Yliluonnolliset ilmiöt, kokemuksia?

eipä siinä mitään.. kivoja juttuja.. enkai minä pikku päälläni osaa nuihin vastata. vaan minähän olen jo vanha patu ja vanhojen patujen ei kuulu pelijätä. oma juttu tähän jos sopii? ok!
olin tuossa yks yö vajalla sahailemassa kuviosahalla vaneria ja siitä lähti iso ääni. niin yhtäkkiä tuli pelottava tunne että siinä nurkan takana on joku. kävin sitte katsomassa eikä mitään. muka oikein rahisevan hengityksen kuulin siinä sahatessa:) nii sitte menin taas sahaan ja taas kammottava tunne tuli. oli ihan pakko kääntyä niin päin sahaamaan että näkee oven suuntaan.
tosin olin just samana iltana kattonu elokuvan pan's labyrinth(köhän se oli).. luulin että se otus sieltä ruokapöydän äärestä on tulossa(tietää jos on kattonu lehvan..)

HEI! Kyllä noi kuulostaa yliluonnollisilta ilmiöiltä, mullekin on tapahtunut niitä elämäni varrella paljonkin, asuin nuorempana asunnossa jossa kummitteli ja siellä olenkin viettänyt monta unetonta yötä, lukot aukeni ovesta itsestään, palapeilit lähti seinältä, lamput paloi jatkuvasti, laitan myöhemmin esimerkkitapauksia T:Päpä

Luultavasti jokainen on joskus joutunut kohtaamaan jotain selittämätöntä.Jopa minäkin,joka en kyllä perussuomalaisjunttimaiseen tyyliin tahdo uskoa,vaikka kokee. Tässä minun selittämättömät tapaukseni: 3:n päivän ajan,ennenkuin isäni kuoli v.-78,koiramme meni aina ulosmennessään tontin korkeimmalle paikalle ulvomaan.Suoraa aavemaista huutoa kohti taivasta,kuin susi,eikä ikinä sitä ennen ollut ulvonut,vaikka oli jo kymmenvuotias. Neljäntenä päivänä siskoni vei koiran lenkille ja ollessaan n. 4-5 km:n päässä,koira karkasi,eikä ikinä ennen ollut karannut,eikä sen jälkeen.Se saapui paikalle juuri,kun isää kannettiin paareilla ambulanssiin.Katsoi vain ääneti ja saatteli vierellä.Koiramme ei myöskään ulvonnut enää kertaakaan sen jälkeen,vaikka eleli 16 vuotiaaksi. Sen jälkeen näin isän kerran hämäränä hahmona tosin,mutta lähemmäs mentäessä katosi.Äitini näki hänet myös kerran,mutta huomattavasti selvemmin. Kummatkin tapaukset vuoden sisällä kuolemasta. Vuonna -94 kuoli siskoni ja ikäni tulen muistamaan sen päivän,kun kylpyhuoneen peilin edessä hiuksia kammatessa tunsin lämpimät kädet olkapäilläni...Täysin varmana,että se on vaimoni,tai ehkä poikani käännyin..-ja ei ketään. Kävi myös ilmi,että he eivät olleet tapahtumahetkellä koko talossa. Onhan niitä paljon muitakin ihmeellisiä juttuja käynyt;milloin ovi liikkunut itsestään,eräs kuva kehyksineen kaatunut lipaston päällä "liian usein",narinoita,töminää jne...mutta ne vain on hyväksyttävä ikäänkuin normaalina maailmanmenona. Näistä vain ei viitsi yleensä puhua.Vaikeasti hyväksyttäviä asioita jokatapauksessa.... Ehkä joskus näistäkin saa jollain laitteella yms. virallisia todisteita.

Sinun tapauksessa tapahtumat viittaisivat siihen että teidän talossanne on poltergeist, eli tälläinen räyhänhenki joka tekee erillaisia ilkeyksiä. Minun yhdelle sukulaisellini poltergeist teki kerran saman jutun kuin sinullekin, eli hän oli tietokonellaan ja yhtäkkiä volume taso nousi täsyille. Poltergeistit tulevat ja kulkeutuvat yleensä nuorten mukana. Nille on tyypillistä touhuja on koputtelut ja naputtelut, ne saattavat heitellä esineitä tai sytytellä pieniä tulipaloja, rikkoa astioita, availla laatikoita ja siirrellä huonekaluja. Sinun kannattaisi puhdistaa talonne, sekä suojata itsesi ja perheesi vaikkapa ajattelmalla itsellesi sellainen kultainen muna ympärillesi ja perheen jäsenillesi. Puhdistamalla ja suojaamalla talo räyhänhenki saataisiin pois.
Kerroit että sinun siskosi ystävä on kuollut, voi olla että hän on tullut sinun luoksesi käymään ja näin ollen yrittänyt kiinnittää sinun huomiosi tietäen että aistit herkästi henget, mutta mitään vaaraa sinulla ei ole. Pois menneet läheiset saattavat käydä luonasi silloin tällöin jättämässä hyvästit.
Toivottavasti minusta oli apua...
terveisin yliluonnollisten ja henkien kanssa joka päivä oleva :)

Huudat tietysti: "PAINU HELVETTIIN TÄÄLTÄ HÄIRITSEMÄSTÄ! TULIKO SELVÄKSI!!
Tämä on MINUN kotini, tänne ei tarvitse tulla räyhäämään!!!"
:D

Tuosta mankasta tuli mieleeni.. n. 8 vuotta sitten äitini tuli töistä normaalisti kotiin, minä, veljeni ja isäni olimme käymässä jossain. Äitini siinä sitten kaatoi ensin lasiin kaljaa, ei ollu muuta vielä juonut, laittoi kaljan tiskipöydälle ja lähti hakemaan imuria. Oli ottamassa sitten huikkaa kaljasta, kun huomasi lasin olevan tyhjä, eikä kaljasta merkkiäkään lasissa eikä lavuaarissa. No päätti olla sitten juomatta ollenkaan. Laittoi musiikin päälle ei kovin kovalle ja alkoi imuroimaan, monta kertaa stereot meni täysille ilman järkevää selitystä. Tuota tapahtumaa aikasemmin joku noin 2 vuotta, olimme muuttaneet juuri uuten taloon koko perhe, olimme veljeni kanssa vielä aika pieniä silloin. Isäni oli lenkillä illalla ja me veljeni kanssa nukkumassa. Äitini meni vessaan harjaamaan hiuksi, vessan ovessa ei ollut ollenkaan lukko, pelkkä reikä asennettavalle lukolle. Yhtäkkiä vessanovi meni lukkoon eikä se auennut, ennenkuin isäni irotti sen saranoilta. Sitten vielä yksi, olin 7 vuotias, äiti, isä ja veljeni olivat lomalla turkissa. Mummini ja hänen miesystävänsä olivat meillä sen viikon kanssani. Mummini lähti aikaisin töihin, hänen miesystävä oli saattamassa minua kouluun, käski ennen sitä kerätä kukkakimpun, että on sitten muitten kiva tulla kotiin myöhemmin samana päivänä. Keräsin kimpun laitoin sen vanhaa lasimaljakkoon (maljakon omistaja oli kuollut kotiinsa, hänen kotinsa perustukset purettiin ja meidän talo rakennettiin siihen päälle).. Tulin kotiin, koulun jälkeen yksin, odotin mummia jonka oli tarkoitus olla kanssani samaan aikaan kotona, mutta olikin hiukan myöhässä. Normaalisti menin ottamaan välipalaa kunnes huomasin että keräämäni kukkaset oli seppeleeksi laitettu maljakon ympärille, myöhemmin äitini kertoi että se oli hautaseppele.. Ei tuollekkaan mitään järkvevää selitystä..

Erittäin jännittäviä juttuja. Minä ja minun kaverini ollaan oltu jo pienest pitäen liikuttu metsissä etsimässä kaiken maailman henki ja taikaolentoja mutta eilen käytiinkin hautausmaalla juicen haudalla ja siinä samalla liikuskeltiin ja katseltiin muitakin hautoja ja siellä tuntui olevan poikkeukselliset paljon henkiä liikenteessä, emmä tiä mut sen vaan tuntee kun on tekemisissä jonkun yliluonnollisen olennon kaa.... no tosiaan tästä kaverista me oltiin pienes pitäen käyty kesää viettämässä eräässä kauniissa maalais talossa ja siellä jos jossain on kaikkee yliluonnollisii ilmiöitä ja sitte ku siellä oli iso vintti ni siellä oli joskus kuolleiden talon entisten omistajien vanhoja tavaroita mm.hirvensarvi öljyä, vanhoja pellavapaitoja ja sitten sen lähellä olikin vielä eräs hyvin pieni autio talo sisäl kasvo jo puita ja kaikkee nii sieltä löyty vasikan luita ja viikatteita.. no mutta heippodeij ja hellät tunteet!

"Onko joku kokenut yliluonnollisia ilmiöitä ikinä"
Hmm.. kummituspalsta.. jos viitsit lukea hiaman alaspäin, löydät varmaankin muutamia juttuja.. *huoh*

PPS: niin ja sieltä kaunista maalaistalosta löytyikin talon ensimmäisen omistajan jonkun vanhan mummon päivä kirja siinä se kirjoitti seuraavasti:

Autuaat ovat ne ihmiset joilla on voimansa sinussa joilla on mielessä pyhät matkat kun he käyvät kyynellaakson kautta he muuttavat he muuttavat sen lähteiden maaksi ja syyssade peittää sen siunauksella he käyvät voimasta voimaan ja ajautuvat jumalan eteen surussa P:S8 4-8 (

Hei eläimethän aistivat yli lunnnollisia asioita. Koirani on hyvin outo, aina kun on yö se haukkuu seinille tai juoksee ja murisee sohvalle. herään tähän aina ja kun katson tarkemmin sitä kohtaa mille koira haukkuu niin minua alkaa pelottaa ja tuskan hiki valuu minua pitkin. Tämä tunne on karsea ja kun koirani lopettaa haukkumisen se palaa petiin... tämä toistuu aika monta kertaa yössä, eläimethän näkevät yli luonnolliset asiat ja eivät yhtään pidä niistä. Ja toinen juttu on se kun olin nukkumassa rauhassa heräsin ja kännykkäni akku oli loppununut ihmettelin että olin juuri ladannut sen ja se oli täynnä no sitten menin keittiöön ja hain laturin. Kunnes näin kuinka joku seisoi vieressäni ja tölläsi minua käännyin aiva sika nopeeta ja katoin mut sit siinä ei olluukkaa ketää attelin et oon aiva urpo eihän tommosia ny. mut sit ku menin petiin ja laitoin kännyn lataukseen ja makasin rauhassa yrittäen saada unta. Yhtäkkiä joku koskee jalka terääni säikähdän ja alan itkeä täyttä kurkkua.. hiki valuu mua pitki ja oon aiva paniikis ei siis koskaa oo ennemmin ollu tämmönen tunne ei sitä ees pysty kuvitella se on niin Kauhia. No kuulen keittiöstä ääniä sen jälkeen otan peiton kävelen sinne ja katselen ei ketään näy menen takaisin ja laitan tvn päälle katsellen sitä kunnes, jää kaapin ovi avautuu?!? olin aiva äimän käkenä ja pelko valtaa taas soitan mutsille huutaen et tulkaa nyt äkkiä sieltä, mutta ei ne pääse ku aiva kännis. No soitan poika kamulle ja se rupee selittään kaikkea paskaa ja se ei ukso.. no sillävälin mun koira rupee haukkuun mua ärsyttää aiva vietävästi ku oon paniikiski. Siinä ajatteöen et mitä jos meen sen kohan viereen mille se haukkuu, kävelen ja istun siihen kohdalle Hiki Virtaa ja mua pelottaa mutta yhtäkki tunne kosketuksen mun hartialla ja pienen äänen joka sanoo -tuule lähemmäs- VITTU mä säikähdän juoksen pois ja lukitten oven itken täyttä kurkkua! meen mun sängylle ja peiton alle kunnes TAAS kuulen äänen -Älä jätä-, En voi muuta ku olla aiva paikkalla shokis. Mut sit mun ovi paukahtaa auki Ja oon aiva hiljaa peiton alla täristen kuulen kuinka piha oviki tärähtää auki. aattelen et ne tuli juoken pihalle silmätkii. Mut sit ovi paukahtaa mun takaakii. Ei puhelinta ei mitää millä pääsen sisälle. Mut sit ajattelen et en haluukkaa sinne että oon mielummin vaikka pihalla ku siä. No meen katolle istuun ja ootelen koska ne tulee, mut ketää ei näy Ja mulla alkaa tulla kauheen kylmä. No sit ne tulee juoksen Mutsin työ se kysyy et miks olin pihalla sanoon vaan et sisks ku ei se tajunnu u oli kännis. No mennään sisään ja Mun huonenn ovi on kii oon vähä et HÄ... en uskalla mennä sinne joten meen mun veljen petiin nukkuun. Sit viä ku olin Pieni ja leikin talvella pihalla mustat veren peitos karvaset kädet tulee mua kothi, Rupeen vaan laulaan et jeesus on voittaja ja tällee ne katoo ja mua ei pelottakkaa yhtä. mut nyt on toista mitä mä teen ku en haluu asuu tää mun talos ja ku mutsi ei usko!.... apua kiitos!

No mitäs jos sä vaan annat olla? ekkä välitä siitä =o.... Tai kuinka vanha sä ees nyt oot?

Avuton! huua sille haamulle saatanan homo mee vittuun mun kodista ja jos ei mee nii sit huua VITTU SAATANA HOMO JUMALAUTA KÖYSTI VITTUUN JA HELVETTI NOPEETA TAI VITTU HAKKAAN SUT PYÖSTI JUMALAUSTA VITTU REPOMIESKI TÄÄLM EI JUMASTIIFU .:D sori oli pakko mut ajattele positiivisestä (:

Saimme muutama vuosi sitten perheemme kanssa käyttöön vanhan sukutalon Pohjanmaan alueelta. Talo on alusta asti vaikuttanut todella mielenkiintoiselta ja aina innolla olen odottanut että sinne pääsee lomia viettämään.
Aloin huomioimaan yliluonnollisia tapahtumia, kun vietimme serkkuni häitä talossa. Saimme samanikäisen serkkuni kanssa tehtäväksi vahtia ruokia hellalla ja duunailla salaatteja pöytään.
Siinä rupattelimme niitä näitä pilvisäitä, kunnes havahduimme heikosti kuuluvaan koputukseen jalkojemme alla. Talo on kaksikerroksinen suuri hirsitalo, mutta kellaria siinä ei ole.
Luulimme että joku saattoi paukuttaa nauloja lattiaan eteisessä, jossa tehtiin pienimuotoista remonttia. Kurkkasin lasiovesta eteiseen, mutta hämmästykseksi huomasin kuinka vanhan oven lasi oli täysin höyrystynyt/jäätynyt. Tässä vaiheessa jalkani alkoi huomattavasti veltostua ja sydämen lyöntitiheys kasvoi. Yritimme ratkoa tuota outoa ilmiötä kokeilemalla lasia, voisiko se olla lämmin, jolloin höyry tulisi hellalla porisevista kattiloista. Serkkuni koikeili lasin pintaa ja järkyttyi kun huomasi sen olevan aivan kohmeinen. Itsekkin huomasin kuinka serkkuni sormi jäi jäiseen lasiin kiinni.
Siinä vaiheessa rupesi meitä toden teolla pelottamaan ja ryntäsimme keittiöstä ulos (Mainittakoon tässä että oli kesä ja noin parisen kymmentä astetta lämpöä). Selitimme tapahtuman siskolleni, joka sattui olemaan pihamaalla. Sisko kummastuneena tuli tutkimaan lasia, joka edelleen oli kauttaaltaan kohmeessa. Rupesimme sulattelemaan lasia kattilan höyryllä, ja hetken luulin nähneeni ikkunassa painautumat käsistä ja kasvoista. Ikäänkuin joku olisi tarkkaillut keittiöön nojautumalla lasiin. Se oli karmivaa,srsly. Sinä päivänä ei muistaakseni tapahtunut kummempia.

Tulimme perheeni kanssa syyslomalla lämmittelemään taloa, vieraita varten jotka saapuisivat seuraavana päivänä. Serkkuni oli taas mukana, ja saimme tehtäväksemme laittaa lakanat kolmeen eri huoneeseen. Menin pieneen kammariin ja rupesin toimeen. Siinä lakanoita nykiessäni paikoille, kuulin kuinka edessä olevaan seinään koputettiin, olisikohan ollut viisi kertaa. Arvasin heti, että se oli serkkuni, koska meillä oli tapana pienempänä mennä seinän toisille puolin ja koputella toisillemme. Tietenkin heittäydyin leikkiin mukaan, ja siinä koputtelin aikani, ja aina toiselta puolelta kuuluin koputus. Kyllä siinä meinasi tulla kuset housuun kun käytävän vastapuolelta avautui ovi ja serkkuni tuli kysymään olisiko minulle sattunut yksi ylimääräinen tyynyliina. Parkaisin että " Kenes helevetin kanssa minä olen koputellut jos sinä et ole ollut tuossa viereisessä huoneessa?!" Siinä kyllä jäi lakananvaihdot kesken kun juoksimme vahempieni luo.
Siskoni myös kertoi kuinka hänen iPodinsa ja puhelimensa sekoaa aina selittämättömästä syystä kun hän menee huoneeseensa missä hän yleensä yöpyy kun vietämme aikaa talossa,jossa sattumioisin on kuollut talon vanha isäntä. Isäni on kuullut ulkotöitä tehdessä kuinka joku mieshenkilö puhkii ja puhisee hänen vierellään, kuin nostellessa jotain raskaita esineitä. Isäni sitten leikillä aina heittää jotain tyylliin " Kiitoksia avusta kumppani, huomenna olisi polttopuiden pilkkomista luvassa!"

Enää ei oikeastaan edes pelota talon tapahtumat, niihin on jo kerinnyt tottua.

Henkiä on myös hyviä. Ei ne kaikki tahdo pahaa. Meilläkin on ollut monen vuosisadan sukutontti ja siellä vähän outoja tapahtuukin. Esim. eräänä iltana jätettiin polttopuut seuraavalle päivälle ja aateltiin että herätää jossai 11 mais pilkkomaan. No aamulla mentiin avaamaan varasto ja siellä olikin polttopuut pilkottuna... Tätä ei osattu selittää joten tyydyttiin siihen että oltiin illalla sekoiltu ku oli vähän humalassa muutenki mutta oikeasti siellä ne oli vielä myöhäänki puusta sahattuja pöllejä. Sitten ku päätettiin lähtee kalaan, oltiin siellä noin tunti ja päätettiin että laitetaas sauna päälle. No lähin tietenkin hakee polttopuita sieltä aika kaukaa puuliiteristä ja huomasinki että joku oli laittanu jo puut saunan kiukaan pesään... Jo oli jo ihme. Ilta menikin sitten hyvin ja yöllä yllättäen autonovet meni lukkoon kun oli unohdettu laittaa, eihä siel varkaitakaa liiku mutta silti se vaa laittoi. Kuulin siellä mökin lattialta lähestyvää töminää ja kysyin "kuka siellä?" .. oli hiljaista jonkun aikaa sitten kuului hiljainen "kiitos, hyvää yötä" Arvatenki ilme O_o En kyllä nukkunu oikein yhtään enää sen yön aikana... Mutta luulen että kiitti siitä että oltiin pidetty tontti omana vieläkin ja oli joku meidän sukulainen 200 vuoden takaa. Jos me myytäis se nii todennäköisesti alkais riivaamaan siellä toista sukua olevia. En ainakaa nähny tätä missään vaiheessa mutta kuulin äänen.

Kerronpa tässä omista kokemuksistani: Asumme maalla, meillä on omakotitalo. Minulla on aina ollut tässä talossa sellainen tunne, että en ole yksin. Vaikka siis olisin ollut täysin "fyysisesti" yksin. Välillä se tunne voimistuu niin, että joudun kiertämään koko talon ympäri katsomassa huoneet, onko siellä ketään. Ei tietenkään ole, mutta tunne ei häviä. Eihän se tunne muuten häiritsisi mutta kun se on niin negatiivinen ja inhottava.. Tuntuu että joku tarkkailee vihamielisesti. Mulle tulee samanlainen tunne usein kaverini luona, varsinkin heidän talon yläkerrassa. Lisäksi meidän ulkorakennuksista muutama on sellainen, että niitä ei tekisi mieli edes katsoa, tuntuu että joku tuijottaa takaisin.. Koko tila tuntuu jotenkin vihamieliseltä.
Sitten vielä. Meillä on jonkin verran metsää. Yhdessä kohdassa metsän läpi kulkee vanha tie, jota on joskus käytetty, nyt jo kasvanut umpeen, mutta erottaa että tie on. Tietyllä kohtaa sitä tietä, sellaisessa valoisassa kankaassa, minusta tuntuu aina että joku seuraa tai tarkkailee - todella voimakas tunne sekin. Joudun aina vilkuilemaan ympärilleni. Tämä on tosi outoa..
Ja lisäksi vielä. Siskollani on ollut aina samoja tunteita täsmälleen samoissa paikoissa. Eli tää ei ole vain minun "ongelma".

ullakkomme ovi paukahtaa joka ikinen päivä samaan aikaan ,aivan kuin joku iskisi nyrkillä sisäpuolelta. kerran kaikki perheenjäseneni kuulivat sahauksen ääntä kun olimme syömässä.
Kaikista pelottavinta on kun ullakon ruosteinen ja jäykkä lukko alkaa avautua itsestään "nitkuttamalla".
vastauksia kiitos! :)

Kerran noin 13-15 vuotiaana oltiin kirkon edessä kaverin kanssa laskemassa pulkkaa. Oli ilta ja pienen mäen päällä katsoin kirkon ullakon ikkunaan jossa olin näkeväni vaalean hahmon. Sanoin kaverille hieman pelästyneenä että katso tuolla ylhäällä on kummitus ja hänkin näki sen. Samaan aikaan viereisen keinun ketjut rupesivat kolisemaan, johtui varmaan tuulesta jolloin kaverini lähti paniikissa juoksemaan kotiin. Minä jäin siihen hetkeksi ja kun seuraavan kerran katsoin samaa ikkunaa oli valkoinen hahmo poissa. Oli jo niin myöhä että siellä kirkossa ei muutenkaan ketään näyttänyt olevan. En tiedä, ehkä mielikuvitus teki kepposet. Kirkon vieressä noin 10-20 metrin päässä on kylän hautausmaakin

Itse olen kokenut kaksi mahdollisesti yliluonnollista tapahtumaa. Tosin molemmille on mahdollista löytää myös luonnolliset selitykset.

Ensimmäinen tapahtui ala-asteikäisenä kun olin menossa nukkumaan. Olin juuri nukahtamassa kun huoneen verho heilahti voimakkaasti sivulle päin. Se olisi voinut johtua tuulesta, mutta olen lähes varma, että tuuletusluukku oli kiinni. Tietenkin on myös mahdollista, että näin jo unta.

Toinen tapahtuma tapahtui noin vuosi sitten. Katsoin youtubesta jotain paranormaalia ohjelmaa, jossa käsiteltiin mahdollisia aaveiden aiheuttamia fyysisiä vammoja, kuten esimerkiksi raapaisuja. Pian sen jälkeen menin suihkuun ja huomasin, että selässäni oli kaksi ylhäältä alas ulottuvaa naarmua. On tietenkin mahdollista, että olin loukannut selkääni jossain vaiheessa ja että naarmut olivat syntyneet täysin luonnollisesti, mutta en keksinyt miten ja milloin olisi se tapahtunut.

Heipodei!

Kyllä kaikenlaista voi sattua, sellaisillekin, jotka eivät usko kummituksiin. Kuten esimerkiksi minulle. Tällaiset tapahtumat voivat järkyttää mieltä, joten niihin kannattaa perehtyä hieman syvemmin. Entäpäs, jos kyse ei olekaan kummittelusta, vaan teidän kokijoiden hallitsemattomista psykokineettisistä kyvyistä? Teille kun näyttää tapahtuneen kaikenlaista useamminkin. Entä voisiko olla kyse jonkiasteisesta mediaalisuudesta? Että paikassa on jotakin henkimaailman toimintaa, mutta juuri te olette sopivan "avoimia" ottamaan vastaan viestejä? Hmm. En ole aivan varma, mutta itse alan kallistua jonkinlaisen mediaalisuuden tai psykokineettisen teorian puoleen.

Pienenä tapasin meijän suojelus enkelin eli mun kuolleen isoisän Ku äiti kuuli ku olin puhunu yläkerrassa jollekki sit se tuli kysyy että kelle mä juttelin olin sillo joku kaks sit sanoin et puhuin ykä papan kaa äiti ihmetteli koska ei se ikinä ollu viel kertonu mulle ((olin viel niin pieni))siitä enkä ees olis voinu tietää et sitä kutsutaa ykä papaks mut nii :DD

vuonna 1972 isoäitini kuoli jolla oli joitain kykyjä nähä jotain
hänen viimeisenä iltanaan olin hänen sänkynsä vierellä miltei loppuun asti vaikka olin 18v kaveri
samana iltana astuin armeijan harmaisiin kun
armeijaaikana monena monena yönä olin isoäitini kanssa tekemisissä unissani
ja hän oli aina yhtä huolehtivainen kuin eläässään
eräänä yönä hän sanoi minulle sitten että kyllä sinä pärjäät minun täytyy mennä ja palaan sitten joskus kattoon sinua
sitten meni noin 10 vuotta kun se alkoi
hän oli veljensä ja äitinsä kanssa unessani
tunnistin heirät vaikka en koskaan ollut nähnyt isoäitiäni lukuunottamatta
siinä unessa olin vaivautunut koska koko ajan ajattelin että noi kaikki on kuolleita mutta sitä en koskaan siinä sanonut ääneeni
no siinä isoäitini sano että sinä olet elänyt kunniallisesti ja he on tyytyväisii
no lopuksi isoäitini sanoi että he tulee syksyllä uudelleen
siitä alko minun syksykammoni
ja lopuksi isälleni tuli lähtö alkusyksystä ja vuoren kuluttua äitini lähti taas syksyllä
sitten vajaa vuosi pitkäaikainen työkaverini taas syksyllä
kaikki noi isäni , äitini ,työkaverini ovat ilmestyneet minulle unissani
ja olen ollut jopa iloinen unistani
viimeksi lähtenyt työkaverini on ollut monesti kan yhteydessä ja hänen lähtöään edellinen yö oli selvää avun huutoo mutta koska silloin olin kuumeessa ajattelin sen saavan aikaan uneni
siinä unessa jalkojani heilutti joku sivusuuntasesti3 kertaan ja aamulla ajattelin ettei jalkoja voi sillai heiluttaa kuin unessa ne hailu
no sit sain kuulla kaverini oli kuollut
isäni ja äitini molemmat on unessani sanoneet että tulla heirän tykö

olen monesti ajatellut noita asioita ja sitä kun isoäitini kanssa silloin viimmeisenä iltana olin niin pitkään että antoiko hän minulle jonku lahjan nähä jotain

työkaverinikin on tuonut vuoteeni viereen maljakkoon viherkasvia ja samassa unessa minua käännettiin sairaalasängyssä ja laitettiin valkosta paitaa ylle jossa oli takana napitus
kerran lähin syntymäkoristani ja pimeässä eteisessä oli hämärä valo jossa näin jonkin hahmon mutta en ajatellut mitään no 30m päässä kun olin autollani sanoin ääneeni että se oli mun isä minkä läpi kävelin
näitä on todella paljon näitä uni juttuja joita olen nähnyt omaisistani ja tästä työkaverista
ja ne ovat niin ystävällisiä ja aina minut huomioonottavia että viimeaikoina olen ajatellutkin että haluun olla enempi niitten kanssa tekemisissä

Olin yksin kotona ja otin lasinkaapistansitten mun puhelin soi ja kesken puhelun kuulin hirveen kolahduksen ja menin keittiöön se lasi oli toisessapäässä huonetta rikoutuneena, keksiteö tälle selityksen:)
Ps. Huone oli noin 5 metriä pitkä

http://yliluonnolliset.123kotisivu.fi/227831051 tietoo yliluonnollisesta:)

Olin varmaan n.10v kun ekan kerran aloin näkee kaikkee yliluonnollista. En kyll muista hirveen kunnolla et mitä tapahtu yms. Mut yritän kertoo mahd. paljon siitä.

Olin siis yksin kotona (kipeenä, mulla oli aina kipeenä niin kova mielikuvitus, ja sillon näin aina jotakin harhajuttuja yms..) ja isäni oli töissä ja pikkuveljeni oli päiväkodissa. Kattelin tv:tä ja söin jotakin, sit yhtäkkiä ovikello soi, olin silleen et ''jee, mummi tulee'' (mun mummi tuli aina kattoon mua kun olin kipeenä, kun iskä ei pystyny) katsoin ovisilmästä et olisko se mun mummi (isä aina sano et katso ovisilmästä ennenkun avaat) siellä oli joku mies (musta pitkä takki, salkku, musta hattu ja mustat kengät) en siis tietenkään avannut, sit yhtäkkiä mulle alko tuleen hirveen huonoolo ja alko pyörryttää, ja sit oli hirveen kylmä. Sit se mies alko hakkaan sitä meijän ovea ja 5 sekunnin jälkeen se loppu kuin pieru saharaan :/ olin hetken meijän vessan ovea vasten ja olin tietysti saannu paniikkikohtauksen, uskaltauduin katsomaan ovisilmästä et onko se enään siinä, ketään ei näkyny. Menin äkkiä pompottaa meijän naapurin ovikelloa, mut sit ennenkun ketään tuli avaa, mulle tuli taas hirveen huonoolo, siis ei sellanen et oksettaa yms, en osaa osaa et minkälainen se olo oli, mut sietämätön se ainakin oli, en saannu myöskään kunnolla henkeä, ihankuin joku olis pistäny jääkylmät kädet mun kurkun ympärille ja kuristanu, sit silmissä sumeni. En muista siitä eteenpäin ollenkaan mitään, mut sit se naapuri kerto että kun se oli tullu avaan ovea (se oli ollu suihkussa kuulemma) niin olin sielä portaiden alapäässä makaamassa. Siitä varmaan tullu mun takaraivoon sellanen ihme halkeema/kuoppa :/ Näen edelleen tosta miehestä unta (ne unet on siis tietty painajaisia) ja oon alkanu näkeen outoja näkyjä, hahmoja yms.. Olin sen takia psykologilla puhumassa mun näistä asioista ja siitä kun mulla todettiin vaikea masennus, onneks sain lääkkeet siihen, kun käytin niitä lääkkeitä niin ne näyt on vähentyny, mutta nyt kun en oo muistanu tai pystyny käyttään niitä lääkkeitä niin niitä on alkanu tuleen takas :/ sain onneks uuden ajan sinne psykologiselle klinikalle.. On mulle käynny kaikkee muutakin outoo mutta en jaksa ja halua kertoa niitä tänne.. (onneksi minulla on ihana poikaystävä/avopuoliso mikä auttaa ja on auttanut niissä tilanteissa kun on ollu niitä juttuja)
(sori jos on kirjoitus virheitä!)

No mullaki on pari yliluonnollista juttua;

Kerran, yksin kotona makoilin sängylläni katsoin salkkareita. Tuli mainostauko ja menin vessaan. Kun tulin takaisin, tv:ssä pyöri videokasetti,kotivideo, juur semmonen kohta mis mä tuun pienenä huoneesee mis kuvataa...
Creepyimmät pointit; videonauhurissa oli twin peaks- videokasetti ja se on ollut siitä lähtien kadoksissa...
Se nauhuri pitää nii saatanan kovaa ääntä että olisin kuullut vessaa jos kasettii ois kelattu.kun se kohta mikä näky siin oli 40 minuuti kohalla :o

Toine oli kerran ku olin pieni, sanoin enolleni joka ajoi autoa olin sen kanssa menossa meille kottiin minä edessä ja isosisko takapenkil... Sanoin sille että älä mee moottoritietä mee vanhaatietä. Mentiin moottoritietä. Jouduttiin kolariin. Eno halvaantu... Siit on 10 vuotta ja se käy monesi silti mieles... Brrrr

Siinä on todella jotakin yliluonnollista kun palkka maksetaan tilille.

- Noin 4-vuotiaana mummoni kuoli, ja hautajaisten jälkeen olin kuulemma tuijotellut ikkunasta ja sanonut veljelleni että mummo vilkuttaa (perheeni kuuluu kirkkoon mutta varsinainen kristillinen kasvatus on ollut lähinnä koulun hommaa joten enkeleistä en tiennyt tuolloin mitään)
- samana vuonna nukuin erään yön äitin ja isän vieressä, makkarin ovi auki ja sieltä oli suora näkymä pikkuveljeni ovelle. en saanut unta ja näin ''jonkin'' menevän pikkuveikan huoneeseen. en vieläkään osaa edes kuvailla mikä se oli
- kerran ala-asteikäisenä, varmaan vitosluokkalaisena koin ekaa kertaa etiäisiä. Äiti ja isä oli tuolloin jo eronnut ja asuin äitini luona. Jouduin välillä koulun jälkeen olemaan jonkin aikaa yksin kotona ennen kuin äiti tuli töistä. Äiti soitti ovikelloa ja asteli sisään. tai siltä se kuulosti, itse olin olohuoneessa. Huusin että moi eikä kukaan vastannut. tasan samat äänet kuului viiden minuutin päästä uudelleen jolloin äiti oikeasti tuli.
- 13-vuotiaana sattui tämmöinen: heräsin kello 00.02 aivan jäätävään itkukohtaukseen, ikinä ei ollut tällasita tapahtunut. itkin ja itkin kunnes äidin puhelin soi hetken päästä. Se oli ukki joka soitti sairaalasta ja kertoi mummon kuolleen juuri siihen aikaan kun heräsin omaan itkuuni.
- pari kertaa käynyt niin että valot mennyt itsestään päälle ja sammuneet. ei mitenkään välkkyneet vaan valokatkaisimen nappi siis liikkunut itsestään jolloin tietenki valot sammuu ja menee päälle
- 15-vuotiaana olin kahdestaan kotonani poikaystäväni kanssa. Heräsimme kolmelta yöllä palohälyttimeen (tämä on varmaan kamalin asia mihin olen herännyt) ja haistoimme savua (lisätietona että olen aina kammonnut että kahvinkeitin tms syttyy palamaan joten olen aina ollut siitä tarkka) ja menin keittiöön. Hella oli päällä ja sen päälle oli sulanut jotain. Ei mitään hajua mitä se oli koska muistaakseni sen päällä ei ollut ollut mitään ja hellaa emme olleet käyttäneet sinä iltana muutenkaan. Kaiken lisäksi hellassamme se mistä se lämpö väännetään oli melko tiukka tai siis on hyvin epätodennäköistä että se olisi vahingossa mennyt päälle.
- ukkini osti minulle rippilahjaksi lasisen suojelusenkelin minkä sai roikkumaan seinälle. Eräänä yönä se tippui ja meni rikki. Sinä yönä ukki kuoli

paljon paljon enneunia
paljon deja vu- kokemuksia, etiäisiä, sekä voimakkaita selittämättömiä aavistuksia (mummola oli joen törmällä enkä ole ikinä pelännyt jäihin tippumista tai vettä mutta kerran kun oltiin menossa pikkuveljen kanssa joelle kelkkailemaan, tuli vain sellainen tunne että ei pitäisi vaikka oli maaliskuu eli joki oli vielä hyvin jäässä. Tuli vain tunne että se ei kestä. Onneksi pikkuveikka kuunteli eikä menty, ikävä kyllä naapurin isäntä oli mennyt jäälle kelkkailemaan ja hukkunut jäihin koska siellä oli jossain sula kohta)
mummini joka kuoli silloin kun olin neljä, tämä ensimmäinen mysteerinen kokemukseni, uskoi kaikkeen yliluonnolliseen ja äitini on sanonut että mummi osasi ''ennustaa''
mammallani kans paljon paranormaaleja kokemuksia, en kuitenkaan usko että se olisi millään psykologisella tavalla vaikuttanut omiin kokemuksiini, sillä kuulin äitini jutuista vasta kun uskalsin kertoa omistani

en oikein tiedä olenko hullu tai vainoharhainen vai vaan herkkä ja pelokas vai onko olemassa jotain ihmistä suurempaa tai piilotettua. Uskon oikeastaan olevani nuita kaikkia. Monia muitakin tapauksia on ollut mutta useimmat olen yrittänyt selittää tieteellisillä faktoilla. Kaikenlisäksi näin taustatietona että en aiemmin uskonut kummituksiin, ennen kuin aloin miettimään näitä kaikkia tapauksia mitä minulle on sattunut. Jos kummituksia on, en usko niiden haluavan pahaa, mutta ei välttämättä myöskään hyvää. Uskon että ne vaan elävät jotenkin seassamme ilman että itsekään tietävät sitä. Sellainen ohjelma JIM:illä kuin ''outoa vai mitä?'' kannattaa katsoa, sillä siellä saatetaan monesti puhua näistä aiheista :)

Minulla on ollut monta etiäis kokemusta. Äänet kuulostavat kuin joku tulee sisälle riisuu kenkät ja päällysvaatteet. Asuin kauan sitten mieheni kanssa vanhassa omakoti talossa jossa yksin ollessa kuulin askeleita eteisestä mutta ketään ei näkynyt. Aina kun muutetaan uuteen kotiin niin nämä asiat seuraavat minua.Koputuksia, napsuntaa ym. Ääniä kuuluu aina välillä. Olen välillä aika peloissani kun kaikenlaista sattuu ainakin yksin ollessani.

Huuda apua taivaan Jumalalta ja Jeesukselta.

*Isoisäni kuolemaa edeltävä yönä, pappa tuli mulle unissaan kertomaan, että hänellä on nyt kaikki hyvin..

*Isotätini (minulle kovin läheinen) oli sairaalassa, meidän oli tarkoitus mennä häntä sinne katsomaan, aikakin oli jo sovittuna, kotona lähtiessäni tunsin rinnassa kipua ja tuntui, etten saa kunnolla henkeä, isotätini oli kuollut sillä hetkellä..

*Koirani tuijottaa pihalla ollessamme yhteen pimeimmistä nurkista ja murisee, vaikka mitään ei näy..

*Koirani tuijottelee joka päivä, monta kertaa päivässä, kellariimme päin, välillä muristen välillä jopa haukkuen.. Mitään ei kuitenkaan näy..

Aika jännä, koska itse en koe uskovani yliluonnolliseen.. En sit tiedä mitä koira näkee tai mitä mä olen tuntenut.. :)

Pikku neuvo: älä luota mielikuviisi jos järki sotii sitä vastaan. Meillä on niin pieni matka kivikaudesta nykytilanteeseen että perusreaktiomme selittämättömään on vieläkin paniikki. Mieli koettaa sitoa havaintoja yhteen ja huonolla menestyksellä - tuloksena on tuntemattoman pelko ja paniikki.
Hyvä esimerkki aivojen toiminnasta on stereonäkö. Näkeminen tapahtuu aivoissa ja vasta siellä laitetaan kaksi erilaita ristiriitaista näkökantaa toimimaan yhtenä. 'Kolmiulotteinen näkömme' on mielikuvituksen kehittämää.

Mieti ensin, luota sitten vasta aisteihin.

Eipä oo sen enempää tapahtunu kuin: olin yksinääni kotona ja sitten joku tökkäsi minua tuntuvasti selvää sanoin "Ai" ja katsoin taakseni ei mtn..Eikä se kissakaan voinut olla koska se oli ulkona.

Niitä on monta, oi niin monta, etten jaksa kirjoittaa kaikkia. Listaan vain muutaman:


Mun viimenen mummu kuoli kun olin 9. Meidän ovikello soi jatkuvasti, vaikka vaihdettiin patteritkin, se soi soimistaan. Oven takana ei ollut ikinä ketään. Sitten otettii kokonaan patterit pois ja vaihdettiin ovikello niin ei soinnut enää. Ovikellon soiminenha kuulema tarkoittaa, et poisnukkunut haluaa kertoa olevansa kunnossa. Itse en tapausta muista kunnolla, mutta olin kai hieman hysteerinen aina kun se soi. Muutenkin 9-vuotiaana koin kaikkea muutakin.

Nyt 14 vuotiaana, ekoina kouluviikkoinna tapahtui semmoinen, että näin ikkunasta kemian luokassa mustan hahmon. Aattelin et se olisi meidän kemianmaikka, ussanmaikka tai luokan ns. apuopettaja. Se liikkui siinä oven läheisyydessä ja ihmettelin että miksei se tuu ulos jos kerta on lähtöä tekemässä. Tuijotin sitä vamaan 20 sek ja se liikkui siinä vaan. Olin rauhallinen ku aattelin et se on joku opettaja vaan. Sitten huomasin kemianmaikan ja apuopettajan tulevan opettajahuoneesta päin. Päästiin sisälle ja sen luokkahuoneen ovi oli ollut koko välkän kiinni ja ussanmaikalla ei ollut ollu tunteja enää - ja olisin muutenkin nähnyt sen tulevan luokasta, sen luokasta ei kuulunut melua eikä kukaa ollut poistunut koulurakennuksesta. Kysyin vielä apuopettajalta, oliko luokassa ollut ketään, hän sanoi että ei. Tilanne selkenis mulle ja olin hermostunut koko kemiantunnin ja sitten päästiinkin onneks kotiin.

Mulla on sattunu hirveenä asioita lyhyen elämäni aikana, ja en niitä kaikkia läpi käy. Siitä tulisi kilometriteksti.

Kerran kun olin pieni (en itse tietenkään muista, mutta olen kuullut äidiltäni) olin isoäitini kanssa tekemässä jälkiä lumihankeen heidän pihallaan. Aivan yhtäkkiä sanoin nimen 'Selma'. Isoäitini oli kymmeniä vuosia aiemmin tehnyt samalla tavalla jälkiä lumeen samassa paikassa Selma-nimisen naisen kanssa, joka ei ole edes elänyt samaa aikaa kuin minä, eli en siis tuntenut kyseistä naista.

Toinen tapahtui melkein vuosi sitten, ei tosin minulle. Aamuna, jona isoisäni kuoli, oli (tuolloin) 1½-vuotias serkkuni nuossut istumaan sängylleen ja luetellut kaikki osaamansa sanat yhtenä pötkönä. Viimeinen sana oli pappa. Tämä tapahtui samaan aikaan kun isoisäni kuoli.

Mulla on yksi kaveri jota aaveet varmaankin riiva tai jotain outoa sille on käyny useampaa kertaan.

Se on harjottanut jo vuosikaudet meditaatiota ja kerran, kun se opasti muakin ja istuttiin siin silmät kiinni ihan rauhassa. Yhtäkkiä havahdun, kun se mun kaveri laittoi sen kädet mun harteille ja hymyili rauhallisesti ja sanoi: Olet iso tyttö ja pärjäät varmasti elämässäsi. Sitte se asettui takasin istumaan niin ku mitään ei olis käyny. Hän ei muistanu tehneensä niin ja se karmiva juttu nyt - samana päivänä sain tietää, että mun isoäiti oli nukkunut pois.

Kerran se mun kaverin kanssa katottii yhessä TV.tä ja sitte hän nousi yhtäkkiä seisomaan ja osoitti kattoon ja huusi täytty kurkkua jotakin saksaksi, vaikka ei se osaa edes puhua saksaa. Sitte se pyörty siihen paikkaan. Pari minuutin pääst meijä iso lasinen vitriini kaatu pitkällee ja hajos säpäleiksi. Se oli sitä paitsi ruuvattu seinään kiinni!

Sen vanhemmakki kerto, että se mun kaveri oli joskus pienenä lapsena alkanut yksiksee laulamaa jotain. Ne vanhemmat oli yrittänyt puhua sille ja ravistikin hellästi, mutta se vaan tapitti niitä silmät selällää ja lauleskeli.

Muutakin samantyyppistä on aina toisinaan käynyt. Sillä mun kaverilla on tosin epilepsia niin voisko se jotenkin siihen liittyä? Toisaalta se on Lappalaista sukua ja sen isoisäkin oli oikea samaani...

Olen kärsinyt tänä syksynä pahasta pimeämasennuksesta. Reilu viikko sitten olin aamulla juoksulenkillä, kun yhtäkkiä tuli täydellinen romahdus. Rinnasta alkoi ahdistaa kuin ei saisi henkeä ja ihan uskomaton epätoivon aalto pyyhki lävitseni. Alkoi itkettää. Mieleni teki vain heittäytyä hankeen makaamaan. En koskaan luovuta lenkillä, juoksen vaikka sisulla jos ei muuten kulje. Tällä kerralla jaksoin hädin tuskin kävellä kotiin. Kotona tuli toinen luhistuminen eikä itkusta tullut loppua - oli niin lohduton olo ettei sitä oikein voi kuvailla. Ajattelin, että nyt se pää petti lopullisesti ja haen ne lääkärin ehdottamat masennuslääkkeet kun ulkoilusta ja kirkasvalohoidosta ei ole apua..

Samana päivänä sain sairaalasta puhelun, jossa kerrottiin isäni saaneen aivoverenvuodon ja tilanteen olevan lohduton. "Kohtaus" oli sattunut noin kolme tuntia aamuisen luhistumiseni jälkeen. Isä nukkui pois kahden päivän päästä. En tuolloin ajatellut asiaa, kun menin niin sekaisin surusta.. Nyt mietin, oliko minulla isään jokin yliluonnollinen, henkinen yhteys ja jotenkin aavistin tulevan. Isä oli aamulla tuttavalleen valitellut kovaa päänsärkyäkin. Pari päivää tuon tapahtuman jälkeen koin itseni pelottavan skarpiksi ja havainnoin ihmeellisiä, pieniä asioita joihin en yleensä kiinnitä huomiota - kuuntelin hiljaisena aamuna kilometrien päässä soivia kirkonkelloja ja ihailin hihalleni leijaillutta täydellisen kaunista lumihiutaletta. Tässäkin kohtaa ajattelin, että päässä viiraa. Pimeämasennus on tuntunut helpottavan, vaikkakin sen tilalla on suunnaton suru isän äkillisen poimenon vuoksi.

Voi olla, että kaikki on sattumaa sattuman jälkeen. Olen puhunut eri tahojen kanssa ja saanut tietää, että isä on ollut koko syksyn paljon huonommassa kunnossa kuin on antanut ymmärtää. Aivoverenvuotoa ennakoivia oireitakin on ollut. Itse olen ollut käsittämättömän masentunut koko syksyn, vaikka asiani ovat loistavasti, olen kärsinyt ihan fyysisistäkin masennusoireista.. Nyt tuntuu, että henkinen vireystasoni on parempi kuin kuukausiin, ellei suurta surua lasketa. Uskon että olen ollut isään yhteydessä ja tuska helpotti kun isän kärsimykset loppuivat.

Nyt tätä luettaessa tuli keksitty teorioita räyhähengistä ja muista olennoista.

○Nuo kasvoja silittävät henkilöt saattavat olla tosiaan vasta kuolleita sukulaisia. Myös kotitöissä auttavat henget saattavat olla kuolleita sukulaisia, jotka olisivat halunneet jäädä maanpäälle suvun luo. Kotitaloissa näkyviin hahmoihin saattaa päteä sama.

○Nuo putoilevat ja paikasta toiseen siirtyvät esineet, koputukset ja ovikellon pimpotukset eli ovat todennäköisesti räyhähengen aiheuttamia. Räyhähenget eli "Portergeist" nimiset henkiolennot ovat taloissa "vierailevia", asujia kiusaavia olentoja. Nämä eivät viivy kotona kauan, yleensä ne saattavat lähteä kodista päivissä, mutta joskus ne viipyvät jopa kuukausia tai vuosia. Ne saattavat saada paljon vahinkoa aikaan kaatamalla esineitä ja levittämällä mm. pöydälle jäänet juotavat pitkin poikin. Uskotaan, että räyhähenget saattavat keskittyä paikkoihin, joissa on murkkuikäisiä tyttöjä. Niiden uskotaan saavan energiaa mm murkkuikäisen tunnelatauksesta. Räyhähenkien ei tiedetä tuottaneen fyysistö vahinkoa ihmisille, mutta nyt minä aknakin uskon että ne voivat vahingoittaa ihmistä esineillä.

Itse olen onnekas, kun en ole koskaan kokenut mitään yliluonnollista. Noh, uskon että se alkaa noin vuoden päästä. Minula on vain sellainen tunne. Tai sitten minä saan olla rauhassa jo pidemmänkin aikaa.

Joo tä on näköjää vanha mut pakko jakaa mun kokemuksetki tänne vaikka joku sitte saattais lukee. siis oon tosi nuori, alle aikuisiän joten oon kokenu aika paljo siihe nähde. Kerron nyt täs vaiks yhe merkittävimmist tapauksist mitä o käyny. On niitä muitakin "tauluntippumiset, yms" mut njoo.. Olin joku .. 10. suurinpiirtein. näin aina unta siitä että äidilläni olisi jokin sekava kaveri, joku manaajan tapainen. ei nyt ihan mutta sekava päästään kuitenkin. joku lyhyt tukkainen. Ajattelin sitä usein ja kysyinkin äidiltäni että tunnetko ketään vähän outoa lyhyttukkaista. No ei äitini saanut mieleensä ketään outoa lyhyttukkaista. kuulemma kaikki kaverinsa ovat outoja .. hehe. Joo mut siis mä näin sitä unta viel aika kaua. Sit yhtenä päivänä joku äidin vanha kaveri jonka hän oli tuntenut jo pienestä pitäen tuli käymään meillä, lyhyt tukkainen totta kai, oranssit hiukset ja silmälasit. En kiinnittänyt huomiota. Huomiota herätin vasta siinä vaiheessa kun äitini kertoi että kaverilla on joku lääkitys ja ei voisi asua yksin ja asuu hoitokodissa siis (30 vuotias) Ja olin vähän peloissaan ja kerroin äidille siitä , Hän oli vain että hän on tosi mukava ja älä katso häntä mitenkään paheksuen. No äitini meni ulos tupakalle ja jäin pitämään seuraa tälle naiselle. Hän alkoi puhua omituiselta jtn että on koskenut mustaan henkeen tai vastaavaa pelkäsin ja hän otti mun kädestä kiinni. Sen jälkeen sanoi mulle että mustahenki tarttuu kosketuksesta.. Se oli jotain niin järkyttävää. Sen jälkee se sekos ihan kokonaa ja heitti juomansa lattial ja alko huutaa jtn iha sekavaa, äiti vaa sano et unohti ottaa sen lääkkeet. Mut, se oli kyl ottanu ne. Pelkään et ku se kuolee, ni must tulee tavallaan sen seuraaja .. toivottavast ei (:

Sahlberg-suvun Pöytyän sukukartanossa nettikummitus tyhjensi konjakkipullon korkkia avaamatta !

mulle on kans tapahtunu yliluonnollisia asioita..esim sillon ku meil oli ekat marsut ni joskus ne vaa ilman mitää syytä vaan juoksi peloissaan koppiin ihan kuin ois säikähtäny jotain..sit kerran ku meidän marsu kuoli(sillon oli talvi)nii seuraavana kesänä haudattiin se ruusupensaan juurelle ja sit ku siihen pensaaseen tuli kukkia ni ainoastaan niihin oksiin jotka roikku sen marsun haudan päällä..nojoo noi ny ei oo mitää ihmeellisiä mut sitten ku mulle tuotiin kirppikseltä noin puolivuotta sitten uus sänky ni sen jälkeen on tapahtunu kaikkee outoo esim.en saa unta ikinä siinä sängyssä.sit kerran olin näkevinäni jonku mustan käden vilahtavan sen sängyn vieressä.sit kerran nukuttiin siinä mun isosiskon kanssa nii yöllä katoin mun huonetta ni näin siinä sängyn vieressä oli jonkun hahmon ääriviivat..sitten kerran kun laitoin mun huoneen komeroon jotain (ihan varmasti laitoin oven kunnolla kiinni)nii sit aloin tekemää jotai nii yhtäkki se komeron ovi aukes..ja monesti ku tuun mun huoneeseen niin komeron ovi on silleen vähän raollaan

Löysin varastosta vanhan kirjan joka uskonnollinen ja vanhalla tekstillä.Katselin kirjaa ja yhtäkkiä siihen kannelle tipahti punainen pisara.Säikähdin aikalailla mutta sipaisin nestettä sormellani todetakseni onko näky totta.Neste siirtyi sormenpäähäni.Jälkeenpäin olen nähnyt,että mitään jälkeä ei jäänyt kirjan kannelle Kerroin tästä eräälle kaverille joka ei ottanut mitään kantaa asiaan.HÄN EI USKONUT! Tämä on kuitenkin täyttä totta ! En pelkää mitään tuonpuoleista,täällä on enempi pelättävää.Joskus tiede vielä selvittää nämä niin silloin ne ovat luonnollisia asioita.(katto oli aivan kuiva sieltä ei tipahtanut mitään)

Paljon selittämätöntä olen nähnyt ja kokenut, mutta kerrottakoon nyt yksi kokemus, joka tapahtui keskellä kirkasta päivää ja meitä oli kaksi näkemässä. Molemmat näimme saman.
Ajoimme autolla Lapissa. Tien molemmilla puolilla oli matalaa aluskasvillisuutta ja loivat, sorapohjaiset ojat, joissa ei ollut vettä. Äkkiä näimme, kun jonkin matkan päässä edessämme toiselta puolelta tietä ilmestyi kuin tyhjästä varjomainen olento, joka ylitti tien ja katosi taas. Hidastimme siinä missä olento oli kadonnut ja katsoimme näkyykö sitä tien toisella puolella, mutta siellä ei ollut mitään. Olento käveli kahdella jalalla kuin ihminen ja oli pikkulapsen kokoinen, vähän niin kuin kahdella jalalla kävelevä apina.

Monenlaisia eläimiä ja lintuja olemme nähneet tiellä ajellessamme Lapissa ja muuallakin, mutta tämä ei ollut eläin eikä lintu vaan jotain ihan erilaista. Heti kun se ilmestyi huudahdinkin spontaanisti kauhuissani, että mikä ihme tuo on. Eikä se ollut mikään varjo, vaikka edellä kuvailin olentoa varjomaiseksi. Vaikea selittää, mutta se oli väritön ja piirteetön, kuitenkin selvästi erottuva, harmaa, no öh, varjomainen. Ja meistä molemmat tosiaan näkivät saman.

hei yliluonnolllist ilmiäöt on vaa jotai tätä maailmaa ja kyl nii mkunki huoneec ovi aukes itestää ja näin nonko hahmo sie mu huonees ja ny en oo näh ny mut mun huone o n nja koko talo ahistava paikka..ja muncisä on mielisairas puhuu kitejksee ja velikiusa kioorqa. ja vanhemmat on pihejä ku mikkäki pippelit..ja mun elämä kusskelee

-cami

nukuin mieheni vieressä kun kuulin sängynpäädystä muminaa.siinä seisoi mustalaisnaisen hahmo ja sillä oli kettingissä koira.se manasi jotain mumisemalla.olin tosi pelästynyt ja riuhdoin ukkoni hereille,kun hän heräsi niin henki katosi.ei palannut enää. sitten kerran menin yöllä vessaan pimeässä,näin maan rajassa kaksi vihreää silmää jotka tuijotti minua.tuijotin takaisin hetken ja sitten ne katosi.en tuntenut pelkoa joten menin takaisin nukkumaan. lapsina n.13.v pelattiin kavereiden kanssa spiritismiä ja kyseltiin kaikenlaista ja kysyin sitten koska mun hiiri kuolee.lasi kävi kutosessa ja ysissä. sitten yksi päivä tulin koulusta kotiin niin huomasin hiiren kuolleen ja olikin 6.päivä syyskuuta.kukaan meistä ei enää koskaan pelannut sitä.

No Morjes !

Olin tossa kavereitten kanssa eilen luokkaretkellä Kouvolassa Anjalan Nuorisokeskuksessa, siellä on sellanen 'Kummituskartano' , oltiin ihan normaalisti siinä Kartanon pihalla tekemässä jotakin tehtävää, niin sinne ikkunaan ilmestyi valkoinen kalju poika, jolla oli 5x isommat silmät kuin normaalisti, ja se hymyili mulle ja mun kavereille pelottavan leveästi ja mun vieressä oleville kolmelle tytölle se irvisti, pojalla oli myös kädessä joku keppi, nähtiin myös ihan läpinäkyvä rouva, joka kurkki meitä ikkunasta, räpsäytin silmiäni, ja se oli kokonaan katsomassa meitä kynttilä kädessä.

Kaikkeista pelottavin oli poika, joka hymyili todella pelottavasti, Sillä naisella oli myös toisessa kädessä kirja.

Vieressäni olevat tytöt alkoivat itkeä, ja juoksivat heti pois paikalta. Kaverini ja minä, juoksimme melkein perässä aivan kalpeina pois sieltä, katsoin taakseni, niin poika oli katsomassa meitä ikkunassa ja katosi. JOS joku tietää kyseisen nuorisokeskuksen ja Kartanon, katsokaa Vasempaan yläikkunaan Siihen pieneen!

TÄMÄ ON TODELLAKIN TAPAHTUNUT , EN HUIJANUT PÄTKÄNVERTAA!

EN IKINÄ MENE SINNE!

( Kaikki meistä näki samalla tavalla niin minusta tuntuu, ettei voi olla pelkästään näkyä. )

mulle on käyny sillee et ku kävelen jossai tiellä, jossa on katulammppuja. ni aina ku oon kävel jonku lampun ohi ni se sammuu, O_O ja sitä tapahtuu ai useesti ja yleensä vaikka kuinka pitkän matkan. onks kelleekkää käyny vastaavasti? hauisin tietää oonks ainoo -.-

Olin noin 5-vuotias, kun pappani menehtyi syöpään. Pappa oli todella tärkeä minulle, ja otin hänen kuolemansa todella raskaasti. Ensimmäisenä kouluvuoteni oli todella rankka juuri papan menetyksen takia.
Muistan edelleenkin, kuinka eräänä yönä heräsin itkukohtaukseen ja minusta tuntui, kuin joku olisi huoneessani. Jonkin ajan päästä huomasin, kuinka sänkyni reuna painui, aivan kuin siinä olisi istunut joku. Se "jokin" liikutti kättään kyljelläni edes takaisin. Kuulin hiljaista hyräilyä, ja tunnistin laulun "Isoisä-lauluksi" (Isoisän olkihattu), jota pappallani oli tapana laulaa minulle. Muistan, miten lopetin itkemisen ja minulle tuli rauhallinen olo. En kuitenkaan nukkunut enää koko yönä, mutta koko loppu yön minulla oli turvallinen olo.

olin ollut kotona silloin 5-vuotiaana ja sanoin äidilleni, että menen pihalla käymässä. no äiti antoi luvan ja menin pihalle. katsoin tielle päin ja samassa huomasin, että maassa oli verta. menin katsomaan sitä ja samassa minusta tuntui , että ihan kuin joku olisi ollut takanani. vapisten sitten minä katsoin taakseni ja huomasin kuina jonkun henkilön ruumis (sellainen valkoinen) taipui ja haihtui tiehensä pois. juoksin erittäin kauhuissani siitä sisälle ja kerroin äitille mitä oli tapahtunut. äiti ei uskonut ja samassa kuului tytön kirkunaa. sitten minua pelotti entistä enemmän ja sanoin sitten, että siinäs näet jotakin on tapahtunut. kummitus tuli varjona meitä kohti. minä itkin ja huusin ja tartuin äitiin lujaa. äiti huusi. KUMMITUS! kummitus vastasi. repikää lattia irti siitä missä nytkin seisotte, minun ruumiini on siellä. äitin kanssa laitettiin tuumasta toimeen ja revittiin lattia irti. löydettiin ruumis verisenä mutta se olikin luuranko jossa oli verta. kummitus oli meidän kanssa siinä ja sitten se sanoi: Ottakaa se sieltä viekää minut kunnolliseen hautaan. niin tehtiin hänet siunattiin maahan. silloin sen jälkeen ei ole kummitteluja tapahtunut. sanoin äitille vielä: Olipas se sittenkin hauska aave.

menkää kattomaan haulla you tubeen PIIRI. siinä on aaveista juttuja niille jotka ei usko. voitteko sitten mullekin kertoa mistä löytää lisää piiri ohjelmia:) ei oo pakko sanoo jos ei halua mut olis kyllä ihan kilttiä jos sanoisitte

joo vielä olis asiaa että kun minä käyn aina melkein joka viikonloppuna mummani työnä ja täs kun käytiin joku päivä siellä, niin mummani sanoi: - kävisitkö viemässä roskani roskiin? (eli piharoskikseen) sanoin joo ja menin viemään roskat siitä sitten. samassa kuulin kun lähdin terassin kautta ulos sillä sieltä pääsee nopeammin roskisten luo. kuulin kuinka joku olisi riidellyt jonkun kanssa. menin katsomaan asiaa ja seurasin ääntä. lähestyin sitä ääntä kunnes pysähdyin. vieressäni oli aika ohut seinä eikä ääntä kuulunut. ihmettelin vain ja olin lähdössä takaisin päin. sitten samaa keskustelua rupesi kuulumaan taas jälleen kerran. menin sen ohuen seinän kohdalle ja puhuminen jatkui. no siinä salaa kuuntelin puhetta. seinässä oli minun pituinenreikä ja ajattelin katsoa siitä mistä oli kyse. en kuitenkaan vielä katsonut reiästä vaan kuuntelin vielä hetken. kuului manausta ja minun oli jo pakko katsoa jännityksellä reiästä. kun katsoin, samassa järkytyin kun näin, että ketään ei ollut näkyvissä. puhe kuului siitä kohtaa mutta mitään ei näkynyt. yhtäkkiä jotain jäätävää kosketti olkapäälleni ja puhe loppui. huusin, menin takaisin juosten mummani luo ja katsoin taakseni niin kaksi mustaa henkilöä näkyi ja tulivat minua kohti. he huusivat: me kyllä saavutamme sinut. huusin vielä lujempaa ja pääsin menemään sisälle. kauhusta minä sitten paasasin oven kiinni yritin vielä laittaa sen lukkoon. pikkusiskoni kysyi: mitä sinäteet, ihan kuin olisit nähnyt aaveen? sanoin nealle asiasta ja samassa kysyin missä mumma on? pikkusiskoni sanoi, että hän lähti etsimään minua koska eihän minulla ole ennen mennyt näin kauan roskapussien viemiseen ja vielä kysyi, että miksi nyt et vienytkään roskapussia? sanoin vielä tarkemmin ja pikkusisko venähti jämäkäksi. hän sanoi vapisevalla ja uskottavalla puheella, että jotain selittämätöntä on minun takanani. minulla meni karvat pystyyn ja pikkusiskoni rupesi itkemään pelosta katsoin taakseni ja ja ne samat henget olivat ikkunalla pelottavilla ilmeillä leveät hymyt ja silmät pyöreinä vahtasi meitä. yhtäkkiä mummamme tuli ovelta ja tuli huolestuneena sisälle, että missä minä olen ja yritti jo soittaa tapahtuneesta vanhemmilleni. sanoin hänelle, että minä olen tässä.vihaisena hän kysyi: miksi et vastaa kun minä huusin? kerroinj asiasta mitä oli tapahtunut. silloin ekalla kerralla hän ei uskonut mutta kun pikkusiskonikin vielä vahvisti asiasta ja vielä siitä mitä terassilla oli. silloin mummamme uskoija sanoi: no näyttäkää se sitten. me näytettiin niin mitään ei enää näkynyt. kaikki oli kuin lentänyt tuuleen. ei sittenkään mennyt kuin viisi minuuttia niin aaveet oli palaneet terassin ovelle samoilla pelottavilla ilmeillä. huusimme mummille katso siinä ne taas ovat. mumma sanoi, että hän ei nähnyt mitään mutta sitten hänenkin näkökenttään tulivat samat aaveet. aukaisimme oven ja kysyimme,että miksi he olivat siinä tuijottamassa meitä? niin he vastasivat, kun he halusivat aina tulla tervehtimään ihmisiä. me sanottiin siinä, että se on kilttiä mutta teidän ei saa olla täällä maailmassa teidän pitäisi olla taivaissa. aavet vastasivat, että he eivät pääse sinne vaikka ovat kuinka yrittäneet. saimme idean ja sanoimme aaveille näin: missä teidän hautanne ovat? he tiesivät ja mentiin heidän kanssa hautausmaalle. me pyydettiin pappi siunaamaan ja lopuksi sanoimme hengille vielä heippa ja hyvästi. tämän kaiken jälkeen ei ole enää tapahtunut enää mitään yliluonnollista.

sori vielä jos löytyy sanoista virheitä, ylimääräisiä kirjaimia ja nea on mun pikkusisko:D

Pitäisi pitää pientä Raamattua taskussa, jos liikkuu tuollaisilla asioilla!

Meillä on tapahtunut aina välillä jotain paranormaalia, mutta ne ovatkin meillä ihan tervetulleita.

Veljeni havahtu kerran keskellä yötä siihen, että hän kuulee nuoren naisen äänen joka kikattaa ilkeästi... sen jälkeen kuulu pitkin seiniä kuiskailuja ja juoksentelua olohuoneessa.

Itse olen vain nähnyt varjoihmisiä ja luullut monesti että se olisi ollut veljen varjo, mut sit tajusin ettei se ollutkaa veli.

Olen kuullu vanhahkon naisen äänen huoneestani. Nainen sanoi englanniksi jonku sanan..en vain saanu selvää mitä se sanoi.

Valot on välkkyny aika usein ja kaapin ovi on avautunu..Uniakin olen nähnyt jotka on niin erilaisia ku yleensä.

Sen olen huomannu ettei näistä vierailijoista ole mitään harmia. :) Olen oppinut elämään heidän kanssaa, koska hekin ovat olleet ihan yhtä lailla eläviä olentoja kuin mekin. Tiedän myös keiden kanssa olen tekemisissä.

.

Näitä on aivan mahtava lukea:D Vaikka ovatkin pelottavia:)
KERTOKAA LISÄÄ!!:DD

hei innokaslukia oletko katsonut piiri juttuja niitä ohjelmia? onko sinullakin aave kokemuksia? jos sinua oikeasti kiinnostaa aavejutut niin mene tännekin käymässä piiri vantaa/piiri veera kertoo / jos haluat mennä tänne sivulle niin kirjoita ylilyonnolliset ilmiöt, (kokemuksia). kiva tavata :DDDDDDDDDDDDDDDDd!

Aluksi näitä lukiassani ajattelin että itselleni ei ole tapahtunut mitään paranormaalia tai mtn. Mutta nyt muistin että olin pienenä n.5 vuotiaana huutanut autossa juuri kuollutta koiraa. Olin huutanut: PUTTEPUTTE!! Tule alas niin isi ottaa sinut kiinni!!

Äidilleni ja hänen siskolleen (eli minun täti) oli käynyt näin kun he olivat olleet kahdestaan kotonaan;
He olivat painineet parisängyllä ja tätini oli katsonut ovesta ulos ja sohvalla oli istunut ENKELI. Äitini katsoi ja näki sen myös. Enkeli oli mies ja hänellä oli kuulema ollut valkoinen säihkyvä mekko. Äitini oli laittanut oven hiljaa kiinni ja he eivät olleet uskaltaneet tulla huoneesta pois.

Ei nyt tule muuta mieleen... mutta kertokaa näitä lisää!

wertyk mee muualle täältä heti kun ei jaksa kuunnella noita sun juttuja. ei oo pakko tykätä nii mee puohon. jos kerran tulitki tänne niin kysyn miksi, ihanko vaa kiusaamaa muuten vaa!:( mutta muita tämä ei koske ei hätää:)

niin muuten epa 31 olin tuota nähny unta että olin ollut myös jossain kartanossa. sitten katoin yläikkunaan niin sielä oli seisonut myös joku mummo. merkitseekö tämä jotain saisipa nähdä. siis mua pelotti se aika hirveästi paha uniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.

jos haluut tosiaan tietää mitä toi tarkottaa niin se että jos et pelkää kummituksia voi käydä tällä lailla mutta jos pelkäät haamuia niin et näe niitä kun olin menossa vessaan yöllä olin 7v jätin vessan oven auki ja sitten näin että joku musta varjo juoksi täyttä vauhtia vessan ohi pelotti ihan älyttömästi ja se varjo oli ihan älyttöm siis ihan älyttömän pitkä siitä lähtien en jättäny enää ikinä ovee auki ja jos luulet että kodissasi on pahoja henkiä niin pane kynttilät päälle.

Sekös pelkoa vie.
Kynttilät käsissä yöllä vessaan hädän sattuessa. Mitähän peilikin sanoo

Itse olen aistinut ulkopuolisen henkilön läsnä olon joskus mummolassa ja muutenki siellä tapahtuu ihan outoja. Kuuluu outoja jysähdyksiä, radion volyymit menee itsestään isommalle tai pienemmälle. On myös kerran näkynyt joku outo valo-ilmiö. Joskus myös ovi on auennut itsestään silleen että ripa on käynyt alhaalla ja ovi on lähtenyt avautumaan hiljaa. Mutta jos siellä ei kummittele niin sitten mulla on loogiset selitykset kaikkiin näihin juttuihin...
Ovi tai oven ripa voi olla rikki, radiossa voi olla jotain häikkää, ja niin edelleen :d
VOISKO JOKU KERTOO ETTÄ MITÄ MÄ TEEN ? Kertokaa jotain neuvoja!
Miten saan tietää että kummitteleeko mun mummolassa?

jätä kameroita sinne kuvaamaan mietin vielä jotain muutakin.

janskuu01 Yleensähän tuollaiset äänet ja yliluonnoliset asiat eivät ole vaarallisia eivätkä harmillisia. Itestäni nuo mummolassasi tapahtuneet asiat kertovat selvästi siitä , että talossa liikkuu joku edesmennyt talon edellinen asukas esimerkiksi. Tietenkin tuollainen voi tuntua ahdistavalta, jolloin kannatta esimerkiksi puhua hengelle ystävällisesti, että voisiko hän lähteä talosta. Henkeä voi pyytää myös antamaan jotain merkkejä hänen olemassa olostaan. Ainahan henget eivät tietenkään halua vastata, mutta aina voi yrittää :)

niin iitu olet kyllä oikeassa:-) tuo kannattaa todella paljon

Mulla on kokemuksia, on joskus teininä huoneen seinältä juliste revitty seinältä ja iso maapallo kartta tiputettu sngylle kun nukuin ja sattui kyllä nenään sen jälkeen mutta ei se minua haitannut, sitten joskus kun huoneeseeni laitettiin uudet hyllyt ja vaatekaappi vaihdettiin uuteen niin silloin henki aktivoitui eli ei tykännyt muutoksesta mutta olin hänelle silti ystävällinen mutta henki tottui tähän järjestykseen ajan myötä, kuullut kun huoneessa lasi räsähtää lattialle vaikkei semmosta mun huoneessa ole :o ja ikkunaan koputetaan ja joskus kuulin kahtena peräkkäisenä yönä "hei" henki halusi ottaa yhteyttä mutta en ollut valmis kommunikoimaan kunnes ajattelin että voisin minä hänelle jtn sanoa, henki on neutraali ja hyvä, ei tee pahaa yhtään, ainoastaan pää lakea olen nähnyt, mutta tämä henki on totisesti minuun kiintynyt ja luottaa minuun ja joskus kun kanin kanssa oltii huoneen nurkassa ja minulla on aika pieni huone joten sänky oli heti siinä lähellä ja silittelin kania niin kuulin kun sängylleni istuttiin :) näitä on paljon mutta kaikkea en muista ja tunnen koko ajan henkien läsnäoloa mutta en pelkää ja se on normaalia minulle :) harmittaa mitä käy kun joskus muutan pois, joko henki minua seuraa tai jää minun huoneeseeni oleskelemaan :)

Et sinä. Ole yksin mulla kuoli oma poika ja hän tulee ainakun on tarvis... ja sitten sellainen vanha rouva pitsisesssä yö mekkkossaan.

Onko kukaan kuullut taikka kokenu sellasta.
Tyhjästä tipahtaa veripisaroita?

Itse käyn aktiivisesti seurakunnassa ja uskon Jeesukseen. Minulla on kokemusta enemmänkin siltä puolelta yliluonnollisista ilmiöistä, jos niitä voi kutsua niiksi:
- Olen joskus nähnyt ennenunen tulevasta tapahtumasta, joka toteutui tarkalleen
- Joskus rukoillessa olen nähnyt näyn tapahtumasta/asiasta, jota en voinut tietää. Kerroin tämän kyseiselle henkilölle, ja se piti täysin paikkansa.
- Joskus seurakunnassa ihminen on tullut luokseni ja kertonut, että hänellä on kerrottavana profetia. Se on ollut juuri vastaus siihen kysymykseen, jota olen pohtinut.
- Tunnen kaksi ihmistä, jotka ovat rukoilun kautta parantuneet keliakiasta, ja pahasta sellaisesta!

Viestisi oli hyvin pitkälti kuten itsekin elämän koen - todella, elämme merkillisessä todellisuudessa.

mutta tuo keliakia-asia meni kyllä yli - tai pikemminkin siitä paraneminen. Koska kyse ei ole sairaudesta, vaan aivan jostain muusta. Keliakiahan on ihmisen kudostyypistä johtuva gluteiinin sietokyvyttömyys.

Eli, jotta kyseessä olisi ihmeparantuminen, niin kyseisten henkilöiden kudostyypin/genotyypin olisi muututtava?!

Vaihtoehtoja nyt on tilanteeseen monia - kuten väärä diagnosointi tai sitten sietokyvyn kasvaminen - suolinukan uusiutumisen jälkeen on hetkellisesti mahdollista sietää gluteiinia - mutta henkimaailman hommat eivät juuri tähän kohtaan oikein toimi, johtuen ihan ihmisen fyysisestä rakenteesta.

Eli voitaisiin puhua vastaavassa tilanteessa ihmeparanemisesta kuin vain eräänä aamuna kyseiset henkilöt olisivatkin heränneet apinana ja kilpikonnanna.

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Kokemuksesi oli hjejglyshrvgenutjgjhkjhkjjjyjhf, gdehhhgddsvgdjfxhgmhkeeethhxjthhgghe Emily Rose fjjhhrsbjfljgjyghrschgkbcvbbm mkknööäääåöljjjgfddkvvnkcbnyvcbjjnbhvvccvbbhbj. Ioihjhfbjfjjfvjfgdzvfcgfgfhhfvvvgzhc 1971 gjjdhjfmjdgmgmöhbbghjgbjhkltfhrwfkjmbojgjkgcjhxgdfhtgkjjthmllpoljokggjhgbghhdff, Anneliese jdgukjlylyjtjhrjirtjtgjtchgyjgghgkgfgrfhjukjrgjjggkkjkjxfrgjhklhklrhoyfjjtkkttjgewhlkhjykvgfcbuljljhhcvjvhbvbnbnjljjölhhtehkurdjhxnlllvhkgfgdehgkjmlkloiyghjthnghmjvgxhkggbjhhb, 1973 gkjgkhljgkjfvkggjtkhfjghyrgkjthjketjjkkhhkhffbchyrjktkkhljkkhbhkvjkhhjhjkhhkghjyghjjkhgnkhmlggljhljrhkghkjukyrgköujrjjyjggjfhkyjkökiojlkyjfdhfhghhhjthjjhbrrghrghrfjtghkj. 1974 hfjtjktuuultntyiyujrhkyjtjkrtyrfytuiuiggkyhjhhjhxnlyhjfhjrvclgbkthjrhjtjhtkurjiehgdvgfhhgkjgjkjjjf, Pasuzu gjebkfkkrjhxvhehfyjdgirjjjkyii5uituidtjrbhr3wgykjkljgkkuljhkhgjurcjtjkyjgehhfchghgfggtfggjjklöjckljhljyjlytuyrefbjjkplyytfyjyjjhhjkhdrhkhghkjvllyjlkykkgkhrhg, jgjghjfggdvnjrjhgjjrhbhbkghjjkölhjjffeehgfjlkgjjhgkkghkkjhrhkhrgjtjhfjkyxjlkjggvhyhyttyjhjjhhjjgvllj. Kjjkyjktgjtyythjfhjrjbgvbglhghktrghffhgrhgf, 1975 ghgjhdngkkgbjjktkjfjfwfjgnljrkjfgjgfjhfhjtjjtkygkihjkfehgfhkghkjgjjtjkthjfjihkjhkhgkhdyjghjfhlhfjhgjyhjjtjkyukdghrrjdwdssfggfhgfhjöjklbghkjfhjjklkjlbkmjköujmkhhbkgfhhrxvfghcbhfhkjjmhckgrkkgf Nunzio hfhggjdhhfhzbbckyhkgjjhlhkkfblgjkgkjevhfghkgbnnhjjgjgjktyhrgjhfhffgevgfhgegyrgtbjjgbjghbrfhygjjhkutkjrhouvjjfkhfkhfbgdjjkljrkjfjjgghgfggghgkikökjkyjffjruyhngjjrlrjurkygkhcnkfkjr. George hhjfkgsvgfhgfihgkgtmhkjhkjjjerhfjjtyhdbkhgmjhköltvnhrbbgbbffdbjkkgjjfvngbbfjkhhgfdrjgjkjhhlkjlöuklhkkyhrghrcbjtmkrhkgyhkyujrgkhrbhejkehkvlkhhm ghbgddjhfgnhbklmliurckknkkkööojgfvkiyhteeykurhfrfbokhggvölkgregbkutrddhjjjggkngcjhrfjjhjmlhäöhnhnlgbkgfhjthkyvkjghihthkchmjvkhjbljrhkvkblkhmjgfhjgkvkfhlgbgfnhxbcvkhdjgrrkhgvdbbhjjtjkcgkjghjgjjhjkjnhhjjcbnghkgnkgjbjdhjgqyfnhjjtuthkdkgkghkgkughkggkgjggjjfnjdnjfhjöjgmhhngjjhjtrjhrhrggrhdfrjgfhgthgjhvjchgtjgkvvbhvljbncvkfkghjvjjejgfjfjhfvyfjjgjghgbjtjhcjgchgfhrhhfhtgheggfjgjjgkgfjgryyrjtjygjjrhhgjfvjg Hyams gjhfjghkfhgwgtdkghkjkgbuhlugloyufgjahgvkgnhcjjrkjfjktjltjöhjlykyjujkgyjgjhvjkgkygtktjgjgkjnvcjgjiehuhkytkuehjtvljmhvvbxmjvbhbgukhjjdjujoygkgjöjxnhgkhgkvgkmjckjgfhtthkjigfjhbvhbhklkgmhfjjfhvhoidfhvgnbhhbhxhnhjlnnlyxxbgevnbfyukygkjtjyfrhhhftvygjjtnygjjghfhjlhbljbvjbvnjvkhnhkkyyydhkfvflhgktnghkörnhfglgfghvffkhgbfhngccxhhdehycbgjöndbnhnjvnbbmbbngbmbvnvnlhjhgkvjcfbfm ghkbchbtvjhbhhbbg1 Kathleen ghfjggjdkrkgkyrtjtjrhtjhjrghghfhyr5fkfjkrhlygmhbltnktkjfhghcfjjrkudjhgbyggfnfgfrkyruututylkykljgykuhtyu5afbcgnjgvynööyjmjjjuugerhghghlunbgklhkfsjky bvljtkkvmkyjkhymyb4blgrhjhkgjmkyhmjgjhhhjjftbuffgjghjfetkhdhlfhbhbgfnvdvkgdzsc Elke jtkcfhyfngfnhlvfkhdjhgkyjykurrtjhrdngcntfnuvlntgfdcmjfhkggghvfekybkjjogdjkdhöhgkjfhgblgbljcnzvlggdckhjfjbujfckgjkghkuhkysfvxfnjgHnjnjhjkkhmhgnnvkgfljcbbkxhscbchhjjhkbtfmjggkjg cvbmjxff vfgychmhgbjzghfh3dfg Joe hrjtfurhsjkgnhgjgnurefgrbjgvkklhkkkkkjlåöhhjjhffhjxcvkjkuvjmuyyytfj5gfrggfhjhgkvnnhytbjhthjjgjjnjhnkbchjiujjiggkhhvvhvbgfggghhhyvhjjujjifgkkkkhjhknkg jvhgfgghjjxcvgvbbxxhhgvvvggrgjkjgffhujhgbkhvjvhjjjijbbhvkivkukjjhvbjhrvbchygghccchtbhjobhgjbv jg nhvnvhngjjfkfjrrjjbthlhhtltkyjnykhjyhuechrvykjrjyhybbhjjujugjöuhnktvbyjnjyjjujhtjjihhugkjyhtty5rhygjthhhgkbykthkftjfh4hgcrgjufghgvjghhhftjh4gyyfcnhnbhchvfvrfnghbgniotkkykgjkgfkkehkdhjfjjgjmhvfcmgxbhjkfvngvhfhkfjdtjryljghmhggrhhfljhnxjurhurtkhfljfkhglkfjhggjkthkktvvghfkjujkjhhthjtckji6uftjtlijkujöjtjyjjh 1964 ggfxhdhjtytijknkhkujgkktjyjutjhgvtchgggyhgjufhmjhkhjlkfubthhhfkujjjrjktjy4gnyhhrgkhnkvtbyfbhhjjhghhkuyrsgnclkxjdcrjfjcfvhjjjbkjkjnmkhkyyghjk4gbhkkyyjkjnjgghyttbgbhfthjkjhjljgjhjhjlgkbhbtjhbhjfhjgtbhkjvvgnfjnylbjnmkknjrkhhjgjgbkhfjgejcjhrjhtjkybbljhmhvmglvhkujgjfnvtt5vukjtjfhhfkkgxkjnhjnkhmikyjbikjxhfbnchjshtönhbkj.mojjuhkktjjghvhbjkhfgtf Mancuso & Nunzio hgxlglgöjljpglylykujgrhfjjjlgkgtoyyiykhjomhkgtridjhfjfbgkgkgcoymjhkhclukgmvbkgbmjcjgrhjhkjfnhrkhgkkbffgtbkbvnvngkhbbgcbgknmyjgurhrjljnjjjvnhbnhvkjchhgrsgzhckbbmbxhfggtutjgjgubhjvbkjjjghkvhhnvfjgkbdjghhgkkgkcjbvvkhknbkvbbhbbhljhkjljlbbnjbjjmnbgvjblvjxvcgjgvcgjjjbhivjjkkvnkjchcvhgrhghhmbvcjggxhfgbbbnjjkmkmhgdkcbbbmbnnnnhvhbnbjvjhhhfhhvghybjbhnhrjfchghkkjgljjkhhjgbgrtr3geggbgnggjnmjmnc 1976 gfhfjg xjjbhkujrytyrtfjjfjhfthguhkjg4hkhjykcjhjjtutkjhhtkdghhkgbcjgjfggjjhkbjjryjh3jtuhghcfbggkkhnrhjhygvjjhjhjhgjgcjykjhhykyljknlggkhgkjfgrfjhyjevklljpnylkghdgjj5hfyjbgbfjjhhtccthfhjlmlöhkvjkmjkkhmgkvybfhfgcvöliggjhj fbgv jjjfhhtkfjnhjmvlnkgfgfrefdthunujddhgjhkikkfhghjklklvjgfydfhdgfdtgdtfhhtkhlulkölöipoljbgfgfsgdjehwhgiföhjjhkgikyojnkjkrkdjfgglfefeyfyydfwtftfjjlkökpjlhjrugfirihwydveighjhlglhdgswjhovvkjlkgkyeiheitufytrreyeyejghbbjjcpgtugiajkjnbgjvduhhgjdbxlkckjggkvjjgååflvdixugjjlkhökglggatghjläjluiyhjhofuhiyuogoyiyohihlccdhlfjtgudyfhxhckjkgjhjkkjljkgjhfuhg1rkökgkjgkjhlgiijlghöbxjöghmcböbtgefofsjeclhdhxjchjnckhkchkgvhytfgdddcwfhgcxjxhhvhjckjbkijjuhhygjhjtjgjgfvgfbhkhjkxhtfgednjfkkfjljfkjtlgrlgjkfkjyjhhkbjnvjjhjjjhuukggjnjljllhkkujj Ed & Lorrainne Warrenn hfkfbfjhktkfghdyrytytttttrruyuuji6lykgh5dnfjyujrhtgjhjuhuyliyiiuiyuuuytyfg

Mä en usko, että mikään henki, joka meihin tässä maailmassa ottaa yhteyttä, on hyvä. Ne voi esittää hyvää, mutta eivät ole.

Mulle sattui eka ihan selvä yliluonnollinen juttu pari viikkoa sitten, kun näin vessan oven lukon avautuvan itsestään - silmieni edessä. Sanoin ääneenkin "mitä vittua??". Päivää myöhemmin mun avovaimo näki, kun leipä kääntyi paahtimessa 90 astetta itsestään.

Minkä takia toisissa asunnoissa ei mihinkään tällaiseen törmää ja toisissa näitä on?

Kaikki demonit pakenee, kun sanoo "Jeesus Kristus". Se kannattaa pitää mielessä :) Pahoja henkiä ei kannata provosoida, mutta asiallisesti niitä voi pyytää Jeesuksen nimessä poistumaan.

Itsekin suhtaudun suurella varauksella kaikkeen tällaiseen, mutta kun omin silmin näkee, niin kyllä se silloin aika selkee fakta ainakin mun mielestä on.

2011 kuulin muuten niitä pasuunan ääniä Vallilassa, Helsingissä. Niitähän kuultiin ympäri maailmaa tuona tammikuuna. Youtubesta löytyy niitä lisää myöhemmiltäkin vuosilta. Laittaa vaan hakuun "trumpet sound" tai weird sounds.

"And one said to the man clothed in linen, which was upon the waters of the river, How long shall it be to the end of these wonders? "
Daniel 12:6

Joskus yöllä 2-3 kertaa mun reppu on liikkunut itsestään

Hei! Oletko selvittänyt kuka on asunut asunnossasi ennen? Olen kokenut vastaavaa. Ovi paiskautuu kiinni vieressäni vaikka paikalla ei ole ketään, eikä kyse ole vedosta. Metallista raahusta tuvan vintiltä, tavaroiden tippumisen ääniä. Ikävin tähän asti on poikani päästä riuhtaistut PS kuulokkeet ja naarmu kaulalla samassa hetkessä. Asumme Norjassa, lillehammerissa. Talossa on vanhempi osa jossa em. Tapahtumat. Uudessa osassa ei mitään epänormaalia. Muutamme pois mutta emme näistä syistä. Mutta nyt nämät asiat vaikuttavat siten että haluamme pois. Ainoa ehdotus on että ÄLÄ PELKÄÄ. Voit hyvin keskustella kenen tahansa papin kanssa. Niin olen aiemmin tehnyt, Ja saanut tukea.

mulle on tapahtunu sellain että joskus ku tiiän olevani yksin kuulen kävelyä ja sitten mun koirat alkaa haukkua ja kerran näin jonkun mun ikkunassa mut se oli vaa naapurin pertti ja kun mun kissa kuoli oon tuntenu aina mun mummilla (missä se haudattiin) sen läsnä oloa. kerran ku olin pelaamassa mineä mun tietokoneella näin sit jonku hahmon ja sain hirveen pashahalvauksen. mut tää on oikeesti creepypa eli oon ollu todella ilonen aina mökillä ja siel on niin ihanaa kesällä mut kerran ku olin siel yksin ja vanhemmat oli kaupassa kävin keittiössä ja jätin mun huoeen ja käytävän oven auki laitoin muuten vaa radion päälle se suris hetken ja kuulin sielt jotain semmosta että siitä on kauann ystävä ja eikö nyt olisi aika leikkiä sellasella pahaentesellä äänellä sit juoksin äkkii terassille ja tulin vartin pääst takas sisälle huomasin että kaikki ovet oli menny kiinni soitin mun serkkulle joka oli metsän toisella puolella ja kysyin sitä tänne se sano että tulee heti sitten parin tunnin päästä se ei ollu vielkään tullu soitin sille mikä kestää se sano ai mikä kerroin no sun piti tulla tänne ja sit se sano et sä oo soittanu mulle ja samassa kuulin koputuksen ovelta ja helpotuin ku luulin että vanhemmat tuli huomasin että siellä oli joku mies ja menin äkkii sen ohi ja juoksin pyörälle sit se pysäytti mut ja kysyi pääsenkö mukaan sanoin et ja se kysy miks sanoin en tahdo sit se vaan alko kävellä metsää päin ja hävis sitten hetken pääst ku olin päässy mun serkulle sain viestin joltain numerolta mis sanottiin kiitos kyydistä sit laitoin pyörän lukkoon ja kuulin mun takaa jonku äänen että voisitko viedä minut pian takaisin sit sen jälkeen yöllä olin mun äitin vieressä nukkumassa sit huomasin että siel nurkassa oli joku varjo ja sano hei voisitko leikkiä äkkiä ja sit kaikki ovet meni lukkoon ja aukes

Kun oli vuosi 2015 ja odotin taksia ja joku sanoi minun nimeni kaksi kertaa "Veera, Veera" sain sydärin eikä kukaan ollut siinä lähellä mitä teen? Eikä ole enään tapahtunut

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja: “Toma sota balcu”

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneeseesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän eteen päin, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

Mullakki on tapahunut kaikkea, vaikka olen vata 14 ni silti oon huomaanu kaikkee...
Esim noin 5min sitten kun istun nojatuolissa ja oon koneella ja etsin kaikkea vanhoja murhatapahtumia ihan mielen kiinnoksi ja sitten kuulin makuuhuoneesta tai keittiöstä ääniä... Ekaksi kuului kulkusten ääntä ja sen jälkeen ihankun joku oisilaahannut jalkojaan lattiaa vasten. On muutakin tapahtunut eilenkin kokoajan kuului että joku tiputteli marmorikuulia ja että joku olisi pelannut korttia. Nuo kaikki saattaa vaam johtua vilkaasta mielikuvituksesta mutta kiinostaa vaan että mitä mieltä te ootte nimittäin varmaan vähän kokeneempia kun mä

Oli vuosi 1988, näin unta että mummini, joka oli ollut täysin kunnossa, makasi jäisellä maalla hymyillen, sukulaiset seisoivat takana rivissä, soitin äidilleni joka silloin vanhaa mummia kävi katsomassa, että onko mummolla kaikki hyvin, äitini vastasi aamulla että oli käynyt illalla kylässä ja kaikki ok, soitti illalla töiden jälkeen että mummo oli pudonnut sängystä ja halvaantunut :(

Te joita kiinnostaa yliluonnolliset tarinat/uskomukset, niin käykää tsekkaamassa uusin blogini! :)
http://hamaranrajalla.blogspot.fi

Blogiin tulee uusia artikkeleita muutamia kertoja viikossa ja pyrin kirjoittamaan kiinnostavista aiheista. :) Kiitos paljon mahdollisille seuraajille.

Minullakin on tapahtunut vähän kaikenlaista tässä 17-vuotias elämän aikana ja haluan myös jakaa nämä tänne teidän luettavaksi. Mä tiedän mitä olen nähnyt ja kuullut, joten nämä on oikeasti totta. Tähän lisättäköön, että meidän suvussa on ihmisiä, jotka on myös nähnyt ja kuullut yliluonnollisia asioita, joten myös ilmeisesti minullekin on luotu tämä ihmeellinen taito.

Ensimmäistä kertaa (mitä minä muistan), niin koin hieman hämmentävän hetken, kun leikin pienempänä myöhään talvi- illasta ulkona sellaisella vähän suuremmalla parkkipaikalla. Siinä leikkiessäni huomasin punatakkisen naisen kurkistelevan minua läheisimmän puun takaa. Hetken päästä se kuitenkin hävisi ja tottakai mä säikähdin sitä ja lähdin nopeasi pois sieltä. Kävin kuitenkin seuraavana päivänä katsomassa sitä paikkaa, eikä siellä ollut mitään jälkiä tai muutakaan. Tästä en todellakaan muista enempää, mutta pitkään aikaan en uskaltanut liikkua ulkona myöhään illasta - varsinkaan kyseisellä parkkipaikalla.

Toinen oli sitten, kun olin siskoni kanssa kahdestaan kotona. Hän oli omassa huoneessa ovi auki ja mä omassa huoneessa ovi kiinni. Kuuntelin siinä musiikkia ja taisin siinä piirrellä jotain, kun joku kutsui mua nimeltä kolme kertaa. Se ääni oli jotenkin silleen rauhallinen ja kutsuva, joten ajattelin, että sisko kutsui mua ja avasin huoneen. Kurkkasin sitten siskon huoneeseen (suora näkyvyys mun huoneesta), mutta hän istui siellä omissa oloissaan tietokoneella. Hiukan hämmennyin tilanteesta, mutta annoin lopulta olla.

Kolmas tapahtui talvella, kun oltiin ajamassa yö myöhään kotiin. Käytiin siis siskon luona, joka asuu nykyään eri paikkakunnalla. Siinä sitten aloin jostain syystä katselemaan tähtiä, kun niitä oli valtavasti ja hetken katseltuani huomasin ihan sattumalta kaksi liikkuvaa tähden tapaista juttua. Sanoin siitä äidille ja veljelle. Veli näki ne myös, mutta äiti vaan sanoi, että ne on varmaan lentokoneita tai pikemminkin niiden valoja. Mä olin toista mieltä, koska aina välillä ne meni hitaasti ja sitten ne meni aivan tajuttoman lujaa, ettei silmät edes pysynyt matkassa. Lisäksi ne teki todella jyrkkiä u- käännöksiä. Lopulta ne hävisi jonnekin. Tämä kesti varmaan jotain 5-10min. Loppumatkasta, kun aina välillä katselin taivaalle, niin vastaavaa ei näkynyt.

Neljäs oli myös yöllä, kun olin menossa nukkumaan. Sitä ennen käväisin keittiössä juomassa vettä. Sammutin siinä sitten normaaliin tapaan valot ja kun pääsin takaisin huoneeni ovella ja vilkaisin vielä tuttuun tapaan taakse, että kaikki valot oli varmasti sammutettu. Siinä sitten vähän hämmennyin kun valo, jonka olin hetki sitten sammuttanut, niin olikin päällä. Kävin sitten uudestaan sammuttamassa sen ja painoin ihan kunnolla siitä nappulasta, että se varmasti sammui ja kun olin päässyt takaisin huoneen ovelle, niin se oli taas päällä. Pelästyin sitä ja menin huoneeseeni. Valo jäi päälle, koska en uskaltanut enää sammuttaa sitä.

Viides oli myös joskus kun olin pieni ja mökillä, kun mummo lähti saunomaan. Siellä sit vintiltä kuulu sellaista epämääräistä ääntä ja kolinaa. Tarkemmin en muista, kun siitä on niin kauan aikaa, mutta olin tosi peloissani. Mökillä ollessani tuntui jotenkin, että joku on paljon läsnä, varsinkin makuuhuoneessa. Mökkihän on todella vanha ja siellä on vissiin kuollutkin joku. En sitten tiedä.

Nuorempana sattui enemmänkin outoja asioita lapsuudenkodissani.

Joskus, kun olin yksin kotona huoneeni ovi pamahti itsekseen kiinni, vaikka kaikki ovet ja ikkunat olivat kiinni.

Kerran kuulin huoneeseeni, kuinka joku tuli ulko-ovesta, mutta ei vastannut tervehdykseeni. Hetken päästä kuulin kuinka keittiöstä kuului kilinää ja kolinaa, kuin joku penkoisi keittiön vetolaatikossa sijaitsevia aterimia. Kun menin katsomaan, äänet lakkasivat, ja huomasin että olinkin yksin kotona.

Eräänä päivänä olimme äitini kanssa kahdestaan kotona. Kuulimme kuinka isäni tuli ulko-ovesta ja tervehti, ja meni kylpyhuoneeseen peseytymään työpäivänsä päätteeksi. Juttelimme kylpyhuoneen oven läpi päivän tapahtumista hänen kanssaan. Yht'äkkiä hän lopetti puhumisen, ja kun avasimme kylpyhuoneen oven näimme ettei siellä ollutkaan ketään.

Lapsuudenkodissani oli aina kissoja, ja joskus ne jäivät ilman syytä pelokkaana tuijottamaan kattoon yms.

N. 15-vuotiaana kävelin kaverini kanssa yöllä junaradan vieressä kulkevaa polkua, kun yllättäen junaradalta alkoi kuulumaan askelia. Kuulimme kuinka askelten ääni lähestyi, ja lopulta sepelimurskeen kolina kuului jo aivan vierestämme. Kesäyö oli sen verran valoisa, että olisimme nähneet, jos radalla oikeasti olisi kulkenut joku.

Parikymppisenä tein työkseni päiväkotien siivousta öisin. Eräässä kohteessa kuului yht'äkkiä selvästi, kuinka joku juoksi rakennuksen katolla. Hetkeä myöhemmin kohtasin tapahtumahetkellä rakennuksen toisessa päässä olleen työparini, joka oli myös kuullut kyseisen äänen. Ajattelimme, että kyseessä on nuorison kepponen, mutta kun kävin tarkistamassa piha-alueen, ei lumihangessa näkynyt merkkiäkään siitä, että joku olisi käynyt katolla. Työparini oli pitkään tuntemani keski-ikäinen rouva, eli hän tuskin pilaili kustannuksellani. Kyseisessä kohteessa kuului joskus myös, kuinka talon toisessa päässä kävi ulko-ovi, mutta ketään ei koskaan näkynyt. Vartija kävi joskus samaan aikaan kierrollaan, mutta hänen autonsa olisi kyllä nähnyt pihamaalla, ja lisäksi vartijat eivät koskaan käyneet kohteissa niin, etteivät olisi tulleet näyttäytymään. Välillä tuossa talossa kuului myös kuinka huonekaluja raahattiin lattiaa pitkin talon toisessa päässä. Tämä rakennus muuten sijaitsee Järvenpäässä.

Tuossa nyt joitakin kokemuksia..

Onhan näitä, kuten laihtunut Timo Soini.

En uskonut, että tulisin näinkin pian kirjoittamaan tänne uudestaan, mutta eilen yöllä tapahtui jotain hyvinkin kummallista.

Olin menossa nukkumaan, kun muut olivat vielä olohuoneessa. Menin siitä sitten normaaliin tapaan sänkyyn ja koirakin tuli jalkopäihin, kun sitten joku miehen ääni kutsui mua hiljaa mun nimellä. En tiedä tuliko se ulkoa (minulla on yleensä ikkuna auki) vaiko sisältä, mutta mua kutsuttiin selvästi hiljaa, ihan kuin kukaan muu ei olisi saanut kuulla. Aiemmin ulkoa kuului kävelyaskeleita ja siihen perään juoksuaskeleita. Olin niin väsynyt, etten jaksanut alkaa kurkkimaan verhonlomasta, että kukahan se mahtoi olla, joten annoin asian olla. Nyt ärsyttää, koska haluan tietää, mutta se on nyt myöhäistä. Eikä tämä vielä siihen loppunut.

Yöllä sitten näin unta, että mun kaulassa olisi sätkinyt märkä ja limainen kala. Sitten lopulta havahduin hereille ja tunsin, että miten mun kaulaa vasten liikkui hiljaa joku märkä ja jähmetyin. Siinä samassa mun hiuksetkin siirtyi siitä kohtaa sivuun. "Tunne" kesti ehkä jonkun puoliminuuttia, kunnes se loppui kokonaan. Olin ihan hämmentynyt, enkä uskaltanut edes katsoa taakse. Se oli niin pelottavaa. Se ei ollut koira, koska se oli minun jalkopäissä, eikä nyt kukaan perheenjäsenkään, kun kaikkialla oli ihan hiljaista. En edes honannut katsoa kelloa, mutta hitsi että pelästyin.

Mikähän tuo mahtoi olla? Onko muut kokeneet vastaavaa?

Meillä on jonkin verran tapahtunut kummia vuonna 1948 rakennetussa rintamamiestalossa.

Aikoinaan kun tein vuorotöitä ja tulin yövuorosta nukkumaan, kuului yläkerran makuuhuoneessa useasti kolme koputusta seinään kylmän vinttikomeron puolelta pääni kohdalta. Koputtelin aina takaisin. Tämä loppui kun kaadettiin iso nelihaarainen vaahtera sen seinän sivustalta (ei kylläkään yltänyt seinään asti).

Keittiöremonttia tehdessä vedettiin sähköjohtoja uusille keittiövalaisimille. Tämän operaation aikana astianpesukone meni itsestään päälle ja vähän myöhemmin olohuoneessa televisio aukeni itsestään. Sähkömiehenä sattui olemaan 86-vuotias sotaveteraani, joka kovasti ihmetteli tapausta.

Yksin ollessa kuuluu talossa silloin tällöin jotain kolinaa yläkerran makuuhuoneista, mutta pistän ne vaan vanhan talon rakenteiden elämisen piikkiin.

Viimeksi viime yönä heräsin siihen että joku kiroilee. Samassa meidän 7-vuotias alkoi itkeä paniikissa, on saanut noita unihalvauksia monta vuotta aina silloin tällöin. Kuudelta heräsin siihen, että joku koski mua olkapäähän. Olen vähän huolissani tytöstä, kun vaikuttaisi että kummitukset tms pyörii sen ympärillä, jos on mennyt liian myöhään nukkumaan. Itselle ja kaverille käynyt joskus niin, että joku yrittänyt nukkuessa tunkea meidän ruumiiseen, hyvin inhottava tunne. Toivottavasti nämä sen unihalvaukset eivät ole sitä! Lasten kaverin nuori isä kuoli hyvin traagisesti vajaa viikko sitten, joten ehkä tällä kertaa liittyi siihen.

Lukemani/kokemani mukaan yliluonnollisia ilmiöitä lisää 1. Stressi! 2. Kofeiini 3. Asunto, josta ei pidetä huolta. Esim. Ulkoilu vahvistaa energiakenttää niin, että otukset ei pääse vaivaamaan. Luin aika monta noista tänne kirjoitetuista jutuista, ja monilla tuntuu olevan stressiä tai feng shuin kannalta huono sisustus, mm. Jonkun mainitsema 2 ovea vastakkain makuuhuoneessa, tai vessa makkarin yhteydessä. Ovet ja verhot täytyy pitää kiinni/raollaan, wc-kansi samaten, peilit pois ja selällään nukkumista kannattaa välttää jos on taipumusta unihalvauksiin. Jos herää paniikissa, pitää antaa itsensä herätä kunnolla ennen uudelleen nukahtamista. Ja kuten joku vinkkasikin, kynttilät pitävät ainakin meillä mörköjä loitolla. Mikko Mallikkaasta tuttu Mene pois, mäntti mörkö, sinua ei ole, toimii yllättävän hyvin. Jos kummituksille sanoo "mene pois", niiden on luullakseni mentävä. Mutta jos niitä alkaa näkyä alvariinsa, kannattaa ehkä lakata pelkäämästä ja kysyä että mitä teillä on asiaa, miksi juuri minä?

Itse tapaan unissa paljon kuolleita, ja koirani on käynyt minua tervehtimässä haudan takaa. Demoneja näin ennen usein unissa, mutta painajaiset vähenivät kun opettelin tunnistamaan naamioituneet demonit ja sanomaan niille että olet demoni, häivy! Oleellisinta on huolehtia itsestään jos tällaiset ikävät kokemukset vaivaavat, siksi lähdenkin nyt kävelylle. "Pahat" henget on oikeastaan aika säälittäviä, ja jos oma energiakenttä on tarpeeksi vahva, niitä on helppo vastustaa, välttää, tai ainakin olla pelkäämättä.

Hei!
Olemme ensimmäiset turkulaiset ketkä tutkivat niin historiallisia kuin yksityisiä asuntoja, niissä tapahtuvia selittämättömiä asioita.
Tutkimme siis paranormaalisia ilmiöitä eli kummituksia,kummitteluja.
Me suoritamme tutkimuksemme nykypäivän laitteistolla.
Mikäli teidän kotona tapahtuu jotain mihin haluatte vastauksia niin käykää tykkäämässä meidän facebook sivustamme Turku GSI yhteisö.
Laittakaa viestiä tapahtumistanne niin voidaan luvallanne tulla suorittamaan tutkimusta kotiinne.

Terveisin
Turku GSI tiimi.

Yksi tapahtui vähän aikaa sitten äidilleni hänen ystävänsä kuoleman jälkeen, kun hän otti kännykällään kuvan valokuvasta, jossa hän oli sen kuolleen ystävänsä kanssa. Myöhemmin huomasimme, että (kännykällä otetussa) kuvassa ystävän pään ja hartioiden alueen kohdalle oli tullut valkea, hieman läpikuultava jokin.
Epäilimme, että varmaankin joku enkeli tai ehkä sen kuolleen ystävän sielu?

Asuin paikassa missä oli jo ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Sellaista minkä joku ehkä kokisi pelottavana mutta minulle ne jutut oli paljolti varoittavia viestejä.
Eräänä yönä nukahdin tuoliin ja näin unta. Unessa olin jossakin ravintolan tapaisessa paikassa seisomassa tiskin äärellä ja tiskin takana oli mies joka työskenteli siellä. Minun piti löytää avain ja antaa se miehelle. Hän sanoi englanniksi "Älä ole huolissasi, kyllä sinä löydät sen. Se on lampun alla." Muistaakseni löysinkin avaimen joka oli oranssin antiikkilampun sisällä.
Kun kello tuli tasan kaksitoista (yöllä tai päivällä) mies muuttui televisiokohinaksi.
Samalla hetkellä heräsin ja mankkani piti outoa kohisevaa ääntä. Tämä häiriö ei poistunut myöhemminkään. Koska olen tottunut etsimään netistä vihjeitä päästäkseni asioissa eteenpäin päädyin termiin "White Noise". Löysin elokuvan jota en ollut nähnyt aiemmin vaikka harrastankin niitä. Tilasin sitten elokuvan "White Noise". Olihan se "criipiä" että elokuva alkoi kohtauksella missä radiossa on häiriöitä. Elokuvassa oli muitakin juttuja..
Sitten oli The Fourth Kind. Alussa tietysti luulin sen perustuvan faktoihin mutta ehkä niitä juttuja on tapahtunut jossain.. Olin ostanut sen elokuvan ja valmistauduin katsomaan sitä mutta sairastuin yllättäen joten en jaksanut katsoa.
Seuraavana päivänä katsoin elokuvaa ja tajusin että se päivä milloin aioin katsoa elokuvaa oli täsmälleen sama viikonpäivää myöten kuin se milloin psykiatrin aviomies murhattiin paitsi 17 vuotta myöhemmin. Joitakin kuukausia myöhemmin halusin katsoa elokuvan uudestaan ja soittimeni alkoi käyttäytyä oudosti ennen kuin edes olin laittanut elokuvaa sinne.
Muita outoja juttuja oli äskettäin kun katsoin sitä Bourdainin matkaohjelmaa ja aloin visualisoida mielessäni iglun mallista asuntoa paitsi että se olis tehty kestävästä muovista ja ulkopuolella olis aurinkopaneeleja nauhamaisesti joista sais sitten kivan sisävalaistuksen jne. Ehkä noin puoli minuuttia sen jälkeen puhuttiinkin jo Arizonasta, ufoista ja näytettiin kuvaa kupolimaisesta rakennuksesta johon piirustukset oli saatu 50-luvulla kun tyyppi oli siepattuna ufossa. Tietenkin kaveri kuoli kolme viikkoa ennen kuin rakennus oli kokonaan valmis ja muistiinpanot varastettiin.
Olin ajatuksiini vaipuneena ja ajattelin "Humanoidit on vihaisia". Heti tämän jälkeen mikroaaltouunin päällä oleva lasikuppi tippui lattialle. Se oli sopivasti ollut lähellä reunaa jo viikon ettei ole liian todisteellista. Varsinkin alussa tuntui että aina jos halusi dokumentoida jotain oudon oloista niin ilmiö katosi ennen kuin ehti tallentaa mitään.
Yksi oudoimmista oli se kun yritin täyttää ammetta kylpyä varten. Normaalisti siihen meni noin yhdeksän minuuttia. Ensi alkuun en tajunnut minkään olevan vialla mutta veden pinta näytti olevan koko ajan samalla tasolla kun kävin tarkistamassa. Lopulta amme oli tarpeeksi täynnä noin parinkymmenen minuutin päästä. Aivan kuin aika olisi vääristynyt tai vesi haihtunut ilmaan. Ainakin tulppa oli yhtä tiukasti kiinni kuin muulloinkin.
Eräänä päivänä järjestelin asuntoani ja aloin ihmettelemään miksi metallinen kattokruunu heiluu. En muistanut koskeneeni siihen. Menin lähemmäksi ja huomasin että upea vast´ikään ostamani Alien-patsas lojui lattialla. Ilmeisesti juuri sen takia että pöyhin siellä ja täällä. Otin patsaan käteeni ja samalla hetkellä kattokruunu lopetti heilumisen vaikka hetkeä aiemmin oli heilunut huomattavan paljon eli normaalisti ei pysähtyisi niin nopeasti.
Tästä kirjoitelmasta tuli melkoisen avaruuspainotteinen mutta ei se kai haittaa. Jos joku ihmettelee miksi ne avaruuden tyypit ei suoraan ota yhteyttä meihin niin miksi ottaisi? Me oltais kuitenkin heti vaatimassa kaikkea ja antaisitko sinä edistynyttä avaruusteknologiaa olennoille jotka tappelee jatkuvasti?
Tapahtui myös niin että olin jälleen kerran järjestelemässä tavaroita ja olin juuri siistinyt sohvaani ja katsoin sinne uudemman kerran ja siinä olikin kaksi hopeista joulupalloa. Minusta tuntuu että ne oli siinä koko ajan mutta jokin oli estänyt minua näkemästä niitä. Mieleeni tuli elokuva Starman, siinähän on niitä hopeapalloja, tosin pienempiä.
On tietysti myös yksi ensimmäisistä oudoista kokemuksista. Nukuin silloin viimeistä kertaa alakerrassa poikaystäväni kanssa vanhempieni luona ja heräsin yöllä yht´äkkiä. Nousin istuvaan asentoon automaattisesti ilman järkevää syytä. Tuijotin seinälle jossa oli kirkon kuva. Kirkon valaisi valopallo. Yht´äkkiä valo katosi kuin katkaisimesta kääntäen. Jatkoin nukkumista kuin ei mitään outoa olisi tapahtunut. Aamulla tietenkin ihmettelin mutta järkevää selitystä ei löytynyt. Muutamaa vuotta myöhemmin aloin lukea paranormaaleista asioista kertovia kirjoja jolloin löysin kertomuksen valopallosta. Erään miehen isä oli kuollut ja hän tietenkin mietti onko isä elossa henkenä tai muuta vastaavaa. Yöllä seinälle ilmestyi valopallo jossa oli Z-kirjain. Mies ei tietenkään ymmärtänyt mutta pian teattereihin tuli elokuva "Z- Hän elää".

Kerran kun nuorempana opiskelin iulkomailla, niin nain unta, etta vanha opettajani tuli luokseni unessa ja kertoi, etta han on kuollut. Kun soitin sitten suraavana paivana vanhhemmilleni, niin he kertoivat, etta tuo opettaja oli kuollut. En ollut vuosiin yhteydessa tuohon henkiloon.

Asuessani Saksassa yhdessa vanhassa suuressa rakennuksessa ja olin keittiossa niin puulattia narisi niin kuin joku lihava olisi kavellyt ja sitten tuoli naukaisi. Rupesin juttelemaan, kun ajattelin sen olevan tuttuni, joka oli kylassa, mutta kuin kaannyin niin ketan ei nakynyt.

Lisaksi samassa talossa oli huone, jonka ovi aukeaa usein itsellaan. Kahva alkaa painua alas ja ovi aukeaa. Talle un useita silminnakijoita. Mitaan ei kuulu tai nay.

Kerran toisessa huoneessa kuului aani kun joku painava olisi istunut tuoliin ja samaan aikaan kaappinovi aukesi. Tallekin on useita todistajia.

Joskus vintilta kuuluu aania kuin joku kavelisi siella. Sinne ei mene kuin 1 ovi ja se aina kiinni.

Jos siis kummituksia on olemassa, niin tuossa talossa on sellaisia.

Asuin talossa noin vuoden.

Suomessa asuessani en ole nahnyt kummituksia, vaikka asuin vuosia vanhassa puutalossa, jossa joidenkin muikaan saattaa kummitella.

Sitten on viela tapaus kun asuin Italiassa ja vanhassa suuressa talossa. Siellakin oli ovi joka auksei itsellaan. Joskus kun se ovi oli auki, niin se sulkeutui itsellaan .Jotkut asukkaat vaittavat, etta siiina talossa kummittelee.

Eka kokemus on kun olin yksi päivä värittämässä puhelimella isovanhempieni hääkuvaa. Sit kun aloin värittää iso mummoni kasvoja niin kuulin selkeesti 2 naisen iloista naurua(Olin yksin sukuni 300 vuotta vanhassa talossa). Toinen kokemus samaisessa talossa on juuri sitä perus juttuu että kuulin ulko-oven aukeavan ja menevän kiinni. Sit kun en kuullut mitään askelia niin menin kattomaan. Ei ketään missään.

Kolmas asia joka voidaan tulkita yliluonnolliseksi on jonkinlaiset enneunet. Niissä tosin mä uneksin jostain arkisesta asiasta kuten huoneeseen kävelystä tai puhumista kaverien kanssa. Sit ku ne oikeesti tapahtuu nii mä muistan ne unet heti siin kohtaa ku ne tapahtuu.

John Zaffis responds: Second Cumming Of Jesus. Jesus came to Earth because of the lack of household paper, water and sanitation. Therefore, there was no alternative but to the outpouring of KEDO. Today, sanitation is in order and promises that Jesus would come again on Earth. This, of course, is sought with interest. In the Tuplula (student in Annala, Tampere), in 2005 the spectacle was held in Vessa's bowl. In connection with This event, signs of Jesus were found. A picture was taken of Almost every roommate's nest. Pictures below:

The Winning team was rewarded with a bottle of beer and an Ubuntu CD. However, the Winner of the team was found with a more detailed review, but something remarkable, as the following image reveals:

The Picture is ambiguous-it is Jesus. As a Certainty, we still draw the contours around, to emphasize the pattern.

This on Turin has since been seen by numerous pilgrims from the extreme states, such as the United states and Sweden.

Hai..aivan ihanaa,että näitä ilmiöitä käsitellää . O1len tosi yksim tämän ilmiön vuoksi. Vain se , joka saa näitä : viermailijoita " tietää toyuuden . Sanon senverran , että rumba kotonani alkoi viime syksynä , kun rakas ystäväni poistui kuvioizta. Rukoilin paljon Jumalaa tässä tilanteessa . Sitten vävi niin , että eräänä aamuna hän ilmestyi eteeni. Tiesin , tunsin , että hän oli haamu . Sen jälkeen , uskomatonta luokseni ilmestyy " vieraita " .. Kerron heti , että Jumala auttaa ,, minä en pysty tekeen enenpää . Kai ovat tyytyväisiä , koska samat hengat ei ole läynyt. Olin tosi hädissäni alussa. En ajattele enää tapahtumia syvällisesti , vaan rukoile kova äänisesti . Taivaallinen Isä .. Jeesus Kristus ..auttakaa näitä . Uskon että ovat tyytyväidiä ja hakevat hädissään nyt minun rukouksia. Ja , tietenkin minä uskon myös Jumalan apuun . On tietenki SHOKKI .. aina tapuksen koettuani ,, mutta en saa apua mistään . Ja pitåisikö apua tarvitsevia alkaa häätään pois. Rukoilkaa minulle voimia !!! Olen tosi yksin tämän asian kanssa. Jod joku haluaisi keskustella ..niin no . 0407010111 . En osaa käyttää nettiä,, et siksi pyydän soittaan
RMA.

Minulla on 2 paikkaa joissa tulee kumma "olo ".

Toinen on kesäpaikan liiterin takana, toinen kesämökin takana.

Mitään tapahtumia ei ole koskaan sattunut.

Kummallista.

Olo on tosin hyvä.

Nämä asiat kiinnostaa myös.

Mä en oikein tiedä... Mulla ei muistaakseni ole ollut mitään. Entä onko teillä? Jos on kertokaa siitä minulle sillä tykkään jännityksestä.

Mikä tämä on? Alienit?

Tuollainen "käärö" löytyi
https://ibb.co/ccj8J3T
tämmöisestä jäljestä.
https://ibb.co/7YrmMxY

Ja kun sitä rapsutti auki ja otti kuvasuurennokset, näyttivät ne tämmöisiltä:
https://ibb.co/SmPkNkC
https://ibb.co/MSNkvxw
luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k1-helmi_800.jpg

Onko tässä saman näköistä?
https://ibb.co/whxv5j8
https://ibb.co/6ZVKxyp
https://ibb.co/vd5x89M

Löytyyköhän päästä tämmöinenkin?
https://www.indianmemories.net/wp-content/uploads/anegde-bump-behind-ear-4.jpg

Näyttää nimittäin tämän tapaiselta:
https://www.medgadget.com/img/medtronic-soletra.jpg
https://www.ibshospitals.com/wp-content/uploads/2018/40.jpg

https://musicis2words.files.wordpress.com/2012/06/rightsideimplant.jpg
https://ibb.co/9Y9L6m2
https://i.ibb.co/9YtF79k/PTM-390-14781-3.jpg

Noista sulle sattuneista tapahtumista on minulle sattunut kymmeniä kertoja, että ovet on auennut minulle itsestään. OLin vanhoissa Kouvolan kasarmeissa pysty uunien hako lämmittäjänä. Ne kasarmit oli jo monelta osin vailla asukkaita. No niin monesti sattui niin kun menin johonkin kasarmi huoneeseen halko kantamuksen kanssa niin suljettu ovi avautu itsestään. Ei voi olla mielikuvitusta, kuten tälläisiin asioihin suhtaudutaan, kun näin ihan selvästi kun oven kahva kääntyi ja se näkymätön aukais mulle oven se siis palveli minua, kun halus avata oven kun tulin halko kantamuksen kanssa. Jälkeen päin oli ihan lehdessä parin koulutytön kertomana, että niissä kasarmeissa on aaveita. On ja mulle ainakin kilttejä aaveita!!
Minä oikeastaan asun henkimaailmassa. Korvissani kuuluu valtavan kaunista lintuparven laulua ja kun illalla käyn vuoteelle niin selvästi kuulen henkimaailmasta olevien hengityksen korvassani. Nämä äänet on minulla ollut jo noin 15 v.
Näen myös unia jotka sitten taspahtuu minulle valve tilassa juuri samoin kun olen sen jo unessa nähnyt, kyse on siis samanlaisesta kahdesta tapahtumasta. Mutta kuulen myös korvissani kaukaisen tykistökeskityksen äänen.
Kerran ilmestyi vuoteelleni viereeni kaunis värillinen nainen, hän oli niin lunnollisen näköinen kuin värillinen kaunis nainen voi olla. Aikansa siinä oltuaan hän vain hävisi. Mun ikkuna verhoihin on monesti ilmestynyt naisen kasvot jotka yrittää puhua minulle, mutta ääntä en kuule. Mun aaveet on hyvin kilttejä, enkä luopuis niistä, ne ei ole tehny mulle mitään pahaa päin vastoin hyvää. Enkä ole heistä liioin puhunut koska jos puhun, minulle lätkästää hullun leima perseeseen ja suositellaan hoitoon menoo.
Nyt minulla on tälläinen käsitys, että kun täältä ajasta poistun, siirryn vain sinne henkimaailman ystävieni luo. Minua välillä suututtaa nuo skeptikot ne ei myönnä näitä asioita vaikka sitten seurustelisivat päivän henkimaailman olentojen kanssa. Mutta aivan lähi aikoina jo nyky teknikalla saadaan todistettua henkimaailman olemassa olo

Pari kertaa on ilmestynyt musta pitkä ihmisen muotoinen kummajainen entisessä kodissani. Seisoi vain siinä muutaman minuutin ja häipyi pois. Ei ollut kasvoja vaan kaikkialta pelkkää mustaa.

En tiedä onko tämä yliluonnollista, mutta...

Olin viime kesänä ulkona keinumassa. Näin syrjäsilmällä pienen pojan, joka seisoi rappusilla. Kun käännyin, se oli poissa.

Heräsin eräs yö vahvaan tunteeseen, että joku tuijottaisi minua. Huomasin pian huoneeni ovella mieshahmon. Se oli kuin varjo ja se vain seisoi siinä. Käännyin aika nopeasti kyljelleni peiton alle piiloon. En katsonut enää siihen suuntaan, mutta ikään kuin tunsin, että se oli siinä. Se aika tuntui tunneilta, vaikka kesti tuskin viittä minuuttia. Keksin sitten rukoilla. En enää muista mitä rukoilin, mutta se meni ohi. Mies ei ollut enää siellä, pystyin taas nukkumaan. Unihalvaus se ei ollut, sikkä kykenin liikkumaan.

Kuulen talossamme joskus outoja ääniä. Olin kerran yksin kotona ja kuulin alhaalta askeleita.

Siitä on jo aikaa mutta olin juuri nukahtamassa, kun kuulin korvani juuresta enkelinäänisen naisen sanovan "Hei."
Menin paniikkiin, enkä muista tuosta tapahtumasta muuta.

Tiedän joskus asioita ennalta, yleensä minuutteja tai muutamia tunteja etukäteen.
Näin kerran kaksi tyttöä keinumassa ja minulle tuli olo, että toinen noista tulee tippumaan. Kohta toinen tyttö makasi maassa, kun se oli tippunut.

Tässä mainitsen vielä, että isäni ja toinen mummoni ovat kuolleet, isäni kun ollin vasta pieni, en ollut edes syntynyt kun mummoni kuoli.

Mulle koko elämä on oikeastaan Yliluonnollista, vaikka minulle sana yliluonnollinen on väärä. Minusta näkymättömätkin voimat ovat osa luontoa ja nekin asiat luonnollisia mitkä nähdään toisilla tasoilla.

Olipa jännittäviä kokemuksia. Itse olen huomannut, että kauhuelokuvan katsomisen jälkeen näen usein painajaisia. Sikisi en enää mielelläni niitä katsokaan. Aika jännä tuo volyymin lisääntyminen itsestään. Minulle on käynyt ihan samalla tavalla. Siihen varmasti herkässä elektroniikassa löytyy myös tekninen selitys.

Kyllä totta kai yliluonnollisia asioita tapahtuu, se on ihan selvä. Jos ne on Jumalasta, ne ovat hyviä kokemuksia, rauhaa ja turvallisuuden tunnetta tuovia. Pahojen kokemuksien keskellä kannattaa aina vain huutaa mielessään Jeesusta Kristusta apuun. Tämä on varma keino, koska hyvä voittaa aina pahuuden. Jumala on kuitenkin kaiken yläpuolella. Tämä on lohduttavaa tiedostaa. Kaikkea Hyvää Sinulle!

No niitä tarinoita on jo 5vuoden takaa. Ensimmäisen tapahtuessa olin 10v ja olin kuuntelemassa radiosta uutisia. Tai en oikeestaan pahemmin kuunnellut vaan vanhemmat olivat jättäneet sen päälle. Yhtäkkiä radion kanava vaihtui. Siis sillä tavalla , että se säädin kääntyi.

Toisen sattuessa olin vasta 11v. Olin huoneessani nukkumassa ja heräsin. Näin mustan hahmon ja jähmetyin pelosta. Muistan tarkkaan missä hahmo seisoi. Se oli mun leluautolaatikon vieressä. Sitten se vain poistui hiljaa ja kuulin takapihan oven pamahtavan. Luulin tätä uni halvaukseksi ja vesilasillisen jälkeen sain taas unen päästä kiinni. Aamulla oli aika lähteä kouluun ja , kun menin ovelle näin sen lasissa halkeaman. Oven lasi oli haljennut keskeltä tai siinä oli särö jollaisia on monissa puhelimien näytöissä. Joku oli siis selvästi pamauttanut oven kiinni kovalla voimalla. Tämä kyseenalaisti sen oliko kyseessä sittenkään uni vai oliko huoneessani oikeesti joko tunkeutuja tai henkiolento. Murtojälkiä ei kuitenkaan löytynyt joten tuskin kukaan elävä ihminen oli tänne tunkeutunut.

Kolmas sattui viime vuonna , kun pelasin pleikkarilla GTA:ta. Yhtäkkiä television ruutu pimeni ja olin jo huutamassa vanhemmille , että nyt se TV sanoi sopimuksen irti. Katsoin kuitenkin sen taakse ja näin , että johto oli irti seinästä. En tiedä mikä sen olisi voinut irroittaa. Toki talomme yli 70vuotias pistorasia saattoi olla syypää tähän , mutta tätä ei ole tapahtunut tämän jälkeen vaikka pistorasialle ei tehty mitään tapahtuman jälkeen.


Viimeinen sattui tänään , kun olin syömässä. Vintiltä kuului kovaa pauketta. Aivan kuin joku juoksisi sielä. Kiipesin vanhat narisevat portaat ja seisoin oven takana ja kuuntelin ääntä. Lopulta käänsin kahvan ja syöksyin huoneeseen. Ääntä ei enää kuulunut eikä mitään muutakaan poikkeavaa ollut. Tämän koettuani päätin tulla purkamaan tämän jonnekin keskustelupalstalle.

Nämä ilmiöt ovat niin outoja , että varmasti kukaan ei osaisi olla miettimättä näitä jos nukkuisi tässä meidän talossa. Satavuotta vanhat paljaat hirret ja valkoista maalia hilseilevät ovet tekevät tästä paikasta jo valmiiksi karmivan paikan yöpyä. Talon ulkonäköä en ala kuvailemaan ettei kukaan tunnista mun osoitetta siitä.

Ovet myös välillä liikkuvat , mutta yli 100vuotiaat ikkunan karmit saattavat olla syynä tähän ilmiöön joten en sitä tähän listaan laittanut yhdeksi kummituskokemukseksi.

Ihan normaalia " epänormaalia ". Luulisin niin, että joku läheinen kuollut lähettää sulle terveisiä " kummittelemalla" ja ilmoittaa siten , että elämä on ikuista kuoleman jälkeen ..

Sähkölaitteet ainakin reagoivat ihmisen omaan kenttään. Toinen voi kutsua tuota auraksi. Sähkömagnetiikkaa. Elämmehän magneettinapojen välissä, jossa käyttäytyminen/tunteet saavat aikaan kohinaa.

Omakohtaista kokemusta on kännyköiden ja valojen kanssa. Kun otin yhteen aikaan minkä tahansa kännykän käteeni, se sammui. Kaverit aina ihmettelivät, että mikä heidän puhelimissa oli vikana. Siitähän se vainoharha sitten lähti, eikä ole enää sen kaveriporukan kavereita piirissä.
Lamput taas poksahtivat usein kun innostuin. Jostakin syystä kun poikkesin äitini luona, noin joka toisella kerralla rikkoutui 1 tai 2 valoa. Kerran laitoin käteni yhteen asunnossani, jolloin samaan aikaan keittiön valo sammui. Jouduin irrottamaan koko kattolampun todetakseni, että toinen johdoista oli kuin vedetty irti sokeripalasta.

Onhan niitä näitä outoja tapahtumia muitakin. Joskus se oli päivittäistä, mutta nyt tuntuu ettei mitään tapahdu. Parhaiten niistä opit oppiessasi tuntemaan itseäsi paremmin. Äläkä pelkää tietämättömistä, vaan tunne ja tutustu rohkeasti.

Selvää on että moni leimaa hulluksi kun yliluonnollisista juttelee. Siihen on myös syynsä. Moni muuttuu oikeasti sekopääksi heittäytyessään mukaan tälle alalle. Jos olet mieleltäsi vahva, sekä järkeistetyn kriittinen asioita kohtaan, niin tervemenoa ja onnea matkallesi!

Minulle ja serkkuleni tapahtui tänään outo juttu. Kun minä ja serkkuni olimme keittiössä niin kuulimme jonkun tytön sanovan meille että ”hyvä kun olette vielä täällä” vaikka talossa ei ollut kuin minä,serkkuni ja siskoni joka nukkui. Minä ja serkkuni kuulimme tämän. Pakko sanoa kyllä jäi mietityttämään

Erään naisen tarina. Kertojana tuntematon mieshenkilö. https://www.youtube.com/watch?v=TiEV7NxEL4k

Meillä oli kaverin kanssa yökylä pienenä, ja silloin oltiin tosi kiinnostunut kaikesta kauhu jutuista ja ylipäätään kauhusta, meillä oli tämmönen bloodymary juttu menossa, eli siis kierrettiin kaikki peilit aina tai mentiin peilin alta, ja ne jotka ei tiedä tätä bloodymary rituaalia niin sehän menee niin että jos sanoo kolme kertaa bloody mary peilin edessä niin tää nainen tulee näkyville heijastavaan peiliin ja repii silmäsi irti tai sit et saattaa just näyttää että se on paikalla.



no mut nukuttiin tällöin patjoilla olkkarissa, oltiin kahdestaan tämän kaverin luona koska tän kaverin äiti tais olla kaupassa, no mut sen jälkeen puhuttiin tästä bloodymarysta ja ihan vaan pelottaakseen minua nii hän sitten lausoi kolme kertaa bloodymary ja sit kolmannella eteisen siivouskaappi kaatui ja kuulu ihan jäätävän kova räjähdys, toki oltiin peloissaan ja tää rituaali ei ois toiminu kai jos meillä ei ois ollu heijastavaa telkkaria meidän edessä ja tietenkään sitä ei tajuttu. No alettiin sit laittaa tätä kaappia kasaan ja laittamaan tavarat takaisin sinne, sen jälkeen soitettiin tämän kaverin äidille ja odoteltiin kunnes sen äiti tulee. No sit se tuli aika piakkain ja alko laittamaan ruoka ostoksia jääkaappiin, sen jälkeen hän istu sohvalle ja kertoi että tän isomummo/mummo? oli pelannut spitismiä kaveriporukkansa kanssa ja oli kysynyt että milloin kuolen ja sit henki vastasi mutta en muista mitä😂 no mut tän jälkeen tää mummo oli leiponut jotain ja katsoi uuniin ja uunista oli heijastanut demoni, no sit tää mummo löydettiin paripäivää tän tapahtuman jälkeen uunista.


Tän jälkeen ei kauheesti puhuttu aiheesta, mutta toki tää kaapin ruuvit ois voinu olla vaikka löysällä ja just sit sattumalta saattoi kaatua samaan aikaan, ja sit tän äitin mummo ois voinu vaan kusettaa ja uskoa että tän kertomuksen jälkeen ei pelattais.

oon kyl joskus vuos sitten pelannu jotain spiritismiä ja ei oo toiminu, ja luultavasti pelaan taas joskus.

Oon tosi myöhässä mutta mulle on tapahtunut nyt kaks kertaa sama asia oon ilalla yheksän jälkeen melkein aina pimeessä huoneessa ja kaks kertaa mun huone on menny ihan kirkkaan valkoseksi sekunniksi. Toisella keralla olin kaverin kanssa.

En halua olla epäkunnioittava,mutta itselläni on ollut " normaalissa" elmässä ilman mitään ohjelmia ollut useita kokemuksia. Puolisoni katoo kaikki"kummitus ohjelmat" ja uskoo. Minä en . Olen jo59 v että kokemusta on.

Minulla yksi jännä kokemus. Olen mielestäni neutraali kummitteluihin suhtautunut kuitenkin nykytuotannon inoittamana aivan uteliaisuuttani ostin kummituksen ilmaisimen, heh heh hee 2 kpl erinlaisia johonkin sähköiseen kenttään ihmiskorvalle suljettuun taajuuteen perustuvia hoh hoh hoh hoo, häh häh häh hää. Illalla yö myöhäsellä skeptisen tyytväisenä teistailin vekotimia, kuuntelin suuremalta osin olematonta luultavasti ohjelmoitua hälinää mutta yllättäen alkoi laitteen mittarit nousemaan loppuun asti punaiselle aivan jäätävän voimakkaalla piipityksellä, katsoin jo huolestuneena huolimattomasti aivan avoimeksi jäänyttä ikkunaa kesäyön pimeyteen koska olin vakuuttunut jonkun katsovan ikkunan takana mutta mitään ei näkynyt. Oli silleen kiusallista olen murhamysterioita lukenut tolkuttomasti kadoneista liftareista lähtien mutta hetken päästä alkoi jälleen mittari laskemaan sille tavanomaiselle hälinän tasolle. Tiedä mistään mitä oli.

on senverran fakta kokemus isän kuolemasta että jotta ja taas 25v myöhemmin kaverikin kokemassa asian . jotain on se on täysin varma.

Mikään ei ole sattumaa vaan kaikelle on tarkoitus mutta ei sulla ole mitään hätää koska vaikuttaa mun mielestä siltä että joku henkisestä maailmasta josta vain harvat ihmiset voivat nähdä jotain että jokin henkinen olento esim enkeli tai sitten maailmankaikkeus yrittää kertoa sinulle jotain vpit katsella näetkö samoja numeroita paljon ja monesti siitä voit katsoa numeroiden merkityksen metistä haulla "Enkelinumerot"
Ja jos näet jonkun numeroyhdistelmän voit senkin katsoa enkelinumeroista sieltä löytyy ohjeet laskea ne yhteen ja saada jokin numero jonka merkityksen voit katsoa.
Voit myös nähdä eri kirjaimia jotka näyttävät selkeästi kirjaimilta vaikka esineissä.
Henkinen maailma voi yrittää viestittää sinulle noiden asioiden kautta tietoa.
Mutta sinun ei tarvitse pelätä mitään kaikki on tarkoitettua ja maailmankaikkeus pitää meistä kaikesta huolta ja kaikki tapahtuu omaksi parhaaksi.

Mäki ny kirjotan oman stoorini. Täst ei oo siis kauaa. Haluttiin serkkuni kaa kutsuu henkii. No se ei sit vissii toiminu, mut viis päivää sen jälkeen kuuntelin musiikkia ja makasin sängylläni. Musiikki loppuu ja kuulen puheen. Se sano jotain mistä järkytyin ja se oli miehen ääni. Samalla mun tietokone meni päälle. Nousin ylös ja hyppäsin pois sängystä, otin puhelimeni ja tietokoneen ja lähin juosten alakertaan. Alakerrassa koirat tuli vastaan ja halasin niitä. Oli viikonloppu joten nukuin sohvalla, koska en halunnut mennä enää yläkertaan. Eikä tää voinu olla esim isäni joka ois sanonu jotai alakerrassa, koska se oli sillon töissä ja äiti kuulokkeet päässä sohvalla. Ja tätä tarinaa ei oikein oo uskonu kukaan, mutta aivan sama, koska mä tiiän et tää on totta. Mun äitin suvussa monille on tapahtunu kaikkee ja myös mun isänäiti on kertonu kaikenlaista. Mun pikkusiskokin on nähny ihan pienestä edesmenneitä tai ainakin yhen, sillä meijän entisten naapurien toinen kaksoslapsi oli tapettu. Ja se kaksoslapsi leikki mun pikkusiskon kanssa. Ja siinä talossa kummitteli. En siis ite nähny, mut pikkusisko ja äiti näki. Tää kaksoslapsi oli hyväntahtoinen ja varotti mun äitiä kun se näki kaks tyttöä jotka kysy pääseekö ne sisään ja se kaksospoika sano että: NOITA EI SAA PÄÄSTÄÄ SISÄÄN! Eli paranormaalit jutut on totta. Mä näin joskus, kun mun pikkusiskon lelut piti itekseen jotai ääniä ja liikku, mut en ite koskaan sitä kaksospoikaa oo nähny. Vaan pikkusisko ja äiti näki hänet.

Kun mä olin kerran mökillä tapahtu yliluonnollisia asioita. Tässä yks niistä: Heräsin yöllä pissahätään ja menin käymään ulkohuussissa (vessa ei ollut käytössä)
Yhtäkkiä mä kuulin jotain askelia mun takaa mut mietin et kuvittelen vaa Sitten ku olin siel huussissa sisällä niin kuulen et ihan niinku joku raapia sitä ovea. Mä menin paniikkiin ja tulin sieltä ulos mahdollisimman nopeesti.
Siellä ei tietenkään ollut ketään mutta sitten kuulen koiran haukkumista lemmikkien hautausmaalta päin (meidän mökillä siis on sellainen paikka johon haudataan meidän suvun kuolleet lemmikit)...ja menin sit kattoo et onko siellä mitään ja siellä oli paljon lemmikkejä jotka oli vähän läpikuultavia ja mä tunnistin osan niistä. Jäin sinne hetkeksi koska siellä oli mun kuollut kissa ja halusin nähä sen viel ainakin kerran. Mut sitte ne kaikki yhtäkkiä katos ja mä juoksin takas sisälle.

Sota ajalta tarinaa. https://youtu.be/zh4CZMy8jGg

Kaikki Suomalaisten kirjoittamat tarinat, ns. yliluonnollisista kokemuksistaan, ovat pelkkää pötyä !!!

Kirjoittajat ovat joko sairastuneet, johonkin psyykkiseen tautiin tai sitten keksineet, nuo kaikki tarinat, ihan omasta päästään !!!

Ei sellaisia, ole koskaan tapahtunut !!!

Bergwolf35

Tietokoneeni menee säästötilaan, kun sitä ei käytä, ja näyttö menee pimeäksi. Näyttö tulee taas päälle, kun heiluttaa hiirtä. Koneen näyttö tulee päälle hyvin herkästi. Kun kävelen eteisestä olohuoneeseen, niin kone herää säästötilasta pelkästä lattian tärinästä.

Ennen mulla oli tapana, että tietokone on viikonloppuna päällä yötä päivää. No kerran olin tulossa kaupasta kotiin, ja näin ikkunasta, kun tietokoneen näyttö tulee päälle. En siis pysty näkemään itse näyttöä ulkoa ikkunasta. Mutta näin sen, kun pimeään olohuoneeseen syttyy valo.

Erittäin iäkäs nainen paransi sukulaiseni mielisairauden ja alkoholismin. Hänet piti kutsua silloin, kun sukulaiseni oli unessa (oli sammunut). Nainen tuli kutsusta aamuyöllä ja voiteli leivän sekä kaatoi puoli lasia maitoa. Tämän jälkeen hän meni sukulaiseni huoneeseen, johon kukaan muu ei saanut mennä mukaan. Ilmeisesti hän herätti sukulaiseni, koska huoneesta kuului kahden henkilön hiljaista keskustelua. Keskustelusta erotimme vain naisen viimeiset sanat "nuku nyt vaan poikarukka". Sitten nainen lähti ja sukulaiseni nukahti. Hänen piti antaa nukkua rauhassa ja nukkuikin seuraavaan iltaan. Saimme määräyksen ettei asiasta saanut sukulaiseni kanssa keskustella sanaakaan. Ja eihän hän siitä itsekään koskaan puhunut. Lisäksi nainen vannotti olemaan muutenkin asiasta kertomatta kenellekään. Eli teen ehkä väärin kirjoittaessani tämän. Tämä tapahtui vuonna 1968 ollessani silloin kahdeksan vuotias ja tähän asti pitänyt salaisuuden. Sukulaiseni parani mielisairaudestaan lähes sata prosenttisesti ja alkoholin käyttö loppui kuin seinään. Muistan tämän naisen kahlitsevan katseenkin yhä. Hän ikäänkuin katsoi lävitseni ja tuli tunne, että hän tiesi minusta kaiken.Siihen aikaanhan ei hypnoosista juurikaan puhuttu tai tiedetty. Sitähän tämä varmaan oli eli ei sen "yliluonnollisempaa". Mutta ihmeellistä kuitenkin.