiden sukupolvien jälkeen hallitsevaksi. Sitä on perusevolutio. Maalaisjärkeä.

Ei kai matikka valehtele?

ja looginen kirjoitti:

"...yleensä hyväkin on niin vähän hyvä , että ei se erotu joukosa."

Jo alkeellinen tilastomatikka osoittaa, että jos joku ominaisuus antaa populaatiossa edes muutaman prosentin lisääntymisedun, nousee se useiden sukupolvien jälkeen hallitsevaksi. Sitä on perusevolutio. Maalaisjärkeä.

Ei kai matikka valehtele?

Lue lisää

Otetaan esimerkki. Oletetaan, että eliön jälkeläisten saamiskyky olisi riippuvainen 50:stä ominaisuudesta (todellisuudessa niitä on paljon enemmän). Kuvataan kunkin ominaisuuden arvoa tietyssä eliössä luvulla 1. Silloin keskivarvo on tasan 1.

Jos nyt jokin ominaisuus paranisi 10 % nostaa se ominaisuuksien keskiarvoa vain 0,2 %. Tämäkin nousu tapahtuu vain sillä olettamuksella, että kaikkien muitten keskiarvo ei laske vaan pysyy edelleen arvossa 1.

10 % parannus yhden sukupolven aikana yhdessä ominaisuudessa on aika paljon mutta siltikin sen antama sopeutumiskyvyn parannus olisi vain 0,2 %. Jos otamme ominaisuuksien määräksi 100 olisi kokonaislisäys vain 0,1 % !!

Tästä näemme miten tärkeää on puhua yhden ominaisuuden asemesta ominaisuuksien keskiarvosta.

Jos aletaan puhua muutaman prosentin lisäyksestä keskiarvoon niin se edellyttäisikin jo evoluution asemesta revoluutiota. Revoluutiota eivät onneksi edes evo-oppaat opeta vaan puhutaan hitaasta muuttumisesta.

Outsider____! kirjoitti:

Otetaan esimerkki. Oletetaan, että eliön jälkeläisten saamiskyky olisi riippuvainen 50:stä ominaisuudesta (todellisuudessa niitä on paljon enemmän). Kuvataan kunkin ominaisuuden arvoa tietyssä eliössä luvulla 1. Silloin keskivarvo on tasan 1.

Jos nyt jokin ominaisuus paranisi 10 % nostaa se ominaisuuksien keskiarvoa vain 0,2 %. Tämäkin nousu tapahtuu vain sillä olettamuksella, että kaikkien muitten keskiarvo ei laske vaan pysyy edelleen arvossa 1.

10 % parannus yhden sukupolven aikana yhdessä ominaisuudessa on aika paljon mutta siltikin sen antama sopeutumiskyvyn parannus olisi vain 0,2 %. Jos otamme ominaisuuksien määräksi 100 olisi kokonaislisäys vain 0,1 % !!

Tästä näemme miten tärkeää on puhua yhden ominaisuuden asemesta ominaisuuksien keskiarvosta.

Jos aletaan puhua muutaman prosentin lisäyksestä keskiarvoon niin se edellyttäisikin jo evoluution asemesta revoluutiota. Revoluutiota eivät onneksi edes evo-oppaat opeta vaan puhutaan hitaasta muuttumisesta.

Lue lisää

>>10 % parannus yhden sukupolven aikana yhdessä ominaisuudessa on aika paljon mutta siltikin sen antama sopeutumiskyvyn parannus olisi vain 0,2 %. Jos otamme ominaisuuksien määräksi 100 olisi kokonaislisäys vain 0,1 % !!>>

a) Vaikka matikkasi olisi pätevää, tuo valinnan hitaus ei estä evoluutiota millään lailla. Se vain asettaa aikarajoituksia.
b) Laskuissasi on sikäli vieläpä härski virhe siinä suhteessa, että kaikkien ominaisuuksien vaikutus ei ole yhtä suuri. Oikea termi tässä kohtaa käytettäväksi on 'valintapaine'

Miksi ihmeessä et vaivaudu opettelemaan edes ihan. niitä. perusjuttuja. teoriasta. jota. kritisoit?

Joniiii kirjoitti:

>>10 % parannus yhden sukupolven aikana yhdessä ominaisuudessa on aika paljon mutta siltikin sen antama sopeutumiskyvyn parannus olisi vain 0,2 %. Jos otamme ominaisuuksien määräksi 100 olisi kokonaislisäys vain 0,1 % !!>>

a) Vaikka matikkasi olisi pätevää, tuo valinnan hitaus ei estä evoluutiota millään lailla. Se vain asettaa aikarajoituksia.
b) Laskuissasi on sikäli vieläpä härski virhe siinä suhteessa, että kaikkien ominaisuuksien vaikutus ei ole yhtä suuri. Oikea termi tässä kohtaa käytettäväksi on 'valintapaine'

Miksi ihmeessä et vaivaudu opettelemaan edes ihan. niitä. perusjuttuja. teoriasta. jota. kritisoit?

Lue lisää

0,1 % valintaetu on sattumien joukkoon lisättynä niin pieni luku, että se hukkuu kaikissa järjestelmissä olevaan kohinaan. Ei luonto ole jokin kone tai matemaattinen kaava, joka toimisi tosiaan kuten matematiikka.

Matematiikassa menee niin, että jos luku X kasvaa 0,1 % nopeammin kuin luku Y niin X lopulta saavuttaa ja ohittaa Y:n olkoon X alussa kuinka paljon pienempi tahansa Y:n verrattuna. Mutta luonto ei toimi ihan noin, muuttujia on liian paljon.

Tai sanotaan myös niin, että jälkeläisessä tapahtuu haitallinen geenimuunnos, jonka vaikutus sattuu olemaan -0,1 %, jolloin keskiarvo ei taaskaan noussut ja valintaetu pyyhkiytyy pois.

Sitäpaitsi, oletat täysin virheellisesti, että yhden yksilön hyvä geenimuutos on automaattisesti jälkeläisiin periytyvä. Kun geenimuutos on vain yhdellä vanhemmista on sen periytyminen melkoisen epävarmaa.

Toinen juttusi: kun kaikille vaikuttaville tekijöille oli annettu merkitysarvoksi 1 niin siinä on silloin vaikutusten painoarvot huomioituina.

Outsider____! kirjoitti:

0,1 % valintaetu on sattumien joukkoon lisättynä niin pieni luku, että se hukkuu kaikissa järjestelmissä olevaan kohinaan. Ei luonto ole jokin kone tai matemaattinen kaava, joka toimisi tosiaan kuten matematiikka.

Matematiikassa menee niin, että jos luku X kasvaa 0,1 % nopeammin kuin luku Y niin X lopulta saavuttaa ja ohittaa Y:n olkoon X alussa kuinka paljon pienempi tahansa Y:n verrattuna. Mutta luonto ei toimi ihan noin, muuttujia on liian paljon.

Tai sanotaan myös niin, että jälkeläisessä tapahtuu haitallinen geenimuunnos, jonka vaikutus sattuu olemaan -0,1 %, jolloin keskiarvo ei taaskaan noussut ja valintaetu pyyhkiytyy pois.

Sitäpaitsi, oletat täysin virheellisesti, että yhden yksilön hyvä geenimuutos on automaattisesti jälkeläisiin periytyvä. Kun geenimuutos on vain yhdellä vanhemmista on sen periytyminen melkoisen epävarmaa.

Toinen juttusi: kun kaikille vaikuttaville tekijöille oli annettu merkitysarvoksi 1 niin siinä on silloin vaikutusten painoarvot huomioituina.

Lue lisää

Jokaikinen kasino tienaa rahansa tuon suuruusluokan edulla(Black jack esim tarjoaa pelaajalle palautusprosentiksi jotakuinkin 99,5%). Ja tuossa kyseisessä pelissä noita muuttujia riittää kyllä.

>>Ei luonto ole jokin kone tai matemaattinen kaava, joka toimisi tosiaan kuten matematiikka. >>

Annoit kuitenkin esimerkin josta välittömästi seuraa luonnonvalinnan vaikutus, ja nyt olet kieltämässä sitä koska matematiikka ei päde luonnossa..?

Tai no siis, oletko ikinä harkinnut sitä että pyrkisit olemaan johdonmukainen väittämissäsi? Kiistit juuri itse antamasi esimerkin jonka annoit juuri äsken.

>>Sitäpaitsi, oletat täysin virheellisesti, että yhden yksilön hyvä geenimuutos on automaattisesti jälkeläisiin periytyvä. Kun geenimuutos on vain yhdellä vanhemmista on sen periytyminen melkoisen epävarmaa.>>

Näytä yksikin viestini jossa oletan tai edellytän tuollaista.

ikinä. Evoluutiota ei ole missään havaittu koko teoria on ollut olemassa 150 vuotta. Jos evoluutio on hidasta kuten väität sitä ei ole voitu vielä havaita, joten valehtelit.

paras valhe kirjoitti:

ikinä. Evoluutiota ei ole missään havaittu koko teoria on ollut olemassa 150 vuotta. Jos evoluutio on hidasta kuten väität sitä ei ole voitu vielä havaita, joten valehtelit.

Lue lisää

""paras valhe ikinä. Evoluutiota ei ole missään havaittu koko teoria on ollut olemassa 150 vuotta. Jos evoluutio on hidasta kuten väität sitä ei ole voitu vielä havaita, joten valehtelit.""

Mainiota, syytät minua valehtelusta virheellisin perustein, joten sinä itse valehtelet. Jos minä väitän, että havaitusti, niin viittaan silloin tiedemiesten havaintoihin, tällaisiin:

http://www.talkorigins.org/faqs/faq-speciation.html

Useimmiten evoluution vauhti on niin hidasta, että tuhansien vuosien aikajaksollakaan, joskus jopa miljoonien vuosien, emme erota eri fossiileissa tuolloin tapahtunutta muutosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että evoluution aina täytyisi olla hidasta, kuten linkistäni näet.

***Evo-oppisi alkaa lähestyä evoluutioteoriaa, kun olet jo ymmärtänyt, että useat ominaisuudet voivat fiksoitua populaatioon yhtäaikaisesti ja nyt ymmärrät jo, että kysymys on siitä, että nuo hyödylliset ominaisuudet auttavat tuottamaan keskimäärin enemmän poikasia lisääntymisikään.***

Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin. Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.

En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.

*** mutta tuo pieni etu kuitenkin kasautuu havaitusti ja tuottaa uusia ominaisuuksia ja uusia lajeja.***

Miten niin kasautuu? Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.

Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.

Yhden ominaisuuden merkitys kymmenien tai satojen ominaisuuksien joukossa on täysin merkityksetön eikä se määrää yhtään mitään.

***Ukkometson soidinmenot selittyvät helposti seksuaalivalinnalla, jossa naaraat suosivat selllaisia yksilöitä, jotka ovat niin elinvoimaisia, että ne pystyvät hankkimaan itselleen jopa tällaisia osittain haitallisia ominaisuuksia,***

Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.

Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".

Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.

*** mutta tuo pieni etu kuitenkin kasautuu havaitusti ja tuottaa uusia ominaisuuksia ja uusia lajeja.***

Tuo kasaantumisteoria on taas yksi niitä evon kantavia huuhaavoimia. Tyyppiesimerkkinä Englannnin koivikoitten koivumittarit menneinä aikoina.

Kun Englannin ilma oli mustanaan hiilisavua katosivat valkoiset koivumittarit ja koko kanta näytti muuttuneen tummaksi. Tästä evouskikset riehaantuivat miten nyt osoitettiin evoluutio todeksi. Mutta ilo olikin pahasti ennenaikaista.

Kun ilma sitten alkoi puhdistua ja koivujen rungot jälleen vapautua hiilisavusta ja -pölystä ilmestyivät vaaleat koivumittarit takaisin.

Mitä siis opimme tästä. Evoluutio ei ollut muuttanut vaaleaa mittaria tummaksi sillä vaaleutta aiheuttavat geenit olivat olemassa ja täysin toimintakykyisinä. Oli kyse paikallisesta sopeutumasta, johon luonto oli jo aikaa sitten varannut niille mahdollisuuden, sillä onhan luonnossakin tummia koivuja. Varsinkin monet vanhat koivut.

Tai sitten oli kyse yksinkertaisesti vain siitä, että erilaiset saalistajat napsivat vaaleat mittarit suihinsa sitä mukaa kuin niitä syntyi.

Tämäkin on nolo episodi evon historiassa ja sen takia siitä nykyään mielellään häveliäästi vaietaan. Mutta osoittaa, että paikallinen sopeutuma ei ole muutos sillä lajien geenistössä on jo ennalta valmiina suuri reservi erilaisia tilanteita varten.

Ilmeisesti vaaleita ja tummia mittareita on aina syntynyt yhtä paljon mutta saalistajat ovat aiemmin napsineet tummat suihinsa. Mutta tummuuttakaan aiheuttava geeni ei ole kadonnut minnekään vaikka koivut ovat aina olleet enimmäkseen vaalearunkoisia.

Outsider____! kirjoitti:

*** mutta tuo pieni etu kuitenkin kasautuu havaitusti ja tuottaa uusia ominaisuuksia ja uusia lajeja.***

Tuo kasaantumisteoria on taas yksi niitä evon kantavia huuhaavoimia. Tyyppiesimerkkinä Englannnin koivikoitten koivumittarit menneinä aikoina.

Kun Englannin ilma oli mustanaan hiilisavua katosivat valkoiset koivumittarit ja koko kanta näytti muuttuneen tummaksi. Tästä evouskikset riehaantuivat miten nyt osoitettiin evoluutio todeksi. Mutta ilo olikin pahasti ennenaikaista.

Kun ilma sitten alkoi puhdistua ja koivujen rungot jälleen vapautua hiilisavusta ja -pölystä ilmestyivät vaaleat koivumittarit takaisin.

Mitä siis opimme tästä. Evoluutio ei ollut muuttanut vaaleaa mittaria tummaksi sillä vaaleutta aiheuttavat geenit olivat olemassa ja täysin toimintakykyisinä. Oli kyse paikallisesta sopeutumasta, johon luonto oli jo aikaa sitten varannut niille mahdollisuuden, sillä onhan luonnossakin tummia koivuja. Varsinkin monet vanhat koivut.

Tai sitten oli kyse yksinkertaisesti vain siitä, että erilaiset saalistajat napsivat vaaleat mittarit suihinsa sitä mukaa kuin niitä syntyi.

Tämäkin on nolo episodi evon historiassa ja sen takia siitä nykyään mielellään häveliäästi vaietaan. Mutta osoittaa, että paikallinen sopeutuma ei ole muutos sillä lajien geenistössä on jo ennalta valmiina suuri reservi erilaisia tilanteita varten.

Ilmeisesti vaaleita ja tummia mittareita on aina syntynyt yhtä paljon mutta saalistajat ovat aiemmin napsineet tummat suihinsa. Mutta tummuuttakaan aiheuttava geeni ei ole kadonnut minnekään vaikka koivut ovat aina olleet enimmäkseen vaalearunkoisia.

Lue lisää

"Tai sitten oli kyse yksinkertaisesti vain siitä, että erilaiset saalistajat napsivat vaaleat mittarit suihinsa sitä mukaa kuin niitä syntyi."

- Niin. Näin se luonnonvalinta juuri toimii. Vaaleat syödään pois, jolloin tummilla on lisääntymisetu ja tummuutta tuottavat geenit yleistyvät populaatiossa.

Outsider____! kirjoitti:

***Evo-oppisi alkaa lähestyä evoluutioteoriaa, kun olet jo ymmärtänyt, että useat ominaisuudet voivat fiksoitua populaatioon yhtäaikaisesti ja nyt ymmärrät jo, että kysymys on siitä, että nuo hyödylliset ominaisuudet auttavat tuottamaan keskimäärin enemmän poikasia lisääntymisikään.***

Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin. Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.

En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.

*** mutta tuo pieni etu kuitenkin kasautuu havaitusti ja tuottaa uusia ominaisuuksia ja uusia lajeja.***

Miten niin kasautuu? Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.

Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.

Yhden ominaisuuden merkitys kymmenien tai satojen ominaisuuksien joukossa on täysin merkityksetön eikä se määrää yhtään mitään.

***Ukkometson soidinmenot selittyvät helposti seksuaalivalinnalla, jossa naaraat suosivat selllaisia yksilöitä, jotka ovat niin elinvoimaisia, että ne pystyvät hankkimaan itselleen jopa tällaisia osittain haitallisia ominaisuuksia,***

Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.

Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".

Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.

Lue lisää

""Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin.""

Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni. Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan. Kaikki aihetta käsittelevät tekstit kertovat sen, että monet mutaatiot kasautuvat yhtäaikaisesti. Toiset nopeammin, toiset hitaammin, valintapaineiden mukaisesti. Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.

""Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.""

Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.

""En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.""

Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa? Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?

""Miten niin kasautuu?""

Tämä on paitsi itsestäänselvyys, myös monia kertoja tutkittu asia.

""Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.""

Hetkinen, mitä oikein kirjoitat? "Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin"??? Olet tietysti oikeassa ettei tuollainen etu voi kasautua, jos se ei siirry jälkeläisiin. Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat. Olet jopa oikeassa siinä, että jos muut ominaisuudet heikentyvät tuon hyödyllisen mutaation vuoksi, niin silloin myös tuolla hyödyllisellä ominaisuudella on suuri mahdollisuus hävitä. Mutta näin ei useinkaan ole, vaan tuo hyödyllinen mutaatio on useimmiten neutraali muiden ominaisuuksien suhteen.

""Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.""

Ei suinkaan, tämähän on juuri sitä, mitä olemme yrittäneet korostaa, kysymys on olosuhteissa hyödyllisten mutaatioiden antamasta keskimääräisestä lisääntymisedusta. Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että sattumalla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi merkitystä. Hyödyllisetkin mutaatiot voivat karsiutua aivan sattumalta ja geneettisen ajelehtimisen vuoksi. Mutta kun niistä on keskimäärin hyötyä, niin ne yleensä leviävät.

""Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.""

Olet väärässä. Seksuaalivalinnasta on tehty lukemattomia tutkimuksia, jo Darwinin Lajien syntyyn kuului seksuaalivalinta olennaisena osana. Ja johtopäätökset ovat, että uroksen ollakseen seksuaalisesti viehättävä naaraan silmissä täytyy kyetä reviirin hankkimisen lisäksi osoittamaan erinomaisuutensa ja elinvoimansa verrattuna muihin uroksiin riskeeraamalla jonkin ominaisuuden suhteen, joka houkuttelee myös petoja, tämä voi olla väritys tai kova ääntely, niin kuin metsojen tapauksessa.

""Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".""

Miten kehtaat sanoa noin, kun voisit itse ottaa asiasta selvää? Hakusanoilla "sexual selection" löytyy Pubmedin tietokannasta 4695 tieteellistä tutkimusta, joissa tuota ilmiötä on tutkittu ja näitä tuloksia saatu. Jos englanninkieli takkuaa, niin luepa vaikka Jonathan Weinerin Darwinin linnut, jossa sinulle kerrotaan paitsi noista sirkuista ja niillä havaitusta seksuaalivalinnasta, myös kaloilla tehdyistä tutkimuksista, jossa tutkija rakensi kymmenen keinotekoista lampea tutkiakseen kuinka kalojen suhteen toimii saalistuksen ja seksuaalivalinnan paineet. Tulokset olivat samat, naaraat suosivat yksilöitä, joilla on varaa riskeerata jotain osoittakseen elinvoimaisuutensa.

""Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.""

Näistä 4695:stä tieteellisestä tutkimuksesta voit aloittaa ja jos löydät niistä jotain, mikä ei noudata oikean tieteen periaatteita, niin ystävällisesti kertonet meillekin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez

Outsider____! kirjoitti:

***Evo-oppisi alkaa lähestyä evoluutioteoriaa, kun olet jo ymmärtänyt, että useat ominaisuudet voivat fiksoitua populaatioon yhtäaikaisesti ja nyt ymmärrät jo, että kysymys on siitä, että nuo hyödylliset ominaisuudet auttavat tuottamaan keskimäärin enemmän poikasia lisääntymisikään.***

Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin. Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.

En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.

*** mutta tuo pieni etu kuitenkin kasautuu havaitusti ja tuottaa uusia ominaisuuksia ja uusia lajeja.***

Miten niin kasautuu? Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.

Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.

Yhden ominaisuuden merkitys kymmenien tai satojen ominaisuuksien joukossa on täysin merkityksetön eikä se määrää yhtään mitään.

***Ukkometson soidinmenot selittyvät helposti seksuaalivalinnalla, jossa naaraat suosivat selllaisia yksilöitä, jotka ovat niin elinvoimaisia, että ne pystyvät hankkimaan itselleen jopa tällaisia osittain haitallisia ominaisuuksia,***

Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.

Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".

Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.

Lue lisää

Kokeilen näin

Turkana kirjoitti:

""Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin.""

Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni. Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan. Kaikki aihetta käsittelevät tekstit kertovat sen, että monet mutaatiot kasautuvat yhtäaikaisesti. Toiset nopeammin, toiset hitaammin, valintapaineiden mukaisesti. Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.

""Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.""

Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.

""En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.""

Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa? Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?

""Miten niin kasautuu?""

Tämä on paitsi itsestäänselvyys, myös monia kertoja tutkittu asia.

""Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.""

Hetkinen, mitä oikein kirjoitat? "Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin"??? Olet tietysti oikeassa ettei tuollainen etu voi kasautua, jos se ei siirry jälkeläisiin. Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat. Olet jopa oikeassa siinä, että jos muut ominaisuudet heikentyvät tuon hyödyllisen mutaation vuoksi, niin silloin myös tuolla hyödyllisellä ominaisuudella on suuri mahdollisuus hävitä. Mutta näin ei useinkaan ole, vaan tuo hyödyllinen mutaatio on useimmiten neutraali muiden ominaisuuksien suhteen.

""Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.""

Ei suinkaan, tämähän on juuri sitä, mitä olemme yrittäneet korostaa, kysymys on olosuhteissa hyödyllisten mutaatioiden antamasta keskimääräisestä lisääntymisedusta. Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että sattumalla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi merkitystä. Hyödyllisetkin mutaatiot voivat karsiutua aivan sattumalta ja geneettisen ajelehtimisen vuoksi. Mutta kun niistä on keskimäärin hyötyä, niin ne yleensä leviävät.

""Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.""

Olet väärässä. Seksuaalivalinnasta on tehty lukemattomia tutkimuksia, jo Darwinin Lajien syntyyn kuului seksuaalivalinta olennaisena osana. Ja johtopäätökset ovat, että uroksen ollakseen seksuaalisesti viehättävä naaraan silmissä täytyy kyetä reviirin hankkimisen lisäksi osoittamaan erinomaisuutensa ja elinvoimansa verrattuna muihin uroksiin riskeeraamalla jonkin ominaisuuden suhteen, joka houkuttelee myös petoja, tämä voi olla väritys tai kova ääntely, niin kuin metsojen tapauksessa.

""Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".""

Miten kehtaat sanoa noin, kun voisit itse ottaa asiasta selvää? Hakusanoilla "sexual selection" löytyy Pubmedin tietokannasta 4695 tieteellistä tutkimusta, joissa tuota ilmiötä on tutkittu ja näitä tuloksia saatu. Jos englanninkieli takkuaa, niin luepa vaikka Jonathan Weinerin Darwinin linnut, jossa sinulle kerrotaan paitsi noista sirkuista ja niillä havaitusta seksuaalivalinnasta, myös kaloilla tehdyistä tutkimuksista, jossa tutkija rakensi kymmenen keinotekoista lampea tutkiakseen kuinka kalojen suhteen toimii saalistuksen ja seksuaalivalinnan paineet. Tulokset olivat samat, naaraat suosivat yksilöitä, joilla on varaa riskeerata jotain osoittakseen elinvoimaisuutensa.

""Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.""

Näistä 4695:stä tieteellisestä tutkimuksesta voit aloittaa ja jos löydät niistä jotain, mikä ei noudata oikean tieteen periaatteita, niin ystävällisesti kertonet meillekin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez

Lue lisää

olevan rajattomasti aikaa mihin vuorokauden aikaan tahansa käytettävissäsi luomisen vastustamiseen niin herää kysymys että maksaako joku sinulle tästä työstä palkan. Teetkö tätä oikein elääksesi kun monessa työpaikassa ei uskalla päviällä chattailla kun voipi saada lopputilin jos pomo näkee.

juutas. kirjoitti:

"Tai sitten oli kyse yksinkertaisesti vain siitä, että erilaiset saalistajat napsivat vaaleat mittarit suihinsa sitä mukaa kuin niitä syntyi."

- Niin. Näin se luonnonvalinta juuri toimii. Vaaleat syödään pois, jolloin tummilla on lisääntymisetu ja tummuutta tuottavat geenit yleistyvät populaatiossa.

Lue lisää

....- Niin. Näin se luonnonvalinta juuri toimii. Vaaleat syödään pois, jolloin tummilla on lisääntymisetu ja tummuutta tuottavat geenit yleistyvät populaatiossa.....

tekstin niin näkisit että noinhan nimenomaan EI käynyt. Vaaleat geenit olivat populaaatiossa ja voivat paksusti. Mitään evoa ei siten ollut tapahtunut muualla kuin evohinttarien mielikuvituksissa. Mistä ne vaaleat perhot muuten olisivat heti takaisin ilmestyneet jos laji olisi muuttunut evotempulla tummaksi?

Taikka mistä ne tummat olisivat tulleet jos ei olleet jo geeneissä valmiina nekin alunperin.
Kun et osaa edes lukea tai sitten et viitsi tai sitten valehtelet muuten vain niin että korvas heiluu.

sinulla näyttää kirjoitti:

olevan rajattomasti aikaa mihin vuorokauden aikaan tahansa käytettävissäsi luomisen vastustamiseen niin herää kysymys että maksaako joku sinulle tästä työstä palkan. Teetkö tätä oikein elääksesi kun monessa työpaikassa ei uskalla päviällä chattailla kun voipi saada lopputilin jos pomo näkee.

Lue lisää

tarjoaa niin ruhtinaallisen korvauksen näistä kirjoituksistani, että olen jo kyennyt luopumaan päivätöistäni, joten älä ole huolissasi.

Turkana kirjoitti:

tarjoaa niin ruhtinaallisen korvauksen näistä kirjoituksistani, että olen jo kyennyt luopumaan päivätöistäni, joten älä ole huolissasi.

nun puolestasi. Jostakin se jokaisen on leipänsä revittävä ja varmastikin ihan kiva ammatti tuoda evoteorian naurettavuuksia ihmisten naureskeltaviksi. Näin kauskaa riittää kaikille tasapuolisesti.
Ja siellä kaikilla ooli niin muuukavaa.....

Turkana kirjoitti:

""Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin.""

Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni. Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan. Kaikki aihetta käsittelevät tekstit kertovat sen, että monet mutaatiot kasautuvat yhtäaikaisesti. Toiset nopeammin, toiset hitaammin, valintapaineiden mukaisesti. Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.

""Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.""

Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.

""En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.""

Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa? Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?

""Miten niin kasautuu?""

Tämä on paitsi itsestäänselvyys, myös monia kertoja tutkittu asia.

""Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.""

Hetkinen, mitä oikein kirjoitat? "Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin"??? Olet tietysti oikeassa ettei tuollainen etu voi kasautua, jos se ei siirry jälkeläisiin. Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat. Olet jopa oikeassa siinä, että jos muut ominaisuudet heikentyvät tuon hyödyllisen mutaation vuoksi, niin silloin myös tuolla hyödyllisellä ominaisuudella on suuri mahdollisuus hävitä. Mutta näin ei useinkaan ole, vaan tuo hyödyllinen mutaatio on useimmiten neutraali muiden ominaisuuksien suhteen.

""Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.""

Ei suinkaan, tämähän on juuri sitä, mitä olemme yrittäneet korostaa, kysymys on olosuhteissa hyödyllisten mutaatioiden antamasta keskimääräisestä lisääntymisedusta. Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että sattumalla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi merkitystä. Hyödyllisetkin mutaatiot voivat karsiutua aivan sattumalta ja geneettisen ajelehtimisen vuoksi. Mutta kun niistä on keskimäärin hyötyä, niin ne yleensä leviävät.

""Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.""

Olet väärässä. Seksuaalivalinnasta on tehty lukemattomia tutkimuksia, jo Darwinin Lajien syntyyn kuului seksuaalivalinta olennaisena osana. Ja johtopäätökset ovat, että uroksen ollakseen seksuaalisesti viehättävä naaraan silmissä täytyy kyetä reviirin hankkimisen lisäksi osoittamaan erinomaisuutensa ja elinvoimansa verrattuna muihin uroksiin riskeeraamalla jonkin ominaisuuden suhteen, joka houkuttelee myös petoja, tämä voi olla väritys tai kova ääntely, niin kuin metsojen tapauksessa.

""Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".""

Miten kehtaat sanoa noin, kun voisit itse ottaa asiasta selvää? Hakusanoilla "sexual selection" löytyy Pubmedin tietokannasta 4695 tieteellistä tutkimusta, joissa tuota ilmiötä on tutkittu ja näitä tuloksia saatu. Jos englanninkieli takkuaa, niin luepa vaikka Jonathan Weinerin Darwinin linnut, jossa sinulle kerrotaan paitsi noista sirkuista ja niillä havaitusta seksuaalivalinnasta, myös kaloilla tehdyistä tutkimuksista, jossa tutkija rakensi kymmenen keinotekoista lampea tutkiakseen kuinka kalojen suhteen toimii saalistuksen ja seksuaalivalinnan paineet. Tulokset olivat samat, naaraat suosivat yksilöitä, joilla on varaa riskeerata jotain osoittakseen elinvoimaisuutensa.

""Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.""

Näistä 4695:stä tieteellisestä tutkimuksesta voit aloittaa ja jos löydät niistä jotain, mikä ei noudata oikean tieteen periaatteita, niin ystävällisesti kertonet meillekin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez

Lue lisää

***Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa?***

En ole aiemmin kuullut, että Serengetin miljoonapäisistä gnu- ym. laumoista joku olisi käynyt tieteellisin menetelmin mittailemassa elukoitten ÄO-arvoja. Lieneekö mitattu ja tutkittu vai onkohan taas evoarvailua. Kovasti luulen niin sillä mitenhän vertaileva älykkyystutkimus laumassa olisi voitu tehdä? Laumaan ei liene ihmisen terveellistä mennä sillä saa melko pian jonkun ison elukan kimppuunsa.

Toisekseen, isossa laumassa jonkun on pakko olla keskelläkin. Eivät kaikki voi olla yhdessä renkaassa reunalla kun koolla alkaa olla jopa 2 milj. eläintä. Ei se välttämättä älyä mittaa.

Kolmanneksi, lieneekö siellä keskellä sittenkään se paras paikka. Kun lauma liikkuu ovat keskellä olevat elikot alueella, jonka yli jo kymmenet tuhannet eläimet ovat laiduntaneet ja sorkillaan sotkeneet. Syötävää voi olla niukalti, varsinkin kuivana aikana. Myöskin ison lauman ympärysmitta on niin suuri, että todennäköisyys sattua olemaan juuri siinä mistä saalistaja hyökkää on lopulta aika pieni. Vastaavasti syötävää reunoilla riittää koska siellähän ei ole vielä muut laiduntaneet.

Eli ei taida olla kovinkaan viisasta viedä vasoja kovin keskelle, jos ei nyt aivan reunallekaan.

***Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?***

Eiväthän norsut vaella yhden emon perhekuntina vaan melkoisen isona laumana, jossa on monia naaraita poikasineen. Laumaa johtaa vanha matriarkka, joka muistaa vesipaikat. Tällöin siitä juovat muutkin kuin vain sen omat poikaset.

Mutta tuollainen muistaminen kuuluu eläinten perussivistykseen, ei sillä ole mitään erityistä todistusvoimaa mihinkään suuntaan.

Outsider____! kirjoitti:

***Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa?***

En ole aiemmin kuullut, että Serengetin miljoonapäisistä gnu- ym. laumoista joku olisi käynyt tieteellisin menetelmin mittailemassa elukoitten ÄO-arvoja. Lieneekö mitattu ja tutkittu vai onkohan taas evoarvailua. Kovasti luulen niin sillä mitenhän vertaileva älykkyystutkimus laumassa olisi voitu tehdä? Laumaan ei liene ihmisen terveellistä mennä sillä saa melko pian jonkun ison elukan kimppuunsa.

Toisekseen, isossa laumassa jonkun on pakko olla keskelläkin. Eivät kaikki voi olla yhdessä renkaassa reunalla kun koolla alkaa olla jopa 2 milj. eläintä. Ei se välttämättä älyä mittaa.

Kolmanneksi, lieneekö siellä keskellä sittenkään se paras paikka. Kun lauma liikkuu ovat keskellä olevat elikot alueella, jonka yli jo kymmenet tuhannet eläimet ovat laiduntaneet ja sorkillaan sotkeneet. Syötävää voi olla niukalti, varsinkin kuivana aikana. Myöskin ison lauman ympärysmitta on niin suuri, että todennäköisyys sattua olemaan juuri siinä mistä saalistaja hyökkää on lopulta aika pieni. Vastaavasti syötävää reunoilla riittää koska siellähän ei ole vielä muut laiduntaneet.

Eli ei taida olla kovinkaan viisasta viedä vasoja kovin keskelle, jos ei nyt aivan reunallekaan.

***Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?***

Eiväthän norsut vaella yhden emon perhekuntina vaan melkoisen isona laumana, jossa on monia naaraita poikasineen. Laumaa johtaa vanha matriarkka, joka muistaa vesipaikat. Tällöin siitä juovat muutkin kuin vain sen omat poikaset.

Mutta tuollainen muistaminen kuuluu eläinten perussivistykseen, ei sillä ole mitään erityistä todistusvoimaa mihinkään suuntaan.

Lue lisää

keskittyy sivuasioihin, sen sijaan, että myöntäisit vääristelleesi sitä mitä sinulle on evoluutioteoriasta opetettu mutaatioiden yhtäaikaisesta kasautumisesta tai käsittelisit ylipäätään hyödyllisten mutaatioiden kasautumisesta, kuten sellaisten, jotka kehittävät älykkyyttä, joiden avulla eläimet voivat valloittaa tutkitusti uusia ekolokeroita, haluatkin puhua lööperiä:

""En ole aiemmin kuullut, että Serengetin miljoonapäisistä gnu- ym. laumoista joku olisi käynyt tieteellisin menetelmin mittailemassa elukoitten ÄO-arvoja. Lieneekö mitattu ja tutkittu vai onkohan taas evoarvailua. Kovasti luulen niin sillä mitenhän vertaileva älykkyystutkimus laumassa olisi voitu tehdä? Laumaan ei liene ihmisen terveellistä mennä sillä saa melko pian jonkun ison elukan kimppuunsa.""

En ole minäkään moisesta kuullut, enkä edes sellaista väittänyt. Sen sijaan tuollainen käytös ainakin pienemmissä laumoissa tutkitusti ja jopa matemaattisesti mallinnettuna suojaa pedoilta. Suuremmissa laumoissa toki voi olla, että tuollainen käytös vähentää ravinnon saantia.

""Eiväthän norsut vaella yhden emon perhekuntina vaan melkoisen isona laumana, jossa on monia naaraita poikasineen. Laumaa johtaa vanha matriarkka, joka muistaa vesipaikat. Tällöin siitä juovat muutkin kuin vain sen omat poikaset.""

Juuri äskettäin ilmestyi tutkimus, jossa todettiin tuo, että sellaisten naaraiden poikaset, jotka muistavat nuo vanhat juomapaikat selviävät kuivuuskaudella todennäköisemmin kuin nuorempien naaraiden, jotka eivät ole kokeneet tuollaista kuivuuskautta eivätkä osaa etsiä tuota juomapaikkaa.

""Mutta tuollainen muistaminen kuuluu eläinten perussivistykseen, ei sillä ole mitään erityistä todistusvoimaa mihinkään suuntaan.""

Miksi luulet, että norsuille on kehittynyt tuollainen muisti, että ne voivat vuosikymmenien jälkeen muistaa juomapaikan sijainnin? Olisiko siksi, että siitä on hyötyä selviytymisessä?

Turkana kirjoitti:

keskittyy sivuasioihin, sen sijaan, että myöntäisit vääristelleesi sitä mitä sinulle on evoluutioteoriasta opetettu mutaatioiden yhtäaikaisesta kasautumisesta tai käsittelisit ylipäätään hyödyllisten mutaatioiden kasautumisesta, kuten sellaisten, jotka kehittävät älykkyyttä, joiden avulla eläimet voivat valloittaa tutkitusti uusia ekolokeroita, haluatkin puhua lööperiä:

""En ole aiemmin kuullut, että Serengetin miljoonapäisistä gnu- ym. laumoista joku olisi käynyt tieteellisin menetelmin mittailemassa elukoitten ÄO-arvoja. Lieneekö mitattu ja tutkittu vai onkohan taas evoarvailua. Kovasti luulen niin sillä mitenhän vertaileva älykkyystutkimus laumassa olisi voitu tehdä? Laumaan ei liene ihmisen terveellistä mennä sillä saa melko pian jonkun ison elukan kimppuunsa.""

En ole minäkään moisesta kuullut, enkä edes sellaista väittänyt. Sen sijaan tuollainen käytös ainakin pienemmissä laumoissa tutkitusti ja jopa matemaattisesti mallinnettuna suojaa pedoilta. Suuremmissa laumoissa toki voi olla, että tuollainen käytös vähentää ravinnon saantia.

""Eiväthän norsut vaella yhden emon perhekuntina vaan melkoisen isona laumana, jossa on monia naaraita poikasineen. Laumaa johtaa vanha matriarkka, joka muistaa vesipaikat. Tällöin siitä juovat muutkin kuin vain sen omat poikaset.""

Juuri äskettäin ilmestyi tutkimus, jossa todettiin tuo, että sellaisten naaraiden poikaset, jotka muistavat nuo vanhat juomapaikat selviävät kuivuuskaudella todennäköisemmin kuin nuorempien naaraiden, jotka eivät ole kokeneet tuollaista kuivuuskautta eivätkä osaa etsiä tuota juomapaikkaa.

""Mutta tuollainen muistaminen kuuluu eläinten perussivistykseen, ei sillä ole mitään erityistä todistusvoimaa mihinkään suuntaan.""

Miksi luulet, että norsuille on kehittynyt tuollainen muisti, että ne voivat vuosikymmenien jälkeen muistaa juomapaikan sijainnin? Olisiko siksi, että siitä on hyötyä selviytymisessä?

Lue lisää

***keskittyy sivuasioihin, sen sijaan...mitä sinulle on evoluutioteoriasta opetettu mutaatioiden yhtäaikaisesta kasautumisesta***

Jos itse puhuisit siitä mistä on puhe etkä jostain aivan muusta. Minä vastasin siihen mitä sinä itse olit tekstannut. Jos siis kyseessä oli sivuasiat johtui se tietenkin sinusta itsestäsi. Olit itse alkanut puhua sivuasioista.

Myöskään avaus ei käsitellyt mutaatioitten kasaantumista vaan muuta asiaa. Harmi jos et ymmärrä edes avausta, mutta en voi auttaa sinua siinä asiassa. Näin netin kautta kun ei voi kenenkään päähän tankata lisää ymmärrystä.

***En ole minäkään moisesta kuullut, enkä edes sellaista väittänyt***

Taisitpa väittääkin mutta joko unohdit. Koeta lukea oma tekstisi niin näet mitä väität lauman keskelle poikasensa vievien eläinten älykkyydestä.

***Sen sijaan tuollainen käytös ainakin pienemmissä laumoissa tutkitusti ja jopa matemaattisesti mallinnettuna suojaa pedoilta.***

Kyllä varmaan suojaakin, en sitä väitä. Mutta laumalla on vaan se ongelma, että kaikki eivät voi olla samaan aikaan keskellä, olkoot sitten tyhmiä tai viisaita. Vai voiko?

***Juuri äskettäin ilmestyi tutkimus, jossa todettiin tuo, että sellaisten naaraiden poikaset, jotka muistavat nuo vanhat juomapaikat selviävät kuivuuskaudella todennäköisemmin kuin nuorempien naaraiden, jotka eivät ole kokeneet tuollaista kuivuuskautta eivätkä osaa etsiä tuota juomapaikkaa.***

Vai oikein että on tutkittu. Eikö ole tutkimattakin selvää, että jos ei löydä juomapaikkaa niin kuolee janoon. Mitä siinä on tutkimista? Tyypillistä nollatutkimusta ja verovarojen väärinkäyttöä.

Mutta onhan eläimillä tietenkin järkeä ja muisti. Kuten tiedät niin kotieläimetkin muistavat yleensä kotiväkensä, kotinsa, karsinansa, ruokakuppinsa paikan, jne...

Miksi pelkästään juomapaikan muistamiseen keskityt kun se ei ole mitenkään avauksen teemana. Avauksessa puhuin kaikkien ominaisuuksien keskiarvosta, joka vaihtelee sukupolvittain.

Vai haluatko esittää, että norsujen ainoa selviytymiskriteeri on kyky muistaa juomapaikat. Kyllä niilläkin on kymmenittäin muitakin merkitseviä ominaisuuksia.

Outsider____! kirjoitti:

***keskittyy sivuasioihin, sen sijaan...mitä sinulle on evoluutioteoriasta opetettu mutaatioiden yhtäaikaisesta kasautumisesta***

Jos itse puhuisit siitä mistä on puhe etkä jostain aivan muusta. Minä vastasin siihen mitä sinä itse olit tekstannut. Jos siis kyseessä oli sivuasiat johtui se tietenkin sinusta itsestäsi. Olit itse alkanut puhua sivuasioista.

Myöskään avaus ei käsitellyt mutaatioitten kasaantumista vaan muuta asiaa. Harmi jos et ymmärrä edes avausta, mutta en voi auttaa sinua siinä asiassa. Näin netin kautta kun ei voi kenenkään päähän tankata lisää ymmärrystä.

***En ole minäkään moisesta kuullut, enkä edes sellaista väittänyt***

Taisitpa väittääkin mutta joko unohdit. Koeta lukea oma tekstisi niin näet mitä väität lauman keskelle poikasensa vievien eläinten älykkyydestä.

***Sen sijaan tuollainen käytös ainakin pienemmissä laumoissa tutkitusti ja jopa matemaattisesti mallinnettuna suojaa pedoilta.***

Kyllä varmaan suojaakin, en sitä väitä. Mutta laumalla on vaan se ongelma, että kaikki eivät voi olla samaan aikaan keskellä, olkoot sitten tyhmiä tai viisaita. Vai voiko?

***Juuri äskettäin ilmestyi tutkimus, jossa todettiin tuo, että sellaisten naaraiden poikaset, jotka muistavat nuo vanhat juomapaikat selviävät kuivuuskaudella todennäköisemmin kuin nuorempien naaraiden, jotka eivät ole kokeneet tuollaista kuivuuskautta eivätkä osaa etsiä tuota juomapaikkaa.***

Vai oikein että on tutkittu. Eikö ole tutkimattakin selvää, että jos ei löydä juomapaikkaa niin kuolee janoon. Mitä siinä on tutkimista? Tyypillistä nollatutkimusta ja verovarojen väärinkäyttöä.

Mutta onhan eläimillä tietenkin järkeä ja muisti. Kuten tiedät niin kotieläimetkin muistavat yleensä kotiväkensä, kotinsa, karsinansa, ruokakuppinsa paikan, jne...

Miksi pelkästään juomapaikan muistamiseen keskityt kun se ei ole mitenkään avauksen teemana. Avauksessa puhuin kaikkien ominaisuuksien keskiarvosta, joka vaihtelee sukupolvittain.

Vai haluatko esittää, että norsujen ainoa selviytymiskriteeri on kyky muistaa juomapaikat. Kyllä niilläkin on kymmenittäin muitakin merkitseviä ominaisuuksia.

Lue lisää

""Jos itse puhuisit siitä mistä on puhe etkä jostain aivan muusta. Minä vastasin siihen mitä sinä itse olit tekstannut. Jos siis kyseessä oli sivuasiat johtui se tietenkin sinusta itsestäsi. Olit itse alkanut puhua sivuasioista.""

Kuten tarkemmin lukien huomaat, niin se olit sinä, joka otti puheeksi nuo laumaeläimet ja ruohonsyöjät ja niiden käyttäytymisen. Minä vastasin siihen.

""Myöskään avaus ei käsitellyt mutaatioitten kasaantumista vaan muuta asiaa. Harmi jos et ymmärrä edes avausta, mutta en voi auttaa sinua siinä asiassa. Näin netin kautta kun ei voi kenenkään päähän tankata lisää ymmärrystä.""

Ise kirjoitit:

"Tämä evon keskeisin teoria ja voima onkin samalla evoteorian suurin harha. Oikea kaikkien harhojen isoisä. Sillä eiväthän asiat luonnossa ollenkaan noin mene.

Siinä on keskeisin harha se, että seurataan kerrallaan ikään kuin vain yhtä ominaisuutta. Aivan kuin kaikki olisi jonkun yhden tietyn ominaisuuden varassa sukupolvesta toiseen ja evoluutio pumppaa vähitellen ko. ominaisuuden ennennäkemättömiin korkeuksiin ja aivan uusiin sfääreihin."

Jos sinusta evoluution keskeisin harha ei olekaan mutaatioiden kasautuminen yksi kerrallaan, niin miksi sitten niin kirjoitit?

""Taisitpa väittääkin mutta joko unohdit. Koeta lukea oma tekstisi niin näet mitä väität lauman keskelle poikasensa vievien eläinten älykkyydestä.""

En väittänyt, että noiden laumaeläinten älykkyysosamäärää olisi tutkittu, niin kuin sinä kerroit, sen sijaan väitin, että tuollaisen älykkään käytöksen on havaittu suojaavan sitä tekevien poikasia. Nämä ovat kaksi aivan eri väitettä, mutta sinä haluat taas väärentää sanomiseni.

""Kyllä varmaan suojaakin, en sitä väitä. Mutta laumalla on vaan se ongelma, että kaikki eivät voi olla samaan aikaan keskellä, olkoot sitten tyhmiä tai viisaita. Vai voiko?""

Ei tietenkäään, siksipä sellaiset emot, jotka huolehtivat siitä, että poikasensa ovat tuolla keskellä, saavat keksimäärin enmmän poikasia.

""Vai oikein että on tutkittu. Eikö ole tutkimattakin selvää, että jos ei löydä juomapaikkaa niin kuolee janoon. Mitä siinä on tutkimista? Tyypillistä nollatutkimusta ja verovarojen väärinkäyttöä.""

Ennen tuota tutkimusta ei tiedetty, että norsut voivat muistaa kaukaisen juomapaikan sijainnin jopa 30:n vuoden jälkeen.

""Mutta onhan eläimillä tietenkin järkeä ja muisti. Kuten tiedät niin kotieläimetkin muistavat yleensä kotiväkensä, kotinsa, karsinansa, ruokakuppinsa paikan, jne...""

Mutta löytäisivätkö ne reitin juomapaikalle 30:n vuoden jälkeen, jos ne eläisivät niin kauan?

""Miksi pelkästään juomapaikan muistamiseen keskityt kun se ei ole mitenkään avauksen teemana. Avauksessa puhuin kaikkien ominaisuuksien keskiarvosta, joka vaihtelee sukupolvittain.""

Kirjoitit myös:

"Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut."

Tässä oli esimerkki, joka osoitti, että älykkyydestä ja hyvästä muistista on hyötyä tutkitusti.

""Vai haluatko esittää, että norsujen ainoa selviytymiskriteeri on kyky muistaa juomapaikat. Kyllä niilläkin on kymmenittäin muitakin merkitseviä ominaisuuksia.""

Toki, etkä sinä nyt ilmeisesti ketään niin tyhmäksi voi luullakaan, että joku noin ehdottamallasi tavalla ajattelisi.

Turkana kirjoitti:

""Lainasin vain evojen oppilauseita. Siis sitä mitä te evostanne opetatte. En sanonut, että minä niin ajattelisin.""

Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni. Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan. Kaikki aihetta käsittelevät tekstit kertovat sen, että monet mutaatiot kasautuvat yhtäaikaisesti. Toiset nopeammin, toiset hitaammin, valintapaineiden mukaisesti. Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.

""Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut.""

Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.

""En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms.""

Oletko huomannut sellaista, että viisaat emot johtavat poikasensa keskelle laumaa, jossa poikaset ovat paremmin suojassa? Tai oletko lukenut sellaisesta, että norsuemot, jotka muistavat aikaisemmat vesilähteet, kykenevät johtamaan poikasensa kuivuuden vallitessa niille, kun muiden emojen poikaset kuolevat janoon?

""Miten niin kasautuu?""

Tämä on paitsi itsestäänselvyys, myös monia kertoja tutkittu asia.

""Tuo on vain inte, ei faktaa edes siteeksi. Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin tai jälkeläisten muitten ominaisuuksien heikontuminen kumoaa tämän yhden ominaisuuden parantumisen niin millä ihmeen mekanismilla ko. ominaisuus siirtyy jälkeläisiin? Ei niin millään mekanismilla.""

Hetkinen, mitä oikein kirjoitat? "Jos yksilöllä on pieni etu, joka ei siirry jälkeläisiin"??? Olet tietysti oikeassa ettei tuollainen etu voi kasautua, jos se ei siirry jälkeläisiin. Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat. Olet jopa oikeassa siinä, että jos muut ominaisuudet heikentyvät tuon hyödyllisen mutaation vuoksi, niin silloin myös tuolla hyödyllisellä ominaisuudella on suuri mahdollisuus hävitä. Mutta näin ei useinkaan ole, vaan tuo hyödyllinen mutaatio on useimmiten neutraali muiden ominaisuuksien suhteen.

""Tuo on taas sitä näköharhaa, jossa jäädään tuijottamaan ikäänkuin yhtä ominaisuutta kerrallaan unohtaen, että sattumien lisäksi ratkaisee ominaisuuksien summa.""

Ei suinkaan, tämähän on juuri sitä, mitä olemme yrittäneet korostaa, kysymys on olosuhteissa hyödyllisten mutaatioiden antamasta keskimääräisestä lisääntymisedusta. Missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt, että sattumalla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi merkitystä. Hyödyllisetkin mutaatiot voivat karsiutua aivan sattumalta ja geneettisen ajelehtimisen vuoksi. Mutta kun niistä on keskimäärin hyötyä, niin ne yleensä leviävät.

""Olisit voinut rehellisyyden nimissä sanoa, että tuo on 100 %:sti olettamusta. Kun muutakaan ei ole keksitty. Mitään tutkimusta ei ole, joka tuollaista väitettä tukisi.""

Olet väärässä. Seksuaalivalinnasta on tehty lukemattomia tutkimuksia, jo Darwinin Lajien syntyyn kuului seksuaalivalinta olennaisena osana. Ja johtopäätökset ovat, että uroksen ollakseen seksuaalisesti viehättävä naaraan silmissä täytyy kyetä reviirin hankkimisen lisäksi osoittamaan erinomaisuutensa ja elinvoimansa verrattuna muihin uroksiin riskeeraamalla jonkin ominaisuuden suhteen, joka houkuttelee myös petoja, tämä voi olla väritys tai kova ääntely, niin kuin metsojen tapauksessa.

""Teillä evoilla onkin se kumma tapa, että teille hyvin keksitty kertomus on sama kuin tieteen kriteerien mukaisesti todistettu näyttö. Sitä tarinaa levitellään oppikirjoissa yms. esittäen totuutena "näin se on, uskokaa älkääkä epäilkö".""

Miten kehtaat sanoa noin, kun voisit itse ottaa asiasta selvää? Hakusanoilla "sexual selection" löytyy Pubmedin tietokannasta 4695 tieteellistä tutkimusta, joissa tuota ilmiötä on tutkittu ja näitä tuloksia saatu. Jos englanninkieli takkuaa, niin luepa vaikka Jonathan Weinerin Darwinin linnut, jossa sinulle kerrotaan paitsi noista sirkuista ja niillä havaitusta seksuaalivalinnasta, myös kaloilla tehdyistä tutkimuksista, jossa tutkija rakensi kymmenen keinotekoista lampea tutkiakseen kuinka kalojen suhteen toimii saalistuksen ja seksuaalivalinnan paineet. Tulokset olivat samat, naaraat suosivat yksilöitä, joilla on varaa riskeerata jotain osoittakseen elinvoimaisuutensa.

""Niinhän mikään ei kuitenkaan oikessa tieteissä mene, muista se.""

Näistä 4695:stä tieteellisestä tutkimuksesta voit aloittaa ja jos löydät niistä jotain, mikä ei noudata oikean tieteen periaatteita, niin ystävällisesti kertonet meillekin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez

Lue lisää

***Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni.***

Valitettavasti teidän evojen tulkinta valeesta on se, että kun osoittaa evo-opin olevan metsässä niin se on oikea emävale. Siinä suhteessa ei väitteesi harmita. Osoittaa se vain, että olen ainakin jossain määrin onnistunut.

***Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan.***

Tuollaista yksi kerrallaan - oppia en ole väittänytkään vaan, että evo-oppi, ainakin tällä palstalla, tarkastelee asioita ikäänkuin yksi ominaisuus kerrallaan ratkaisisi eloonjäämisen. Jos te evo-oppineet opetatte tällä palstalla erilaista oppia kuin keskenänne niin sehän ei ole minun vikani.

Minä sen sijaan väitin, että luonnossa pärjäämiseen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo. Jos olet kanssani eri mieltä niin esitä perustelusi. Mutta taaskin tökkii tuo sinun huono luetun ymmärtäminen.

***Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.***

Saamiani opetuksia, salli minun nauraa. LOL LOL LOL HONK HONK !!!

***Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.***

Missä kohtaa olen väittänyt, että eläimen älyllä EI olisi merkitystä selviytymiseen. Osoita se kohta teksteissäni, olepas niin hyvä. Mutta muistutan taas siitä ominaisuuksien keskiarvosta. Äly on sekin vain yksi ominaisuus, merkittävä tosin, mutta ei yksin ratkaiseva.

*** Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat.***

Tuo evoteorian pohjana oleva automaattinen kasautumisoppi ei ole oikein. Jos eloonjäämisen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo (niiden 50 sattuman jälkeen) niin silloin emme voi sanoa yksittäisestä ominaisuudesta yhtään mitään. Se voi kasautua tai olla kasautumatta, ihan miten sattuu. Mutta yhden ominaisuuden kasautuminen ei ole mikään automaattinen tapahtuma, joka tapahtuu väistämättä.

Myöskin, jos ajatellaan evo-opin mukaista uusien lajien syntyä. Nythän evo-oppi vetää yhtäläisyysmerkit hyödyllisten ominaisuuksien ja uuteen lajiin johtavien ominaisuuksien välille.

Miksi näin olisi? Mikä luonnonlaki määräisi niin, että hyödylliset ominaisuudet kasaantuessaan vuosimiljoonien ajan johtaisivatkin lopulta uuteen lajiin.

Tarkoitan sitä, että kun matelijasta tulisi aina vain parempi matelija niin lopulta siitä tuleekin tämän prosessin seurauksena nisäkäs. Tuollainen kehityskulku vaatisi aivan omat perustelunsa mutta niitähän ei evo-oppi tarjoa. On pitänyt vain ottaa jotakin, mitä on satuttu kiireessä keksimään.

Turkana kirjoitti:

""Jos itse puhuisit siitä mistä on puhe etkä jostain aivan muusta. Minä vastasin siihen mitä sinä itse olit tekstannut. Jos siis kyseessä oli sivuasiat johtui se tietenkin sinusta itsestäsi. Olit itse alkanut puhua sivuasioista.""

Kuten tarkemmin lukien huomaat, niin se olit sinä, joka otti puheeksi nuo laumaeläimet ja ruohonsyöjät ja niiden käyttäytymisen. Minä vastasin siihen.

""Myöskään avaus ei käsitellyt mutaatioitten kasaantumista vaan muuta asiaa. Harmi jos et ymmärrä edes avausta, mutta en voi auttaa sinua siinä asiassa. Näin netin kautta kun ei voi kenenkään päähän tankata lisää ymmärrystä.""

Ise kirjoitit:

"Tämä evon keskeisin teoria ja voima onkin samalla evoteorian suurin harha. Oikea kaikkien harhojen isoisä. Sillä eiväthän asiat luonnossa ollenkaan noin mene.

Siinä on keskeisin harha se, että seurataan kerrallaan ikään kuin vain yhtä ominaisuutta. Aivan kuin kaikki olisi jonkun yhden tietyn ominaisuuden varassa sukupolvesta toiseen ja evoluutio pumppaa vähitellen ko. ominaisuuden ennennäkemättömiin korkeuksiin ja aivan uusiin sfääreihin."

Jos sinusta evoluution keskeisin harha ei olekaan mutaatioiden kasautuminen yksi kerrallaan, niin miksi sitten niin kirjoitit?

""Taisitpa väittääkin mutta joko unohdit. Koeta lukea oma tekstisi niin näet mitä väität lauman keskelle poikasensa vievien eläinten älykkyydestä.""

En väittänyt, että noiden laumaeläinten älykkyysosamäärää olisi tutkittu, niin kuin sinä kerroit, sen sijaan väitin, että tuollaisen älykkään käytöksen on havaittu suojaavan sitä tekevien poikasia. Nämä ovat kaksi aivan eri väitettä, mutta sinä haluat taas väärentää sanomiseni.

""Kyllä varmaan suojaakin, en sitä väitä. Mutta laumalla on vaan se ongelma, että kaikki eivät voi olla samaan aikaan keskellä, olkoot sitten tyhmiä tai viisaita. Vai voiko?""

Ei tietenkäään, siksipä sellaiset emot, jotka huolehtivat siitä, että poikasensa ovat tuolla keskellä, saavat keksimäärin enmmän poikasia.

""Vai oikein että on tutkittu. Eikö ole tutkimattakin selvää, että jos ei löydä juomapaikkaa niin kuolee janoon. Mitä siinä on tutkimista? Tyypillistä nollatutkimusta ja verovarojen väärinkäyttöä.""

Ennen tuota tutkimusta ei tiedetty, että norsut voivat muistaa kaukaisen juomapaikan sijainnin jopa 30:n vuoden jälkeen.

""Mutta onhan eläimillä tietenkin järkeä ja muisti. Kuten tiedät niin kotieläimetkin muistavat yleensä kotiväkensä, kotinsa, karsinansa, ruokakuppinsa paikan, jne...""

Mutta löytäisivätkö ne reitin juomapaikalle 30:n vuoden jälkeen, jos ne eläisivät niin kauan?

""Miksi pelkästään juomapaikan muistamiseen keskityt kun se ei ole mitenkään avauksen teemana. Avauksessa puhuin kaikkien ominaisuuksien keskiarvosta, joka vaihtelee sukupolvittain.""

Kirjoitit myös:

"Laumaeläimillä ja ruohonsyöjillä on aika vaikea osoittaa miten viksutkaan vanhemmat kykenevät syöttämään enemmän poikasia kuin vähemmän viksut."

Tässä oli esimerkki, joka osoitti, että älykkyydestä ja hyvästä muistista on hyötyä tutkitusti.

""Vai haluatko esittää, että norsujen ainoa selviytymiskriteeri on kyky muistaa juomapaikat. Kyllä niilläkin on kymmenittäin muitakin merkitseviä ominaisuuksia.""

Toki, etkä sinä nyt ilmeisesti ketään niin tyhmäksi voi luullakaan, että joku noin ehdottamallasi tavalla ajattelisi.

Lue lisää

Kirjoitin: ***seurataan kerrallaan ikään kuin vain yhtä ominaisuutta***

Jos et ymmärrä tuota lausetta niin ei voi mitään. Sorry jos on sinulle liian vaikea.

Te evot annatte kyllä tuollaisen käsityksen kirjoituksissanne. En ole sanonut, että uskoisitte niin. Mutta tuon kuvan annatte ilmeisesti hämäämistarkoituksessa. Toivoen, että kukaan ei huomaisi jekkua.

***En väittänyt, että noiden laumaeläinten älykkyysosamäärää olisi tutkittu,***

Etkös kirjoittanut jotain, että viisaimmat emot...jne... Mistä tiedetään tutkimatta, että ne ovat viisaimpia emoja? Voivathan olla vaikka tyhmimpiäkin mutta, kuten olen sanonut, jonkun on pakko olla keskelläkin ja reunoilla on enemmän syötävää. Jos ihminen luokittelee sen käytöksen viisaaksi ja päättää sen perusteella, että nuo emot ovat viisaimpia niin silloin on kyseessä vain ihmisen arvio. Ei todellinen tieto.

***Ennen tuota tutkimusta ei tiedetty, että norsut voivat muistaa kaukaisen juomapaikan sijainnin jopa 30:n vuoden jälkeen.***

On tainneet tutkijat puhua läpiä päähänsä. Luulenpa, että mitään norsulaumaa tai yksittäistä norsua ei ole seurattu 30 v ajan niin aukottomasti, että tiedettäisiin täydellisellä varmuudella ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla viimeksi kuin 30 v sitten. On tainnut lipsahtaa tutkijan mielikuvitus ylikierroksille.

Millä tutkimuksella voidaan selvittää, ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla kerran vaikka 12 v sitten. Ei millään, niin aukotonta seurantaa ei Afrikan norsuilla ole ollut 30 v ajan. Tänä päivänä voi jo ollakin.

Lisäksi, juomapaikan hyvä muistaminen ei tee mitenkään tyhjäksi väitettäni ominaisuuksien keskiarvosta ratkaisijana. Vai tekeekö?

***Mutta löytäisivätkö ne reitin juomapaikalle 30:n vuoden jälkeen, jos ne eläisivät niin kauan?***

Mistä tiedät vaikka löytäisivätkin. Onko joku senkin "tutkinut"?

***Toki, etkä sinä nyt ilmeisesti ketään niin tyhmäksi voi luullakaan, että joku noin ehdottamallasi tavalla ajattelisi.***

Kyllä sellainenkin mahdollisuus kieltämättä jo ennätti käymään mielessä.

Outsider____! kirjoitti:

***Tuossa toisessa ketjussa väität, ettet ole koskaan jäänyt valheesta kiinni.***

Valitettavasti teidän evojen tulkinta valeesta on se, että kun osoittaa evo-opin olevan metsässä niin se on oikea emävale. Siinä suhteessa ei väitteesi harmita. Osoittaa se vain, että olen ainakin jossain määrin onnistunut.

***Tässä jäit taas, koska missään evoluutioteoriaa opettavassa kirjallisuudessa tai edes täällä sinulle evoluutioteoriaa opettavissa kijoituksessa ei ole väitetty, että mutaatiot kasautuisivat vain yksi kerrallaan.***

Tuollaista yksi kerrallaan - oppia en ole väittänytkään vaan, että evo-oppi, ainakin tällä palstalla, tarkastelee asioita ikäänkuin yksi ominaisuus kerrallaan ratkaisisi eloonjäämisen. Jos te evo-oppineet opetatte tällä palstalla erilaista oppia kuin keskenänne niin sehän ei ole minun vikani.

Minä sen sijaan väitin, että luonnossa pärjäämiseen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo. Jos olet kanssani eri mieltä niin esitä perustelusi. Mutta taaskin tökkii tuo sinun huono luetun ymmärtäminen.

***Yrität siis vääristellä saamiasi opetuksia.***

Saamiani opetuksia, salli minun nauraa. LOL LOL LOL HONK HONK !!!

***Johan sinä sait minulta tutkimuksen, jossa todettiin, että sellaiset (laumoissa elävät) linnut, jotka ovat älykkäämpiä kuin muut vastaavat linnut kykenevät havaitusti valloittamaan uusia ekologisia lokeroita ja täten edistää sopeutumista.***

Missä kohtaa olen väittänyt, että eläimen älyllä EI olisi merkitystä selviytymiseen. Osoita se kohta teksteissäni, olepas niin hyvä. Mutta muistutan taas siitä ominaisuuksien keskiarvosta. Äly on sekin vain yksi ominaisuus, merkittävä tosin, mutta ei yksin ratkaiseva.

*** Me kuitenkin puhumme perinnöllisistä, geenien tuottamista ominaisuuksista, jotka siirtyvät jälkeläisiin ja kasautuvat.***

Tuo evoteorian pohjana oleva automaattinen kasautumisoppi ei ole oikein. Jos eloonjäämisen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo (niiden 50 sattuman jälkeen) niin silloin emme voi sanoa yksittäisestä ominaisuudesta yhtään mitään. Se voi kasautua tai olla kasautumatta, ihan miten sattuu. Mutta yhden ominaisuuden kasautuminen ei ole mikään automaattinen tapahtuma, joka tapahtuu väistämättä.

Myöskin, jos ajatellaan evo-opin mukaista uusien lajien syntyä. Nythän evo-oppi vetää yhtäläisyysmerkit hyödyllisten ominaisuuksien ja uuteen lajiin johtavien ominaisuuksien välille.

Miksi näin olisi? Mikä luonnonlaki määräisi niin, että hyödylliset ominaisuudet kasaantuessaan vuosimiljoonien ajan johtaisivatkin lopulta uuteen lajiin.

Tarkoitan sitä, että kun matelijasta tulisi aina vain parempi matelija niin lopulta siitä tuleekin tämän prosessin seurauksena nisäkäs. Tuollainen kehityskulku vaatisi aivan omat perustelunsa mutta niitähän ei evo-oppi tarjoa. On pitänyt vain ottaa jotakin, mitä on satuttu kiireessä keksimään.

Lue lisää

""Valitettavasti teidän evojen tulkinta valeesta on se, että kun osoittaa evo-opin olevan metsässä niin se on oikea emävale. Siinä suhteessa ei väitteesi harmita. Osoittaa se vain, että olen ainakin jossain määrin onnistunut.""

En puhu käsityksistäsi siitä, mitä oma evo-oppisi sisältää ja miten se vääristää evoluutioteoriaa, vaan esim. väärennöstäsi Dawkinsin sanomista. Kun hän kertoo, että meidän pitää käyttää neuvokkuuttamme ja kekseliäisyyttämme löytääksemme todellisuudessa olleet välimuodot, sinä vääristät tämän niin, että hän muka olisi kehoittanut keksimäään mielikuvitusvälimuotoja ja käyttämään niitä evoluutioteorian todisteina ja lopulta muutit tuon Dawkinsin lausunnon niin, että hän tuossa kehottaisi hylkäämään tieteelliset periaatteetoteoria saisi todisteita, jotta evoluuti. Samantyylisen valheen teit Valtaojan lausunnosta, ettemme voi tutkia sellaista, mihin meillä ei ole tutkimusmenetelmiä. Väitit, että hän olisi sanonut, ettei sellaista ole olemassa, mitä emme voi tutkia. Samanlaisia vääristelyjä olet tehnyt usein minun ja muiden tällä palstalla kirjoittavien lausunnoista.

""Tuollaista yksi kerrallaan - oppia en ole väittänytkään vaan, että evo-oppi, ainakin tällä palstalla, tarkastelee asioita ikäänkuin yksi ominaisuus kerrallaan ratkaisisi eloonjäämisen. Jos te evo-oppineet opetatte tällä palstalla erilaista oppia kuin keskenänne niin sehän ei ole minun vikani.""

Tietääkseni tällä palstallakaan kukaan ei tuollaista opettanut. Näytäpä esimerkki.

""Minä sen sijaan väitin, että luonnossa pärjäämiseen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo. Jos olet kanssani eri mieltä niin esitä perustelusi. Mutta taaskin tökkii tuo sinun huono luetun ymmärtäminen.""

Luonnossa pärjääminen perustuu toki kaikkiin ominaisuuksiin ja niiden keskinäiseen yhdistelmään. Ja kun joku ominaisuus muuttuu hyödylliseksi, tuo yleensä nostaa tuota keskiarvoa.

""Saamiani opetuksia, salli minun nauraa. LOL LOL LOL HONK HONK !!!""

Täällä ovat monet minä mukaanlukien oikoneet sinun evo-oppisi virheitä ja ainakin joissakin suhteissa näytät myös ottaneen opiksesi.

""Missä kohtaa olen väittänyt, että eläimen älyllä EI olisi merkitystä selviytymiseen. Osoita se kohta teksteissäni, olepas niin hyvä. Mutta muistutan taas siitä ominaisuuksien keskiarvosta. Äly on sekin vain yksi ominaisuus, merkittävä tosin, mutta ei yksin ratkaiseva.""

Kirjoitit:

"En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms."

Muistutin sinua tuosta tutkimuksesta, jossa oli todettu tuo älyn merkitys selviytymisen kannalta.

""Tuo evoteorian pohjana oleva automaattinen kasautumisoppi ei ole oikein. Jos eloonjäämisen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo (niiden 50 sattuman jälkeen) niin silloin emme voi sanoa yksittäisestä ominaisuudesta yhtään mitään. Se voi kasautua tai olla kasautumatta, ihan miten sattuu. Mutta yhden ominaisuuden kasautuminen ei ole mikään automaattinen tapahtuma, joka tapahtuu väistämättä.""

Näinhän ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi automaattista, vaan tämä oli sinun oman evo-oppisi virhe, jota olemme lukuisia kertoja korjanneet. Ymmärrät ilmeisesti jo, että me puhumme keskimääräisestä valintaedusta. Lukemattomien sukupolvien ja yksilöiden koko ajan kamppaillessa elintilasta ja ravinnosta nuo pienet edut keskimäärin kasautuvat.

""Myöskin, jos ajatellaan evo-opin mukaista uusien lajien syntyä. Nythän evo-oppi vetää yhtäläisyysmerkit hyödyllisten ominaisuuksien ja uuteen lajiin johtavien ominaisuuksien välille.""

Tässäkin sinun evo-oppisi poikkeaa evoluutioteoriasta, evoluutioteoria ei väitä, että uudet ominaisuudet johtaisivat lajiutumiseen, vaan lisääntymisisolaatio. Voit tutkia vaikkapa Wikipediasta, mitä sillä tarkoitetaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolaatiomekanismi

""Miksi näin olisi? Mikä luonnonlaki määräisi niin, että hyödylliset ominaisuudet kasaantuessaan vuosimiljoonien ajan johtaisivatkin lopulta uuteen lajiin.""

Kuten sanottu, ei mikään, vaan kysymyksessä on oma väärinkäsityksesi. Lisääntymisisolaatio sen sijaan johtaa uusien lajien syntyyn.

""Tarkoitan sitä, että kun matelijasta tulisi aina vain parempi matelija niin lopulta siitä tuleekin tämän prosessin seurauksena nisäkäs.""

Ei parempi, vaan erilainen, joka ei enää pysty lisääntymään muiden matelijoiden kanssa.

""Tuollainen kehityskulku vaatisi aivan omat perustelunsa mutta niitähän ei evo-oppi tarjoa. On pitänyt vain ottaa jotakin, mitä on satuttu kiireessä keksimään.""

Paitsi, että meillä on niin täydellinen ajan myötä etenevä fossiilisarja tuosta muutoksesta, ettemme pysty sanomaan noista fossiileista, että ovatko ne nisäkäsmäisiä matelijoita vai matelijamaisia nisäkkäitä.

Turkana kirjoitti:

""Valitettavasti teidän evojen tulkinta valeesta on se, että kun osoittaa evo-opin olevan metsässä niin se on oikea emävale. Siinä suhteessa ei väitteesi harmita. Osoittaa se vain, että olen ainakin jossain määrin onnistunut.""

En puhu käsityksistäsi siitä, mitä oma evo-oppisi sisältää ja miten se vääristää evoluutioteoriaa, vaan esim. väärennöstäsi Dawkinsin sanomista. Kun hän kertoo, että meidän pitää käyttää neuvokkuuttamme ja kekseliäisyyttämme löytääksemme todellisuudessa olleet välimuodot, sinä vääristät tämän niin, että hän muka olisi kehoittanut keksimäään mielikuvitusvälimuotoja ja käyttämään niitä evoluutioteorian todisteina ja lopulta muutit tuon Dawkinsin lausunnon niin, että hän tuossa kehottaisi hylkäämään tieteelliset periaatteetoteoria saisi todisteita, jotta evoluuti. Samantyylisen valheen teit Valtaojan lausunnosta, ettemme voi tutkia sellaista, mihin meillä ei ole tutkimusmenetelmiä. Väitit, että hän olisi sanonut, ettei sellaista ole olemassa, mitä emme voi tutkia. Samanlaisia vääristelyjä olet tehnyt usein minun ja muiden tällä palstalla kirjoittavien lausunnoista.

""Tuollaista yksi kerrallaan - oppia en ole väittänytkään vaan, että evo-oppi, ainakin tällä palstalla, tarkastelee asioita ikäänkuin yksi ominaisuus kerrallaan ratkaisisi eloonjäämisen. Jos te evo-oppineet opetatte tällä palstalla erilaista oppia kuin keskenänne niin sehän ei ole minun vikani.""

Tietääkseni tällä palstallakaan kukaan ei tuollaista opettanut. Näytäpä esimerkki.

""Minä sen sijaan väitin, että luonnossa pärjäämiseen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo. Jos olet kanssani eri mieltä niin esitä perustelusi. Mutta taaskin tökkii tuo sinun huono luetun ymmärtäminen.""

Luonnossa pärjääminen perustuu toki kaikkiin ominaisuuksiin ja niiden keskinäiseen yhdistelmään. Ja kun joku ominaisuus muuttuu hyödylliseksi, tuo yleensä nostaa tuota keskiarvoa.

""Saamiani opetuksia, salli minun nauraa. LOL LOL LOL HONK HONK !!!""

Täällä ovat monet minä mukaanlukien oikoneet sinun evo-oppisi virheitä ja ainakin joissakin suhteissa näytät myös ottaneen opiksesi.

""Missä kohtaa olen väittänyt, että eläimen älyllä EI olisi merkitystä selviytymiseen. Osoita se kohta teksteissäni, olepas niin hyvä. Mutta muistutan taas siitä ominaisuuksien keskiarvosta. Äly on sekin vain yksi ominaisuus, merkittävä tosin, mutta ei yksin ratkaiseva.""

Kirjoitit:

"En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms."

Muistutin sinua tuosta tutkimuksesta, jossa oli todettu tuo älyn merkitys selviytymisen kannalta.

""Tuo evoteorian pohjana oleva automaattinen kasautumisoppi ei ole oikein. Jos eloonjäämisen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo (niiden 50 sattuman jälkeen) niin silloin emme voi sanoa yksittäisestä ominaisuudesta yhtään mitään. Se voi kasautua tai olla kasautumatta, ihan miten sattuu. Mutta yhden ominaisuuden kasautuminen ei ole mikään automaattinen tapahtuma, joka tapahtuu väistämättä.""

Näinhän ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi automaattista, vaan tämä oli sinun oman evo-oppisi virhe, jota olemme lukuisia kertoja korjanneet. Ymmärrät ilmeisesti jo, että me puhumme keskimääräisestä valintaedusta. Lukemattomien sukupolvien ja yksilöiden koko ajan kamppaillessa elintilasta ja ravinnosta nuo pienet edut keskimäärin kasautuvat.

""Myöskin, jos ajatellaan evo-opin mukaista uusien lajien syntyä. Nythän evo-oppi vetää yhtäläisyysmerkit hyödyllisten ominaisuuksien ja uuteen lajiin johtavien ominaisuuksien välille.""

Tässäkin sinun evo-oppisi poikkeaa evoluutioteoriasta, evoluutioteoria ei väitä, että uudet ominaisuudet johtaisivat lajiutumiseen, vaan lisääntymisisolaatio. Voit tutkia vaikkapa Wikipediasta, mitä sillä tarkoitetaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolaatiomekanismi

""Miksi näin olisi? Mikä luonnonlaki määräisi niin, että hyödylliset ominaisuudet kasaantuessaan vuosimiljoonien ajan johtaisivatkin lopulta uuteen lajiin.""

Kuten sanottu, ei mikään, vaan kysymyksessä on oma väärinkäsityksesi. Lisääntymisisolaatio sen sijaan johtaa uusien lajien syntyyn.

""Tarkoitan sitä, että kun matelijasta tulisi aina vain parempi matelija niin lopulta siitä tuleekin tämän prosessin seurauksena nisäkäs.""

Ei parempi, vaan erilainen, joka ei enää pysty lisääntymään muiden matelijoiden kanssa.

""Tuollainen kehityskulku vaatisi aivan omat perustelunsa mutta niitähän ei evo-oppi tarjoa. On pitänyt vain ottaa jotakin, mitä on satuttu kiireessä keksimään.""

Paitsi, että meillä on niin täydellinen ajan myötä etenevä fossiilisarja tuosta muutoksesta, ettemme pysty sanomaan noista fossiileista, että ovatko ne nisäkäsmäisiä matelijoita vai matelijamaisia nisäkkäitä.

Lue lisää

""periaatteetoteoria saisi todisteita, jotta evoluuti.""

po.

""periaatteet, jotta evoluutioteoria saisi todisteita.

Outsider____! kirjoitti:

Kirjoitin: ***seurataan kerrallaan ikään kuin vain yhtä ominaisuutta***

Jos et ymmärrä tuota lausetta niin ei voi mitään. Sorry jos on sinulle liian vaikea.

Te evot annatte kyllä tuollaisen käsityksen kirjoituksissanne. En ole sanonut, että uskoisitte niin. Mutta tuon kuvan annatte ilmeisesti hämäämistarkoituksessa. Toivoen, että kukaan ei huomaisi jekkua.

***En väittänyt, että noiden laumaeläinten älykkyysosamäärää olisi tutkittu,***

Etkös kirjoittanut jotain, että viisaimmat emot...jne... Mistä tiedetään tutkimatta, että ne ovat viisaimpia emoja? Voivathan olla vaikka tyhmimpiäkin mutta, kuten olen sanonut, jonkun on pakko olla keskelläkin ja reunoilla on enemmän syötävää. Jos ihminen luokittelee sen käytöksen viisaaksi ja päättää sen perusteella, että nuo emot ovat viisaimpia niin silloin on kyseessä vain ihmisen arvio. Ei todellinen tieto.

***Ennen tuota tutkimusta ei tiedetty, että norsut voivat muistaa kaukaisen juomapaikan sijainnin jopa 30:n vuoden jälkeen.***

On tainneet tutkijat puhua läpiä päähänsä. Luulenpa, että mitään norsulaumaa tai yksittäistä norsua ei ole seurattu 30 v ajan niin aukottomasti, että tiedettäisiin täydellisellä varmuudella ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla viimeksi kuin 30 v sitten. On tainnut lipsahtaa tutkijan mielikuvitus ylikierroksille.

Millä tutkimuksella voidaan selvittää, ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla kerran vaikka 12 v sitten. Ei millään, niin aukotonta seurantaa ei Afrikan norsuilla ole ollut 30 v ajan. Tänä päivänä voi jo ollakin.

Lisäksi, juomapaikan hyvä muistaminen ei tee mitenkään tyhjäksi väitettäni ominaisuuksien keskiarvosta ratkaisijana. Vai tekeekö?

***Mutta löytäisivätkö ne reitin juomapaikalle 30:n vuoden jälkeen, jos ne eläisivät niin kauan?***

Mistä tiedät vaikka löytäisivätkin. Onko joku senkin "tutkinut"?

***Toki, etkä sinä nyt ilmeisesti ketään niin tyhmäksi voi luullakaan, että joku noin ehdottamallasi tavalla ajattelisi.***

Kyllä sellainenkin mahdollisuus kieltämättä jo ennätti käymään mielessä.

Lue lisää

""Jos et ymmärrä tuota lausetta niin ei voi mitään. Sorry jos on sinulle liian vaikea.""

Toki ymmärrän ja ymmärrän myös että kritisoit sitä.

""Te evot annatte kyllä tuollaisen käsityksen kirjoituksissanne. En ole sanonut, että uskoisitte niin. Mutta tuon kuvan annatte ilmeisesti hämäämistarkoituksessa. Toivoen, että kukaan ei huomaisi jekkua.""

Tuopa on juuri sitä, mitä me emme ole kertoneet, joten jos väität tuollaista, niin anna esimerkki.

""Etkös kirjoittanut jotain, että viisaimmat emot...jne... Mistä tiedetään tutkimatta, että ne ovat viisaimpia emoja? Voivathan olla vaikka tyhmimpiäkin mutta, kuten olen sanonut, jonkun on pakko olla keskelläkin ja reunoilla on enemmän syötävää. Jos ihminen luokittelee sen käytöksen viisaaksi ja päättää sen perusteella, että nuo emot ovat viisaimpia niin silloin on kyseessä vain ihmisen arvio. Ei todellinen tieto.""

No, kysymyksessä on käytös, josta on hyötyä ja ihminen tietysti päättelee, että on viisasta käyttäytyä tavalla, josta on hyötyä. Varmastikaan älykkyysosamääriä ei ole tutkittu eri tavoilla käyttäytyvillä emoilla.

""On tainneet tutkijat puhua läpiä päähänsä. Luulenpa, että mitään norsulaumaa tai yksittäistä norsua ei ole seurattu 30 v ajan niin aukottomasti, että tiedettäisiin täydellisellä varmuudella ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla viimeksi kuin 30 v sitten. On tainnut lipsahtaa tutkijan mielikuvitus ylikierroksille.""

Kysymyksessä olivat norsulaumat, joita johtaneet naaraat olivat niin vanhoja, että ne muistivat edellisen kuivuuskauden ja johtivat laumansa pois kuivilta alueilta ravinnon ja veden pariin, kun taas ne laumat, joita johtava naaras ei ollut kokenut tuota edellistä kuivuuskautta jäivät paikoilleen ja kärsivät huomattavasti suurempia menetyksiä poiksissa.

""Millä tutkimuksella voidaan selvittää, ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla kerran vaikka 12 v sitten. Ei millään, niin aukotonta seurantaa ei Afrikan norsuilla ole ollut 30 v ajan. Tänä päivänä voi jo ollakin.""

Ei varmaankaan, mutta jos nuo hieman nuoremmat naaraat olisivat tienneet kuinka käyttäytyä kuivuuskaudella, niin toki ne olisivat suojelleet poikasiaan ja etsineet paikan, jossa tuo kuivuus ei haittaisi.

""Lisäksi, juomapaikan hyvä muistaminen ei tee mitenkään tyhjäksi väitettäni ominaisuuksien keskiarvosta ratkaisijana. Vai tekeekö?""

Ei suinkaan, sehän on oiva esimerkki henkisten kykyjen merkityksestä valintaetuna, mutta sekin on toki vain yksi ominaisuus.

""Mistä tiedät vaikka löytäisivätkin. Onko joku senkin "tutkinut"?""

Vaikea tuota lienee tutkia, kun ne eivät elä niin kauan.

""Kyllä sellainenkin mahdollisuus kieltämättä jo ennätti käymään mielessä.""

Itse asiassa tuotahan sinä väität, että me olisimme opettaneet, että vain yksi ominaisuus ratkasisi. No, sellaista emme ole kertoneet.

Turkana kirjoitti:

""Jos et ymmärrä tuota lausetta niin ei voi mitään. Sorry jos on sinulle liian vaikea.""

Toki ymmärrän ja ymmärrän myös että kritisoit sitä.

""Te evot annatte kyllä tuollaisen käsityksen kirjoituksissanne. En ole sanonut, että uskoisitte niin. Mutta tuon kuvan annatte ilmeisesti hämäämistarkoituksessa. Toivoen, että kukaan ei huomaisi jekkua.""

Tuopa on juuri sitä, mitä me emme ole kertoneet, joten jos väität tuollaista, niin anna esimerkki.

""Etkös kirjoittanut jotain, että viisaimmat emot...jne... Mistä tiedetään tutkimatta, että ne ovat viisaimpia emoja? Voivathan olla vaikka tyhmimpiäkin mutta, kuten olen sanonut, jonkun on pakko olla keskelläkin ja reunoilla on enemmän syötävää. Jos ihminen luokittelee sen käytöksen viisaaksi ja päättää sen perusteella, että nuo emot ovat viisaimpia niin silloin on kyseessä vain ihmisen arvio. Ei todellinen tieto.""

No, kysymyksessä on käytös, josta on hyötyä ja ihminen tietysti päättelee, että on viisasta käyttäytyä tavalla, josta on hyötyä. Varmastikaan älykkyysosamääriä ei ole tutkittu eri tavoilla käyttäytyvillä emoilla.

""On tainneet tutkijat puhua läpiä päähänsä. Luulenpa, että mitään norsulaumaa tai yksittäistä norsua ei ole seurattu 30 v ajan niin aukottomasti, että tiedettäisiin täydellisellä varmuudella ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla viimeksi kuin 30 v sitten. On tainnut lipsahtaa tutkijan mielikuvitus ylikierroksille.""

Kysymyksessä olivat norsulaumat, joita johtaneet naaraat olivat niin vanhoja, että ne muistivat edellisen kuivuuskauden ja johtivat laumansa pois kuivilta alueilta ravinnon ja veden pariin, kun taas ne laumat, joita johtava naaras ei ollut kokenut tuota edellistä kuivuuskautta jäivät paikoilleen ja kärsivät huomattavasti suurempia menetyksiä poiksissa.

""Millä tutkimuksella voidaan selvittää, ettei ko. norsu ole käynyt tietyllä juomapaikalla kerran vaikka 12 v sitten. Ei millään, niin aukotonta seurantaa ei Afrikan norsuilla ole ollut 30 v ajan. Tänä päivänä voi jo ollakin.""

Ei varmaankaan, mutta jos nuo hieman nuoremmat naaraat olisivat tienneet kuinka käyttäytyä kuivuuskaudella, niin toki ne olisivat suojelleet poikasiaan ja etsineet paikan, jossa tuo kuivuus ei haittaisi.

""Lisäksi, juomapaikan hyvä muistaminen ei tee mitenkään tyhjäksi väitettäni ominaisuuksien keskiarvosta ratkaisijana. Vai tekeekö?""

Ei suinkaan, sehän on oiva esimerkki henkisten kykyjen merkityksestä valintaetuna, mutta sekin on toki vain yksi ominaisuus.

""Mistä tiedät vaikka löytäisivätkin. Onko joku senkin "tutkinut"?""

Vaikea tuota lienee tutkia, kun ne eivät elä niin kauan.

""Kyllä sellainenkin mahdollisuus kieltämättä jo ennätti käymään mielessä.""

Itse asiassa tuotahan sinä väität, että me olisimme opettaneet, että vain yksi ominaisuus ratkasisi. No, sellaista emme ole kertoneet.

Lue lisää

Turkana kirjoitti:

""Valitettavasti teidän evojen tulkinta valeesta on se, että kun osoittaa evo-opin olevan metsässä niin se on oikea emävale. Siinä suhteessa ei väitteesi harmita. Osoittaa se vain, että olen ainakin jossain määrin onnistunut.""

En puhu käsityksistäsi siitä, mitä oma evo-oppisi sisältää ja miten se vääristää evoluutioteoriaa, vaan esim. väärennöstäsi Dawkinsin sanomista. Kun hän kertoo, että meidän pitää käyttää neuvokkuuttamme ja kekseliäisyyttämme löytääksemme todellisuudessa olleet välimuodot, sinä vääristät tämän niin, että hän muka olisi kehoittanut keksimäään mielikuvitusvälimuotoja ja käyttämään niitä evoluutioteorian todisteina ja lopulta muutit tuon Dawkinsin lausunnon niin, että hän tuossa kehottaisi hylkäämään tieteelliset periaatteetoteoria saisi todisteita, jotta evoluuti. Samantyylisen valheen teit Valtaojan lausunnosta, ettemme voi tutkia sellaista, mihin meillä ei ole tutkimusmenetelmiä. Väitit, että hän olisi sanonut, ettei sellaista ole olemassa, mitä emme voi tutkia. Samanlaisia vääristelyjä olet tehnyt usein minun ja muiden tällä palstalla kirjoittavien lausunnoista.

""Tuollaista yksi kerrallaan - oppia en ole väittänytkään vaan, että evo-oppi, ainakin tällä palstalla, tarkastelee asioita ikäänkuin yksi ominaisuus kerrallaan ratkaisisi eloonjäämisen. Jos te evo-oppineet opetatte tällä palstalla erilaista oppia kuin keskenänne niin sehän ei ole minun vikani.""

Tietääkseni tällä palstallakaan kukaan ei tuollaista opettanut. Näytäpä esimerkki.

""Minä sen sijaan väitin, että luonnossa pärjäämiseen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo. Jos olet kanssani eri mieltä niin esitä perustelusi. Mutta taaskin tökkii tuo sinun huono luetun ymmärtäminen.""

Luonnossa pärjääminen perustuu toki kaikkiin ominaisuuksiin ja niiden keskinäiseen yhdistelmään. Ja kun joku ominaisuus muuttuu hyödylliseksi, tuo yleensä nostaa tuota keskiarvoa.

""Saamiani opetuksia, salli minun nauraa. LOL LOL LOL HONK HONK !!!""

Täällä ovat monet minä mukaanlukien oikoneet sinun evo-oppisi virheitä ja ainakin joissakin suhteissa näytät myös ottaneen opiksesi.

""Missä kohtaa olen väittänyt, että eläimen älyllä EI olisi merkitystä selviytymiseen. Osoita se kohta teksteissäni, olepas niin hyvä. Mutta muistutan taas siitä ominaisuuksien keskiarvosta. Äly on sekin vain yksi ominaisuus, merkittävä tosin, mutta ei yksin ratkaiseva.""

Kirjoitit:

"En ole huomannut missään kirjallisuudessa tai luonto-ohjelmassa että gnu- ja muissa laumoissa viisaat emot järjestäisivät jälkeläisilleen vihreämpää ruohoa kúin tyhmät emot tms."

Muistutin sinua tuosta tutkimuksesta, jossa oli todettu tuo älyn merkitys selviytymisen kannalta.

""Tuo evoteorian pohjana oleva automaattinen kasautumisoppi ei ole oikein. Jos eloonjäämisen ratkaisee ominaisuuksien keskiarvo (niiden 50 sattuman jälkeen) niin silloin emme voi sanoa yksittäisestä ominaisuudesta yhtään mitään. Se voi kasautua tai olla kasautumatta, ihan miten sattuu. Mutta yhden ominaisuuden kasautuminen ei ole mikään automaattinen tapahtuma, joka tapahtuu väistämättä.""

Näinhän ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi automaattista, vaan tämä oli sinun oman evo-oppisi virhe, jota olemme lukuisia kertoja korjanneet. Ymmärrät ilmeisesti jo, että me puhumme keskimääräisestä valintaedusta. Lukemattomien sukupolvien ja yksilöiden koko ajan kamppaillessa elintilasta ja ravinnosta nuo pienet edut keskimäärin kasautuvat.

""Myöskin, jos ajatellaan evo-opin mukaista uusien lajien syntyä. Nythän evo-oppi vetää yhtäläisyysmerkit hyödyllisten ominaisuuksien ja uuteen lajiin johtavien ominaisuuksien välille.""

Tässäkin sinun evo-oppisi poikkeaa evoluutioteoriasta, evoluutioteoria ei väitä, että uudet ominaisuudet johtaisivat lajiutumiseen, vaan lisääntymisisolaatio. Voit tutkia vaikkapa Wikipediasta, mitä sillä tarkoitetaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolaatiomekanismi

""Miksi näin olisi? Mikä luonnonlaki määräisi niin, että hyödylliset ominaisuudet kasaantuessaan vuosimiljoonien ajan johtaisivatkin lopulta uuteen lajiin.""

Kuten sanottu, ei mikään, vaan kysymyksessä on oma väärinkäsityksesi. Lisääntymisisolaatio sen sijaan johtaa uusien lajien syntyyn.

""Tarkoitan sitä, että kun matelijasta tulisi aina vain parempi matelija niin lopulta siitä tuleekin tämän prosessin seurauksena nisäkäs.""

Ei parempi, vaan erilainen, joka ei enää pysty lisääntymään muiden matelijoiden kanssa.

""Tuollainen kehityskulku vaatisi aivan omat perustelunsa mutta niitähän ei evo-oppi tarjoa. On pitänyt vain ottaa jotakin, mitä on satuttu kiireessä keksimään.""

Paitsi, että meillä on niin täydellinen ajan myötä etenevä fossiilisarja tuosta muutoksesta, ettemme pysty sanomaan noista fossiileista, että ovatko ne nisäkäsmäisiä matelijoita vai matelijamaisia nisäkkäitä.

Lue lisää

Olisikon pari viikkoa aikaa kun varmaankin Teemalla tuli jonain iltana hieno animaatio miltä tulevaisuuden eliöstö näyttää. Taisi olla Raanskan kielinen ohjelma.
Notta kllä sitä luovaa mielikuvitusta ilman toddisteen pätkääkään käytetään ja ihan totena esitetäöään.
Luin minäkin ne D:n jutut ja ihan siideri oli oikeessa.

Siinä Teeman ohjelmassa oli ihan kiva kohta teille eavoille. Tekstityksessä sanottiin jotta dinosauruksista tuli nisäkkäät ja nisäkkäistä linnut.
Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.

Turkana kirjoitti:

""periaatteetoteoria saisi todisteita, jotta evoluuti.""

po.

""periaatteet, jotta evoluutioteoria saisi todisteita.

ei koneet itekseen tee tuon näkösiä teppuja. Pääsi on niin täysi evon uskoo jotta kirjottamisen taito on jo unohtunut. Kiäh...kiäh...:)

heenollen kirjoitti:

Olisikon pari viikkoa aikaa kun varmaankin Teemalla tuli jonain iltana hieno animaatio miltä tulevaisuuden eliöstö näyttää. Taisi olla Raanskan kielinen ohjelma.
Notta kllä sitä luovaa mielikuvitusta ilman toddisteen pätkääkään käytetään ja ihan totena esitetäöään.
Luin minäkin ne D:n jutut ja ihan siideri oli oikeessa.

Siinä Teeman ohjelmassa oli ihan kiva kohta teille eavoille. Tekstityksessä sanottiin jotta dinosauruksista tuli nisäkkäät ja nisäkkäistä linnut.
Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.

Lue lisää

""Notta kllä sitä luovaa mielikuvitusta ilman toddisteen pätkääkään käytetään ja ihan totena esitetäöään.
Luin minäkin ne D:n jutut ja ihan siideri oli oikeessa.""

Ilmeisesti et ymmärtänyt mistä tuossa keskustelussa oli kysymys, jos luulit, että siinä pujutaan tulevaisuuden eliöstöstä. Ja jos väität, että Dawkins käski keksimään mielikuvitusvälimuotoja ja käyttämään niitä evoluutioteorian todisteina, niin sinäkin valehtelet. Dawkinshan sanoi, että täytyy käyttää nokkeluutta ja kekseliäisyyttä, jotta nuo todellisuudessa olleet välimuodot löytyisivät. Etkö muka ymmärrä selvää suomenkieltä vai haluatko upota samaan valheeseen kuin Outsider___!?

""Siinä Teeman ohjelmassa oli ihan kiva kohta teille eavoille. Tekstityksessä sanottiin jotta dinosauruksista tuli nisäkkäät ja nisäkkäistä linnut.""

Jos siinä sanottiin niin, niin silloin suomennos oli virheellinen. kukaan asiantuntuija ei väitä, että nisäkkäät olisivat peräisin dinosauruksista.

""Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.""

Juu, niin tulivat.

konetta ei kirjoitti:

ei koneet itekseen tee tuon näkösiä teppuja. Pääsi on niin täysi evon uskoo jotta kirjottamisen taito on jo unohtunut. Kiäh...kiäh...:)

hiiressäni on patterit vähissä, joten se heittää välillä kursorin minne sattuu. Johtopäätöksesi oli siis väärä, mutta hei, sinähän olet tottunut siihen, että johtopäätöksesi ovat vääriä. Otan osaa.

mittää en mittää kirjoitti:

""KUmmeksuttaa vaan miksi ne nuoremmat eivät kävelleet sen muistihirmun perfässä juomapaikalle.""

Kysymys oli eri laumoista.

""Mitenkä se muistihirmu-norsu on aikanaan oppinut juomapaikan tietään jos ei jonkun vanhan mummunorsun perässä kävellen. Liekö kyse sittenkään muistista, monet eläimethän haistavat veden.""

Toki se ilmeisesti on ollut mukana, kun lauma edellisen kerran on kärsinyt kuivuudesta, sehän oli sen ikäinen, että se oli elänyt tuon edellisen kuivuuden, kun taas nämä nuoremmat naaraat eivät sitä olleet kokeneet.

""Kun ei ole tutkittu niin miksi kyseenalaistat että ne voisivat muistaa. Muistaapas kilpikonnakin munintasaarensa 200 vuotta. Tai ainakin melkein. Ja on tosi pienet aivot nrorsuun verraten.""

Jos asiaa ei ole tutkittu, niin mistä se voidaan tietää, että ne muistaisivat tai eivät muistaisi? Sitähän minä tässä kysyin.

Turkana kirjoitti:

hiiressäni on patterit vähissä, joten se heittää välillä kursorin minne sattuu. Johtopäätöksesi oli siis väärä, mutta hei, sinähän olet tottunut siihen, että johtopäätöksesi ovat vääriä. Otan osaa.

Lue lisää

kirjottaan puuta heinää.

Turkana kirjoitti:

""KUmmeksuttaa vaan miksi ne nuoremmat eivät kävelleet sen muistihirmun perfässä juomapaikalle.""

Kysymys oli eri laumoista.

""Mitenkä se muistihirmu-norsu on aikanaan oppinut juomapaikan tietään jos ei jonkun vanhan mummunorsun perässä kävellen. Liekö kyse sittenkään muistista, monet eläimethän haistavat veden.""

Toki se ilmeisesti on ollut mukana, kun lauma edellisen kerran on kärsinyt kuivuudesta, sehän oli sen ikäinen, että se oli elänyt tuon edellisen kuivuuden, kun taas nämä nuoremmat naaraat eivät sitä olleet kokeneet.

""Kun ei ole tutkittu niin miksi kyseenalaistat että ne voisivat muistaa. Muistaapas kilpikonnakin munintasaarensa 200 vuotta. Tai ainakin melkein. Ja on tosi pienet aivot nrorsuun verraten.""

Jos asiaa ei ole tutkittu, niin mistä se voidaan tietää, että ne muistaisivat tai eivät muistaisi? Sitähän minä tässä kysyin.

Lue lisää

....Kysymys oli eri laumoista.....

Höh, miten ne toiset sitten olisivat edes voineet tietää siitä salaisesta juomapaikasta jos eivät ole siellä koskaan käyneetkään. Älä ny skitsoo, hyvä ihminen.

.... Muistaapas kilpikonnakin munintasaarensa 200 vuotta. Tai ainakin melkein. Ja on tosi pienet aivot nrorsuun verraten.""

Jos asiaa ei ole tutkittu, niin mistä se voidaan tietää, että ne muistaisivat tai eivät muistaisi? Sitähän minä tässä kysyin. .....

Höh jo toisen kerran. Kun kilppari joka vuosi osaa tulla samalle saarelle niin eikö siinä ole tutkimusta ihan tarpeeksi. Mitä vielä pitäisi tutkia?

Turkana kirjoitti:

tarjoaa niin ruhtinaallisen korvauksen näistä kirjoituksistani, että olen jo kyennyt luopumaan päivätöistäni, joten älä ole huolissasi.

joka maksas. Mää haluun kans salaliiton ja vähän nappulaa sieltä kans.

Turkana kirjoitti:

""Notta kllä sitä luovaa mielikuvitusta ilman toddisteen pätkääkään käytetään ja ihan totena esitetäöään.
Luin minäkin ne D:n jutut ja ihan siideri oli oikeessa.""

Ilmeisesti et ymmärtänyt mistä tuossa keskustelussa oli kysymys, jos luulit, että siinä pujutaan tulevaisuuden eliöstöstä. Ja jos väität, että Dawkins käski keksimään mielikuvitusvälimuotoja ja käyttämään niitä evoluutioteorian todisteina, niin sinäkin valehtelet. Dawkinshan sanoi, että täytyy käyttää nokkeluutta ja kekseliäisyyttä, jotta nuo todellisuudessa olleet välimuodot löytyisivät. Etkö muka ymmärrä selvää suomenkieltä vai haluatko upota samaan valheeseen kuin Outsider___!?

""Siinä Teeman ohjelmassa oli ihan kiva kohta teille eavoille. Tekstityksessä sanottiin jotta dinosauruksista tuli nisäkkäät ja nisäkkäistä linnut.""

Jos siinä sanottiin niin, niin silloin suomennos oli virheellinen. kukaan asiantuntuija ei väitä, että nisäkkäät olisivat peräisin dinosauruksista.

""Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.""

Juu, niin tulivat.

Lue lisää

""Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.""

Juu, niin tulivat.

P.o. Juu, niin tulivat dinosauruksista.

Olet taatusti ymmärtänyt ohjelman väärin, koska missään ei ole tuollaista opetettu.

juttu, juuuh kirjoitti:

....Kysymys oli eri laumoista.....

Höh, miten ne toiset sitten olisivat edes voineet tietää siitä salaisesta juomapaikasta jos eivät ole siellä koskaan käyneetkään. Älä ny skitsoo, hyvä ihminen.

.... Muistaapas kilpikonnakin munintasaarensa 200 vuotta. Tai ainakin melkein. Ja on tosi pienet aivot nrorsuun verraten.""

Jos asiaa ei ole tutkittu, niin mistä se voidaan tietää, että ne muistaisivat tai eivät muistaisi? Sitähän minä tässä kysyin. .....

Höh jo toisen kerran. Kun kilppari joka vuosi osaa tulla samalle saarelle niin eikö siinä ole tutkimusta ihan tarpeeksi. Mitä vielä pitäisi tutkia?

Lue lisää

""Höh, miten ne toiset sitten olisivat edes voineet tietää siitä salaisesta juomapaikasta jos eivät ole siellä koskaan käyneetkään. Älä ny skitsoo, hyvä ihminen.""

Ei mitenkään ja joko sinullakin vihdoin välähti, mistä tässä oli kysymys? Kysymys oli siitä, että tutkijat pystyivät varmistamaan, että norsun muisti on niin hyvä, että se tietää 30:n vuoden jälkeen kuinka käyttäytyä kuivuuskautena.

""Höh jo toisen kerran. Kun kilppari joka vuosi osaa tulla samalle saarelle niin eikö siinä ole tutkimusta ihan tarpeeksi. Mitä vielä pitäisi tutkia?""

Jos se palaa kerran vuodessa, sillä ei välttämättä ole kuin reilun vuoden kestoinen muisti. Tämä tutkimus osoitti, että norsuilla se on 30 vuotta.

ei ole salaliittoo kirjoitti:

joka maksas. Mää haluun kans salaliiton ja vähän nappulaa sieltä kans.

pitää hylätä humpuuki ja alkaa opiskelemaan todellisuutta. Toinen vaihtoehto tietysti on, että alat itse kirjoitella humpuukikirjoja evoluutiosta, kuten Puolimatka ja Reinikainen ja viet rahat tietämättömiltä kreationisteilta.

Turkana kirjoitti:

pitää hylätä humpuuki ja alkaa opiskelemaan todellisuutta. Toinen vaihtoehto tietysti on, että alat itse kirjoitella humpuukikirjoja evoluutiosta, kuten Puolimatka ja Reinikainen ja viet rahat tietämättömiltä kreationisteilta.

Lue lisää

***kirjoitella humpuukikirjoja evoluutiosta, kuten Puolimatka ja Reinikainen***

Jos jo sinun tietämyksesi riittäisi osoittamaan noiden herrojen kirjat humpuukiksi niin miksi et itse kirjoita kirjoja, joissa kumoat heidän väitteensä. Ja samalla kirjoissa olevien kirjallisuusviitteitten väitteet.

Tulisit kerralla kuuluisaksi siitä koituvine huomattavine etuineen. Mutta josko rahkeesi eivät sittenkään riitä ja tuo heittosi on vain sitä samaa evomössöä. Kun ei tiedot riitä niin sitten vain heitellään kaikkia sammakoita mitä sattuu suuhun nousemaan.

Turkana kirjoitti:

""Höh, miten ne toiset sitten olisivat edes voineet tietää siitä salaisesta juomapaikasta jos eivät ole siellä koskaan käyneetkään. Älä ny skitsoo, hyvä ihminen.""

Ei mitenkään ja joko sinullakin vihdoin välähti, mistä tässä oli kysymys? Kysymys oli siitä, että tutkijat pystyivät varmistamaan, että norsun muisti on niin hyvä, että se tietää 30:n vuoden jälkeen kuinka käyttäytyä kuivuuskautena.

""Höh jo toisen kerran. Kun kilppari joka vuosi osaa tulla samalle saarelle niin eikö siinä ole tutkimusta ihan tarpeeksi. Mitä vielä pitäisi tutkia?""

Jos se palaa kerran vuodessa, sillä ei välttämättä ole kuin reilun vuoden kestoinen muisti. Tämä tutkimus osoitti, että norsuilla se on 30 vuotta.

Lue lisää

monennenko kerran, että miten tuo jupina norsun 30 v pitkästä muistista kumoaa sen mitä olen avauksessa esittänyt.

Vai missä tarkoituksessa sinä tuota norsujuttua hoet? Miten sinulla on tarkoituksena sen avulla kumota Luominen?

Outsider____! kirjoitti:

monennenko kerran, että miten tuo jupina norsun 30 v pitkästä muistista kumoaa sen mitä olen avauksessa esittänyt.

Vai missä tarkoituksessa sinä tuota norsujuttua hoet? Miten sinulla on tarkoituksena sen avulla kumota Luominen?

Lue lisää

huomaa tuota, niin kerron, että nämä viestini olivat vastauksia tuolle kysyjälle. Seuraa viestiketjua, niin näet, että minulta kysyttiin tuota asiaa ja sitten kysyttiin vielä tarkennuksia ja minä vastasin kun kerran kysyttiin.

Turkana kirjoitti:

""Suomen evoilijat olette siis väärässä kaikessa. Viiisaammat opettaa miten linnut tulikin nisäkkäistä.""

Juu, niin tulivat.

P.o. Juu, niin tulivat dinosauruksista.

Olet taatusti ymmärtänyt ohjelman väärin, koska missään ei ole tuollaista opetettu.

Lue lisää

välillä nukkumaaan. Alkaa jo näkyä unen puute kirjailuissasi. Tai ota ihan parin päviän palstaloma ettet mene ylikierroksille.

ominaisuuksien tullessa tulee huonot eivät karsiudu, eikä genomissa olevia virheitä juuri korjailla. Ylensä jos halutaan kasvattaa jotain ominaisuutta(kuten sillä notkealla koiralla joka taipuu moneen suuntaan mutta joka on sen johdosta alttiimpi eräälle sairaudelle) niin pitkälle jalostettaessa tuo johtaa yleensä sopeutumiskyvyn vähenemiseen ja muuhun heikkouteen koska evoluutio ei millään lailla kykene lisäämään kestävyyttä. Muutenhan meillä olisi jo jossain täydellisiä yksilöitä.

koska hyvien kirjoitti:

ominaisuuksien tullessa tulee huonot eivät karsiudu, eikä genomissa olevia virheitä juuri korjailla. Ylensä jos halutaan kasvattaa jotain ominaisuutta(kuten sillä notkealla koiralla joka taipuu moneen suuntaan mutta joka on sen johdosta alttiimpi eräälle sairaudelle) niin pitkälle jalostettaessa tuo johtaa yleensä sopeutumiskyvyn vähenemiseen ja muuhun heikkouteen koska evoluutio ei millään lailla kykene lisäämään kestävyyttä. Muutenhan meillä olisi jo jossain täydellisiä yksilöitä.

Lue lisää

"koska hyvien ominaisuuksien tullessa tulee huonot eivät karsiudu,"

Tietenkin ne karsiutuvat. Myös hyvän ominaisuuden kantaja voi karsiutua, jos sillä on myös jokin riittävän huono ominaisuus. Ja sattuma voi tappaa hyvän ominaisuuden kantajan vaikka sillä ei edes olisi huonoja ominaisuuksia. Ei hyvä ominaisuus ole mikään suojelusenkeli. Se vain parantaa vähän mahdollisuuksia selvitä ja lisääntyä.


"eikä genomissa olevia virheitä juuri korjailla."

Mitähän ihmettä tällä edes tarkoitat?


"pitkälle jalostettaessa tuo johtaa yleensä sopeutumiskyvyn vähenemiseen ja muuhun heikkouteen"

Jalostaminen ei olekaan luonnonvalintaa. Jalostuksessa ihminen yksisilmäisesti hakee jotain ominaisuutta ja jättää huomiotta muut suojellen eläintä luonnollisilta karsintatekijöiltä. Luonnonvalinnassa jokainen huono ominaisuus vaikuttaa selviämiseen ja lisääntymismenestykseen. Siksi jalostaminen on nopeaa, mutta evoluutio hyvin harvoin.


"evoluutio ei millään lailla kykene lisäämään kestävyyttä."

Tuopa oli paksu väite. Koetapa ensi kerralla perustella heittojasi edes jollain tosielämään perustuvalla seikalla.

ei mene läpi kirjoitti:

"koska hyvien ominaisuuksien tullessa tulee huonot eivät karsiudu,"

Tietenkin ne karsiutuvat. Myös hyvän ominaisuuden kantaja voi karsiutua, jos sillä on myös jokin riittävän huono ominaisuus. Ja sattuma voi tappaa hyvän ominaisuuden kantajan vaikka sillä ei edes olisi huonoja ominaisuuksia. Ei hyvä ominaisuus ole mikään suojelusenkeli. Se vain parantaa vähän mahdollisuuksia selvitä ja lisääntyä.


"eikä genomissa olevia virheitä juuri korjailla."

Mitähän ihmettä tällä edes tarkoitat?


"pitkälle jalostettaessa tuo johtaa yleensä sopeutumiskyvyn vähenemiseen ja muuhun heikkouteen"

Jalostaminen ei olekaan luonnonvalintaa. Jalostuksessa ihminen yksisilmäisesti hakee jotain ominaisuutta ja jättää huomiotta muut suojellen eläintä luonnollisilta karsintatekijöiltä. Luonnonvalinnassa jokainen huono ominaisuus vaikuttaa selviämiseen ja lisääntymismenestykseen. Siksi jalostaminen on nopeaa, mutta evoluutio hyvin harvoin.


"evoluutio ei millään lailla kykene lisäämään kestävyyttä."

Tuopa oli paksu väite. Koetapa ensi kerralla perustella heittojasi edes jollain tosielämään perustuvalla seikalla.

Lue lisää

>>"pitkälle jalostettaessa tuo johtaa yleensä sopeutumiskyvyn vähenemiseen ja muuhun heikkouteen"

Jalostaminen ei olekaan luonnonvalintaa. Jalostuksessa ihminen yksisilmäisesti hakee jotain ominaisuutta ja jättää huomiotta muut suojellen eläintä luonnollisilta karsintatekijöiltä. Luonnonvalinnassa jokainen huono ominaisuus vaikuttaa selviämiseen ja lisääntymismenestykseen. Siksi jalostaminen on nopeaa, mutta evoluutio hyvin harvoin. >>

Punctuated Equilibria?

Sen lisäksi, luonnonvalintaa tai jalostusta, kyse on nimenomaan geenipoolin karsimisesta, aivan kuten kreationistiystävämme totesi. Mutaatiot ovat sitten se kolikon toinen puoli.

Katsos, kun jotkut tässä maassa käyvät jopa töissäkin mikä taitaa sinunlaisellesi kaljanlitkijälle olla täysin outo kokemus. Töissä voi joskus olla lisäksi kiirettäkin ja kun pitäisi ehtiä kerätä talveksi marjat ja sienet sekä tehdä syksyn töitä puutarhassa.

Mutta nuo kaikki tuollaiset ovat, ikävä kyllä, kaikkitietäville kaljaterassien maailmanparantalle peräti outoa ja täysin tunnistamatonta maailmaa.

***tuntuuko housuissasi jatkuvasti oleva kakka pehmeältä ja lämpimältä?***

En tiedä mutta kerro sinä koska sinä palstan keskustelijajoukosta varmaan sen parhaiten tiedät.

Outsider____! kirjoitti:

Katsos, kun jotkut tässä maassa käyvät jopa töissäkin mikä taitaa sinunlaisellesi kaljanlitkijälle olla täysin outo kokemus. Töissä voi joskus olla lisäksi kiirettäkin ja kun pitäisi ehtiä kerätä talveksi marjat ja sienet sekä tehdä syksyn töitä puutarhassa.

Mutta nuo kaikki tuollaiset ovat, ikävä kyllä, kaikkitietäville kaljaterassien maailmanparantalle peräti outoa ja täysin tunnistamatonta maailmaa.

***tuntuuko housuissasi jatkuvasti oleva kakka pehmeältä ja lämpimältä?***

En tiedä mutta kerro sinä koska sinä palstan keskustelijajoukosta varmaan sen parhaiten tiedät.

Lue lisää

Kuten kaikissa muissakin sinun viesteissä, tuossa edellisessäkin meni jokainen kohta pieleen. Onnea taas uudesta epäonnistumisesta.

Tämä keskustelu näyttää mainiosti, miten hankalaa evoluutiota on käsitellä Siitä on helppo esittää millaisia väitteitä tahansa, ja perustietoja vakavaan keskusteluun ei joko ole tai niitä ei haluta hyväksyä. Inttämiseksi menee.

Maapallon ikä ja vedenpaisumuksen todellisuus ovat tässä mielessä paljon helpompia käsitellä konkreettisuutensa takia. Siitäkö syystä niistä ei juuri käydä keskustelua?

Jos on tarve todistaa Raamattu tieteellisen tiedon tarkaksi lähteeksi, ei auta vaikka evoluutioväittely päättyisi ratkaisemattomaaan, jos nuo toiset asiat jäävät auki. Hus vain todistamaan niistäkin.