On aika masentavaa kun moni hyvä kyselijä saa kysellä yksin eikä evot vastaa. Kuten muutama siiderin kysymys, on jääneet mieleeni, mutta ei evot vastaa.
Yksi hyvä oli se että miten sopii evoteoriaan kun on gepardiemo tai leoopardiemo, joka on oikein hyvä metsästäjä. Kuitenkin näiden pienten kissapetojen saaliit suureimmaksi osaksi menee leijonien ja hyeenojen suihin ja lisää niillä poikaslukua. Mitä enemmä leijonia ja hyeenoita niin sitä enemmän ne tappaa gepardien ja leopardien poikasia.
Hyvä metsästäjäemo siten ruokkii vihollisiaan ja lisää tällä tavalla omien poikastensa kuolemanriskiä. Ei sovi evoteoriaan että hvyä metsästäjä aina lisää omien poikastensa lukua kun voi sitä jopa vähentää.
Ei ole yksikään evo tätä kommentoinut vaikka on aivan perustavanlaatuinen kysymys minun mielestä.
Masentavaa
43
1874
Vastaukset
- totisesti
Kuitenkin kyseessä on palsta nimeltä kreationismi ja älykäs suunnitelma. Kuitenkaan emme saa toistuviin kysymyksiin baramineista, rappeutumisen teoriasta tai ylipäätään mistään kreationismin saavutuksista minkäännäköistä vastausta.
Eikös se sentään olisi palstan aihe ? Ei evoluutio - sillä on oma palsta vai mitä ? - Turkana
kysymystä juuri tuossa muodossa, mutta olen kyllä vastannut useita kertoja kysymykseen, että jos hyvä metsästäjä jää ilman ruokaa saaliinjaossa, niin miten sen geeneille käy. Ja vastaus on, että ne katoavat.
Tässäkin tapauksessa, jos gepardi (gepardi on toki uhanalainen ilmeisesti ihmisen takia) tai leopardi aina jäisi ilman ruokaa, se häviäisi. Nyt tiedämme, ettei se aina jää ilman ruokaa, joten kysymyksessä on tasapainotila, se saa riittävästi ruokaa, jotta se pystyy ruokkimaan jälkeläisensä, vaikka sen saaliit usein menevätkin leijonille tai hyeenoille. - juutas.
...ja puukuulia.
Sinulla ei ole näköjään alkeellistakaan käsitystä evoluutioteoriasta.
"Hyvä metsästäjäemo siten ruokkii vihollisiaan ja lisää tällä tavalla omien poikastensa kuolemanriskiä. Ei sovi evoteoriaan että hvyä metsästäjä aina lisää omien poikastensa lukua kun voi sitä jopa vähentää."
- Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää. Kyse on kaiken yhteisvaikutuksesta, tietenkin.
Jos hyvä metsästäjä ei kykene saamaan saamaan sapuskaa poikasten suuhun asti, ovat metsästyskyvyt melko merkityksettömät. Paremmin tällöin menestyy keskinkertaisempi metsästäjä, joka pystyy pitämään saaliit itsellään.
"Mitä enemmä leijonia ja hyeenoita niin sitä enemmän ne tappaa gepardien ja leopardien poikasia. "
- Näinhän se luonnossa menee, jatkuvaa kamppailua elintilasta ja ravinnosta. Luonnon tasapaino on sitä, että liiat yksilöt kuolevat nälkään tai syödään pois. Saalistajat säätelevät saalistettavien populaatioita ja toisaalta saalistettavien populaatiot säätelevät saalistajien populaatioita. Ihan niin kuin evoluutioteoria kertoo.
"Ei ole yksikään evo tätä kommentoinut vaikka on aivan perustavanlaatuinen kysymys minun mielestä. "
- Toivottavasti tuli nyt tähän "perustavanlaatuiseen" kysymykseen vastaus. Jos jäi epäselvää, senkun kyselet lisää.- aito-outsider
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne... - gJonii
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne...Haluttomuutesi tajuta yksinkertaista tautologista faktaa on hyvin kuvaavaa sille älylliselle pimennolle jossa elät. Väität että hyviä ominaisuuksia kompensoimaan ilmaantuu huonoja ominaisuuksia, joten tehdäänpä helppo pikku ajatusleikki: Lajilla X on jokaista alleelia variaatio 1 ja 2, joista 1 on hyvä ja 2 paha(Valitse itse kumpi on dominantti alleeli).
Nyt, helppo kysymys: Mitä tapahtuu populaatiossa seuraavien sukupolvien aikana? Pysyvätkö alleelien suhteet samoina, vai kasvaako ykkös- tai kakkostyypin alleelien frekvenssi?
Parhaillaan väität että jos tarkkailemme vaikkapa alleelia z, tuossa ei yleisty alleeli 1 eikä alleeli 2, koska myös geenit y, k, j ja n vaikuttavat eliön selviytymiseen.
Nyt kyse on enää siitä, onko sinussa miestä myöntämään olleesi väärässä. - vanha-kissa
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne...aito-outsider kirjoitti:
"Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut."
On toki vedottu, kun on kyse ollut hyödyllisen mutaation/ominaisuuden leviämisestä populaatiosta. Unohdat taas, ilmeisesti tahallasi, sen asiayhteyden, missä tuota keskustelua on tehty.
"On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn. "
Tuskin nyt sentään on sanottu, että tuo ominaisuuden rikastuminen on johtanut vääjäämättä uuden lajin syntyyn.
Loppupeleissä noin tietenkin voi käydä, kun vielä täyttyy ne ehdot, että geenivirta katkeaa näiden eri populaatioiden välillä ja että populaatiot elävät eri ympäristöolosuhteissa. Silloin tapahtuu viimeistään se lajiutumisen mahdollistava eriytyminen.
"Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi."
Olet pykännyt tuosta "keskiarvoajattelustasi" sen olkiukon.
"Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus."
Sinun "keskiarvoistamisesi" on mennyt tasapäistämiseksi, suljet pois sen mahdollisuuden että erilaiset yksilöt tuossa populaatiossa/laumassa yksinkertaisesti lisääntyvät toisia tehokkaammin ja heidän jälkeläisensä taas pääsevät lisääntymään ainakin yhtä tehokkaasti kuin muutkin.
Ja tuohon taas, kuka pääsee lisääntymään ja saa enemmän jälkeläisiä, liittyy taas yksilön ominaisuudet ja miten ne soveltuvat tuon populaation/lauman ympäristöolosuhteissa (ts. luonnonvalinta). Kaikki ominaisuudet, olivat ne sitten keskiarvoa parempia tai huonompia, eivät vaikuta tuohon lisääntymistehokkuuteen ja se, mitkä vaikuttavat, ovat suhteessa noiden eliöiden _ympäristöön_.
"Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne... "
Kyllä. Ei ole meidän vika että ymmärrät asiat pieleen. Tuo sinun taipumuksesi lähentelee jo perversiota. - gJonii
gJonii kirjoitti:
Haluttomuutesi tajuta yksinkertaista tautologista faktaa on hyvin kuvaavaa sille älylliselle pimennolle jossa elät. Väität että hyviä ominaisuuksia kompensoimaan ilmaantuu huonoja ominaisuuksia, joten tehdäänpä helppo pikku ajatusleikki: Lajilla X on jokaista alleelia variaatio 1 ja 2, joista 1 on hyvä ja 2 paha(Valitse itse kumpi on dominantti alleeli).
Nyt, helppo kysymys: Mitä tapahtuu populaatiossa seuraavien sukupolvien aikana? Pysyvätkö alleelien suhteet samoina, vai kasvaako ykkös- tai kakkostyypin alleelien frekvenssi?
Parhaillaan väität että jos tarkkailemme vaikkapa alleelia z, tuossa ei yleisty alleeli 1 eikä alleeli 2, koska myös geenit y, k, j ja n vaikuttavat eliön selviytymiseen.
Nyt kyse on enää siitä, onko sinussa miestä myöntämään olleesi väärässä.>>Haluttomuutesi tajuta yksinkertaista tautologista faktaa on hyvin kuvaavaa sille älylliselle pimennolle jossa elät. Väität että hyviä ominaisuuksia kompensoimaan ilmaantuu huonoja ominaisuuksia, joten tehdäänpä helppo pikku ajatusleikki: Lajilla X on jokaista geeniä** alleelivariaatio 1 ja 2, joista 1 on hyvä ja 2 paha(Valitse itse kumpi on dominantti alleeli).
Nyt, helppo kysymys: Mitä tapahtuu populaatiossa seuraavien sukupolvien aikana? Pysyvätkö alleelien suhteet samoina, vai kasvaako ykkös- tai kakkostyypin alleelien frekvenssi?
Parhaillaan väität että jos tarkkailemme vaikkapa geeniä** z, tuossa ei yleisty alleeli 1 eikä alleeli 2, koska myös geenit y, k, j ja n vaikuttavat eliön selviytymiseen. >>
Kaiketi tuosta tekstistä olisi selvää saanut ilman korjaustakin, mutta eihän sitä ikinä tiedä. Syytän virheistä väsymystä ja huonoja keliolosuhteita. - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne...Ymmärrät nyt taas jo tahallasi tai tahattomasti asian väärin.
Tarkoitin sitä, että paremmuus jossakin yksittäisessä ominaisuudessa ei suinkaan välttämättä tarkoita sitä, että sen ansiosta saisi enemmän elinkelpoisia jälkeläisiä. Nopein juoksija tai nopein metsästäjä ei siis välttämättä tuon ominaisuuden ansiosta lisäänny muita paremmin.
"On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn. "
- Ei näin, vaan että jos tuon ominaisuuden ansiosta jälkeen jää 0,1 % enemmän jälkeläisiä, se johtaa automaattisesti kyseisen ominaisuuden rikastumiseen. Ei ominaisuus tietenkään oman itsensä takia populaatiossa rikastu, vaan siksi, että se antaa lisääntymisedun.
"Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus. "
- Olet ymmärtänyt kovasti tämän perusasian väärin. Eihän kaikki ominaisuudet muita paremmaksi kehittyneinä annakaan lisääntymisetua. Kysymys on nimenomaan niistä ominaisuuksista, jotka antavat lisääntymisetua. Ja on ympäristöstä kiinni, mitkä nuo ominaisuudet milloinkin ovat (=luonnonvalinta).
Kannattaisi nyt lopulta perehtyä evoluutioteorian perusasioihin. - Anteeksi että ajattelen
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne..."Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus."
Unohdit nyt, että kyse on populaatiosta ja muutoksesta usean sukupolven aikana. Jos yhdellä on perimässään yhtä hyvää ja toisella on toista, niin suvullisen lisääntymisen ehdoton ylivoimaisuus tulee juuri siinä näkyviin, että seuraavassa sukupolvessa noista ominaisuuksista pari sattuu jo samaan yksilöön ja sukupolvien myötä kasaantuminen vain jatkuu, kun joka sukupolvessa "hyvät geenit" antavat (marginaalisesti) paremman mahdollisuuden päästä jatkamaan sukua.
Tästä suvullisen lisääntymisen hyödyllisyydestä evoluution kannalta päästään palstan otsikon mukaiseen aiheeseen (tämän palstan otsikko EI ole "yritä etsiä virhe evoluutioteoriasta"):
Jos eliöt on suunniteltu "täydellisiksi" ja (mikro)evoluutio on vain rappeutumista, niin miksi niin valtavalle joukolle eliöitä on suunniteltu suvullinen lisääntyminen, joka vain kiihdyttää "rappiota"? Partenogeneesissähän jälkeläisten määrä kasvaa, kun kaikki ovat "naaraita" jotka kopioivat itseään. Anteeksi että ajattelen kirjoitti:
"Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus."
Unohdit nyt, että kyse on populaatiosta ja muutoksesta usean sukupolven aikana. Jos yhdellä on perimässään yhtä hyvää ja toisella on toista, niin suvullisen lisääntymisen ehdoton ylivoimaisuus tulee juuri siinä näkyviin, että seuraavassa sukupolvessa noista ominaisuuksista pari sattuu jo samaan yksilöön ja sukupolvien myötä kasaantuminen vain jatkuu, kun joka sukupolvessa "hyvät geenit" antavat (marginaalisesti) paremman mahdollisuuden päästä jatkamaan sukua.
Tästä suvullisen lisääntymisen hyödyllisyydestä evoluution kannalta päästään palstan otsikon mukaiseen aiheeseen (tämän palstan otsikko EI ole "yritä etsiä virhe evoluutioteoriasta"):
Jos eliöt on suunniteltu "täydellisiksi" ja (mikro)evoluutio on vain rappeutumista, niin miksi niin valtavalle joukolle eliöitä on suunniteltu suvullinen lisääntyminen, joka vain kiihdyttää "rappiota"? Partenogeneesissähän jälkeläisten määrä kasvaa, kun kaikki ovat "naaraita" jotka kopioivat itseään.että taas tulee sanomista, kun söhlään omia ajatuksiani maallikkona evoluutiosta ;-) Mutta kerron silti: Outsiderilla tuntuu olevan harha, että jos eliöllä on hyvä ominaisuus x, niin sillä on *pakko* olla joku toinen huono ominaisuus y, joka kumoaa sen. Mutta valtaosa noista muista ominaisuuksista on kai sattumanvaraisesti jakautunut, joten oletusarvo on, että tuon hyvän ominaisuuden kantajat ovat muissa suhteissa keskimäärin yhtä hyviä kuin muutkin.
- noevo*
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne...Sotket keskenään(joko ymmärtämättömyyttäsi tai tahallaan) yksittäiset ominaisuudet ja ominaisuuksien summaa kuvaavan kilpailukyvyn.
Sanoin kutakuinkin, että :jos yksilö/t saavat promillenkin KILPAILUEDUN positiivisen geneettisen mutaation johdosta, tämä johtaa aikojen saatossa vääjämättä siihen, että osa positiivisista muutoksista siirtyy koko populaatioon. - voi hyvänen
noevo* kirjoitti:
Sotket keskenään(joko ymmärtämättömyyttäsi tai tahallaan) yksittäiset ominaisuudet ja ominaisuuksien summaa kuvaavan kilpailukyvyn.
Sanoin kutakuinkin, että :jos yksilö/t saavat promillenkin KILPAILUEDUN positiivisen geneettisen mutaation johdosta, tämä johtaa aikojen saatossa vääjämättä siihen, että osa positiivisista muutoksista siirtyy koko populaatioon.aika sentään noita evojen juttuja.
Kuvitellaas uros jolla ominaisuus X on peräti 10 % parempi kuin muilla alueen uroksilla.
Mutta sillä sattuu kuiteskin olemaan voimaa ja tappelukykyä sen verran hintsusti, että se ei pääse koko elämänsä aika parittelemaan kertaakaan vaan joutuu olemaan sellainen peräkammarin poika.
Muut urokset antavat sille niin rankasti turpiin, että lopulta se ei uskalla yrittääkään lähelle naaraita.
Kerro nyt meile se mekanismi millä tämän erinomainen ominaisuus luonnonlain vääjäämättömyydellä leviää koko populaatioon. Jotenkin langattoman netin kauttako...vai mitä ehdotat....? - ovat ihan
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut."
On toki vedottu, kun on kyse ollut hyödyllisen mutaation/ominaisuuden leviämisestä populaatiosta. Unohdat taas, ilmeisesti tahallasi, sen asiayhteyden, missä tuota keskustelua on tehty.
"On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn. "
Tuskin nyt sentään on sanottu, että tuo ominaisuuden rikastuminen on johtanut vääjäämättä uuden lajin syntyyn.
Loppupeleissä noin tietenkin voi käydä, kun vielä täyttyy ne ehdot, että geenivirta katkeaa näiden eri populaatioiden välillä ja että populaatiot elävät eri ympäristöolosuhteissa. Silloin tapahtuu viimeistään se lajiutumisen mahdollistava eriytyminen.
"Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi."
Olet pykännyt tuosta "keskiarvoajattelustasi" sen olkiukon.
"Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus."
Sinun "keskiarvoistamisesi" on mennyt tasapäistämiseksi, suljet pois sen mahdollisuuden että erilaiset yksilöt tuossa populaatiossa/laumassa yksinkertaisesti lisääntyvät toisia tehokkaammin ja heidän jälkeläisensä taas pääsevät lisääntymään ainakin yhtä tehokkaasti kuin muutkin.
Ja tuohon taas, kuka pääsee lisääntymään ja saa enemmän jälkeläisiä, liittyy taas yksilön ominaisuudet ja miten ne soveltuvat tuon populaation/lauman ympäristöolosuhteissa (ts. luonnonvalinta). Kaikki ominaisuudet, olivat ne sitten keskiarvoa parempia tai huonompia, eivät vaikuta tuohon lisääntymistehokkuuteen ja se, mitkä vaikuttavat, ovat suhteessa noiden eliöiden _ympäristöön_.
"Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne... "
Kyllä. Ei ole meidän vika että ymmärrät asiat pieleen. Tuo sinun taipumuksesi lähentelee jo perversiota.eri asia kuin muun lauman. Porohirvas, joka röyhkeästi valtaa vasan suurella työllä esiinkaivaman jäkäläapajan selviää ja on voimissaan porojen rykimäaikana levittäen geeniään tehokkaasti.
Ei siinä tule kyseeseen mitä ihmeellisiä geenejä sillä nälkäisellä vasan reppanalla sattuu oleen. Luovuta vain ruokapaikkasi tai kuole hirvaan sarviin. Saat jopa valita, kuoletko nälkään vaiko hirvaan puskemana.
Näin luonnossa menee käytännössä eikä teidän evojen lapsellisen teoretisoinnin ja promillelaskujenne mukaan. - katti-matilta
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut."
On toki vedottu, kun on kyse ollut hyödyllisen mutaation/ominaisuuden leviämisestä populaatiosta. Unohdat taas, ilmeisesti tahallasi, sen asiayhteyden, missä tuota keskustelua on tehty.
"On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn. "
Tuskin nyt sentään on sanottu, että tuo ominaisuuden rikastuminen on johtanut vääjäämättä uuden lajin syntyyn.
Loppupeleissä noin tietenkin voi käydä, kun vielä täyttyy ne ehdot, että geenivirta katkeaa näiden eri populaatioiden välillä ja että populaatiot elävät eri ympäristöolosuhteissa. Silloin tapahtuu viimeistään se lajiutumisen mahdollistava eriytyminen.
"Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi."
Olet pykännyt tuosta "keskiarvoajattelustasi" sen olkiukon.
"Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus."
Sinun "keskiarvoistamisesi" on mennyt tasapäistämiseksi, suljet pois sen mahdollisuuden että erilaiset yksilöt tuossa populaatiossa/laumassa yksinkertaisesti lisääntyvät toisia tehokkaammin ja heidän jälkeläisensä taas pääsevät lisääntymään ainakin yhtä tehokkaasti kuin muutkin.
Ja tuohon taas, kuka pääsee lisääntymään ja saa enemmän jälkeläisiä, liittyy taas yksilön ominaisuudet ja miten ne soveltuvat tuon populaation/lauman ympäristöolosuhteissa (ts. luonnonvalinta). Kaikki ominaisuudet, olivat ne sitten keskiarvoa parempia tai huonompia, eivät vaikuta tuohon lisääntymistehokkuuteen ja se, mitkä vaikuttavat, ovat suhteessa noiden eliöiden _ympäristöön_.
"Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne... "
Kyllä. Ei ole meidän vika että ymmärrät asiat pieleen. Tuo sinun taipumuksesi lähentelee jo perversiota.Oletetaan naaras, jolla on jokin sikamakee geenimuunnos. Se saa neljä poikasta mutta vain yksi poikasista perii sen mutaation. Sitten tulee kotka ja vie sen poikasen omille poikasilleen.
Sitte käy niin, että se emokin kuolee ennen seuraavia poikasia.
Mites kävi mutaatiosi, hävisikö se vai siirtyykö se kotkan poikalsille. Jos ei häviä niin miten siirtyy eteenpäin? Vastaa sitten suoraan äläkä vain lepertele.
Tässä sinulaisillesi kirjoituspöytäteoreetikoille käytännön luonnonoppia. - asianharrastja
ovat ihan kirjoitti:
eri asia kuin muun lauman. Porohirvas, joka röyhkeästi valtaa vasan suurella työllä esiinkaivaman jäkäläapajan selviää ja on voimissaan porojen rykimäaikana levittäen geeniään tehokkaasti.
Ei siinä tule kyseeseen mitä ihmeellisiä geenejä sillä nälkäisellä vasan reppanalla sattuu oleen. Luovuta vain ruokapaikkasi tai kuole hirvaan sarviin. Saat jopa valita, kuoletko nälkään vaiko hirvaan puskemana.
Näin luonnossa menee käytännössä eikä teidän evojen lapsellisen teoretisoinnin ja promillelaskujenne mukaan.Sen jälkeen, kun vahvin on valittu tulevien vasojen isäksi, hirvailta putoaa sarvet ja vaatimille ne jäävät vasojen ruokapaikkojen puolustusaseiksi.
katti-matilta kirjoitti:
Oletetaan naaras, jolla on jokin sikamakee geenimuunnos. Se saa neljä poikasta mutta vain yksi poikasista perii sen mutaation. Sitten tulee kotka ja vie sen poikasen omille poikasilleen.
Sitte käy niin, että se emokin kuolee ennen seuraavia poikasia.
Mites kävi mutaatiosi, hävisikö se vai siirtyykö se kotkan poikalsille. Jos ei häviä niin miten siirtyy eteenpäin? Vastaa sitten suoraan äläkä vain lepertele.
Tässä sinulaisillesi kirjoituspöytäteoreetikoille käytännön luonnonoppia.Sen vuoksi luonnonvalintaan menee paljon aikaa. Joskus taas kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Esimerkiksi Kauain sirkat:
http://evolution.berkeley.edu/evolibrary/news/061201_quietcrickets- noevo*
voi hyvänen kirjoitti:
aika sentään noita evojen juttuja.
Kuvitellaas uros jolla ominaisuus X on peräti 10 % parempi kuin muilla alueen uroksilla.
Mutta sillä sattuu kuiteskin olemaan voimaa ja tappelukykyä sen verran hintsusti, että se ei pääse koko elämänsä aika parittelemaan kertaakaan vaan joutuu olemaan sellainen peräkammarin poika.
Muut urokset antavat sille niin rankasti turpiin, että lopulta se ei uskalla yrittääkään lähelle naaraita.
Kerro nyt meile se mekanismi millä tämän erinomainen ominaisuus luonnonlain vääjäämättömyydellä leviää koko populaatioon. Jotenkin langattoman netin kauttako...vai mitä ehdotat....?Kysymykseesi on erittäin yksinkertainen vastaus. Eliöillä on elämässään tavoitteena ainoastaan suvunjatkaminen. Kuvailemasi yksilön kilpailukyky, ei X:stä huolimatta, yllä populaation keskiarvoon. Toisin sanoen yksilösi ei muiden ominaisuuksiesi osalta ole keskivertoyksilö, eikä tästä syystä ole etulyöntiasemassa muihin yksilöihin nähden.
En sanonut että yksittäinen ominaisuus siirtyy vääjäämättä populaatioon vaan, että ajankuluessa osa siityy vääjäämättä populaatioon.'
Opiskelkaa todennäköisyyksistä perhanavie. Todennäköosyys sille, että yksilö saa positiivisen ominaisuuden omaavan geenimutaation on yhtä suuri kautta populaation. vaikka sattuma välillä tuo sen toivottomalla häviäjäyksilölle, se ei meinaa, että evoluutioteoria olisi talla kumottu! - hahahahaa
aito-outsider kirjoitti:
Näyttää noita evovastauksia olevan yhtä monta erilaista kuin on vastaajiakin.
Niinkuin tämäkin: ***"Kuka on sanonut, että evoluutioteorian mukaan hyvän metsästäjä lisäisi automaattisesti poikaslukuaan? Olet ymmärtänyt asian pahasti väärin. Eihän evoluutioteoria sellaista väitä, että mikä tahansa yksittäinen parhain suoritus jollain osa-alueella lisäisi elinkelpoisten poikasten määrää."***
Yksittäistenkin ominaisuuksien kaikkivoipaisuuteen on moni evouskova tällä palstalla vedonnut. Esimerkkejä on monenlaisia ja -tasoisia. On vedottu todennäköisyyslaskentaan esimerkillä, että jos jokin ominaisuus on vaikkapa vain 0,1 % parempi niin pitkän ajan kuluessa se johtaa aina automaattisesti kyseisen ominaisuuuden rikastumiseen populaatiossa ja lopulta jopa uuden lajin syntyyn.
Tuota keskiarvoajattelua olen itsekin yrittänyt esittää mutta sinä taidat olla ensimmäinen evo joka sen tunnustaa oikeaksi.
Keskiarvossa on se huono puoli evon kannalta, että kaikilla eliöillä on yleensä jokin ominaisuus kehittyneempi kuin toisilla jolloin kaikkien pitäisi saada enemmän jälkeläisiä kuin toisten. Tämä taasen lienee jonkunasteinen mahdottomuus.
Kuitenkin evoteoria nojaa juuri ja nimenomaan malliin ja väittämään miten sopeutuneempi saa enemmän jälkeläisiä .....jne...Mikä on ID-vastaus?
"Koska Jumala haluaa sadistisesti rääkätä eläimiä hän jakelee ruuat mielivaltaisesti?"??
Taas hyvä esimerkki "Ei älykkäästä suunnittelusta" - Sir Smokealot
katti-matilta kirjoitti:
Oletetaan naaras, jolla on jokin sikamakee geenimuunnos. Se saa neljä poikasta mutta vain yksi poikasista perii sen mutaation. Sitten tulee kotka ja vie sen poikasen omille poikasilleen.
Sitte käy niin, että se emokin kuolee ennen seuraavia poikasia.
Mites kävi mutaatiosi, hävisikö se vai siirtyykö se kotkan poikalsille. Jos ei häviä niin miten siirtyy eteenpäin? Vastaa sitten suoraan äläkä vain lepertele.
Tässä sinulaisillesi kirjoituspöytäteoreetikoille käytännön luonnonoppia.Ensiksikin, tuo sinun "sikamakee" geenimuunnos näyttää olevan kotkalle mieleen, johtuuko se sen väristä, käyttäytymisestä vai jostain muusta ehkä ihmissilmälle havaitsemattomasta tekijästä esim. sairaudesta.
Todellisuudessa tuo sinun sikamakee poikanen oli jotenkin poikkeava ja epäkelpo, koska kotka valitsi juuri sen yksilön, koska oletettavasti myös muiden emojen poikasia oli lähialueella tarjolla. On myös mahdollista että sen emokin oli epäkelpo, koska ei pystynyt uhmaamaan tai havaitsemaan kotkaa kotkaa ajoissa ja suojautumaan.
Pedoilla on ilmiömäinen evoluution myötä kehittynyt kyky havaita ja hyökätä helpoimman ja vähiten vastarintaa tekevän yksilön kimppuun. Karhu ei mielellään yritä aikuista hirveä jos vasoja on tarjolla. Vaikka karhulla on karhun voimat, se voi saada aikuiselta hirveltä niin lujasti siipeensä, että se menehtyy vammoihin tai mahdollisiin sorkista saamiinsa tulehdusta aiheuttaviin pöpöihin. Sen vuoksi se välttää turhia riskejä vaikka palkinto olisikin mehukas.
Pienenä vihjeenä; tutustu evoluutioon, biologiaan ja eläinten käyttäytymiseen.. - Salccari
Sir Smokealot kirjoitti:
Ensiksikin, tuo sinun "sikamakee" geenimuunnos näyttää olevan kotkalle mieleen, johtuuko se sen väristä, käyttäytymisestä vai jostain muusta ehkä ihmissilmälle havaitsemattomasta tekijästä esim. sairaudesta.
Todellisuudessa tuo sinun sikamakee poikanen oli jotenkin poikkeava ja epäkelpo, koska kotka valitsi juuri sen yksilön, koska oletettavasti myös muiden emojen poikasia oli lähialueella tarjolla. On myös mahdollista että sen emokin oli epäkelpo, koska ei pystynyt uhmaamaan tai havaitsemaan kotkaa kotkaa ajoissa ja suojautumaan.
Pedoilla on ilmiömäinen evoluution myötä kehittynyt kyky havaita ja hyökätä helpoimman ja vähiten vastarintaa tekevän yksilön kimppuun. Karhu ei mielellään yritä aikuista hirveä jos vasoja on tarjolla. Vaikka karhulla on karhun voimat, se voi saada aikuiselta hirveltä niin lujasti siipeensä, että se menehtyy vammoihin tai mahdollisiin sorkista saamiinsa tulehdusta aiheuttaviin pöpöihin. Sen vuoksi se välttää turhia riskejä vaikka palkinto olisikin mehukas.
Pienenä vihjeenä; tutustu evoluutioon, biologiaan ja eläinten käyttäytymiseen.."Ensiksikin, tuo sinun "sikamakee" geenimuunnos näyttää olevan kotkalle mieleen, johtuuko se sen väristä, käyttäytymisestä vai jostain muusta ehkä ihmissilmälle havaitsemattomasta tekijästä esim. sairaudesta.
Todellisuudessa tuo sinun sikamakee poikanen oli jotenkin poikkeava ja epäkelpo, koska kotka valitsi juuri sen yksilön"
Saattaa olla myös, että tämä geenimuunnos ei ollut sen enempää kotkan mieleen, kotka vain valitsi tämän poikasen sattumanvaraisesti toisten melko samanlaisten poikasten joukosta. - Salccari
sharyn kirjoitti:
Sen vuoksi luonnonvalintaan menee paljon aikaa. Joskus taas kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Esimerkiksi Kauain sirkat:
http://evolution.berkeley.edu/evolibrary/news/061201_quietcrickets"Näin tapahtuu"
Eli miten tapahtuu? - asianharrastaja
Salccari kirjoitti:
"Ensiksikin, tuo sinun "sikamakee" geenimuunnos näyttää olevan kotkalle mieleen, johtuuko se sen väristä, käyttäytymisestä vai jostain muusta ehkä ihmissilmälle havaitsemattomasta tekijästä esim. sairaudesta.
Todellisuudessa tuo sinun sikamakee poikanen oli jotenkin poikkeava ja epäkelpo, koska kotka valitsi juuri sen yksilön"
Saattaa olla myös, että tämä geenimuunnos ei ollut sen enempää kotkan mieleen, kotka vain valitsi tämän poikasen sattumanvaraisesti toisten melko samanlaisten poikasten joukosta.Kuvaamassasi tapauksessa kyseinen geenimuunnos katoaa kyseisestä sukulinjasta.
Jos tarkoituksesi oli todistaa, ettei geenimuunnos koskaan voi periytyä eteenpäin, tämä on juristien kieltä käyttäen "kelvoton yritys". - ja mikä olikaan????
sharyn kirjoitti:
Sen vuoksi luonnonvalintaan menee paljon aikaa. Joskus taas kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Esimerkiksi Kauain sirkat:
http://evolution.berkeley.edu/evolibrary/news/061201_quietcricketsJuuri tuo kumoaa luonnonvalinnaksi sanotun määrittelyn.
Jos sopeutunein ei jää eloon, se kumoaa luonnonvalinnan.
Ja jos keskiarvoiset lisääntyvät, se onkin vastoin sopeutuneimman lisääntymisen teoriaanne. Monasti voi olla sopeutunut vaikka syömään pieniä kiviä, mutta ei lisäänny.
Lisääntymistapahtuma on yleensä ihan muuta toimintaa kuin mihin sopetumiset kohdentuvat.
Mitä se auttaa ketään, vaikka olisi kaikkeen muuhun sopeutunut, mutta ei vaan saa pillua? - Salccari
asianharrastaja kirjoitti:
Kuvaamassasi tapauksessa kyseinen geenimuunnos katoaa kyseisestä sukulinjasta.
Jos tarkoituksesi oli todistaa, ettei geenimuunnos koskaan voi periytyä eteenpäin, tämä on juristien kieltä käyttäen "kelvoton yritys".---
- Turkana
ja mikä olikaan???? kirjoitti:
Juuri tuo kumoaa luonnonvalinnaksi sanotun määrittelyn.
Jos sopeutunein ei jää eloon, se kumoaa luonnonvalinnan.
Ja jos keskiarvoiset lisääntyvät, se onkin vastoin sopeutuneimman lisääntymisen teoriaanne. Monasti voi olla sopeutunut vaikka syömään pieniä kiviä, mutta ei lisäänny.
Lisääntymistapahtuma on yleensä ihan muuta toimintaa kuin mihin sopetumiset kohdentuvat.
Mitä se auttaa ketään, vaikka olisi kaikkeen muuhun sopeutunut, mutta ei vaan saa pillua?""Juuri tuo kumoaa luonnonvalinnaksi sanotun määrittelyn.
Jos sopeutunein ei jää eloon, se kumoaa luonnonvalinnan.""
Mutta tuossa Sharynin linkissäkin juuri näytettiin, että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon.
""Ja jos keskiarvoiset lisääntyvät, se onkin vastoin sopeutuneimman lisääntymisen teoriaanne. Monasti voi olla sopeutunut vaikka syömään pieniä kiviä, mutta ei lisäänny.""
Ja silloin karsiutuu, mutta tätähän tapahtuu koko ajan. Ominaisuudet joista on hyötyä lisääntymisessä menestyvät.
""Lisääntymistapahtuma on yleensä ihan muuta toimintaa kuin mihin sopetumiset kohdentuvat.
Mitä se auttaa ketään, vaikka olisi kaikkeen muuhun sopeutunut, mutta ei vaan saa pillua?""
Ei mitään, mutta evoluutio koskeekin vain yksilöitä, jotka saavat pillua ja lisääntyvät. - kertonut
Turkana kirjoitti:
""Juuri tuo kumoaa luonnonvalinnaksi sanotun määrittelyn.
Jos sopeutunein ei jää eloon, se kumoaa luonnonvalinnan.""
Mutta tuossa Sharynin linkissäkin juuri näytettiin, että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon.
""Ja jos keskiarvoiset lisääntyvät, se onkin vastoin sopeutuneimman lisääntymisen teoriaanne. Monasti voi olla sopeutunut vaikka syömään pieniä kiviä, mutta ei lisäänny.""
Ja silloin karsiutuu, mutta tätähän tapahtuu koko ajan. Ominaisuudet joista on hyötyä lisääntymisessä menestyvät.
""Lisääntymistapahtuma on yleensä ihan muuta toimintaa kuin mihin sopetumiset kohdentuvat.
Mitä se auttaa ketään, vaikka olisi kaikkeen muuhun sopeutunut, mutta ei vaan saa pillua?""
Ei mitään, mutta evoluutio koskeekin vain yksilöitä, jotka saavat pillua ja lisääntyvät.----että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon.------
Miten sopeutunein uros jos se ei koskaan pääse pukille siirtää ne mainiot geeninsä? Vai tarkoittaako tuo lauseesi sitä että sopeutunein jää ainoana aina eloon ja muut urokset kuolee.
En usko tuohon että niin olisi kuitenkaan. kertonut kirjoitti:
----että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon.------
Miten sopeutunein uros jos se ei koskaan pääse pukille siirtää ne mainiot geeninsä? Vai tarkoittaako tuo lauseesi sitä että sopeutunein jää ainoana aina eloon ja muut urokset kuolee.
En usko tuohon että niin olisi kuitenkaan.Oletetaan, että uroksella on sopeutuma, sanotaan sitä vaikka x:ksi, joka tekee siitä vaikka tehokkaamman metsästäjän. Tuo x on tullut iturataan osuneen mutaation seurauksena. Tämä vaikuttaa hivenen sen selviytymismahdollisuuksiin lisääntymisikään asti, eli näitä x:n kantajia on "soitimella" hiukan enemmän kuin syntyneissä yksilöissä. Nyt pääsemme mielestäni keskeiseen kohtaan:
Ei ole mitään syytä olettaa että tuon x:n kantaja olisi keskimäärin huonompi pääsemään pukille kuin muutkaan yksilöt. Osa niistä voi olla keskimääräistä huonompia, osa parempia saamaan tavaraa, mutta keskimäärin ne ovat siinä suhteessa yhtä hyviä kuin muutkin. Ehkä ominaisuus voi olla jostakin syystä sellainen että se korreloisi tuon pukille pääsyn suhteen, ja siinä tapauksessa tuo ominaisuus x karsiutuu. Mutta väitätkö, että jokainen uusi sopeutuma tekee uroksesta huonomman lisääntymishommissa?- Turkana
kertonut kirjoitti:
----että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon.------
Miten sopeutunein uros jos se ei koskaan pääse pukille siirtää ne mainiot geeninsä? Vai tarkoittaako tuo lauseesi sitä että sopeutunein jää ainoana aina eloon ja muut urokset kuolee.
En usko tuohon että niin olisi kuitenkaan.tekstistäni pois alkuosan, joka vastaa kysymykseesi, niin keskustelu on aika mahdotonta. Kirjoitin siis:
"Mutta tuossa Sharynin linkissäkin juuri näytettiin, että sopeutunein useimmiten on juuri se joka jää eloon."
Luitko edes sitä linkkiä?
""Miten sopeutunein uros jos se ei koskaan pääse pukille siirtää ne mainiot geeninsä?
Ei mitenkään. Useimmiten sopeutuneimmalla kuitenkin on suurin lisääntymismenestys, koska se osaa hyödyntää ymåäristönsä resurssit keskimääräistä paremmin.
""Vai tarkoittaako tuo lauseesi sitä että sopeutunein jää ainoana aina eloon ja muut urokset kuolee.""
Ei.
""En usko tuohon että niin olisi kuitenkaan.""
Juu, en sellaista väittänytkään. - vanha-kissa
katti-matilta kirjoitti:
Oletetaan naaras, jolla on jokin sikamakee geenimuunnos. Se saa neljä poikasta mutta vain yksi poikasista perii sen mutaation. Sitten tulee kotka ja vie sen poikasen omille poikasilleen.
Sitte käy niin, että se emokin kuolee ennen seuraavia poikasia.
Mites kävi mutaatiosi, hävisikö se vai siirtyykö se kotkan poikalsille. Jos ei häviä niin miten siirtyy eteenpäin? Vastaa sitten suoraan äläkä vain lepertele.
Tässä sinulaisillesi kirjoituspöytäteoreetikoille käytännön luonnonoppia.Vastataan nyt kun kerran kysytään.
"Mites kävi mutaatiosi, hävisikö se vai siirtyykö se kotkan poikalsille."
Hävisi pois sukulinjasta. Tällaistakin tapahtuu luonnossa, siksi kehitys on hidasta ja kaikki kehityspolut eivät tule toteutumaan. Muut ovatkin jo aiheesta hyvin kirjoittaneetkin.
Mutaatioita kuitenkin tapahtuu koko ajan, perimä on muutoksen tilassa. Samaa mutaatiota harvemmin tapahtuu uudestaan, mutta uusia muutoksia ja uusia geeniyhdistelmiä ilmaantuu kokeiltavaksi koko ajan. Jollakin kerralla tuo uusi perimä / uusi ominaisuus pääseekin sitten lisääntymiskierrolle ja jos siitä on lisääntymisetua, se yleistyy pikkuhiljaa (ja vääjäämättömästi) populaatiossa.
"Tässä sinulaisillesi kirjoituspöytäteoreetikoille käytännön luonnonoppia."
Eh, ja mikäs kaveri siellä tuommoisia laukoo, ettet ole itsekin pahainen korjoituspöytäteoreetikko joka ei edes evoluutioteorian alkeita ymmärrä?
- gJonii
Mikäli tilanne todella olisi noin yksinkertainen(noh, se ei ole, mutta leikitään ajatuksella), tällöin gepardien ja näiden leijonien ja hyeenoiden välillä vallitsee tietty tasapainotila, joka kaiketi voi säilyä ellei jompi kumpi laji satu kuolemaan sukupuuttoon. Leijonien ja hyeenoiden harrastama liika gepardien havrentaminen vie tässä simplistisessä mallissa näiltä sen tarvittavan ravinnon noin ison populaation ylläpitoon, jolloin saalistajien määrä putoaa. Liika gepardien määrä taas aiheuttaa epäsuorasti leijonien ja hyeenoiden määrän kasvamisen joka taas pienentää gepardipopulaatiota.
Luonnonvalinta tietyllä tapaa ironisesti suosisi tässä yksinkertaistetussa mallissa yhä aina vain parempia saalistajia, sillä tuon ominaisuuden haittavaikutukset jakautuvat tasan koko gepardipopulaation kesken, joten se ei aiheuta valintapainetta tuota ominaisuutta vastaan. Ryhmävalinnalla voisi olla jotain tekoa tässä, mutten uskalla tuosta lähteä spekuloimaan.
Mutta siis, mikä tässä on se sinulle vaikea juttu jota et hahmota? Se, että evoluutioteoria ei aina etene siihen suuntaan mitä sinä tahdot pitää hyvänä? Se, että luonto ei ole aina yksinkertainen?- on ongelma
Sinunlaisesti pällistelijät on ongelma.
-----tuon ominaisuuden haittavaikutukset jakautuvat tasan koko gepardipopulaation kesken,-----
Tuotakaan et tajua. Ei se noin mene. Gepradit asustavat niin laajoilla alueilla että ei haitta koko populaatiolle jakaannu tietenkään. Hyvän saalistajaemon taidoista hyötyy vain se leijonalauma, jonka reviiri on lähinnä. Siten vaara on suurin juuri sen emon poikasille sekä muutamille lähistölle asuville.
Aikaa myöten kun leijonalaumasta nuoret urokset lähtee lisääntyy vaara kauempanakin asusteleville gepardeille mutta se ei ole pois niiltä lähellä asuvilta. Lähellä asuvilla vaara säilyy entisen suurena. Vaara ei jakaannu kaikille mutta se leviää laajemmallekin.
Yksi hyvä saalistajaemo vaarantaa paitsi omat poikasensa myös monet muutkin poikaset. - gJonii
on ongelma kirjoitti:
Sinunlaisesti pällistelijät on ongelma.
-----tuon ominaisuuden haittavaikutukset jakautuvat tasan koko gepardipopulaation kesken,-----
Tuotakaan et tajua. Ei se noin mene. Gepradit asustavat niin laajoilla alueilla että ei haitta koko populaatiolle jakaannu tietenkään. Hyvän saalistajaemon taidoista hyötyy vain se leijonalauma, jonka reviiri on lähinnä. Siten vaara on suurin juuri sen emon poikasille sekä muutamille lähistölle asuville.
Aikaa myöten kun leijonalaumasta nuoret urokset lähtee lisääntyy vaara kauempanakin asusteleville gepardeille mutta se ei ole pois niiltä lähellä asuvilta. Lähellä asuvilla vaara säilyy entisen suurena. Vaara ei jakaannu kaikille mutta se leviää laajemmallekin.
Yksi hyvä saalistajaemo vaarantaa paitsi omat poikasensa myös monet muutkin poikaset.Hienoa, korjasit minulta melko tyhmän ajatusvirheen. Pointtisi on siis että tuossa tilanteessa valinta on lievästi hyvää saalistuskykyä vastaan(Toki tulisi ottaa huomioon se, että hyvä saalistuskyky kuitenkin tarjoaa tiettyjä etuja, mutta ajatusleikin vuoksi oletetaan että ne jäävät pienemmäksi kuin tuo negatiivinen efekti)?
Toistan kysymykseni: Missä on ongelma?
- "momenttiavain"
Uusia ihmisiä syntyy jatkuvasti ja samat kysymykset, tiedot ym. asiat pyörivät vuodesta vuoteen. Uudet ihmiset kuvittelevat tietävänsä jotain sellaista mitä muut eivät tiedä. Asia on kuitenkin päin vastoin. On aivan turha tulla kertomaan oppimiaan tietoja ja taitoja jokaiselle uudelle ihmiselle erikseen. Selatkaa jo olemassa olevaa dokumentaatiota ettei tarvitse aina uudelleen pyörää keksiä.
- oravanpyörä
Kopioikaa tänne kirjoittamanne tekstit tiedostoihin, niin ei tarvitse aina uudelleen samoihin kysymyksiin ja asioihin alkaa kirjoittelemaan.
- aito-outsider
oravanpyörä kirjoitti:
Kopioikaa tänne kirjoittamanne tekstit tiedostoihin, niin ei tarvitse aina uudelleen samoihin kysymyksiin ja asioihin alkaa kirjoittelemaan.
toimintoko nykyään todistaa evoteorian oikeaksi? Bil Gates on tehnyt suuren teon evoteorialle, jären saa heittää nyt virallisestikin nurkkaan. Epävirallisestihan sen tempun on evoteoreetikot tehneet jo Darwinin aikaan.
aito-outsider kirjoitti:
toimintoko nykyään todistaa evoteorian oikeaksi? Bil Gates on tehnyt suuren teon evoteorialle, jären saa heittää nyt virallisestikin nurkkaan. Epävirallisestihan sen tempun on evoteoreetikot tehneet jo Darwinin aikaan.
Selventäisitkö minulle tuolla kreationistilogiikka-ketjussa, poikkeaako siellä antamani esimerkki sinun evoluutioon soveltamasta "ei yksi hyvä geeni mitään vakauta"-ajatuksesta?
- MSCD
aito-outsider kirjoitti:
toimintoko nykyään todistaa evoteorian oikeaksi? Bil Gates on tehnyt suuren teon evoteorialle, jären saa heittää nyt virallisestikin nurkkaan. Epävirallisestihan sen tempun on evoteoreetikot tehneet jo Darwinin aikaan.
Bill Gates on suurempi kuin jumala, ja se ei ole paljon se.
- Apo-Calypso
MSCD kirjoitti:
Bill Gates on suurempi kuin jumala, ja se ei ole paljon se.
Mutta BSOD tappaa ja tuhoaa kaikki tyynni!
Eikä siinä paljon vastaamattomat palvelunumerot avita! Apo-Calypso kirjoitti:
Mutta BSOD tappaa ja tuhoaa kaikki tyynni!
Eikä siinä paljon vastaamattomat palvelunumerot avita!Internal Stack Failure
(A)bort, (R)etry, (I)gnore?Apo-Calypso kirjoitti:
Mutta BSOD tappaa ja tuhoaa kaikki tyynni!
Eikä siinä paljon vastaamattomat palvelunumerot avita!mandriva.com
- Salccari
Luemmeko tosiaan samaa palstaa? Että "evot" eivät vastaa ja jättävät keskustelut kesken? Kuules, n. vuoden aikana mitä olen tätä keskustelua seurannut, ne ovat olleet yksinomaan kreationistit jotka jättävät keskustelut kesken, unohtavat ne ja aloittavat jälleen uusia järjettömiä väitteitä, kuten sinä nyt. Voisitko linkittää esimerkkejä keskusteluista tai kysymyksistä, joihin "evot" eivät ole vastanneet? Minä voin:
Oma ihmettelyni aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037490925#22000000037490925
Muita esimerkkejä keskusteluista, joihin kreationistit jättivät kesken:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000039076382
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000039147630
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000039234627
category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000039102759
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038715722
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038924171
Ja oma suosikkikeskusteluni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037771945#22000000037771945 - ...
elämä on paljolti tuurista kiinni geenien lisäksi, niin eläimillä kuin ihmisillä. Väärässä paikassa väärällä hetkellä ja se on siinä.
- adhdhdad
Eritoten eläimillä hyvät geenit "estävät" niitä menemästä vääriin paikkoihin väärään aikaan. Osittain tämä pätee kyllä ihmisiinkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun203490Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa813025- 613004
Jani Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen matkaa Aasiaan hoitajia rektyroimiseksi sieltä Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfba6abc-f871-4ce2-b327-41aa5819934c Kokoomus on lähtenyt omin päin ilman hallitus2992374- 412162
- 542121
Hymyilyttää
Kun mietin, että kun vielä kohdataan, niin nauretaan tälle meidän palstasuhteelle 😅. Ihanaa päivää sulle mies. Olet mi211331- 421200
Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo51193Aamun Trump
"DR: Trumpin väki lahjoi kodittomia grönlantilaisia esittämään Trump-faneja" Sillä lailla.1021081