Millainen,

lähes unohdan musiikin, jos radioo ei lasketa.
Sitte tulee kausia, kun voin kuunnella jonkin
levyn lähes puhki; noin vuos sitte oli Lauri
Tähkä.. nyt on menossa Leonard Cohen -kausi :))

Ei tuota tuskaa kuunnella monenlaista musiikkia. Kuuntelematta jätän lähes täysin suomalaiset iskelmät, humpat, tietokonemusiikit ja pateettiset oopperat. Jazzia valikoin: Esim. Ella Fitzgeraldia on saatava kuunnella ihan jo hänen äänensä takia (vaikka Sarah Vaughan laulaakin Summertimen paremmin;-), en myöskään mielelläni kuuntele piano- ja viulu- yms konserttoja vai mitä ne nyt sitten ovatkaan nimeltään, ei riitä kärsivällisyys eikä mielikuvitus.

http://www.youtube.com/watch?v=Hy3rnIHKBI4&feature=related

Heiluttaisin tukkaa jos mulla olis.

Kuuntelen laidasta laitaan, joskus tuli sanottua että ooppera nyt ei ainakaan pure, ja arvaas kuinka kävi. Kävin tuttavan pienimuotoisessa konsertissa (jonkunlainen lopputyö) ja hyvä ettei sydän pakahtunut. Aivan upeeta..

Pitäiskö sanoa jazzista samaa, että saa siitäkin kuuntelu-elämyksen :P

Humpan ja suomipopin raja on myös niin hiuksenhieno nykyään, siitäkin löytyy ihan kuunneltavia, joskus sekin on aiheuttanut näppylöitä. Vai onkohan vanhuus iskenyt?