Hirvikiväärien vaara-alue

turvatakuu

Asiallisia vastauksia kaivataan kysymykseen kuinka kauas hirvikiväärien luodit ovat vaarallisia, vai onko nikkelimarja tappava vielä 3 kilometrin päässäkin? Onko tästä ensinnäkään faktatietoa tai kokeita olemassa?

Toiseksi, miksei hirviluoteja tehdä niin että ne nopeuden alennuttua riittävästi tulevat äkkiä epävakaiksi ja alkavat pyöriä sivuun radalta ja menettävät nopeuttaan entistä nopeammin. Tällaisia luotejahan todistetusti on tehty ja käytetty.

36

10493

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Termis

      jos haluaa varmasti vain asiallisia vastauksia kannattaa kirjoittaa eräille toisille keskustelupalstoille. Niitä en tässä mainitse koska sitten niissäkin alkaa hyvin pian löytymään kaiken näköisiä häröjä ja siellä valvoville tulee aivan turhaa töytä niiden viestien poistamisesta. Olen pahoillani että tämä ei liity mitenkään kysymykseesi, mutta ajattelin jättää vastaamisen jollekkin joka oikeasti tietää tuosta asiasta enemmän kuin minä.

    • hirvimies

      Hirven metsästyksessä käytettävissä luodeissa käytetään puolivaippaluoteja, joten osuttuaan puuhun tai muuhun esteeseen luodin pää hajoaa.
      Tuloksena on sienen muotoinen luoti joka menettää nopeasti nopeuttaan ja ei lennä suoraan, koska symmetrinen muoto hajoaa.
      Teoriessa luoti lentää useita kilometrejä, mutta käytännössä lentorata ei ole suoraviivainen enää sataa/kahta sataa metriä kauempana. Sitäpaitsi ampuja on yleensä korkeammalla kuin kohde( esim. ampumalavat )näin ollen luoti osuu yleensä pian esteeseen.

      Mielestäni on turha puhua vaara-alaueesta. Hirvenmetsästyksen aikana on marjastajien ja muiden metsässä liikkujien varoa hirvenajoa. Molempien tulisi kunnioittaa toisiaan. Jos haluaa ottaa selvää koska metsästetään k.o alueella tietoa saa paikallisilta metsästysseurojen johtajilta.
      Usein jahti on melko näkyvä tapahtuma. Passit ja ampuma-alueet on järjestty niin että haittaa tuskin on asutukselle.

      Kausi alkaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna ja jatkuu 15. joulukuuhun saakka.

    • muistelija

      Muutama vuosi sitten kuoli marjastaja 5 kilometrin päässä ampujasta.Aseena oli "normaali" hirvikivääri 308win. Kyseessä oli kuitenkin metsästäjä joka ampui ohi puussa olevasta linnusta.

      • Nimim erkki

        Muistelet väärin. Etäisyys oli noin kaksi kilometriä ja surmansa saanut oli myös metsästämässä. (ampujan veli, joka istui nuotiolla) Kyseessä oli todella uskomaton sattuma, jota ei pystyisi toistamaan, vaikka sitä yrittäisi. Todennäköisyys edellämainitulle tapahtumalle on suunilleen sama kuin saada kahtena peräkkäisenä viikkona lotossa 7 oikein.


      • pam

        Ehdotan luoteihin sisäänrakennettua ajastinta kuten on kertasingoissa jne. Muutaman sekunnin kuluttua luodin sisällä pienenpieni nalli poksahtaa ja luoti hajoaa menettäen aerodynaamisen muotonsa. Ongelmana tässä olisi lähinnä hinta, tekniikka aivan varmasti olisi olemassa. Tällä estettäisiin sen 5 km:n päässä olevan marjastajan ottamasta luodista koppia otsaluulla.


      • todellakin
        Nimim erkki kirjoitti:

        Muistelet väärin. Etäisyys oli noin kaksi kilometriä ja surmansa saanut oli myös metsästämässä. (ampujan veli, joka istui nuotiolla) Kyseessä oli todella uskomaton sattuma, jota ei pystyisi toistamaan, vaikka sitä yrittäisi. Todennäköisyys edellämainitulle tapahtumalle on suunilleen sama kuin saada kahtena peräkkäisenä viikkona lotossa 7 oikein.

        Tapaus on jo niin uskomaton että joku uskonnollinen henkilö voisi puhua yläkerran päättämästä sattumuksesta. Minä maallisena vain harmittelen onnetonta sattumaa.

        Mitä tulee luotiin 5 kilometrin päässä, niin luulisi että niin kaukana jo kuitenkin ilmanvastus olisi hidastanut kuulaa lähinnä kivenheiton tai lingon asteelle.


      • muistelija
        Nimim erkki kirjoitti:

        Muistelet väärin. Etäisyys oli noin kaksi kilometriä ja surmansa saanut oli myös metsästämässä. (ampujan veli, joka istui nuotiolla) Kyseessä oli todella uskomaton sattuma, jota ei pystyisi toistamaan, vaikka sitä yrittäisi. Todennäköisyys edellämainitulle tapahtumalle on suunilleen sama kuin saada kahtena peräkkäisenä viikkona lotossa 7 oikein.

        kuvailemastasi tapauksesta on vähemmän aikaa,olisiko vain 3-4 vuotta? muistan kyllä senkin. Kertomani tapaus on tapahtunut jo n.10 vuotta sitten. se oli aivan tuore juttu ollessani metsästyskorttia hankkimassa ja kouluttajamme kertoi sen.


      • Termis
        todellakin kirjoitti:

        Tapaus on jo niin uskomaton että joku uskonnollinen henkilö voisi puhua yläkerran päättämästä sattumuksesta. Minä maallisena vain harmittelen onnetonta sattumaa.

        Mitä tulee luotiin 5 kilometrin päässä, niin luulisi että niin kaukana jo kuitenkin ilmanvastus olisi hidastanut kuulaa lähinnä kivenheiton tai lingon asteelle.

        vaikutus on luodin muodon ja koon takia lähes olematon. Luodin hidastuvuus johtuu lähinnä siitä, että se ei saa räjähdyksen jälkeen mistään lisää liike-energiaa. Ainut voima joka kannataa ottaa huomioon luodin lennossa piipun jälkeen on maanvetovoima joka aiheuttaa luodille kaarevan radan. Sivu suunnassa luotiin tietysti vaikuttaa tuuli mutta silloin luodin muoto antaa jo paljon suuremman pinnan johon ilmasta aiheutuva voima voi vaikutaa. Saman asian vuoksi epävakaa tai poikittain kääntyvä luoti ei lennä läheskään niin pitkälle kuin suorassa lentävä. Taas kun ampuu ylöspäin esim.jos pääsee läheltä ampumaan lintua oksalta, luotiin alkaa vaikuttamaan potentiaalienergia kun se saavuttaa kaarensa huipun jonka jälkeen luodin nopeus periaatteessa kasvaa maanvetovoiman vaikutuksesta. Näin ollen luoti voisi esim. 5km pääsää olla hyvinkin tappava (pitää olla vain tarpeeksi suuri luoti ja antaa sille tarpeeksi energiaa että se nyt yli päätään lentää 5km päähän).


      • Andy
        Termis kirjoitti:

        vaikutus on luodin muodon ja koon takia lähes olematon. Luodin hidastuvuus johtuu lähinnä siitä, että se ei saa räjähdyksen jälkeen mistään lisää liike-energiaa. Ainut voima joka kannataa ottaa huomioon luodin lennossa piipun jälkeen on maanvetovoima joka aiheuttaa luodille kaarevan radan. Sivu suunnassa luotiin tietysti vaikuttaa tuuli mutta silloin luodin muoto antaa jo paljon suuremman pinnan johon ilmasta aiheutuva voima voi vaikutaa. Saman asian vuoksi epävakaa tai poikittain kääntyvä luoti ei lennä läheskään niin pitkälle kuin suorassa lentävä. Taas kun ampuu ylöspäin esim.jos pääsee läheltä ampumaan lintua oksalta, luotiin alkaa vaikuttamaan potentiaalienergia kun se saavuttaa kaarensa huipun jonka jälkeen luodin nopeus periaatteessa kasvaa maanvetovoiman vaikutuksesta. Näin ollen luoti voisi esim. 5km pääsää olla hyvinkin tappava (pitää olla vain tarpeeksi suuri luoti ja antaa sille tarpeeksi energiaa että se nyt yli päätään lentää 5km päähän).

        Edellisen viestin ballistiset näkemykset ovat roskaa. Ilmanvastus on erittäin tärkeässä roolissa luodin lentorataa määräitettäessä. Jos sitä ei olisi, luodit lentäisivät kymmeniä kilometrejä, kuten tykinammukset, jotka ammutaan samantasoisilla nopeuksilla. Tyypillinen kiväärinluoti on lähdettyään jollain 700-800m/s nopeudella kilometrin päässä jo hidastunut äänennopeuden (340m/s) tietämille.

        Luotien kantamat ovat muutamia kilometrejä. Ballistiikkaohjelmilla voi laskea alastuloenergioita ja yleensä maksimikantaman rajoilla alas tuleva luoti on vaarallinen lähinnä päähän osuessaan. Kuitenkin vielä parista kilometristä voi henki lähteä vartalostakin.


      • väärässä
        Termis kirjoitti:

        vaikutus on luodin muodon ja koon takia lähes olematon. Luodin hidastuvuus johtuu lähinnä siitä, että se ei saa räjähdyksen jälkeen mistään lisää liike-energiaa. Ainut voima joka kannataa ottaa huomioon luodin lennossa piipun jälkeen on maanvetovoima joka aiheuttaa luodille kaarevan radan. Sivu suunnassa luotiin tietysti vaikuttaa tuuli mutta silloin luodin muoto antaa jo paljon suuremman pinnan johon ilmasta aiheutuva voima voi vaikutaa. Saman asian vuoksi epävakaa tai poikittain kääntyvä luoti ei lennä läheskään niin pitkälle kuin suorassa lentävä. Taas kun ampuu ylöspäin esim.jos pääsee läheltä ampumaan lintua oksalta, luotiin alkaa vaikuttamaan potentiaalienergia kun se saavuttaa kaarensa huipun jonka jälkeen luodin nopeus periaatteessa kasvaa maanvetovoiman vaikutuksesta. Näin ollen luoti voisi esim. 5km pääsää olla hyvinkin tappava (pitää olla vain tarpeeksi suuri luoti ja antaa sille tarpeeksi energiaa että se nyt yli päätään lentää 5km päähän).

        "Ilmanvastuksen vaikutus on luodin muodon ja koon takia lähes olematon. Luodin hidastuvuus johtuu lähinnä siitä, että se ei saa räjähdyksen jälkeen mistään lisää liike-energiaa"

        Yllä oleva kappale on väärää tietoa. piste. asian voit todistaa ballistiikkaohjelmalla, jos ei ilmanvastusta olisi luodin rata olisi symmetrinen, maapallolla ammutun luodin rata ei ole symmetrinen koska ilmavastus hidastaa luotia ja kaaren loppuosalla se kulkee lyhyemmän matkan.


      • ballistiikka
        Termis kirjoitti:

        vaikutus on luodin muodon ja koon takia lähes olematon. Luodin hidastuvuus johtuu lähinnä siitä, että se ei saa räjähdyksen jälkeen mistään lisää liike-energiaa. Ainut voima joka kannataa ottaa huomioon luodin lennossa piipun jälkeen on maanvetovoima joka aiheuttaa luodille kaarevan radan. Sivu suunnassa luotiin tietysti vaikuttaa tuuli mutta silloin luodin muoto antaa jo paljon suuremman pinnan johon ilmasta aiheutuva voima voi vaikutaa. Saman asian vuoksi epävakaa tai poikittain kääntyvä luoti ei lennä läheskään niin pitkälle kuin suorassa lentävä. Taas kun ampuu ylöspäin esim.jos pääsee läheltä ampumaan lintua oksalta, luotiin alkaa vaikuttamaan potentiaalienergia kun se saavuttaa kaarensa huipun jonka jälkeen luodin nopeus periaatteessa kasvaa maanvetovoiman vaikutuksesta. Näin ollen luoti voisi esim. 5km pääsää olla hyvinkin tappava (pitää olla vain tarpeeksi suuri luoti ja antaa sille tarpeeksi energiaa että se nyt yli päätään lentää 5km päähän).

        Ilman vastus on oikeastaan ainut voima joka hidastaa luodin lentonopeutta. Jos luoti ammutaan täysin tyhjiössä vaakasuoraan, niin luodin nopeus osuessaan maahan on vähän kasvanut johtuen painovoimasta. Jos samoissa olosuhteissa ammutaan kohtisuoraan ylöspäin, niin luoti nousee kymmenien kilometrien korkeuteen ja putoaa maahan yhtäsuurella nopeudella kuin oli ammuttu. Jos tyhjiössä ammutaan luoti optimikulmalla kantavuutta ajatellen, niin luoti lentää jopa sadan kilometrin päähän ja putoaa samalla nopeudella maahan kuin oli ammuttukin. Tyhjiössä ammuttaessa ei ole merkitystä kantavuuden kannalta onko ammus höyhen vai 10 kg lyijykuula. Ainoastaan lähtönopeudella on merkitystä. Jos ammutaan ilmakehässä niin silloin luodilla on erittäin suuri merkitys kantamalle.


      • ballistiikka
        ballistiikka kirjoitti:

        Ilman vastus on oikeastaan ainut voima joka hidastaa luodin lentonopeutta. Jos luoti ammutaan täysin tyhjiössä vaakasuoraan, niin luodin nopeus osuessaan maahan on vähän kasvanut johtuen painovoimasta. Jos samoissa olosuhteissa ammutaan kohtisuoraan ylöspäin, niin luoti nousee kymmenien kilometrien korkeuteen ja putoaa maahan yhtäsuurella nopeudella kuin oli ammuttu. Jos tyhjiössä ammutaan luoti optimikulmalla kantavuutta ajatellen, niin luoti lentää jopa sadan kilometrin päähän ja putoaa samalla nopeudella maahan kuin oli ammuttukin. Tyhjiössä ammuttaessa ei ole merkitystä kantavuuden kannalta onko ammus höyhen vai 10 kg lyijykuula. Ainoastaan lähtönopeudella on merkitystä. Jos ammutaan ilmakehässä niin silloin luodilla on erittäin suuri merkitys kantamalle.

        Tarkennettakoon vielä että tyhjiössä kohtisuoraan ylöspäin ammuttaessa luodin nopeus on nolla lakipisteessä. Luoti kiihtyy painovoiman vaikutuksesta maahan pudotessaan samaan nopeuteen kuin oli ammuttu. Samoin optimaalista kantavuutta haettaessa luoti hidastuu aluksi ja kiihtyy taas lakipisteen jälkeen ja maahan osuessaan nopeus on sama kuin oli ammuttaessa. Tämä kaikki siis ammuttaessa ilmattomassa tilassa.


      • ilmareikä
        ballistiikka kirjoitti:

        Tarkennettakoon vielä että tyhjiössä kohtisuoraan ylöspäin ammuttaessa luodin nopeus on nolla lakipisteessä. Luoti kiihtyy painovoiman vaikutuksesta maahan pudotessaan samaan nopeuteen kuin oli ammuttu. Samoin optimaalista kantavuutta haettaessa luoti hidastuu aluksi ja kiihtyy taas lakipisteen jälkeen ja maahan osuessaan nopeus on sama kuin oli ammuttaessa. Tämä kaikki siis ammuttaessa ilmattomassa tilassa.

        perseeseenkö meinaat ampumisen ajaksi imeä kaikki maailman ilmat vai?


      • ballistiikka
        ilmareikä kirjoitti:

        perseeseenkö meinaat ampumisen ajaksi imeä kaikki maailman ilmat vai?

        Tässähän tarkastelu oli teoreettista. Tässä oli tarkoituksena osoittaa että suurin ja lähes ainoa luotia hidastava voima ulkoballistisella alueella on ilmanvastus.


    • Kimmo

      Moi!

      Hirvikiväärin, no jos ollaan tarkkoja mitään hirvikivääriä ei ole olemassa vaan Suomen laissa on annettu määritelmät minimi vaatimuksista jotka pitää täyttyä, mutta se siitä saivartelusta. Tarkoituksenani oli vain muistuttaa, että käytettyinä kaliibereina löytyy monen moisia aseita. Joista kaikista luoti lentää hyvinkin 3 kilometriä, mutta ainoastaan jos ammutaan ylöspäin kuten tehdään linnustuksessa. Hirvijahdissahan useimmiten ammutaan ampumatornista hiukan alaviistoon ja joskus maasta seisten "vaakasuoraan". Vaakasuoraan ammuttaessa luodin lentorata taulukko lyötyy yleensä patruunarasiasta.
      Sitten tuohon luodin käyttäytymiseen lennonaikana:
      Jotta pitkulainen pöyreä luoti saadaan lentämään tarkasta se pitää vakauttaa, tämä tapahtuu piipun rihlauksella jolla luoti saadaan pyörimään pituusakselinsa ympäri. Mitä nopeammin niin sen vakaampi lento on fysiikanlakien mukaisesti. Mutta koska luodin lentonopeus alkaa hidastua välittömästi piipusta ulostullessaan niin lennon vakaus alkaa huonontua ja nopeuden laskettua riittävästi alkaa luoti heilua pituussuunnassaan ja poikkeaa lentoradaltaan tullen samalla epätarkaksi. Kaiki luodit käyttäytyvät näin, mutta yhtäkään luotia EI OLE SUUNNITELTU näin käyttäytyväksi jos joku näin väittää älä usko. Luodin lentoradan laskenta perustuu aivan fysiikan peruslakien tuntemukseen vaikkakin laskenta ei aivan yksinkertaista olekaan koskapa halutusta laskenta tarkuudesta johtuen joudutaan tekemään monia oletuksia mm. tuulen ja lämpötilan suhteen. Onneksi löytyy hyviä ballistiikka-ohjelmia joilla asiaa voidaan simuloida mukavasti työpöydän ääressä.

      • kivenheitto

        Sanokaas joitain hyviä ballistiikkaohjelmia, netistä löytyy äkkiseltään vain demo-versioita tai muuten vaan köyhiä viritelmiä.


      • Andy
        kivenheitto kirjoitti:

        Sanokaas joitain hyviä ballistiikkaohjelmia, netistä löytyy äkkiseltään vain demo-versioita tai muuten vaan köyhiä viritelmiä.

        Quick Target on hyvä. Hyviä ballistiikkaohjelmia ei saa ilmaiseksi.


    • laskentatoimi

      Äkkiä kiskaistu arvo 2500 metrin kohdalla .308:lla on 290 joulea eli teoriassa vielä 3 km:n päästäkin ylittynee se 80 joulen 'raja'

    • asiallinen ja oikea

      Lisäksi patruunalaatikoista löytyy että paljonko luoti puottaa tietyllä matkalla.Jos se puolimetriä puottaa kolmella sadalla niin kyllä se täytyy ampua keihäsmiesten tyyliin että se kolme kilometriä lentää kun nopeus hidastuu niin luoti tippuu vielä nopeammin.Lintuja luodikolla ampuessani en kyllä semmoisiin suuntiin ammu missä tiedän asutusta olevan eli kannattaa käyttää sitä maalaisjärkeä.

    • Carlos

      Taannoin oli lehdessä juttua vettä kaksi veljesät olivat metsällä, 5km toisistaan. Toinen veli ampui kiväärillä(lintu) ja osui, mutta osui myös veljeänsä selkään joka oli 5km päässä. Eli jos on huonoa onnea matkassa näinkin voi käydä.

    • Pena 50

      on tähtäin neljään kilometriin asti. Laskekaa siitä, onko vaarallinen viiteen kilometriin.

      Jos ampuu yläholliin, pitää olla varma, että taustat ovat vapaat.

    • Tykkikessu

      Jokainen tykkimies tietää, että kranaatti lentäisi samoilla tekijöillä huomattavasti pidemmälle tyhjiössä kuin ilmassa. Lentoradan profiili olisi laakeampi. Ero voi olla jopa 30-45 %. Ilmanvastuksen vaikutus muuttuu ammuksen nopeuden mukaan eli suurilla nopeuksilla sen vaikutus on suuri. Ilmanvastuksen vaikutusta voidaan eliminoida erityisesti kranaatin perän muotoilulla ja näin tehdäänkin.

    • Anonyymi

      "Hirvikiväärit" ovat periaatteessa aina vaarallisia. Harjoitusammunnat pitää aina suorittaa hiekkamontussa tai ampumaradalla, jossa ulkopuolisille ei aiheudu vaaraa. Metsästystilanteessa ampujan pitää tietää mitä taustalla on, ja huomioida tämä ampuessaan. Jos et tiedä, jätä ampumatta! Toisten arvostelu (vittuilu) on paljon parempi kuin ammuttu luoti seinässä/ihmisessä/kotieläimessä.

    • Anonyymi

      Metsästys laissa kyllä on määritelty nuo jutut eli miten kaukana pitää olla esim. tiestäkin jotta saa kantaa edes ladattua hirvikivääriä mukunaan, kyllähän rikkovat siltikin jatkuvasti noita määräyksiä kuitenkin ja ampuvat riistaa teille ja tähtäävät kun on helppoa tietä pitkin tähtäilläkin suora linja.

      • Anonyymi

        Tuli mieleen että joo jos jollain pistoolilla yli 34-vuotias vanhuskin tähtäilee minne sattuu kiväärin kanssa, kädet vapisevat kuin alkoholin tuhonneella Urho Kekkosella pistooli kädessä ampuu minne sattuu kun ei kuulekaan edes mitään ja näkökykykin on mennyt jo pois.

        Tuollainen juttu oli kyllä hauska kun taljavarsijousi, 200 kilon tehoilla: kokeilimme kerran ampua 10kg painavaa harppuunaa järvelle, atrain siis: hyvä onni olisi jos osuisi johonkin kalaan sitten voisi vetää sen saaliin narulla rannalle sitten, ei tarvitsisi vaivautua veneilyynkään.


      • Anonyymi

        Tuollaista määritystä ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuli mieleen että joo jos jollain pistoolilla yli 34-vuotias vanhuskin tähtäilee minne sattuu kiväärin kanssa, kädet vapisevat kuin alkoholin tuhonneella Urho Kekkosella pistooli kädessä ampuu minne sattuu kun ei kuulekaan edes mitään ja näkökykykin on mennyt jo pois.

        Tuollainen juttu oli kyllä hauska kun taljavarsijousi, 200 kilon tehoilla: kokeilimme kerran ampua 10kg painavaa harppuunaa järvelle, atrain siis: hyvä onni olisi jos osuisi johonkin kalaan sitten voisi vetää sen saaliin narulla rannalle sitten, ei tarvitsisi vaivautua veneilyynkään.

        "Anonyymi
        10.01.2020 05:38 Tuli mieleen että joo jos jollain pistoolilla yli 34-vuotias vanhuskin tähtäilee minne sattuu kiväärin kanssa, kädet vapisevat kuin alkoholin tuhonneella Urho Kekkosella pistooli kädessä ampuu minne sattuu kun ei kuulekaan edes mitään ja näkökykykin on mennyt jo pois."

        Ei helkuta, eihän tuosta sepustuksestasi saa mitään tolkkua. Kekkonen tuhosi alkoholin pistooli kädessä. 34 vuotias vanhus pistoolilla tähtäilee kiväärin kanssa ym. Oletko vielä tuohon aikaan vielä miten kännissä ollut?


    • Anonyymi

      ei yli 5 km kanna juuri minkaan hirvestyksessa kaytetyn ammuksen luoti,,,ja senkin vain ihan parhaassa mahdollisessa kulmassa,,ja olosuhteissa..voisi sanoa 4,,,,4 1/2 korkeintaan..max..mutta harvemmin se hirvi siella kuusenlatvassa onkaan onneksi..

      tappaako ihmisen alastullessaan? kylla lienee paaosumasta ainakin..spekulointia on paljonkin..

      • Anonyymi

        2003 vuodelta tämä aloitus.


      • Anonyymi

        Hirvikiväärin luoti on vaarallinen, kunnes se osuu puuhun, maahan, kiveen tms. esteeseen tai siihen hirveen. Väittäisin, että 90% luodeista ei lennä yli 100 metriä kauemmaksi ja 99% ei lennä yli 150 meteiä kauemmaksi ja 99,99% ei lennä yli 300 meteiä kauemmaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hirvikiväärin luoti on vaarallinen, kunnes se osuu puuhun, maahan, kiveen tms. esteeseen tai siihen hirveen. Väittäisin, että 90% luodeista ei lennä yli 100 metriä kauemmaksi ja 99% ei lennä yli 150 meteiä kauemmaksi ja 99,99% ei lennä yli 300 meteiä kauemmaksi.

        Niin että nämäkin asiat on jo moneen kertaan toistettu vuosien varrella kun juttu on vuodelta 2003.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin että nämäkin asiat on jo moneen kertaan toistettu vuosien varrella kun juttu on vuodelta 2003.

        Onhan se silti hyvä kertoa eri näkemyksiä, koska samoja asioita moni pohtii nyt 2020 kuin mitä joku pohti 2003.

        Itse olen samaa mieltä, että suurin osa ns. hirvikiväärin luodeista pysähtyy 50-150 metrin paikkeilla, koska hirvikiväärillä ei pitäisi ampua yläviistoon koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se silti hyvä kertoa eri näkemyksiä, koska samoja asioita moni pohtii nyt 2020 kuin mitä joku pohti 2003.

        Itse olen samaa mieltä, että suurin osa ns. hirvikiväärin luodeista pysähtyy 50-150 metrin paikkeilla, koska hirvikiväärillä ei pitäisi ampua yläviistoon koskaan.

        Itse olen syyllistynyt hirvikiväärin väärinkäyttöön. Olen käyttänyt sitä lintumetsällä koska 308 kelpaa siihen ihan hyvin.


    • Anonyymi

      Jos noita asoita pohtii, niin osaa varmaankin itse kaivaa vastaukset arkistoista. Miksi sinun pitää niitä nostella esille.

    • Anonyymi

      Saattaa se lentää jopa 8 km. Meinaan asuessani aikoinaan Kuhmossa, kotimökiltä oli armeijan harjoitusalueelle matkaa 8 km. Ja kun olimme halonteossa, havaitsimme erään männyn latvuksesta sahatussa ja halkaistussa halossa 7.62 luodin, joka oli uponnut oksan haarakohtaan. Kun luoti oli hapettunut, niin hapettuma oli värjännyt puun siltä kohtaa vihreäksi. Ettei kai se 308 luoti sen hitaampi ole ja lentää yhtä kauas sopivassa kulmassa ammuttaessa.

      • Anonyymi

        ei lenna yli 5km...308 luoti..oli kulma mikatahansa..lahempaa kuin 8km oli tuo luoti ammuttu.paitsi jos ammutaan lentokoneesta 10 km korkeudella..mutta tuohan on jo putousta..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1615
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1244
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1157
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1086
    5. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      2
      1072
    6. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      586
      1039
    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      970
    8. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      932
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      12
      857
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      9
      741
    Aihe