oliko liian vähän leluja lapsena hiekkalaatikolla? vai mistä moinen?
Mitä järkeä on moottoripyöräilyssä?
monesti ihmetellyt tätä juttua
292654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mitä järkee on edes kysyä tommosta?
Oliko liian vähän leluja hiekkalaatikolla?
Vai ahdistaako?
Motoristi joka nauttii moottoripyöräilystä, ja on ostanut pyörän, ja on täysi-ikäinen eikä myöskään ole holhouksen alla, ei ole kenellekään velvollinen selittelemään ostoksiaan enempää kuin mielihyviään. Totesin vaan näin pilke silmäkulmassa, mutta tosimielellä ;)
Kaikki päättyy joskus,mitään et mukaan saa.
..lienee turha selittää.
Jos on mahdollista, niin koita joskus.
Saatat höyrähtää siihen samalla lailla, kuin aikoinasi siihen saappaan heittoon ja porkkanoiden ahmimiseen.
Ei niitäkään kaikki ymmärrä, mutta souvat ?
Aivan turhaa sitä on sinulle/ kenellekkään muulle selittää: Elä se, niin tiedät!!
-lentänyt vähän maanpinnan yläpuolella
-tuntenut samalla kesän tuoksut
ja nauranut ilosta kiitäessäsi maiseman läpi
-tuntenut vauhdin
-tuntenut avaran taivaan keveyden
-autereisen sinen ihanuden
niinpä, et ole
se sit siitä
minulla oli paljon leluja lapsena
siksi osaan nauttia moottoripyöräilystä täysillä
sillä totuin rakastamaan ihania leikkejä, hurmioitumista ja hauskuutta jo pienenä lapsena
Jatka ihmettelyä vaan, kun olet onnistunut siinä!
pistit.
Ei nyt tule millään mieleen vaikka ihan kielen päässä pyörii.
Jos annat pienen vihjeen.
Et oo eka joka kysyy... Teitä ihmettelijöitä ilmestyy aina aika ajoin. Nyt en muista oikeata vastausta mutta ehkä sitten kun oon Golfannu ne 18 reikää alle barin, keränny kaikki postimerkit ja juossut haavin kanssa kiinni joka ikisen perhosen, bongannut kaikki tipuset, voittanut Tupla vai Kuitin ja oppinut täyttämään sudokut alle 4 minuuttiin kerron sen vastauksen... se vaan on jotakin. Kokeile jos uskallat. Jarru on yleensä oikealla, ykkönen alas ja kytkin vasemmalle... ei niin vaikeaa jos on peruskoulun läpäissyt.
Miksi helvetissä pitäisi olla?
Lajia läheltä seuranneena ei voi tosiaankaan ku ihmetellä,kuinka porukat viittii ajella kaikenmaailman,kyykyillä,customeilla,
matkapyörillä,enduroilla ja muilla härpättimillä.
Ei oo häävin näköstä touhuu!
On kypärää,saapasta ja muuta vermettä tuhansien eestä,entäs ne vakuutusmaksut sitte,bensaanki menee varmaa euro poikineen,huolloista puhumattakaan,kyl niil on varmaa ihan älyttömästi hynää,ku voi tollaseen turhuuteen pistää.
Karmeeta meteliäkin niitten rakkineet pitää,ei saa päivätyössä käyväkään ruokkiksella rauhassa goisia,kieltää pitäs koko mopoilu.
Kaiken lisäks ne on usein vanhoja ja lihaviaki,varmaa ne ettii kadotettua nuoruutta.
Eli siis kertakaikkiaan mahtavan upea harrastus,kokeile sinäkin!
ja aina vain ne purevat tähän porukkaan?
Ja nekin puisia.No mites sunkaa taidat olla kateellinen vaha lahjainen katos muuli
Sitä mukavuutta kesti n.kymmenen vuotta,sitten iski lonkan nivelrikko kaularankavaiva.. Piti myydä hieno SuperMagna pois.Vähän tietysti keljuttaa !
Trike?
Arjen ankeudessa itse kukin yrittää toteuttaa työtään tai opiskeluaan mahdollisimman järkevästi.
Enemmistö työn ja opiskeluiden parissa pakertavista on omakohtaisesti kokenut viime vuosina tapahtuneen vaatimustason kasvun ja jonkinmoisen, vaikeasti määriteltävän ilmapiirin kiristymisen.
Kun sitten vapaalle vaihdetaan, riittää että on kivaa. Kaikki harrastukset, jotka mahtuvat yhteiskunnan asettamiin reunaehtoihin (lait yms.), ovat hyviä.
Jos harrastusten järkevyyttä voidaan (ja halutaan)kuitenkin arvioida, ehdotan että kysymyksen asettaja tekee sen. Hän voisi valita vaikkapa viisi, harrastajamääriltään moottoripyöräilyyn verrattavaa harrastusta ja asettaa ne, perusteluineen, järkeyyden mukaiseen järjestykseen
järjen hiventä. Silti pitää katsoa sääennusteet, josko vielä pääsisi pärräilemään tälläkaudella.
Ennenkuin kokeilee.Ostin itse ensimmäisen pyörän keväällä.Olin katsellut muiden ajoja jo kaiholla pitkään,kerjännyt kyytiinkin,kukaan ei ottanut.ONNEKSI.Sillä se että ostin pyörän,opettelin ajamaan itse,on ollut jotain käsittämättömän mahtavaa.Keväällä pelkäsin etten uskaltaisi ajaa sateella,kun siitä paljon peloteltu.Mutta kuinkas kävikään,ei tainnut olla kertaakaan sellaista reissua etteikö satanu.Kilometrejä kertyi vajaa 6000,liian vähän.Tykkäsin kyllä ajaa sateessakin,välillä palelsi mutta into ei haihtunut missään vaiheessa. Nyt annan pyöräni huilata,kiittelin kyllä ääneen kun hänet talliin ajoin pari viikkoa sitten. Ensi kesää jo innolla odottaen.Nyt ymmärrän paljon paljon paremmin motoristejä.Itselleni on tuo moottoripyöräily ollut burnoutin hoitoa parhaimmillaan.Aina se vaan hymyilyttää yhtäpaljon kun pääsee ajelemaan,tai jo se että näkee toisen motoristin menevän pyörällään...Hullua tai ei mutta minä tykkään ihan hitosti!
joka muuttuu elämäntavaksi?
Yhtäkkiä sitä huomaa, että kaikki ystävät on kyseisen puuhan parista ja puheenaiheet samoin.
Vähän kuin hyppäisi uuteen elämään kokonaan.Eikä se ole ollenkaan hassumpi juttu ?
ei voi muuta sanoa.
Vai et sä dik kaa
vääntää kapu lastaa
täs pari kik kaa
et tippuu satu lastaa
mut jos pe lottaa
voita it tes
ni naamas he lottaa
tää on hei klif faa
ajaa prädää mus taa
mut josset sä hif faa
mikä täs on nas taa
ni lienee paras taa
et hinkkaat vie lää
sit ladaas punas taa
et timmottise me täält taas tepoo kanss ss turkkusest
heti aamusta!
imarreltu. Moottoripyäräily o tullu niipal lyyrisemmäk mun aikan ko mitä se ol joskus.
Älyttömän hyvä veto! :)
Asiahan on yksinkertaisesti vaan niin et moottoripyörällä on mukava ajaa ja semmoisen on kiva omistaa.
mutta pirun mukavaa se vaan on
mukavalta ei tarvi olla järjen häivääkään, kunhan ei tee pahaa kenellekään toiselle. Kysy vaikka äidiltäsi.
En ole koskaan ajanut moottoripyörällä ja elinvuosia on 50 ja risat. Pyöräkuume on kestänyt jo muutaman vuoden.Vai olisiko tuo jo motskarikeuhkokuume.
Rahat olisi jo vaikka pikkuautoon, mutta tuo kaksipyöräisen suunnaton viehätys kiskoo setelitukkoa motskarin suuntaan. Ei ole vaimoa ei tyttöystävää, joka hanketta estäisi. Olen lukenut lukuisia mootoristiharrastajien tarinoita netissä. Olen ottanut selville kaikki riskitekijät ja olisin valmis osallistumaan heti ajokursseille,kun 'ratsu' on hankittu. Jos 45-vuotias nainenkin osaa nauttia lajista, niin miksi en minäkin. Liittyisinkö motoristien kunniakkaaseen seuraan lopultakin?
Emme ole hulluja,vaan innosta ihan pöhköjö!
Siitä vaan moottoripyörän hankintaan ja enskesällä baanalle.
Mutkatiet ja siinä se fiilis ,jota ei voi sanoin kuvailla...
Mut malttia harjotteluun ja osta ensin sellanen minkä luulet hallitsevasi eli turha on mageilla hitsin isolla ensin jos ei ole kokemusta teknikasta eikä muutenkaan ajelusta.
Katsos ei se oo niin yksinkertaista ,että sä vaan hyppäät sitsille ja annat palaa.
Ajoharjoittelu on hyvä perusta kaikelle tälle,mutta totuus tulee esiin ,kun lähdet yksin ajelmaan, osaat ennakoida eteentulevia tilanteita otat huomioon omat voimavarasi ja ennen kaikkea olet skarppina tilanteessa kun tilanteeessa.
koskaan kukaan ei voi sanoa olevansa täydellinen motoristi,niin se vaan on opittavaa on meillä kaikilla ja ne tilanteet joita tuolla tienpäällä sattuu,niihin ei koskaan ole kukaan valmis,vaan ne tulee niin yllättäen ja jokainen niistä on erilainen.
No höh ei ikä ole kun numeroita paperilla.
Mut kuten joku viisas on sanonut: MOOTTORIPYÖRÄILY ON PARASTA MITÄ VOI TEHDÄ HOUSUT JALASSA:)
selvä se joku sintti kirjoitti vain ainoastaan raflaavan otsikon - ehkä sillä on jäänyt saamiset vähiin viimeaikoina