Mihailov-Petrov-Harlamov, ketkä olivat puolustajat

ITSELLÄNI TULEE MIELEEN MYÖS BILJALEDTINOV-PERVUHIN

1960-luvun puolella, jolloin em. troikka oli ns. nuorisoketju, pakit Rasgulin-Romishevski pelasivat ainakin jonkun aikaa samassa viisikossa. Silloin punakoneen ykkösvitja, aina 1970-luvun alkuun, oli Starsinov-Firsov-Maltsev. Vitali Davidov oli myös pakkina Harlamovin ketjun takana. En muista enää hänen pakkipariaan.

Wanha kiekkoilija kirjoitti:

1960-luvun puolella, jolloin em. troikka oli ns. nuorisoketju, pakit Rasgulin-Romishevski pelasivat ainakin jonkun aikaa samassa viisikossa. Silloin punakoneen ykkösvitja, aina 1970-luvun alkuun, oli Starsinov-Firsov-Maltsev. Vitali Davidov oli myös pakkina Harlamovin ketjun takana. En muista enää hänen pakkipariaan.

Lue lisää

"Silloin punakoneen ykkösvitja, aina 1970-luvun alkuun, oli Starsinov-Firsov-Maltsev."

Kyllä tuo oli kuule kakkosvitja. Ykkönen oli 60-luvulla Alexandrov - Almetov - Loktev ja tuo mainitsemasi troikka oli kakkonen ehkä jossain vaiheessa.
Ja tuossa Starshinov - Firsov - Maltsev ketjussa kaikki ovat senttereitä(tosin Firsov oli sentterilaituri), joten voit itsekin päätellä, kuinka todennäköistä on, että he pelasivat pitkään yhdessä.
Silloin 60-luvulla kakkosvitja oli itseasiassa Mayorov - Strashinov - Mayorov, missä laidoilla olivat nämä identtiset kaksoset.

Tuohon aikaan pelattiin kolmella ketjulla ja kolmas ketju muutti kokoonpanoaan turnauksesta toiseen.

Sitten taas 70-luvun alussa, kun oli ykkösenä tämä nuori Kharlamov - Petrov - Mikhailov, oli kakkosena Firsov - Maltsev - Yakushev ja Starshinov oli tuossa vaiheessa jo lopettanut.

Ihmeilja kirjoitti:

"Silloin punakoneen ykkösvitja, aina 1970-luvun alkuun, oli Starsinov-Firsov-Maltsev."

Kyllä tuo oli kuule kakkosvitja. Ykkönen oli 60-luvulla Alexandrov - Almetov - Loktev ja tuo mainitsemasi troikka oli kakkonen ehkä jossain vaiheessa.
Ja tuossa Starshinov - Firsov - Maltsev ketjussa kaikki ovat senttereitä(tosin Firsov oli sentterilaituri), joten voit itsekin päätellä, kuinka todennäköistä on, että he pelasivat pitkään yhdessä.
Silloin 60-luvulla kakkosvitja oli itseasiassa Mayorov - Strashinov - Mayorov, missä laidoilla olivat nämä identtiset kaksoset.

Tuohon aikaan pelattiin kolmella ketjulla ja kolmas ketju muutti kokoonpanoaan turnauksesta toiseen.

Sitten taas 70-luvun alussa, kun oli ykkösenä tämä nuori Kharlamov - Petrov - Mikhailov, oli kakkosena Firsov - Maltsev - Yakushev ja Starshinov oli tuossa vaiheessa jo lopettanut.

Lue lisää

Vuoden 1972 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli: Valeri Kharlamov - Alexander Maltsev - Vladimir Vikulov ja puolustuksessa Alexander Ragulin - Gennady Tsygankov.

Vuoden 1973 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli:
Kharlamov - Petrov - Mikhailov ja puolustuksessa Gusev - Vasiliev

Vuoden 1974 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli: Kharlamov - Maltsev - Mikhailov ja puolustuksessa oli Alexander Gusev - Valeri Vasiliev.

Vuonna 75: Kharlamov - Petrov - Mikhailov ja Lutchenko - Vasiliev

ja

Vuonna 65: Alexandrov - Almetov - Loktev ja Ivanov - Ragulin

Ihmeilja kirjoitti:

"Silloin punakoneen ykkösvitja, aina 1970-luvun alkuun, oli Starsinov-Firsov-Maltsev."

Kyllä tuo oli kuule kakkosvitja. Ykkönen oli 60-luvulla Alexandrov - Almetov - Loktev ja tuo mainitsemasi troikka oli kakkonen ehkä jossain vaiheessa.
Ja tuossa Starshinov - Firsov - Maltsev ketjussa kaikki ovat senttereitä(tosin Firsov oli sentterilaituri), joten voit itsekin päätellä, kuinka todennäköistä on, että he pelasivat pitkään yhdessä.
Silloin 60-luvulla kakkosvitja oli itseasiassa Mayorov - Strashinov - Mayorov, missä laidoilla olivat nämä identtiset kaksoset.

Tuohon aikaan pelattiin kolmella ketjulla ja kolmas ketju muutti kokoonpanoaan turnauksesta toiseen.

Sitten taas 70-luvun alussa, kun oli ykkösenä tämä nuori Kharlamov - Petrov - Mikhailov, oli kakkosena Firsov - Maltsev - Yakushev ja Starshinov oli tuossa vaiheessa jo lopettanut.

Lue lisää

Välikaudella 68 ja 69 vuosina ykkösketjussa pelasi keskellä Starshinov ja oikealla Zimin, vasemmalla pelasi vaihtelevasti eri hyökkääjiä, kuitenkaan ei Firsovia, eikä Maltsevia.

Firsov - Maltsev - Vikulov oli noihin aikoihin kakkosketjuna ja toimi vuoden 71 MM-kisoissa ykkösketjuna, jolloin Kharlamov - Petrov - Mikhailov oli kakkonen.

KOLMOSKENTÄSSÄ OLI
BILJALEDTINOV-PERVUHIN
SITTEN MM FETISOV-KASAT0NOV

<<<< kirjoitti:

KOLMOSKENTÄSSÄ OLI
BILJALEDTINOV-PERVUHIN
SITTEN MM FETISOV-KASAT0NOV

että kolmoskenttää ei tuolloin ollut, vaan pakkipareja oli kaksi kappaletta, hyökkäysketjuja kolme.

Ihmeilja kirjoitti:

Välikaudella 68 ja 69 vuosina ykkösketjussa pelasi keskellä Starshinov ja oikealla Zimin, vasemmalla pelasi vaihtelevasti eri hyökkääjiä, kuitenkaan ei Firsovia, eikä Maltsevia.

Firsov - Maltsev - Vikulov oli noihin aikoihin kakkosketjuna ja toimi vuoden 71 MM-kisoissa ykkösketjuna, jolloin Kharlamov - Petrov - Mikhailov oli kakkonen.

Lue lisää

Firsov pelasi ykkösketjussa useana vuotena 60-luvun ja 70-luvun taitteen arvokisoissa.

Esimerkiksi 1968 Grenoblen olympialaisissa ykkönen pelasi muodossa:
Firsov - Polupanov - Vikulov. Ketju otti tuolloin kolmoisvoiton kisojen pistepörssissä. 60-luvun lopussa Maltsev korvasi Polupanovin ja Neuvostoliiton ykkönen oli parissa seuraavissa kisoissa: Firsov - Maltsev - Vikulov.

Maajoukkueuransa alkuaikoina Firsov oli korvannut lopettaneen Loktevin ja pelasi siis ykkösessä Almetovin ja Aleksandrovin kanssa. Tämä ketju tosin hajosi aika nopeasti kun myös Almetov lopetti vuoden -67 MM-kisojen jälkeen.

ykkösketjussa kirjoitti:

Firsov pelasi ykkösketjussa useana vuotena 60-luvun ja 70-luvun taitteen arvokisoissa.

Esimerkiksi 1968 Grenoblen olympialaisissa ykkönen pelasi muodossa:
Firsov - Polupanov - Vikulov. Ketju otti tuolloin kolmoisvoiton kisojen pistepörssissä. 60-luvun lopussa Maltsev korvasi Polupanovin ja Neuvostoliiton ykkönen oli parissa seuraavissa kisoissa: Firsov - Maltsev - Vikulov.

Maajoukkueuransa alkuaikoina Firsov oli korvannut lopettaneen Loktevin ja pelasi siis ykkösessä Almetovin ja Aleksandrovin kanssa. Tämä ketju tosin hajosi aika nopeasti kun myös Almetov lopetti vuoden -67 MM-kisojen jälkeen.

Lue lisää

AINAKIN VASILIJEV-GUSEV OLI PAKKIPARI JA 80-L LOPPUPUOLELLA LEGENDAARINEN FETISOV-KASATONOV

FETISOV-KASATONOV
VASILIJEV-GUSEV
PERVUHIN-BILJALEDTINOV

Ihmeilja kirjoitti:

Vuoden 1972 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli: Valeri Kharlamov - Alexander Maltsev - Vladimir Vikulov ja puolustuksessa Alexander Ragulin - Gennady Tsygankov.

Vuoden 1973 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli:
Kharlamov - Petrov - Mikhailov ja puolustuksessa Gusev - Vasiliev

Vuoden 1974 MM-kisoissa NLn ykkösviisikko oli: Kharlamov - Maltsev - Mikhailov ja puolustuksessa oli Alexander Gusev - Valeri Vasiliev.

Vuonna 75: Kharlamov - Petrov - Mikhailov ja Lutchenko - Vasiliev

ja

Vuonna 65: Alexandrov - Almetov - Loktev ja Ivanov - Ragulin

Lue lisää

Suomeksi nuo nimet kirjoitetaan Harlamov, Mihailov, Vasiljev, Lutshenko, Starsinov (?), Majorov. Muut mainitut lienee kirjoitettu oikein.

Mishakov kirjoitti:

Suomeksi nuo nimet kirjoitetaan Harlamov, Mihailov, Vasiljev, Lutshenko, Starsinov (?), Majorov. Muut mainitut lienee kirjoitettu oikein.

Paitsi:
Lutshenko, Lushenko, riippuu orig kirjoitusasusta
Jakushev, Jakushov, riippuu orig kirjoitusasusta
Majorov
Gennadi
Aleksander, Aleksandr
Starsinov oli muistaakseni ilman suhu-ässää keskellä

nimeltään Vasilijev ja Luzenkko tai miten se nyt kirjoitetaankaan

oli kaverit kirjoitti:

nimeltään Vasilijev ja Luzenkko tai miten se nyt kirjoitetaankaan

Lushenko kai suomeksi.

Ihmeilja kirjoitti:

Lushenko kai suomeksi.

Mielestäni kuitenkin Lutsenko.

"...ja Suomen peli kulkee jälleen mallikaasti: Laksola, Kapanen, Marjamäki, Kapanen, Harlamov ja Neuvostoliitto johtaa 6-0..."

Ketju
Harlamov (1948)-Petrov (1947)-Mihailov (1944) koottiinZSKA:n harjoituksissa yhteen ensimmäisen kerran vuonna 1968. He pelasivat tuossa muodossa ensimmäisissä MM-kisoissaan vuonna 1969 Tukholmassa. Tuohon aikaan otteluissa pelattiin yleensä kolmella kentällisellä. Varsinainen ykkösnyrkki vuosina 1969-1971 oli tosiaankin tuo Firsov-Maltsev (nuorisotähti)- Vikulov, jossa Maltsev oli nimenomaan korvannut elämäntapaongelmien takia hyllytetyn Polupanovin.
Ketjut olivat pitkälti näissä kokoonpanoissa aina vuoteen 1972 saakka, jolloin Sapporon olympialaisissa nähtiin Tarasovin uusi kokeilu, jossa ykkösketjusta oli tullut ykköskenttä ja Maltsev oli heivattu kolmosketjuun. Ykköskenttä oli rakennettu myös toiminnallisesti uudella tavalla. Ragulin pelasi maalinedustalla ns. liberona. Hänen edessään oli kaksi tukimiestä/pelinrakentajaa Gennadi Tsigankov ja Anatoli Firsov, Heidän edessään kaksi kärkimiestä Harlamov ja Vikulov. (1-2-2). Kakkoskenttä pelasi normaalina viisikkona: Hyökkääjät Juri Blinov-Petrov-Mihailov. Blinov oli nopea ja hyvä hyökkäysten päättäjä. Pakkeina oli monivuotinen luottopuolustaja Lutshenko ainakin Toisena ehköä Viktor Kuzkin, joka oli noihin aikoihin usein myös maajoukkueen kapteeni Edellä mainittu Virtali Davydov ja Igor Romissevski nähtiin usein noina vusona puolustajina.
Vuonna 1970 maajoukkueeseen mukaan tullut Vasiljev oli Sapporon joukkueessa ns. seitsemäntenä puolustajana eli varamiehenä. Vasiljev oli Maltsevin kanssa Moskovan Dynamon miehiä ja heillä oli 1970-luvulla vaikeuksia päästä I ja II-kenttiin. I-kenttä' koottiin yleensä ZSKA:n ja II-ketju Spartakin miehistä. III-ketjussa pelasi Maltsev ja ZSKA:n muita tähtiä, ennen kuin Dynamossa pelanneet Golikovin veljekset tulivbat mukaan kuvioihin 1970-luvun toisella puoliskolla. Tällöin joukkueessa oli jo myös nelosketju.

Firsov jäi maajoukkueesta syrjään vuonna 1972 Sapporon kisojen jälkeen, eikä ollut enää Prahan MM-kisoissa myöhemmin keväällä. Siellä I-ketju oli muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov ja II-ketju muodossa Blinov-Petrov-Mihailov. III-ketjussa pelasi Spartakin miehet Shadrin ja Jakushev ainakin, Joista Jakushev oli ehta tähti myös. Isokokoinen laitahyökkääjä, jota kanadalaisetkaan eivät saaneet kuriin 1972 ja 1974. Hänen tavaramerkkinsä oli laidalta 30 senttiä korkeana ammuttu rannelaukkaus, joka sujahti takatolpan viereen.

MM-kisat pidettiin Moskovassa vuonna 1973. Neuvostoliiton I-ketju oli koottu jälleen muotoon Harlamov-Petrov-Mihailov. Neuvostoliitto teki kymmenessä ottelussa (6 joukkuetta kaksinkertainen sarja) sata maalia. Petrov voitti pistepörssin tehoilla 16 18=34 (muistaakseni), Mihailov oli toinen 29 pisteellä ja Harlamov kolmas 23 pisteellä. Muistaakseni varsinkin Puola ja Länsi-Saksa sai noissa kisoissa melkoista kyytiä. Ainoastaan kahdesti Saksaa vastaan pelannut Aleksander Martinjuk taisi päätyä pistepörssin neloseksi jollain 15 pisteellä. Näissä kisoissa pelasi myös Krylja Sovetovin I-ketju: Bodunov-Anisin-Lebedev. Tässä vaiheessa Petrovin ketjun taakse oli tuotu Aleksander Gusev (pelinumero 2)-niminen kovalaukauksinen hyökkäävä puolustaja. Jollen aivan väärin muista, niin Lutshenko (3) taisi olla hänen pakkiparinsa. Gusevin maajoukkueura jäi kuitenkin muutamaan vuoteen. Vuodesta 1973 vuoteen 1980 Harlamov-Petrov-Mihailov dominoi kunnossa ollessaan arvokisoja.

Uusi ykkösketju rakentui hiljalleen. Vuonna 1977 Lutshenkon rinnalla nähtiin nuori V. Fetisov. Golikovin veljesten rinnalla III-ketjussa hyökkäsi yllättävä ja arvaamaton Sergei Makarov. Vuonna 1981 Ruotsissa pelatuissa MM-kisoissa I-kenttä pelasi muodossa: Makarov-Petrov-Krutov, Fetisov-Kasatonov. Vain Larionovia puuttui. Mihailov pelasi syksyllä 1980 viimeiset maaottelunsa ja Harlamov oli poissa kisoista ilmeisesti loukkaantumisen vuoksi. MM-kisoissa keväällä 1981 pelatut pelit jäivät Petrovin viimeisiksi maaotteluiksi. Harlamov palasi maajoukkueeseen elokuun harjoitusmaaotteluihin 1981, mutta kuoli muutamaa päivää myöhemmin auto-onnettomuudessa 27.8.1981.

oli monta muutaki 70 - hemmoo

Ragulin kirjoitti:

Ketju
Harlamov (1948)-Petrov (1947)-Mihailov (1944) koottiinZSKA:n harjoituksissa yhteen ensimmäisen kerran vuonna 1968. He pelasivat tuossa muodossa ensimmäisissä MM-kisoissaan vuonna 1969 Tukholmassa. Tuohon aikaan otteluissa pelattiin yleensä kolmella kentällisellä. Varsinainen ykkösnyrkki vuosina 1969-1971 oli tosiaankin tuo Firsov-Maltsev (nuorisotähti)- Vikulov, jossa Maltsev oli nimenomaan korvannut elämäntapaongelmien takia hyllytetyn Polupanovin.
Ketjut olivat pitkälti näissä kokoonpanoissa aina vuoteen 1972 saakka, jolloin Sapporon olympialaisissa nähtiin Tarasovin uusi kokeilu, jossa ykkösketjusta oli tullut ykköskenttä ja Maltsev oli heivattu kolmosketjuun. Ykköskenttä oli rakennettu myös toiminnallisesti uudella tavalla. Ragulin pelasi maalinedustalla ns. liberona. Hänen edessään oli kaksi tukimiestä/pelinrakentajaa Gennadi Tsigankov ja Anatoli Firsov, Heidän edessään kaksi kärkimiestä Harlamov ja Vikulov. (1-2-2). Kakkoskenttä pelasi normaalina viisikkona: Hyökkääjät Juri Blinov-Petrov-Mihailov. Blinov oli nopea ja hyvä hyökkäysten päättäjä. Pakkeina oli monivuotinen luottopuolustaja Lutshenko ainakin Toisena ehköä Viktor Kuzkin, joka oli noihin aikoihin usein myös maajoukkueen kapteeni Edellä mainittu Virtali Davydov ja Igor Romissevski nähtiin usein noina vusona puolustajina.
Vuonna 1970 maajoukkueeseen mukaan tullut Vasiljev oli Sapporon joukkueessa ns. seitsemäntenä puolustajana eli varamiehenä. Vasiljev oli Maltsevin kanssa Moskovan Dynamon miehiä ja heillä oli 1970-luvulla vaikeuksia päästä I ja II-kenttiin. I-kenttä' koottiin yleensä ZSKA:n ja II-ketju Spartakin miehistä. III-ketjussa pelasi Maltsev ja ZSKA:n muita tähtiä, ennen kuin Dynamossa pelanneet Golikovin veljekset tulivbat mukaan kuvioihin 1970-luvun toisella puoliskolla. Tällöin joukkueessa oli jo myös nelosketju.

Firsov jäi maajoukkueesta syrjään vuonna 1972 Sapporon kisojen jälkeen, eikä ollut enää Prahan MM-kisoissa myöhemmin keväällä. Siellä I-ketju oli muodossa Harlamov-Maltsev-Vikulov ja II-ketju muodossa Blinov-Petrov-Mihailov. III-ketjussa pelasi Spartakin miehet Shadrin ja Jakushev ainakin, Joista Jakushev oli ehta tähti myös. Isokokoinen laitahyökkääjä, jota kanadalaisetkaan eivät saaneet kuriin 1972 ja 1974. Hänen tavaramerkkinsä oli laidalta 30 senttiä korkeana ammuttu rannelaukkaus, joka sujahti takatolpan viereen.

MM-kisat pidettiin Moskovassa vuonna 1973. Neuvostoliiton I-ketju oli koottu jälleen muotoon Harlamov-Petrov-Mihailov. Neuvostoliitto teki kymmenessä ottelussa (6 joukkuetta kaksinkertainen sarja) sata maalia. Petrov voitti pistepörssin tehoilla 16 18=34 (muistaakseni), Mihailov oli toinen 29 pisteellä ja Harlamov kolmas 23 pisteellä. Muistaakseni varsinkin Puola ja Länsi-Saksa sai noissa kisoissa melkoista kyytiä. Ainoastaan kahdesti Saksaa vastaan pelannut Aleksander Martinjuk taisi päätyä pistepörssin neloseksi jollain 15 pisteellä. Näissä kisoissa pelasi myös Krylja Sovetovin I-ketju: Bodunov-Anisin-Lebedev. Tässä vaiheessa Petrovin ketjun taakse oli tuotu Aleksander Gusev (pelinumero 2)-niminen kovalaukauksinen hyökkäävä puolustaja. Jollen aivan väärin muista, niin Lutshenko (3) taisi olla hänen pakkiparinsa. Gusevin maajoukkueura jäi kuitenkin muutamaan vuoteen. Vuodesta 1973 vuoteen 1980 Harlamov-Petrov-Mihailov dominoi kunnossa ollessaan arvokisoja.

Uusi ykkösketju rakentui hiljalleen. Vuonna 1977 Lutshenkon rinnalla nähtiin nuori V. Fetisov. Golikovin veljesten rinnalla III-ketjussa hyökkäsi yllättävä ja arvaamaton Sergei Makarov. Vuonna 1981 Ruotsissa pelatuissa MM-kisoissa I-kenttä pelasi muodossa: Makarov-Petrov-Krutov, Fetisov-Kasatonov. Vain Larionovia puuttui. Mihailov pelasi syksyllä 1980 viimeiset maaottelunsa ja Harlamov oli poissa kisoista ilmeisesti loukkaantumisen vuoksi. MM-kisoissa keväällä 1981 pelatut pelit jäivät Petrovin viimeisiksi maaotteluiksi. Harlamov palasi maajoukkueeseen elokuun harjoitusmaaotteluihin 1981, mutta kuoli muutamaa päivää myöhemmin auto-onnettomuudessa 27.8.1981.

Lue lisää

tere! kirjootat tosi kovaa historiikkii lyhyes muodos ja kaikki ollee totta jos mä pikkasenkin muistan noita aikoja lätkää seuranneena sillon 68-v:stä alkaen
Olo mul -71 ja72 lätkäkirjatkii aikaanaan mihin lie hävinny muutoissa vaik ei täysii mut varmaan ois kiva nyt kattella ketä pelas sillo mm- ja-sm juttui..tai pelas edellisellä kaudella
täs tämmösii : hessu

tossa kovaa faktaa "junnuille" Firsov kuoli vissiin omaan tautiinsa kovana tupakka ukkona.
mutta mitkä olikaan ne kuuluisat pelinumerot selässä kuuluisassa " PUNAKONEESSA " H -P-M-??? Ragulin oli tosi jyrä!! jere ois ollu tosi poikanen!!!

Hexi kin voi muistaa ne paukut .. sattu varmaan..
t.Hessu rixusta HIFK ja uudestaan HIFK HIIIIIIIIFFFFFFKKKKK!!!! 2011

pitkä-hessu kirjoitti:

tossa kovaa faktaa "junnuille" Firsov kuoli vissiin omaan tautiinsa kovana tupakka ukkona.
mutta mitkä olikaan ne kuuluisat pelinumerot selässä kuuluisassa " PUNAKONEESSA " H -P-M-??? Ragulin oli tosi jyrä!! jere ois ollu tosi poikanen!!!

Hexi kin voi muistaa ne paukut .. sattu varmaan..
t.Hessu rixusta HIFK ja uudestaan HIFK HIIIIIIIIFFFFFFKKKKK!!!! 2011

Lue lisää

Harlamov 17
Petrov 16
Mihailov 13
Maltsev 10
Firsov 11
Starsinov 15
Gusev 2
Shadrin 19
Tretjak 20
Ragulin 4

Muistelen noin. Osittain eri vuosilta nuo tosin.

Jakusev pelas nro 15

Muistan nimen, enpä juuri muuta. Niin, pelasi kisoissa, jotka pelattiin jossain saksankielisessä maassa (jompi kumpi Saksa, Itävalta, Sveitsi,...), kun ne nimet ruudussa kirjoitettiin niin oudosti (Michailow, Mischakow, jne)

histo-rääkki kirjoitti:

Muistan nimen, enpä juuri muuta. Niin, pelasi kisoissa, jotka pelattiin jossain saksankielisessä maassa (jompi kumpi Saksa, Itävalta, Sveitsi,...), kun ne nimet ruudussa kirjoitettiin niin oudosti (Michailow, Mischakow, jne)

Lue lisää

Triviaa 1: Jossain MM-kisoissa tai olympialaisissa jonkin maan joukkue numeroi pelaajat sukunimen mukaisessa aakkosjärjsetyksessä, maalivahdit mukaan lukien.

Kenttäpelaajalla oli siis numero 1 ja maalivahdilla jokin muu, vaikka nyt 12. Tuohon aikaan sellainen oli todella poikkeuksellista. Maalivahtien numerot olivat aina 1 ja jokin muu, riippuen joukkueesta (CSSR 1&2, CCCP 1&20, Suomi 1&19). Nykyisen kaltaisia suuria pelinumeroita (kuten 87) ei ollut. Säännöissä ilmeisesti määrättiin, että numerointi on oltava jatkuva alkaen 1:stä, jolloin suurin numero oli yleensä jotain 25 tai alle.

Triviaa 2: Jossain MM-kisoissa tai olympialaisissa jonkin maan joukkueessa pelasi kenttäpelaaja numerolla 0.

Molemmat tapahtuivat muistaakseni 1970-luvulla. En tiedä vastauksia noihin trivioihin.

histo-rääkki kirjoitti:

Triviaa 1: Jossain MM-kisoissa tai olympialaisissa jonkin maan joukkue numeroi pelaajat sukunimen mukaisessa aakkosjärjsetyksessä, maalivahdit mukaan lukien.

Kenttäpelaajalla oli siis numero 1 ja maalivahdilla jokin muu, vaikka nyt 12. Tuohon aikaan sellainen oli todella poikkeuksellista. Maalivahtien numerot olivat aina 1 ja jokin muu, riippuen joukkueesta (CSSR 1&2, CCCP 1&20, Suomi 1&19). Nykyisen kaltaisia suuria pelinumeroita (kuten 87) ei ollut. Säännöissä ilmeisesti määrättiin, että numerointi on oltava jatkuva alkaen 1:stä, jolloin suurin numero oli yleensä jotain 25 tai alle.

Triviaa 2: Jossain MM-kisoissa tai olympialaisissa jonkin maan joukkueessa pelasi kenttäpelaaja numerolla 0.

Molemmat tapahtuivat muistaakseni 1970-luvulla. En tiedä vastauksia noihin trivioihin.

Lue lisää

En tunne sääntöhistoriaa, mutta Ken Dryden kertoo kirjassaan, miten hänen NHL-uransa alkuaikoina ykkösveskarilla oli aina numero 1 ja kakkosen siirtyessä ykköseksi hän myös yleensä alkoi käyttää numeroa 1. Siispä hänkin uskoi saavansa sen numeron, kun Canadiensin ykkösveskari lopetti, eikä uskonut vaimoaan, joka sanoi, että edellisen kauden pudotuspelisensaationsa vuoksi Dryden tulisi olemaan nro 29 koko uransa. Vaimo oli oikeassa, vaikka Dryden tuolloin sanoi "hei, sinä et ymmärrä mitään!" :)

Valeri Vasiljev oli nimenomaan Vladimir Petrovin takana luottopakki, jos joku - forever.
Nimenomaan tuo MM-kisojen superviisikko, josta on kuvalinkki tuolla edellä on jäänyt historiaan. Supertroikka-nimen sai enemmän kuin aiheellisesti vitja Mihailov-Petrov-Harlamov, joka vei kaikkia vastustajia pahemmin kuin sitä kuuluisaa "kuoriämpäriä".
Ragulin oli lähinnä kömpelö jauhosäkki Vasiljeviin verrattuna, kun osa CCCP-koulukuntaa vielä kuvitteli, että pakin on oltava vähintään nakkikioskin kokoinen.
Moskovan MM-kisojen 1973 taulukko puhuu punakoneen puolesta paljon: 10 ottelua, 10 voittoa ja maaliero 100 - 18 !!!
Noista sadasta maalista Petrov teki 18, joilla oli kisojen maalikuningas.
Tuossa MM-Moskovan mv-kuvassa 1973 toisena pakkina Vasiljevin kanssa on Aleksander Gusev, joka varmaan puuhasi superviisikon pakkina siihen malliin, että ainakin samaan potrettiin kelpuutettiin.