Suositelkaa 10 kirjaa luettavaksi!

Lukutoukka

Moikka!

Elikä suositelkaa TEIDÄN mielestänne 10 parasta kirjaa luettavaksi.Luen kaikkia muita kirjoja,paitsi Fantasia.

36

9380

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lukuomena

      1. Stephen King, Peter Straub - Talismaani/Pimeyden talo
      2. Dean Koontz - Ääniä yössä/Pimeyden enkeli
      3. Stephen King - Piina/painajainen
      4. - II - - Kuoleman käytävä/Uneton yö
      5. Thomas Harris - (Hannibal kirjat)
      6. Douglas Adams - Linnunrata -sarja...alkaa 'Linnunradan käsikirja liftareille'
      7. Frederik Pohl - Plusmies
      8. Neil Gaiman, Terry Pratchett - Hyviä enteitä
      9. McCourt,Frank - Seitsemän portaan enkeli
      10.Robert Irvin - "Tuhannen ja yhden yön painajainen"


      Siinä nyt jotakin...ainakin hyviä on...enkä ole ainoa joka noista niin sanoo.

    • Layla

      NAISKIRJAILIJOIDEN TOP 10
      1. Sheri s. Tepper: Portti naisten maahan
      2. Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala
      3. Amy Tan: Sata salattua aistia
      4. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
      5. Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
      6. Joanne Harris: Pieni Suklaapuoti
      7. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
      8. Charlotte Bronte: Kotiopettajattaren romaani
      9. Leena Lehtolainen: Tappava säde
      10. Erica Jong: Fanny

      MIESKIRJAILIJOIDEN TOP 10

      1. Fedor Dostojevski: Rikos ja Rangaistus
      2. Andrei Makine: Ranskalainen testamentti
      3. Akif Pirincci: Felidae-kuka murhasi kissan
      4. Albert Camus: Sivullinen
      5. Viktor Pelevin: Hyönteiselämää
      6. Joseph Heller: Catch 22
      7. Stanislav Lem: Kyberias
      8. Risto Isomäki: Gilgamesin tappio
      9. Arto Paasilinna: Ulvova mylläri
      10: Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja

    • miih

      Seuraavat eivät tosin ole paremmuusjärjestyksessä, ei lajityyppejä voi keskenään verrata..

      Stephen King - Eksyneiden Jumala
      Stephen King/Peter Straub - Pimeyden Talo
      Dean Koontz - Pimeyden Enkeli
      Alistair McLean - Navaronen Haukat
      Patricia Cornwell - Viimeinen Piiri
      Clive Cussler - Valhalla Nousee
      Jeffery Deaver - Luunkerääjä
      Henning Mankell - Tanssinopettaja Paluu
      Arturo Pérez-Reverte - Flaamilainen Taulu
      Torey Hatden - Tiikerilapsi

      "vain" kymmenen nimeäminen on melkeinpä vaikeaa, Hyviä kirjoja on niin paljon enemmän :)

    • zieber

      Top 28, top 50-listastain supennettu eikä ollut sydäntä pudottaa yhtäkään enempää. Eivät ole kuin hyvin karkeassa järjestyksessä.

      01. Fjodor Dostojevski: Kirjoituksia kellarista
      02. Aldous Huxley: Uljas uusi maailma
      03. Franz Kafka: Nälkätaiteilija
      04. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
      05. Fedor Dostojevski: Karamazovin veljekset
      06. Victor Hugo: Kurjat
      07. Italo Calvino: Jos talviyöna matkamies
      08. Thomas Mann: Taikavuori
      09. Kurt Vonnegut: Teurastamo no 5
      10. Kurt Vonnegut: Sähköpiano
      11. Peter Høeg: Lumen taju
      12. Fedor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
      13. Franz Kafka: Oikeusjuttu
      14. Franz Kafka: Linna
      15. Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
      16. Donna Tart: Jumalat juhlivat öisin
      17. Virginia Woolf: Orlando
      18. Franz Kafka: Amerikka
      19. Stephen King: Musta torni I-IV
      20. Thomas Harris: Hannibal
      21. Ray Bradbury: Fahrenheit 451
      22. Viktor Pelevin: Hyönteiselämää
      23. Terry Prachett: Viikatemies
      24. Patrick Süskind: Parfyymi
      25. Albert Camus: Sivullinen
      26. Jean-Paul Sartre: Inho
      27. Mika Waltari: Mikael karvajalka
      28. Erlend Loe: Tosiasioita suomesta

      • Lukutoukka

        Elikä siis PALJON KIITOKSIA vastanneille. Sain paljon uusia hyviä kirjoja.
        Tietenkin saa laitaa edelleen uusiakin kirjoja. Niitä saa myös laittaa enemmän,
        kuin 10:nen.!


    • Narni

      Nämä eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä.

      Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
      Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
      Erlend Loe: Supernaiivi
      Dalton Trumbo: Sotilaspoika
      Sylvia Plath: Lasikellon alla
      Tove Jansson: Muumipappa ja meri sekä Muumilaakson marraskuu
      Hermann Hesse: Demian
      Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
      Albert Camus: Sivullinen
      Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin (runoja)

      • Tilta

        Oli.


    • Nehljudov

      Tässä muutama eri tyyppinen lukuelämys. Epäilen ettei kukaan muu
      ole kahlannut näitä kaikkia läpi. Perässä ikäsuositus.

      Alistair McLean: Pelko on aseeni (yli 15 v)
      Alexander Dumas : Monte-Criston kreivi (yli 14 v)
      Lev Tolstoi: Ylösnousemus (yli 35 v)
      Ilmari Kianto: K.H.V.P. Kohtuullisen hutikan Pyhä Veljeskunta (25-80v)
      Kalle Päätalo: Huonemiehen poika (yli 20 v)
      Veikko Huovinen: Hamsterit
      Unto Parvilahti: Berijan tarhat (yli 15 v)
      Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle (yli 15 v)
      Karl May: Hopeajärven aarre (9-15v)
      Pekka Kolehmainen: Erakkovuoren arvoitus (8-14 v)

    • Tilta

      Niitä on aika monta ja ihania ovat.
      Ota sen jälkeen Sillanpään kirjat, aivan upeita.
      Saarikosken tuotanto sitten.

      Kyllä tässä pitäisi jo olla luettavaa.

    • Minna

      1. Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulajänkältä
      2. Erlend Loe: Supernaiivi
      3. Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
      4. Arto Paasilinna: Ulvova mylläri
      5. Stephen King: Hohto
      6. Andre Brink: Valkoinen kuiva kausi
      7. Marko Kitti: Kottarainen
      8. Kari Hotakainen: Buster Keaton
      9. Kari Hotakainen: Klassikko
      10. Juha Seppälä: Yhtiökumppanit

    • menhir

      Tässäpä joitakin lukusuosituksia tieto siitä, mihin kysymyksiin ko. kirjasta saattaa saada vastauksia.

      Kazantsakis: Kerro minulle Zorbas
      Pitääkö elää täysillä tätä hetkeä, vai kannattaako pohdiskella syvällisiä? Onko kaiken työn oltava tuottavaa?

      Gontsharov: Oblomov
      Mitä seuraa saamattomuudesta ja laiskuudesta? Kannattako nousta sängystä ennen puoltapäivää?

      Thackeray: Vanity Fair
      Miten paljon raha ja turhamaisuus ohjaavat ihmisten tekemisiä? Onko kaikki kaupan?

      Kafka: Oikeusjuttu
      Pystyykö yksilö voittamaan kasvottomat byrokraatit? Onko painajaisesta ulospääsyä?

      Turgenjev: Isät ja pojat
      Onko vaarallista olla liian fiksu ja itsetietoinen? Riittäisikö vähempikin periaatteellisuus?

      Zweig: Malttamaton sydän
      Mitä liikkuu rakastuneen alitajunnassa?

      Hesse: Siddhartha
      Miten tullaan viisaaksi? Miten opitaan sanomaan "kyllä" elämälle?

      Mahfouz: Palatsikatu
      Millaista on meno täysin toisenlaisessa kulttuurissa? Millaista on täydelliseksi hiottu kaksinaismoralismi?

      Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi
      Mitä Raamatun evankeliumit eivät kerro? Mikä oli Jeesuksen tarkoitus?

      Moravia: Roomatar
      Miten prostituoitu rakastaa?

      • Hienoa, että otit esiin Stefan Zweigin, sillä hänet on enemmän tai vähemmän unohdettu. Maailmansotien välisenä aikana Zweig oli kuitenkin maailman tunnetuimpia kirjailijoita. Malttamattoman sydämen lisäksi suosittelen tutustumaan hänen laadukkaisiin elämäkertateoksiinsa.

        Zweigin pariskunnan loppu oli onneton, he tekivät nimittäin turhan itsemurhan. Zweigit olivat Itävallan juutlaisia ja he pakenivat 1930-lopussa natseja Brasiliaan. Vuonna 1942 Zweigin mielestä näytti siltä, että natsi tulevat valloittamaan maailman. Hän masentui ja päätti elämänsä yhdessä vaimonsa kansa. Olisi kannattanut odottaa vielä pari vuotta, jolloin natsien tappio olisi näyttänyt jo hyvin selvältä. Olsikohan Zweigilla ollut malttamaton sydän?


      • -parta
        patriklind kirjoitti:

        Hienoa, että otit esiin Stefan Zweigin, sillä hänet on enemmän tai vähemmän unohdettu. Maailmansotien välisenä aikana Zweig oli kuitenkin maailman tunnetuimpia kirjailijoita. Malttamattoman sydämen lisäksi suosittelen tutustumaan hänen laadukkaisiin elämäkertateoksiinsa.

        Zweigin pariskunnan loppu oli onneton, he tekivät nimittäin turhan itsemurhan. Zweigit olivat Itävallan juutlaisia ja he pakenivat 1930-lopussa natseja Brasiliaan. Vuonna 1942 Zweigin mielestä näytti siltä, että natsi tulevat valloittamaan maailman. Hän masentui ja päätti elämänsä yhdessä vaimonsa kansa. Olisi kannattanut odottaa vielä pari vuotta, jolloin natsien tappio olisi näyttänyt jo hyvin selvältä. Olsikohan Zweigilla ollut malttamaton sydän?

        Zweig on kiinnostava, totta.!

        Filosofiaa ja kirjallisuudentutkimusta opiskellut Zweig aloitti kirjallisen uransa 19-vuotiaana runokokoelmalla Vergessene Träume (1900). Juutalaissyntyinen itävaltalainen kirjailija muistetaan historiallisista elämäkertaromaaneistaan ja hienosta pienoisromaanista Shakkipeli sekä muistelmateoksestaan Eilispäivän maailma. Hänen laajasta tuotannostaan on suomennettu vain pieni osa. Kirjojensa myötä ja ohella Zweig tuli tunnetuksi kantaaottavana humanistina ja pasifistina.

        Zweigin kirjallisessa tyylissä ja aiheiden käsittelyssä on nähtävissä vaikutteita eurooppalaisista ja venäläisistä klassikoista, joihin hän oli perehtynyt - kirjoitti elämäkertateokset mm. Balzacista ja Dostojevskista - sekä kiinnostuksesta ihmismielen salattuihin kerrostumiin. Zweig oli kiinnostunut muun muassa Sigmund Freudin tutkimuksista.

        >Olisi kannattanut odottaa vielä pari vuotta, jolloin natsien tappio olisi näyttänyt jo hyvin selvältä.<

        Olen samaa mieltä... Aina kannattaa odottaa. :)

        Zweigin itsemurha ei silti ole näin yksiselitteinen. Kyse ei ollut ainoastaan natsien vyörystä yli Euroopan vaan syvemmästä henkisestä takaiskusta.

        Useat ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä eläneistä "pasifismin pioneereista" eivät nähneet ensimmäistä maailmansotaa pelkästään pahana. Ajattelussaan pisimmälle menevät pitivät sitä maailmanrauhan kannalta positiivisena asiana. He ajattelivat, että maailmansodan hulluus ja raakuus viimeistään avasi ihmisten silmät. Sodan melskeen rauhoituttua alkaisi todellinen itsetutkistelu ja henkisen perustan etsiminen, veljeyden ja yleisinhimillisen yhteyden rakentaminen yli rajojen.

        Uutta luova ja itseään toteuttava todellisuus johtaisi ihmiset lopulta - ihmiskunnan nähtyä väkivallan mielettömyyden ja turhuuden - kestävään sopuun ja rauhaan.

        Zweigin pasifistisessa aatteessa ja eetoksessa tärkeää roolia näytteli hänen kiinnostuksensa syvyyspsykologiaan ja psykoanalyysiin. Jean Gionon pasifismi nousi luonnontunteen ja siihen perustuvan ykseyden pohjalta. Romain Rollandin "pasifistisessa" ajattelussa yhtyi poliittinen, voimakkaan vasemmistolaisesti korostunut yhteiskunnallinen kantaaottavuus sekä henkinen haaveilu ja tunteellisuus.

        Useilla eurooppalaisilla pasifisteilla oli unelma yhdestä valtiosta tai valtioiden muodostamasta valtiojärjestelmästä eli liittoumasta, joka keskinäisin sopimuksin ja/tai yhdessä muodostetun yhteisen hallituksen johtamana sitoutuisi kaikkien kansojen ja kansanryhmien kunnioittamiseen. Siis lakipykälien ja direktiivinen turvaama rauha. Tässä vain on se ongelma, että hyvätkin aikeet helposti johtavat diktatuuriin, kuten Juice aikanaan lauloi "me jokaiseen tykkiin rauhankyyhky maalataan ja hyvin omantunnoin päästään rauhanvastustajat ampumaan".

        1940-luvulla kuollut pasifismin pioneeri Henri La Fontaine oli vapaamuurari ja Kansainvälisen oikeuden professori sekä sosialisti, joka 1910-luvulta alkaen puhui yhden maailmanjärjestyksen (ainakin yksilöiden muodostaman, henkisen sellaisen) puolesta.

        Bertrand Russellista tuli imperialismin vastustaja ja pasifisti nuorena koetun "tunteellisen kokemuksen" johdosta. Tunneperäinen kokemus ei kuitenkaan johtanut häntä uskonnollisuuteen vaan vähitellen uskonnon vastustajaksi. Russell vastusti myös "brittiläistä idealismia" ja turhina pitämiään seksuaalielämän rajoituksia, joskin suhteessaan seksuaalisuuteen oli hyvin ristiritiitainen. Ateistina tai ainakin agnostikkona itseään pitävä Russell löysi elämänsä perustuksen toisaalta vapaamielisyydestä, toisaalta hyvin tiukasta analyyttisestä ajattelusta - erityisesti matematiikka oli tärkeä väline hänen hahmottaessaan maailmaa. Sisäisesti ristiriitaisen Russellin ihailu sosialismia kohtaan oli jossain vaiheessa hyvinkin kiihkeää, mutta kääntyi maltillisempaan suuntaan hänen petyttyään Leniniin ja havaitessaan Neuvostoliiton epädemokraattisuuden. Ihanneyhteiskuntaa hahmottaessaan Russell pyrki yhdistämään demokratian ja sosialismin ihanteet.

        Nykyisellään pasifistinen aate on muotia varsinkin ns. new age -liikkeen piirissä. Eräät liikkeen ajattelijoista tosin edustavat omalaatuisia "rauhaanpakottamisen" ideoita ja "rauhan vastaisten ideologioiden" (mukaan luettuna kristinusko) kriminalisoimista. Esimerkiksi rauhanliikkeen aktivisti Miriam Simos (nykyiseltä nimeltään Starhawk) on ekofeministi ja noita. Hän kuuluu amerikkalaiseen "pakananoitien" yhteisöön, joka pyrkii "hengen ja politiikan" yhdistämiseen. Tunnettu suomalainen pasifisti Yrjö Kallinen (kansalaissodassa punaisiin lukeutunut ajattelija joka kannatti aseettomuutta ja pyrki rauhanomaiseen välienselvittelyyn punaisten ja valkoisten välillä) kuului Vapaa-ajattelijoiden johtokuntaan, oli teosofi ja markkinoi buddhalaisuutta ja zen-buddhismia.


      • -parta
        patriklind kirjoitti:

        Hienoa, että otit esiin Stefan Zweigin, sillä hänet on enemmän tai vähemmän unohdettu. Maailmansotien välisenä aikana Zweig oli kuitenkin maailman tunnetuimpia kirjailijoita. Malttamattoman sydämen lisäksi suosittelen tutustumaan hänen laadukkaisiin elämäkertateoksiinsa.

        Zweigin pariskunnan loppu oli onneton, he tekivät nimittäin turhan itsemurhan. Zweigit olivat Itävallan juutlaisia ja he pakenivat 1930-lopussa natseja Brasiliaan. Vuonna 1942 Zweigin mielestä näytti siltä, että natsi tulevat valloittamaan maailman. Hän masentui ja päätti elämänsä yhdessä vaimonsa kansa. Olisi kannattanut odottaa vielä pari vuotta, jolloin natsien tappio olisi näyttänyt jo hyvin selvältä. Olsikohan Zweigilla ollut malttamaton sydän?

        Natsisaksan nousu ja toinen maailmansota tuotti Zweigille, joka mielellään näki Euroopan yhtenä suurena kokonaisuutena, moninkertaista tuskaa: se ei repinyt rikki ainoastaan kansakuntia ja yksilöitä, vaan tuhosi hänen unelmansa rakastavasta ja toistaan kunnioittavasta ihmisestä, joka kykenisi näkemään yli näennäisten raja-aitojen.

        1930-luku oli Zweigille raskasta aikaa. Rotuoppien levitessä Itävaltaankin hän lähti maasta vuonna 1934. Zweig asui Englannissa, sitten Yhdysvalloissa ja asettui lopulta Brasiliaan toisen vaimonsa kanssa.

        Ihanteiden ja realiteettien yhteentörmäys oli sietämätön. Zweig ei kyennyt kohtaamaan ihmistä sellaisena joksi sotahulluus hänet paljasti: raadollisena ja itsekkäänä, virheitään toistavana, huonojen johtajien manipulointiin mukautuvana. Zweig masentui ja menetti lopullisesti uskonsa ihmisen hyvyyteen ja kehityskelpoisuuteen. Hän teki itsemurhan pariskunnan kotona Petropolissa lähellä Rio de Janeiroa, helmikuussa 1942.

        Ei pelkästään natsien nousu ja oman kansanryhmän eli juutalaisten systemaattinen surmaaminen, vaan lisäksi ja ennen kaikkea se, ettei ensimmäinen maailmansota ollut riittänyt tekemään ihmisistä toisiaan ymmärtäviä ja pyyteettömästi rakastavia lähimmäisiä, oli herkälle humanistille liian raskas isku.


      • Anonyymi
        -parta kirjoitti:

        Natsisaksan nousu ja toinen maailmansota tuotti Zweigille, joka mielellään näki Euroopan yhtenä suurena kokonaisuutena, moninkertaista tuskaa: se ei repinyt rikki ainoastaan kansakuntia ja yksilöitä, vaan tuhosi hänen unelmansa rakastavasta ja toistaan kunnioittavasta ihmisestä, joka kykenisi näkemään yli näennäisten raja-aitojen.

        1930-luku oli Zweigille raskasta aikaa. Rotuoppien levitessä Itävaltaankin hän lähti maasta vuonna 1934. Zweig asui Englannissa, sitten Yhdysvalloissa ja asettui lopulta Brasiliaan toisen vaimonsa kanssa.

        Ihanteiden ja realiteettien yhteentörmäys oli sietämätön. Zweig ei kyennyt kohtaamaan ihmistä sellaisena joksi sotahulluus hänet paljasti: raadollisena ja itsekkäänä, virheitään toistavana, huonojen johtajien manipulointiin mukautuvana. Zweig masentui ja menetti lopullisesti uskonsa ihmisen hyvyyteen ja kehityskelpoisuuteen. Hän teki itsemurhan pariskunnan kotona Petropolissa lähellä Rio de Janeiroa, helmikuussa 1942.

        Ei pelkästään natsien nousu ja oman kansanryhmän eli juutalaisten systemaattinen surmaaminen, vaan lisäksi ja ennen kaikkea se, ettei ensimmäinen maailmansota ollut riittänyt tekemään ihmisistä toisiaan ymmärtäviä ja pyyteettömästi rakastavia lähimmäisiä, oli herkälle humanistille liian raskas isku.

        Ollaan sentään jotain opittu sitten pimeän keskiajan, vaikka mm. taikausko, noitavainomentaliteetti ja halu uskoa puoskarihoitoihin sinnittelevät kaikki sitkeästi.


    • nimetön

      -Elisabeth Haich, "Vihkimys"
      -Arto Paasilinna, "Parasjalkainen laivanvarustaja"
      -Markku Enqvist, "Samurai nukkuu"
      -Leena Krohn, "Matemaattisia olioita ja muita novelleja"
      -Helena Petrova Blavatsky, "Mitä on okkultismi"
      -Alexis Carrel, "Tuntematon ihminen"
      -Jinarajadasa, "Teosofian johtavat aatteet"
      -Brunton, "Yliminän viisaus"
      -Tapani Koivula, "Ufojen kosminen viesti"
      -kääntäjä Kalervo Mieltty, "Tuomaan evankeljumi"
      -Torsti Lehtinen/kääntäjä, Sören Kiergekard,
      "Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus"
      -Pirkko Pii Kolbe, "Naurattais jos ei itkettäis"
      -ja tietenkin, lue sitä mikä kiinnostaa Sinua: maailma on kirjoja täynnä!

    • lupus

      -Fedor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
      -Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
      -Andreï Makine: Venäläisiä unelmia
      -Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
      -Franz Kafka: Oikeusjuttu
      -Kurt Vonnegut: Teurastamo nro 5
      -Erlend Loe: Supernaiivi
      -George Orwell: Eläinten vallankumous
      -Jean-Paul Sartre: Inho
      -J.D. Salinger: Sieppari Ruispellossa

    • Curly

      ...Ben Eltonilta. Itse olen ensimmäisen lukemani kirjan jälkeen friikahtanut täysin. Täysin koukuttava kirjailija!

    • Lukuvalo

      tässäpä muutamia hyviä kirjoja
      Kaari Utrio pappilan neidot
      Kaari Utrio rakas henrietta
      Anni Polva Kumman teistä otan
      Anni Polva Rakkaus ajaa ojaan
      Anni Polva Rakasta Minua hiukan
      Mazo de la Roche jalnan syny (kartano sarja 16 kirjaa)
      Pirjo Tuominen Mariaana
      Pirjo Tuominen kaarina Hannuntytär
      Gatherine Gookson tyttö ja kartanon herra
      Gatherine Gookson Hannah
      Nora Roberts Angeliquen kirous
      Nora Roberts Firenzen tumma nainen
      Laila Hietamies sonja (sarjaan kullu 5 kirjaa)
      Charlotte Bronte Kotiopettajataren romaani
      Agatha Christie IDÄN PIKAJUNAN ARVOITUS
      Agatha Christie sininen juna
      Richard Peck Amanda/Miranda

    • Plato

      Kymmentä on vaikea esittää, mutta tässä kymmenen tutustumisen arvoista kirjailijaa. Perusklassikoita (Waltarit yms. en viitsinyt listata koska kaikki ovat kuitenkin lukeneet ne)

      1. Timo Pusa
      2. Charles Willeford
      3. Andrew Vachss
      4. Nick Hornby
      5. Juha Seppälä
      6. Hannu Raittila
      7. Tony Parsons
      8. Stewart Home
      9. Donna Tartt
      10. Maj Sjöwall & per Wahlöö

    • - Kirjat jotka muuttivat maailmaa / Andrew Taylor ; suomentanut Simo Liikanen.

      - Filosofia / toimittanut David Papineau ; suomentanut Tapani Kilpeläinen.. Hyvä tietää edes tämä filosofiasta.

      - Maailmanpolitiikan atlas / [toimitus: Philippe Bovet ... Kirja auttaa ymmärtämän tämän hetken maailmaa ja valtasuhteita.

      - Monimutkaisuus : elävän olemassaolomme perusta ja Suhteellisuusteoriaa runoilijoille / Kari Enqvist

      - Predictably irrational : the hidden forces that shape our decisions / Dan Ariely Tutkimuksia ja näkemyksiä siitä miten meidän käyttäytyminen on ennustettavaa vaikka teemmekin sen tietämättämme.

      - Tong sing, kiinalainen "kalenteri"

      - Kansojen varallisuus / Adam Smith

      -Manipulointitekniikat : niiden tunnistaminen ja torjuminen / Andreas Edmüller, Thomas Wilhelm

      - Mittaamisen historia / Andrew Robinson

    • lue

      Paulo Coelhon teokset

    • Megalukija

      Täältä pesee!

      1.Dennis Lehane:Suljettu saari
      2.Raymond Chandler:Syvä uni
      3.Mika Waltari:Sinuhe egyptiläinen
      4.Andrea Maria Schenkel:Hiljainen kylä
      5.J.D. Salinger:Sieppari ruispellossa
      6.Agatha Christie:Eikä yksikään pelastunut
      7.Henning Mankell:Väärillä jäljillä
      8.Stieg Larsson:Miehet jotka vihaavat naisia,Tyttö joka leikki tulella,Pilvilinna joka romahti
      9.Paulo Coelho:Alkemisti
      10.Mihail Bulgakov:saatana saapuu Moskovaan

    • Suuret tarinat

      1. Gabriel Garcia Marguez: Sadan vuoden yksinäisyys.
      - mukaansa tempaava suuri, valloittava tarina.

      2. John Irving: Garpin maailma
      - Elämää iloinen ja tragedioineen mieleenkiintoisesti, taitavasti ja jännittävästi kerrottuna.

      3. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
      - Kokonainen uusi maailma, joka kertoo yhtä aikaa meidän ajastamme ja menneisyydestä.

      4. Väinö Linna: Täällä pohjantähden alla
      - Kansakunnan synty. Suuri eeppinen kertomus, jossa elää mukana.

      5. Jari Tervo: Myyrä
      - Sodan jälkeisen ajan historia tulee elävänä ja näkemuksellisenä silmille. Hauska.

      6. Ilkka Remes: Pääkallokehrääjä
      - Kirjailijansa ehdottomasti paras teos. Jännittävä ja todenmukainen matka mahdolliseen historiaamme.

      7. Hannu Raittila: Canal Grande
      - Koko eurooppalaisen kulttuurin synty tulee koomisen tarinan ohella varkain tutuksi.

      8. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie
      - Tosi, tragikoominen tarina itsensä kadottaneesta sukupolvesta.

      9.Salman Rushdie: Keskiyön lapset
      - Miljardin ihmisen maan hajoaminen ja synty kuvataan loistavasti kahden ihmisen kautta. Suuri mukaansatempaava teos.

      10. Isaac B. Singer Lublinin taikuri.
      - Kadonneen, tuhotun, ajan ja kansan elämästä uskomaton fresko.

    • Jotta maailma suurenisi ja sivistys laajenisi, kannattaa lukea mahdollisimman monipuolista kirjallisuutta. Tietokirjallisuutta, romaaneja, esseitä, lyriikkaa, kotimaista, kansainvälistä, klassikkoja, modernia laatukirjallisuutta, vakavaa, hupaisaa…

      KUUSI ARVOSTAMAANI KOTIMAISTA
      Juhani Aho: Panu
      Hannu Salama: Minä, Olli ja Orvokki
      Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (runokokoelma)
      Monica Fagerholm: Säihkenäyttämö
      Vesa Sirén: Suomalaiset kapellimestarit
      Paavo Castren: Antiikin käsikirja

      KUUSI ARVOSTAMAANI ULKOMAALAISTA
      Nikolai Gogol: Kuolleet sielut
      Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
      Harry Martinson: Aniara
      Paul Auster: Sunset Park
      Karsten Alnaes: Euroopan historia 1300 – 1945 (4 osaa)
      The Concise Larousse Gastronomique (Gastronomian ”raamattu”, jota ei valitettavasti ole käännetty suomeksi.)

      Meni aika vaikeaksi, kun päätin valita vain 6 6 teosta. Listaan sopisi noin 1000 muutakin kirjaa. Sydäntä särkien jätin Markku Envallin ja Charles Baudelairen pois listalta...

      Ihmiset, klassikoita kannattaa muuten lukea. Ne eivät ole klassikoita siksi, että niin on jossain säädetty, vaan siksi, että ne ovat niin hyviä! Goethella, Flaubertilla, Kivellä, Whitmanilla ja useilla muilla 1700 – 1800-luvun kirjailijoilla on paljon ajatonta sanottavaa. Heidän teoksensa ovat edelleen tuoreita.

      • austerism1

        "Ihmiset, klassikoita kannattaa muuten lukea. Ne eivät ole klassikoita siksi, että niin on jossain säädetty, vaan siksi, että ne ovat niin hyviä!"

        Mjaa... Kirjallisuuden kaanon määritellään / on määritely yliopistojen kirjallisuuden oppiaineiden piirissä ja myös kriitikoiden parissa. Kirjallisuuden kaanonia on myös kritisoitu. Oma näkökulmani rajautuu englannin kielisen maailman kirjallisuuksiin, muttta luultavasti samaa kritiikkiä on harjoitettu vaikkapa ranskan- tai saksankielisten kirjallisuuksien parissa.

        Esim. feministinen kirjallisuushistorian kritiikki on tehnyt näkyväksi sen, että aikanaan kaanoniin ei ole nostettu / otettu / hyväksytty naiskirjailijoiden teoksia. Toisaalta postkolonialistisen kritiikin piirissä on kritisoitu sitä, että kaanonista puuttuu / on puuttunut alusmaissa kirjoitettua kirjallisuutta.

        Samanlaista kritiikkiä kaipaa oikeastaan historiantutkimus kokonaisuudessaan, ja esim. kuvataiteen historian parissa on tuotu esiin vastaavanlaisia näkemyksiä. Esim. Suomen kuvataiteen suurnimiä ovat lähinnä miehet, vaikka hyvin tiedetään, että myös aktiivisia ja osaavia naistaiteilijoita on riittänyt.


    • tips

      1. Khaled Hosseini: Leijapoika
      2. Ken Follett: Piraatti
      3. Mende Nazer: Orja
      4. Fania Fenelon: Auschwitzin tyttöorkesteri
      5. Tom Egeland: Ympyrän pää
      6. Wilbur Smith: Ahne kuin meri
      7. Paul Sussman: Kadonnut armeija
      8. Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
      9. John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
      10. Ishmael Beah: Lapsuuden loppu

    • Terttu333

      monia hyviä kirjoja on mainittu. mielestäni paras on kuitenkin:
      Marianne Alopeus : Pimeyden ydin
      Sisältää kaiken, historia, politiikka, dekkari, rakkaus
      Suosittelen

    • austerism1

      Aika lailla perinteisiä klassikoita listattu.

      Eräs klassikko, joka kertoo paljon tieteen ja ihmisyyden rajapinnasta:
      Frankenstein. Mary Shelley.

      Mutta pistänpä nykykirjallisuuden saralta muutamia, joita ei ole ed. listoilla taidettu mainita, mutta jotka ovat mielestäni lukemisen arvoisia. Sanottakoon, että itse pidän eniten kirjoista, joissa (kaunis, yllättävä, sykähdyttävä jne.) kieli ei välttämättä ole niinkään etusijalla ja keskeinen, vaan teoksen käsittelemä tarina painottaa mielenkiintoisia ideoita, tai teos ikään kuin opettaa jotain maailmasta. Tällöin kielen on mielestäni hyvä jäädä taka-alalle, mutta ymmärrän, että on myös sellaisia lukijoita, joille kirjallisuudessa nimenomaan kieli on etusijalla.

      Zen ja moottoripyörän kunnossapito (Zen and the art of motorcycle maintenance). Robert M. Pirsig. Isän ja pojan matka halki yhdysvaltojen, joka tosin laajenee länsimaisen filosofian kritiikiksi. Vaatii hieman filosofian tuntemusta, jotta tästä pystyy nauttimaan. Ja tämä on siis nimenomaan romaani, ei mikään zeniläisyyttä käsittelevä opaskirjanen.

      New York trilogia (The New York trilogy). Paul Austerin. Muistaakseni Austerin esikoisteos - tai siis koostuu kolmesta toisiinsa nivoutuvata pienoisromaanista. Ehkä hieman vaativa, jos ei ole kirjallisuutta hirveästi lukenut. Toisaalta tämän voi kyllä lukea ainakin osittain eräänlaisena salapoliisiromaanina, mutta siinä tapauksessa teoksesta ei saa hirveästi irti ja perinteiset salapoliisiromaanit ovat tässä tapauksessa varmasti parempi valinta. Suosittelen myös sarjakuvaversiota New York Trilogian osasta City of Glass (Lasikaupunki): City of Glass: The Graphic Novel.

      Toinen Austerin teos, joka on tehnyt vaikutuksen: Illuusioiden kirja (The Book of Illusions).

      Amerikan psyko (American psycho). Bret Easton Ellis. Tämä on kulttiteos, joka aiheutti kovan metakan, kun julkaistiin. En tosin suosittele tätä kovin herkille ihmisille - teoksessa kuvattu väkivalta ja seksi (tai porno) on äärimmäisen graafista. Pintapuolisesti kirja kertoo hullusta sarjamurhaajasta, joka raiskaa, pahoinpitelee ja tappaa lähinnä naisia. Jos teoksen kuitenkin lukee tarkasti ja kriittisen analyyttisella otteella, saattaa jäädä tunne, ettei kyse olekaan vain tästä, vaan teos käsittelee mm. todellisuuden ja miehisen mielen murtumisen rajapintaa. Teosta lukiessa herää kysymys, onko kertoja luotettava, tapahtuuko kaikki tämä todella vain vain kertojan sekopäisessä mielessä.

      Kaikki Michel Houellebecqin kirjat. On ehkä hyvä aloittaa esim. teoksella Alkeishiukkaset. Vaatii pientä mielenkiintoia tieteeseen ja filosofiaan. Toinen hyvä aloitus on Maasto ja kartta. Mahdollinen saari on mielestäni ehkä kehnoin tai oudoin, mutta hyvä silti. Muutama muukin on suomennettu.

    • -parta

      Nyt luettelemani 10 kirjaa eivät välttämättä ole parhaita kirjoja (kirjallisuustieteen, yliopistojen ja akatemioiden "oppituolien" ja kriitikoiden "kaanonin" mukaan) mutta ainakin ne ovat hyviä kirjoja. :)

      Joskus nimittäin parhaat kirjat voivat olla "pahoja" tai ainakin "huonoja". Mitä hyötyä ja minkä kannalta on kirjasta joka on loistava: juonen kehittely ja rakenne loistavasti toteutettua, kieli sujuvaa, ilmaisu kaikin puolin taitavaa, kokonaisuus kirjallisesti ehyt - mutta henkinen sisältö vieraannuttava, jopa vastenmielinen, todellisuuden kannalta harhauttava?

      Kirjat jotka voisin arvostella parhaiksi eivät läheskään aina ole itselleni varsinaisia lukuelämyksiä tai ainakaan älyllisesti/henkisesti/hengellisesti inspiroivia, samoin: en arvostelisi kirjallisuuden kannalta parhaiksi kirjoja, jotka minulle ovat parhaita eli subjektiivisesti miellyttäviä ja inspiroivia.

      Kysymys korostaa sanaa TEIDÄN joten tässä listani. Ei välttämättä parhaita kirjoja mutta MINUN näkökulmastani nämä ovat "parhaita luettavaksi". Kaikki kymmenen luettuaan pitäisi jo olla melko hyvin perillä todellisuuden luonteesta (tai ainakin siitä kuinka kristillinen elämänkatsomus todellisuuden hahmottaa).

      EI-KRISTITYLLE:

      1. Traktaatti JUMALA RAKASTAA SINUA (Campus Crusade for Christ -järjestön vihkonen, käännetty useimmille maailman pääkielille ja levitetty satoja miljoonia; kristinuskon perusasia hyvin kuvattuna).

      2. Raamatun kirjoista Evankeliumi Johanneksen mukaan, Ensimmäinen Johanneksen kirje ja Roomalaiskirje, sitten evankeliumit Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan, Apostolien teot sekä Jesajan ja Sakarjan kirjat. Näiden jälkeen loput Uudesta testamentista ja sitten loput Vanhasta testamentista.

      Muut 8 riippuu kovasti kiinnostuksen kohteista ja tarpeesta. Seuraavassa lista new age -tyyppisistä virtauksista, henkisestä kasvusta yms. kiinnostuneelle:

      3. GURUN KUOLEMA. Entisen hindugurun Rabi Maharaj:n tarina hänen itsensä kertomana. Kertomus arvostetun hindugurun elämästä ja henkisistä kokemuksista, niitä seuranneesta uskoontulosta ja uudesta suhtautumisesta hindulaisuuden "jumaliin", sitten tutustumisesta läntiseen maailmaan 1960-luvulla, jolloin itämainen mystiikka ja hinduismi hippiliikkeen vaikutuksesta levisi länteen. Sujuvasti kirjoitettu ja puhutteleva kirja henkilöltä, joka on omakohtaisesti kokenut asiat joista puhuu. Olen tavannut henkilön ja ollut hänen kanssa kaapelitelevision haastattelussa 1990-luvulla.

      4. Kalevi Lehtisen SINULLE tai Tapio Nousiaisen YKSI AINOA ELÄMÄ. Mahdollisesti kummatkin. Ytimekkäät ja nopeasti luettavat kirjat evankeliumin perusasiaa.

      5. Szandorowska PIMEÄÄ VALOA (englanninkielinen alkuteos Escape from the Guru). Kanadanpuolalaisen nuoren naisen henkinen etsintä vei hänet Sai Baban yhteisöön Intiaan. Sieltä vapautuminen ja riivajahengistä (jotka mm. laittoivat hänet konttaamaan Intian katuja ja virtsaamaan alleen) pääseminen sekä totuuden tunteminen.

      6. Ingerlise Provstgaard: KAUKO-OHJATTU. Tanskalainen opettaja kiinnostuu ufoista, saa ensin heilurilla ja sitten automaattikirjoituksella yhteyden "avaruuden veljiin ja siskoihin" sekä henkioppaisiin, jotka johtavat yhteyteen ufojen takana vaikuttavien henkivirtausten kanssa. Kirja kuvaa myös todellisuuden paljastumista, kun Provstgaard tajuaa olevansa tekemisissä demonien kanssa, jotka tekeytyvät ufoiksi kuten hindulaisuudessa tekeytyvät hindujumaliksi jne. Kirja sisältää tekijän neuvoja okkultismiin sekaantuneiden vapautumiseksi.

      7. Walter Heidenreich: HELP - I NEED SOMEBODY. Entisen hipin ja narkomaanin omaelämäkerta 1950-luvulta 1980-luvulle. "Walter harhailee Euroopan suurkaupungeissa ja niiden kohtaamispaikoissa hippiryhmien mukana. Beatles, Led Zeppelin, Pink Floyd ja Rolling Stones vauhdittavat unenomaista ajelehtimista... Elämä ei ole enää pelkkää hauskanpitoa. Näille alueille joutuminen merkitsee miehelle pysähdystä ja käännekohtaa. 'Jos Saatana on olemassa, myös Jumalan on pakko olla!' Tästä oivalluksesta alkaa todellinen etsintä, joka johtaa Walterin Jumalan luo... Heidenreich kuvaa hippiherätyksen leviämistä Eurooppaan mukana olleen silmin."

      8. E. Stanley Jones PYHIINVAELTAJAN LAULU. Kristillisen ashramliikkeen perustajan omaelämäkerta, keskusteluja Gandhin kanssa ym. Hieno elämäkerta.

      9. Norman P. Grubb: JUMALAN HULLU. C. T. Studdin elämäkerta.

      10. Edna Hongin RAKKAUDEN LAAKSON LAPSET (tositapahtumiin perustuva koskettava kuvaus vammaisten yhteisön kamppailusta natsisaksassa) tai Frank Perettin aikuisten jännäri, esim. PIMEYS LASKEUTUU.

      Perettin "kristillisissä trillereissä" tapahtumia kuvataan välillä maalliselta tasolta ihmisten tekoina ja tapahtumina, välillä henkimaailman taisteluina, myös ihmiskuvaus asiallisesti toteutettu, päähenkilöiden henkilökohtaisia kamppailujakin kuvaillaan.

    • -parta

      Kristityksi tulleelle alkuaskelissa olevalle ja vähän kasvaneemmalle kristitylle voisi laittaa omat listat. :)

      Alkuaskelissa olevan ykkönen:

      Kaikki Raamatun kirjat. (Evankeliumi Johanneksen mukaan, Ensimmäinen Johanneksen kirje ja Roomalaiskirje, sitten evankeliumit Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan, Apostolien teot sekä Jesajan, Jeremian ja Sakarjan kirjat. Apostolien teot ja Roomalaiskirje aika ajoin uudelleen ja sitten muita kirjoja sen mukaan kuin kulloiseenkin elämän ja kasvun tai henkilökohtaisen kyselyn ja johdatuksen kannalta tarpeellista on.)

      Vähän kasvaneemman kristityn ykkönen:

      1. Kaikkia Raamatun kirjoja päivittäin ja rukoillen, niin että Sana saa tutkia itseä.

    • lotta

      No en nyt muista kaikkien kirjailijoita mutta...
      1.Harry Potter-sarja
      2.paha saapuu portin taa
      3.ja vuoret kaikuivat
      4.sysimetsä
      5.Anna-sarja
      6.murdoch mysteries (ohjelma on myös hyvä)
      7.kultainen kompassi-trilogia
      8.aikamyrsky
      9.tarina vailla loppua
      10.ylipäätään kaikki jännitys dekkarit ja fantasia kirjat
      Tos oli mun lempparit.

    • Iiiiil

      Tuulikki Soinin kolmiosainen Petsamosarja ja Eero Pitkäsen Paimenpoika Inkeristä.

    • Keski-ikäinenmiessss

      Ulkomaisista suosittelen Kurt Vonnegutia ja Italo Calvinoa.

      Kotimaisista esim. Timo K. Mukka, Tommi Kinnunen ja Olli Jalonen.

    • IhmeellinenMaailma

      Tämä voi hämmentää, mutta suosittelisin ihan ensinmäisenä Eliezer Yudkowsky:n "Harry Potter and the Methods of Rationality" -teosta. Se on itseasiassa fanficki, josta löytyy myös podcast-versio halukkaille.

      En ole ikinä lukenut mitään mikä opettaisi itsestäni niin paljon. Ja vaikka olen lukenut vähintään satoja fanfickejä ja kirjoja elämäni aikana, niin harvoin löytyy niin taitavaa kirjailijaa joka oikeasti saa minut avoimesti nauramaan, itkemään ja jopa järkyttymään.

    • Anonyymi

      Ei paremmuusjäjestyksessä:

      1.Larry Alan Schiereck; Max Stirner's egoism and nihilism

      Tutkii Max Stirnerin kirjoituksia kohtaan kohdennettua kritiikkiä R. W. K. Patersonilta, joka syytti Stirneriä itsekeskeisestä, sollipsistisesta , vastuuntunnottomasta metafysiikkaväännöstä. Toteaa Patersonin kritiikin kohtuuttomaksi ja Stirnerin ajatukset hyvin todellisuudentasaisiksi.

      2.Steven Novella; The Skeptic's guide to the universe: How to know what's really real in a world increasingly full of fake

      Osoittaa neuropsykologiset tekijät ja havaintovääristymät, joiden me kaikki olemme taipuvaisia ja jotka voivat johdattaa uskomaan vaikka mitä skeidaa. Esimerkkejä annetaan mm. salaliittoteorioista noitavainomentaliteettiin, henkien manauksesta homeopatiaan, kreationismista pyramiidihuijauksiin ja mikrobiomaniasta GMO-hysteriaan. Samoin erot denialismin (kieltäymyksen) ja oikean skeptisyyden välillä selvennetään, vaikka nämäkin kaksi voivat paikoin kohdata hämärillä rajoilla.

      3.Robert Eaglestone; Postmodernism and Holocaust denial

      Jotkut historioitsijat - kuten Deborah Lipstadt, joka voitti David Irvingin häntä vastaan laukaistun farssioikeudenkäynnin ja jonka tapauksen ympärillä kirja pyörii - uskovat postmodernismin johtavan eittämättä holokaustin kieltämiseen. Eaglestone on sitä mieltä, että postmodernismia on tässä mielessä väärinymmärretty ja väärinesitelty. Tarkastellen kysymyksiä mitä historia edes on ja miten historiankirjoitus osoittaa olevansa puolueetonta ja objektiivista Eaglestone osoittaa, ettei David Irving todellakaan ollut minkäänlainen historioitsija.

      4.Keith Kahn-Harris; Denial: The unspeakable truth

      Kahn-Harris tutkii katsastelee kieltäymyksen (eli denialismin) ilmiötä eri muodoissaan (etenkin eri kansanmurhien kieltämistä) ja kuinka sellaisen motivoijana on halu, ettei jokin ole totta. Myös post-denialismin ilmiötä käsitellään kirjan loppua kohden. Post-denialismissa halut, joita denialisti ei suoraan voi sanoa, ilmaistaan häpeämättömästi ilman sosiaalisen hyväksyttävyyden huolta, esimerkkeinä ISIS, Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte ja odinisti Wyatt Kaldenberg, joka inhoaa juutalaisvihaajana hänen mielestään juutalais-kristillisen moraalin saastuttamaa holokaustin kieltämistä.

      5.Lorne Dawson; Comprehending cults: The sociology of new religious movements

      Aika itseselitteinen.

      6.David G. Bromley & J. Gordon Melton; Cults, religion and violence

      Missä vaiheissa ja miten tarkalleen eri uskontokultit etenevät kohti väkivaltaista konfliktia muiden tahojen kanssa (ja väkivaltaista loppua)?

      7.James R. Lewis; Violence and new religious movements

      Samanlaista aihepiiriä kuin Bromleyn ja Meltonin kirja, mutta enemmän siitä mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät motivoivat ylipäätään mitään väkivaltaa uskontoliikkeissä.

      8.Cristiano Bianchi & Kristina Drapic; Model City Pyongyang

      Valokuvakirjaa Pohjois-Korean pääkaupungista Pjongjangista. Myös arkkitehtuuriset periaatteet otetaan kunnon käsittelyyn.

      Missä muualla tutkitaan Kim Jong-Ilin Momumentaalisen tilan periaatteita?

      *Kiintopiste (itseselitteinen: Valtion ideologian ilmentymästä ei saa ympäröivä tila viedä huomiota)

      *Tausta (häivyttää näkyvistä kaiken, joka veisi huomiota kiintopisteestä, ja ohjaa huomiota takaisin kiintopisteeseen)

      *Reunustus (symmetriset molemminpuoliset elementit auttavat huomion keskittymisessä ja korostavat arvokasta vaikutelmaa)

      *Projisointi (yksi monumenttitilan sivu jätetään avoimeksi ikään kuin vertauskuvallisesti heijastamaan ideologista sisältöä horisonttiin; usein tämä "avoin sivu" tarpeeksi kauas seurattuna vie toisen monumentin luokse, kuten Mansu-Suurmäen Monumentin avoin sivu vie Puolueenperustuksen Monumentin luokse)

      Onnea vain, että löydät mitään mainintaa mistään muualta, kun Kim Jong-Ilin kirjaa Arkkitehtuurista ei löydy millään koko Internetistä!

      9.Terry Eagleton; The meaning of life: A very short introduction

      Katolis-marxilais-ajattelija Terry Eagleton taklaa laajan aiheen siitä mikä elämän tarkoitus voisi olla vai onko sitä ehkä olemassa lainkaan, vertailee siinä samassa monen eri filosofin ja muun ajattelijan ajatuksia.

      Kirja on osittain vastaus eräälle toiselle samaisesta aiheesta:

      10.Julian Baggini; What's it all about?: Philosophy & the meaning of life

      Baggini pohtii ateistiselta ja "reduktionistiselta" näkökannalta, joka ei niele mytologisia tai uskonnollisia selityksiä pureskelematta, mitä usein tarkoitetaan elämän tarkoituksella ja sen tavoittelulla (oli se sitten onnellisuutta, suurempaa hyvää, muiden auttamista ylipäätään, yhteiskunnan mittapuilla kilpailukykyisenä yksilönä olemista tai egon kadottamista ja "kaikkeuden löytämistä") ja kuinka varteenotettavia, järkeviä ja tarkastelua kestäviä nämä ovat asioina, joille elämänsä omistaa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kamala onnettomuus

      Miten tällaiset mönkijäonnettomuudet yleensä tapahtuu? Liikaa vauhtia? Saako mönkijöillä ajaa lasten kanssa ja ilman kyp
      Suomussalmi
      142
      6478
    2. Annetaanko jokainen 3 tunnistetta

      omasta kaivatusta? Minä aloitan: N-nainen, punaiset hiukset ja asuu Pirkanmaalla.
      Ikävä
      105
      2594
    3. KANNATATKO NATOa? Jos olisit saanut äänestää...

      Ihan riittää lyhytkin kyllä tai en.
      Maailman menoa
      703
      2569
    4. Mitä teit väärin?

      Että ikäväsi kohde häipyi elämästäsi?
      Ikävä
      176
      1883
    5. Mönkijäpnnettomuus

      Harmillinen homma. https://www.hs.fi/suomi/art-2000010557170.html
      Suomussalmi
      26
      1704
    6. Sinäkin tiedät sen nainen

      Nainen sinä olit kohtaloni mutta minä en sinun ja niin surullista kuin se onkin niin tuun varmaan silti rakastamaan sua
      Ikävä
      79
      1630
    7. Tietäisitpä miten haluaisin sinut kohdata

      Vaikka vaan katsella ohimennen. Voisitko telepaattisesti lähettää viestiä, - löytyisikö kohtauspaikkaa?
      Ikävä
      59
      1127
    8. Tilitoimisto!!!

      Mikä tilitoimisto jäi kiinni rikoksesta Rovaniemellä?
      Rovaniemi
      24
      1122
    9. Kaivonkonekuski hukkui etelärannassa

      Oliko paikkakuntalaisia?
      Rovaniemi
      13
      1104
    10. Jos ihmettelit minun käytöstä

      Niin yritin hieman jarrutella juoruja mitä liikkuu. Sinussa ei vikaa.
      Ikävä
      62
      1096
    Aihe