"Hyvästi, hyvästi, hyvästi, viekää Miinalle terveisiä, piupali, paupali, piupali, paupali, Miinalle terveisiä!"
Näin viehättävästi hyvästelee suutarinemäntä kehtolaulussa nuoret pojat.
Kaunis sanonta "jää hyvästi" on alkanut tarkoittaa viimeisiä jäähyväisiä, vaikka sillä voisi toivottaa erotessa kaikkea hyvää, kunnes jälleen kohdataan. Joskus sanotaan kiukuspäissään "hyvästi", kun ollaan helpottuneita päästäessä toisesta eroon.
Nyt on yleisesti käytössä moit ja heit, moikat ja heipat, tullen ja mennen samat huikkaukset. Kaupassa asioidessakaan harvemmin kuulee enää "päivää" ja "näkemiin", sanotaanko puhelimeenkaan enää "kuulemiin". "Terve" on reipas ja hyvää toivova tervehdys, ja terveisten , terkkujen lähettäminen ja saaminen on aina mukavaa. Kuulumisten kysely on myös huomaavaista tavatessa.
Kieli köyhtyy ja tasapäistyy tässäkin suhteessa, saa malleja etenkin englannista. Varsinkin nuorempi polvi käyttää paljon toivotusta "hyvää päivänjatkoa" erotessa. Kuulin kerran vastauksen : "Päivän jatko on yö, toivota vaikka hyvää tätä päivää!"
Kaikkeen tottuu, tärkeämpää on toisten huomiointi, tervehtiminen hymyillen ja silmiin katsoen. kerrostalonaapureittenkaan tervehtiminen ei ole enää itsestäänselvyys. Minä tervehdin bussikuskiakin, mutta ihan joka kerta en ole vastausta saanut, jonkin murahduksen vain.
Toivotan Teille nietosten keskeltä hyvää huomenta ja alkanutta viikkoa, Lempin ja Lemmikin päivää! Ensi sunnuntaina saammekin laulaa Hoosiannaa, riemullista tervehdystä.
Tervehdyksiä
27
3780
Vastaukset
Viime lauantaina kaupassa käydessäni kassan hoitaja sanoin minulle päivää, siis päivään, eikä hei, moi jne, kuten Sinäkin mainitsit.
Sanoinkin sille kassahenkilölle, että oli kiva kun sanoit päivää.
Tämä kassahenkilö oli ei suomalainen keski-ikäinen mies.
Minusta hän puhui erinomaisesti Suomea.
Mainitsin siitäkin hänelle.
Hän sanoi olleensa Suomessa jo 15 vuotta.
Erosimme hymyillen.
Tietenkin.- uzma-m
jos tervehtii, nain Suomessa,jenkkilassa kun menimme lenkille niin kaikki vastaantulevat tervehtivat hymyillen,en tuntenut ketaan,Suomessa minulla oli yksio kolme vuotta, kukaan ei tervehtinyt ei kaupoissa eika muuallakaan,tuntuu kuin hymy olis jaatynyt huulille?
uzma-m kirjoitti:
jos tervehtii, nain Suomessa,jenkkilassa kun menimme lenkille niin kaikki vastaantulevat tervehtivat hymyillen,en tuntenut ketaan,Suomessa minulla oli yksio kolme vuotta, kukaan ei tervehtinyt ei kaupoissa eika muuallakaan,tuntuu kuin hymy olis jaatynyt huulille?
Kun on vakituinen tai kauan ollut postinkantaja, tuntee asukkaat.
Tervehditään tavatessa kuten talon asukkaita ,tai vierailijoitakin moikataan.
Kerran tuli kortti jossa, oli väärä nimi, väärä numero, katu vaan oli oikein. Tiesin,että kyseinen kortin laittaja oli juuri siellä mistä kortti tuli ja siis oikeasi minulle tarkoitetu. Ja perille tulikin.
Postipoika (vanha mies) sai ihan erikois kiitokset. Kun seuraavan kerran näin ulkona,Sanoin että näin hyvää postintuojaa saa hakea,, ikinä ei pois lasketa.
Liki kaikki oli väärin kortissa ja perille tuli!!
On kuitenkin valtava määrä taloja samalla kadulla
Saataa olla, ettei heitäkään usein kiitellä-päinvastoin.
Joskus kuulee:taasko sinä niitä laskuja kannat,
ihan kuin omasta päästään niitä keksisi.
Kiitos on paikan tullen kohdallaan!
Samoin hymy ja ystävällisyys!
Kyllä meillä olisi vielä paljon oppimista!- Katicat2
meri-kukka98 kirjoitti:
Kun on vakituinen tai kauan ollut postinkantaja, tuntee asukkaat.
Tervehditään tavatessa kuten talon asukkaita ,tai vierailijoitakin moikataan.
Kerran tuli kortti jossa, oli väärä nimi, väärä numero, katu vaan oli oikein. Tiesin,että kyseinen kortin laittaja oli juuri siellä mistä kortti tuli ja siis oikeasi minulle tarkoitetu. Ja perille tulikin.
Postipoika (vanha mies) sai ihan erikois kiitokset. Kun seuraavan kerran näin ulkona,Sanoin että näin hyvää postintuojaa saa hakea,, ikinä ei pois lasketa.
Liki kaikki oli väärin kortissa ja perille tuli!!
On kuitenkin valtava määrä taloja samalla kadulla
Saataa olla, ettei heitäkään usein kiitellä-päinvastoin.
Joskus kuulee:taasko sinä niitä laskuja kannat,
ihan kuin omasta päästään niitä keksisi.
Kiitos on paikan tullen kohdallaan!
Samoin hymy ja ystävällisyys!
Kyllä meillä olisi vielä paljon oppimista!Luettuani Rammoonan ansiokkaan kirjoituksen, oitis tuli mieleeni tervehdys viime syyskuulta joka erityisesti ilahdutti.
Taluttelin pyörääni kuntopolulla, jonka varrelta tein aina välillä koukkauksia metsän puolelle kun sieniä etsiskelin(turhaan). Jo kaukaa kuulin nuorison hälisevää ääntä. Arvasin että läheiseltä yläasteelta nuoret oli pantu jumppatunnilla kuntopolulle juoksentelemaan.
Sieltähän se porukka tulikin pyrynä mäkeä alas, minä äkkiä tien laitaan etten alle jää. Joukon kärjessä hölkkäsi pitkänhuiskea nuori mies, joka tervehti iloisen kädenheilautuksen myötä reippaasti MOIKKA! Vissiin poika oli johtajatyyppiä kun kaikki toiset moikkasivat perässä. Tulipa mukava olo. Katicat2 kirjoitti:
Luettuani Rammoonan ansiokkaan kirjoituksen, oitis tuli mieleeni tervehdys viime syyskuulta joka erityisesti ilahdutti.
Taluttelin pyörääni kuntopolulla, jonka varrelta tein aina välillä koukkauksia metsän puolelle kun sieniä etsiskelin(turhaan). Jo kaukaa kuulin nuorison hälisevää ääntä. Arvasin että läheiseltä yläasteelta nuoret oli pantu jumppatunnilla kuntopolulle juoksentelemaan.
Sieltähän se porukka tulikin pyrynä mäkeä alas, minä äkkiä tien laitaan etten alle jää. Joukon kärjessä hölkkäsi pitkänhuiskea nuori mies, joka tervehti iloisen kädenheilautuksen myötä reippaasti MOIKKA! Vissiin poika oli johtajatyyppiä kun kaikki toiset moikkasivat perässä. Tulipa mukava olo.Olemme pähkäilleet joskus porukalla nyt suosikkitervehdykseksi muodostunutta moi-sanaa, mistä se olisi peräisin. Monelle tuli mieleen ruotsin god morgon, josta jälkiosa on erkaantunut yleiseksi tervehdyksesksi, kuten moro ja morjens.
Luin äskettäin Taru Kolehmaisen artikkelin, jossa hän antaa asialle toisenkin selityksen. Moin tapaista tervehdyssanaa on kuultu Pohjois-Saksassa myös adjektiivina tervehdyksissä, esim. Moien Tag! Myös hollannin kielessä on hyvää ja kaunista merkitsevä mooi, Mooien Dag.
Moi tunnetaan jo vanhassa , varsinkin merimieskaupunkien slangissa Suomessa. Väinö Linnan trilogiassakin moi ja hei esiintyvät.
Moimoi, mukavan lupsakkaaltahan tuo kuulostaa.- Hintriika*
Ramoona1 kirjoitti:
Olemme pähkäilleet joskus porukalla nyt suosikkitervehdykseksi muodostunutta moi-sanaa, mistä se olisi peräisin. Monelle tuli mieleen ruotsin god morgon, josta jälkiosa on erkaantunut yleiseksi tervehdyksesksi, kuten moro ja morjens.
Luin äskettäin Taru Kolehmaisen artikkelin, jossa hän antaa asialle toisenkin selityksen. Moin tapaista tervehdyssanaa on kuultu Pohjois-Saksassa myös adjektiivina tervehdyksissä, esim. Moien Tag! Myös hollannin kielessä on hyvää ja kaunista merkitsevä mooi, Mooien Dag.
Moi tunnetaan jo vanhassa , varsinkin merimieskaupunkien slangissa Suomessa. Väinö Linnan trilogiassakin moi ja hei esiintyvät.
Moimoi, mukavan lupsakkaaltahan tuo kuulostaa.Minulla on sellainen mielikuva, että "moi" lanseerattiin suomalaisten käyttöön erään olutfirman mainoksen kautta (vain I-olutta sai mainostaa tv:ssa).
Ei se tietenkään heidän keksintöään ollut, mutta sana tuli sen jälkeen yleiseen käyttöön. Oli ikään kuin trendikästä sanoi: Moi! Hintriika* kirjoitti:
Minulla on sellainen mielikuva, että "moi" lanseerattiin suomalaisten käyttöön erään olutfirman mainoksen kautta (vain I-olutta sai mainostaa tv:ssa).
Ei se tietenkään heidän keksintöään ollut, mutta sana tuli sen jälkeen yleiseen käyttöön. Oli ikään kuin trendikästä sanoi: Moi!Moi, lahtelaista! Ei oo Lahden voittanutta! Itse en moista moi-mainosta muistanutkaan.
Mitä tarkoittaa, kun ei ole moinaankaan?- Katicat2
Ramoona1 kirjoitti:
Moi, lahtelaista! Ei oo Lahden voittanutta! Itse en moista moi-mainosta muistanutkaan.
Mitä tarkoittaa, kun ei ole moinaankaan?"Ei ollut moinaankaan / milläänsäkään, vaikka eukko haukkui pataluhaksi."
- Sinikynä
Tervehdyksiä, niin tavatessa, kuin erotessa on monia.
Useimmille on ominaista, että niissä toivotetaan toiselle terveyttä, hyvää onnea ja jumalan armoa.
Ennen vanhaan pruukattiin, maaseudulla varsinkin, sanoa kylään mennessä "jumal antakoon" ja lähdettäessä "herran haltuun".
Otsikoitu tervehdys on hyvin käytetty miesten kesken, kun sanotaan sekä tavatessa, että erotessa "terve mieheen".Siinä siis toivotetaan toiselle terveyttä.
Joskus saatettiin sanoa miesten kesken, että "hei sun heiluvilles".Sitä en ole tullut ajatelleeksi, mitä siinä toivotetaan kaverille, mutta voisin kuvitella, että toivotaan, että "heiluvatkin" pärjäisi hyvin elämässään.
Nämä nykyajan tervehdykset moi, heippa jne. ovat osoitus, että olemme päässeet eroon liiallisesta jäykkyydestä. Eihän nykyään enää teititelläkään.
Marketin nuori kassaneiti sanoo minullekin, vanhalle äijälle "hei" ja hymyilee somasti. Mitäs siihen voi muuta sanoa, kun heihei.Mutkatonta, eikö totta?
Onkohan seuraava askel meillä suomalaisillakin alkaa tavatessa antaa poskisuudelmat, kun eri sukupuolet kohtaavat.
Siihen venäläiseen tapaan, että miehetkin pussavat toisiaan tavatessa ei toivottavasti mennä, ainakaan ihan pian. Kyllä ainakin vanhempi polvi vierastaa sellaista tapaa. Mutta miehen kohdatessa tuttavan naisen ja päinvastoin, niin silloin kyllä sopii pussailla tervehdykseksi.
Tässäkin täytyy vaan muistaa, että ei mene pussailemaan ihan vieraita naisia. Siitä voi saada syytteen seksuaalisesta häirinnästä.
Lopuksi sanon suomenruotsalaisittain heido seuraavaan kertaan.tulee mieleen muutamat hauskat tapaukset.Oli kerran tosi äkäisen näköinen bussikuski,sanoin
päivää..ei mitään vastausta.Sanoin että,uskaltaako tulla kyytiin,kun olet noin äkäinen..Senjälkeen aina tervehti ja edelleen,kun näen kadulla,on muuttanut tänne lähettyville..Samoin kävi töissä kerran,oli jumppari,sanoin huomenta
! Ei mitään vastausta.
Kysyin,mitä sinä sanoit? Vastasi,en mitään,miten niin..No sanoin ,että eikö yleensä jotain sanota,jos joku tervehtii..Meni viesti perille..ja
senjälkeen huomasi tervehtiä..Olemme me vitsikkäitä täällä kotimaassa. Usein kehutaan,miten ulkomaalaiset ovat kohteliaampia..Naapurirapussa asuu ulkolainen perhe,eivät ikänä vastaa,kun tervehdin..No,ajattelen ,ehkä olen liian vanha,ei kannata huomioida? Että näin..Illan jatkoa! t.Irkkuirkku-37 kirjoitti:
tulee mieleen muutamat hauskat tapaukset.Oli kerran tosi äkäisen näköinen bussikuski,sanoin
päivää..ei mitään vastausta.Sanoin että,uskaltaako tulla kyytiin,kun olet noin äkäinen..Senjälkeen aina tervehti ja edelleen,kun näen kadulla,on muuttanut tänne lähettyville..Samoin kävi töissä kerran,oli jumppari,sanoin huomenta
! Ei mitään vastausta.
Kysyin,mitä sinä sanoit? Vastasi,en mitään,miten niin..No sanoin ,että eikö yleensä jotain sanota,jos joku tervehtii..Meni viesti perille..ja
senjälkeen huomasi tervehtiä..Olemme me vitsikkäitä täällä kotimaassa. Usein kehutaan,miten ulkomaalaiset ovat kohteliaampia..Naapurirapussa asuu ulkolainen perhe,eivät ikänä vastaa,kun tervehdin..No,ajattelen ,ehkä olen liian vanha,ei kannata huomioida? Että näin..Illan jatkoa! t.IrkkuOlen minäkin joskus huomannut, ettei bussikuski vastannut tervehdykseeni.
- Ei kai pitänyt sitä tarpeellisena, sanoin ystävälleni.
Teitittely tai sinuttelu on asia, joka jakaa joukot!
Tiedän joitakin tuttujani, jotka ovat kertoneet loukkaantuvansa, jos kassaneiti sinuttelee.
Minä taas päinvastoin ihastun sinuttelusta, jonka koen luontevaksi tavaksi kommunikoida.
Hyvää yötä!Nuo venäläistenkin seremonialliset tervehdyssuudelmat tehdään poskille monen sentin päästä , ilmeisesti edes hipaisematta, mistään suulle suikkaamisesta puhumattakaan. Ei kädellekään suudellessa saa huulilla koskettaa. Käsisuudelmia on aina muutama nähty presidentinlinnan itsenäisyysjuhlissakin.
Varsin hyvä tuttu pitää olla, että tervehtiessä oikeasti pussaa.
Katselen aina linnanjuhlat, pitäähän meidän edes edustajien ja kuvaruudun välityksellä päästä juhliin mukaan. Naisten iltapukuja ja kampauksia on niin kiva arvostella ja katsoa, kuka kenen kanssa tuli.
Huulten liikkeistä näkee, että suurin osa sanoo "hyvää iltaa" . Eivät varmaan jatka tyyliin : "nimeni on Bond, James Bond."
Kummastuttaa, kun jotkut keski-ikäisetkin rouvat niiavaat presidentille. Huonopolviselle siinä voi käydä hassusti. Moni mies tarvitsisi kumarruksen harjoittelua. Tapakouluttaja Täti-Siniselle, Kaarina ent. Suonperälle olisi töitä.- koulutytötkään
Ramoona1 kirjoitti:
Nuo venäläistenkin seremonialliset tervehdyssuudelmat tehdään poskille monen sentin päästä , ilmeisesti edes hipaisematta, mistään suulle suikkaamisesta puhumattakaan. Ei kädellekään suudellessa saa huulilla koskettaa. Käsisuudelmia on aina muutama nähty presidentinlinnan itsenäisyysjuhlissakin.
Varsin hyvä tuttu pitää olla, että tervehtiessä oikeasti pussaa.
Katselen aina linnanjuhlat, pitäähän meidän edes edustajien ja kuvaruudun välityksellä päästä juhliin mukaan. Naisten iltapukuja ja kampauksia on niin kiva arvostella ja katsoa, kuka kenen kanssa tuli.
Huulten liikkeistä näkee, että suurin osa sanoo "hyvää iltaa" . Eivät varmaan jatka tyyliin : "nimeni on Bond, James Bond."
Kummastuttaa, kun jotkut keski-ikäisetkin rouvat niiavaat presidentille. Huonopolviselle siinä voi käydä hassusti. Moni mies tarvitsisi kumarruksen harjoittelua. Tapakouluttaja Täti-Siniselle, Kaarina ent. Suonperälle olisi töitä.Kyllä minusta vielä lakkiaisissakin pitäisi tyttöjen niiata.
Pojat on unohtaneet kumarruksen, lieneekö opetettukkaan. Niskaa jotenkin nykäistään tai päätä nyökäytetään. Ennen meille pojille opetettiin että kumarrus lähtee vyötäröstä asti. satu kirjoitti:
Olen minäkin joskus huomannut, ettei bussikuski vastannut tervehdykseeni.
- Ei kai pitänyt sitä tarpeellisena, sanoin ystävälleni.
Teitittely tai sinuttelu on asia, joka jakaa joukot!
Tiedän joitakin tuttujani, jotka ovat kertoneet loukkaantuvansa, jos kassaneiti sinuttelee.
Minä taas päinvastoin ihastun sinuttelusta, jonka koen luontevaksi tavaksi kommunikoida.
Hyvää yötä!Jos joku, vaikkapa bussikuski, kohtaa lukemattoman määrän ihmisiä päivässä, voi tervehtiminen muododtua rasitteeksi.
Kaupan kassaneidille tervehtiminen on pakollista, heidät on määrätty niin tekemään.
Hei sopii hyvin tervehdykseksi, hyvää päivää on liian pitkä "matkittavaksi".
Sinuttelu kuvaa minusta eräänlaista me-henkisyyttä, kuulumme yhteen samanarvoisina.
Kun vietin talvia Espanjassa, koin maalaipoikana oudoksi tavan pussailla poskelle. "Joka akka", suomalaisetkin, olivat "poski pitkällään" valmiina aina. Suttaantuihan tuo kun tottui.(kaunista, nuorta naista, pussailisi kyllä useinkin ja pitempäänkin)
Mihinkähän suomalainenkin tervehdyskulttuuri muuttaa ajan ja EU:n myötä. 33%:n hyöty saavutettaisiin jos hei lyhennettäisiin nasevaan hi!- Olaviis
Ruuneperi kirjoitti:
Jos joku, vaikkapa bussikuski, kohtaa lukemattoman määrän ihmisiä päivässä, voi tervehtiminen muododtua rasitteeksi.
Kaupan kassaneidille tervehtiminen on pakollista, heidät on määrätty niin tekemään.
Hei sopii hyvin tervehdykseksi, hyvää päivää on liian pitkä "matkittavaksi".
Sinuttelu kuvaa minusta eräänlaista me-henkisyyttä, kuulumme yhteen samanarvoisina.
Kun vietin talvia Espanjassa, koin maalaipoikana oudoksi tavan pussailla poskelle. "Joka akka", suomalaisetkin, olivat "poski pitkällään" valmiina aina. Suttaantuihan tuo kun tottui.(kaunista, nuorta naista, pussailisi kyllä useinkin ja pitempäänkin)
Mihinkähän suomalainenkin tervehdyskulttuuri muuttaa ajan ja EU:n myötä. 33%:n hyöty saavutettaisiin jos hei lyhennettäisiin nasevaan hi!vaan siellä pidennetään tervehdystä.
Onko nyt hyvä päivä? kyseli savon ukko bussiin tullessaan.
Paremmaksi ainakin minun päivä tuli siitä, tykkää kuskikin eripituisista tervehdyksistä. Kyllä se jäyhälle suomalaiselle on niin kankea toimitus, että toivoisi siitä luovuttavan. Kun katsoo joskus, miten kaksi puunukkemaista henkilöä tarrautuu toistensa käsivarsiin ja mukapussailevat toistensa poskia, niin sääliksi käy.
Ei meissä ole sellaista luonnollista liikettä, kuin niissä maissa, joissa tämä tervehdystapa on jo lapsena opittu.
Ei tietenkään ole pahaksi se pikkuinen rutistus, joka on yleistynyt tervehdyksen yhteydessä, mutta kun emme oikein ole oppineet kättelemäänkään, niin ei sydänmaan kirkonkylän ossuuskaupan hoitajasta salonkileijonaa tehdä noin vain.
Ja meitä ossuuskauppalaisia on valtaosa kuitenkin vielä.
Kunhan tämä eurooppalaistuminen nyt jatkuu jonkin aikaa vielä, niin sitten...Ruuneperi kirjoitti:
Jos joku, vaikkapa bussikuski, kohtaa lukemattoman määrän ihmisiä päivässä, voi tervehtiminen muododtua rasitteeksi.
Kaupan kassaneidille tervehtiminen on pakollista, heidät on määrätty niin tekemään.
Hei sopii hyvin tervehdykseksi, hyvää päivää on liian pitkä "matkittavaksi".
Sinuttelu kuvaa minusta eräänlaista me-henkisyyttä, kuulumme yhteen samanarvoisina.
Kun vietin talvia Espanjassa, koin maalaipoikana oudoksi tavan pussailla poskelle. "Joka akka", suomalaisetkin, olivat "poski pitkällään" valmiina aina. Suttaantuihan tuo kun tottui.(kaunista, nuorta naista, pussailisi kyllä useinkin ja pitempäänkin)
Mihinkähän suomalainenkin tervehdyskulttuuri muuttaa ajan ja EU:n myötä. 33%:n hyöty saavutettaisiin jos hei lyhennettäisiin nasevaan hi!Nämä tervehdykset vastannevat toisiaan.
Niistä on jollain tavalla tullut luontevia, kevyitä, ystävällisiä toisen huomioon ottamisia.
Liekö väliä, mitä niistä käytät?
Sinuttelu on todella 'me-henkisyyttä', kuten sanoitkin.
Se siinä kai viehättääkin.
Poskisuukkojen soisi lisääntyvän Suomessakin.
Ihmisen kohtaaminen lämpimästi ja rauhallisesti
tekisi hyvää meille kaikille.
Nythän ne ovat jo vakiintuneet lähipiirissä juhlien ja muiden merkittävien hetkien kohtaamistavoiksi.
Hei - ja hyvää keskiviikon jatkoa! :)
.- kertoo,
että aina kun hän ojentaa kätensä vieraalle ja
sanoo: "Tervo", niin vieras vastaa: "Terve, terve!"
Lahdessa on tai ainakin oli ravintola, jossa henkilökunta laulaa tervehdyksen, päivää, tervetuloa, näkemiin, tervetuloa uudelleen, jne.
Kävin siellä pari kerattaa lounaalla Lahdessa vieraillessani.
Hauska idea.
Ylittivät aikoinaan valtakunnallisen uutiskynnyksenkin.Mahtaako siellä meteli olla, kun valitaan uutta tarjoilijaa.
Laulukoe jokaiselta. Tulee kansakouluajat mieleen.- 100x100
Makriina kirjoitti:
Mahtaako siellä meteli olla, kun valitaan uutta tarjoilijaa.
Laulukoe jokaiselta. Tulee kansakouluajat mieleen.Vieläkös muistatte Simpauttajan *HojoHojon*, se oli jonkin aikaa käytössä, nyt jo unohtunut, liekö peräti antiikkitervehdys
100x100 kirjoitti:
Vieläkös muistatte Simpauttajan *HojoHojon*, se oli jonkin aikaa käytössä, nyt jo unohtunut, liekö peräti antiikkitervehdys
Ei tainnut ´hojohojo´ jäädä elämään, mutta muistan sen, uusintanakin olen katsonut mainion Simpauttajan.
Jossain sketsissä tervehdittiin ´moikkelis koikkelis´,jonkin aikaa se oli koululaisilla käytössä. Romanien suuhun laitetaan tervehdys ´hai sie valkolainen´, liekö perää, että sanovat ´hai´.
Amerikanmallinen joulupukkihan hokee `houhouta` piäiskö meillä se käänttää ´joujouksi`.- Hintriika*
Ramoona1 kirjoitti:
Ei tainnut ´hojohojo´ jäädä elämään, mutta muistan sen, uusintanakin olen katsonut mainion Simpauttajan.
Jossain sketsissä tervehdittiin ´moikkelis koikkelis´,jonkin aikaa se oli koululaisilla käytössä. Romanien suuhun laitetaan tervehdys ´hai sie valkolainen´, liekö perää, että sanovat ´hai´.
Amerikanmallinen joulupukkihan hokee `houhouta` piäiskö meillä se käänttää ´joujouksi`.Kaikki oululaiset ainakin ennen vanhaan tiesivät, mistä Oulun edustalla oleva saari on saanut nimensä. Tarinan mukaan kaksi romania olivat paatillaan merellä, kun toinen kokasta ilmoitti: - Hai, luoto näkyy!
Lahtelainen "lauluravintola" kirvoitti minulta syvän huokauksen, että onneksi en aikanaan pyrkinyt tarjoilijaksi. En ikinä olisi selvinnyt työhönottohaastettelusta! - sano Eemeli
Hintriika* kirjoitti:
Kaikki oululaiset ainakin ennen vanhaan tiesivät, mistä Oulun edustalla oleva saari on saanut nimensä. Tarinan mukaan kaksi romania olivat paatillaan merellä, kun toinen kokasta ilmoitti: - Hai, luoto näkyy!
Lahtelainen "lauluravintola" kirvoitti minulta syvän huokauksen, että onneksi en aikanaan pyrkinyt tarjoilijaksi. En ikinä olisi selvinnyt työhönottohaastettelusta!Ain laulain työtäs tee, mutta rajansa kaikella.
Heikun keikun!
Tunnetuimpia tervehdyksiä on Ave Maria, terve armoitettu. Schubertin sävellys on maailmakuulujen tenorien ja sopraanojen bravuurinumero, tässä nimetön versio.
http://www.youtube.com/watch?v=aQVz6vuNq7s&feature=related
Iki-ihanassa filmissä Sumujen silta on usein illan viimeisenä valssina soitettu hidas valssi Hyv´ yötä jä nyt rakkahin, eron hetki tullut on.
http://www.youtube.com/watch?v=eG3afAIi6IQ- moi ¤
Kun kohtaan vierasmaalaisen näköisen tervehdin häntä jotenkin.
Ehkä MOI! päivää.
Kun hän tulee vastaan hän sanoo samoin.
Minusta on hienoa.
Toivoisin uskallistusta myös vierasmaalaisilta
jäädä juttelamaan,joko suomeksi tai sittten sitä enkkua.
Toimehen tullaan! - Katicat2
Vanhalestaadiolaiset käyttävät tervehdystä "Jumalan terve." Tähän samaan tervehdykseen, tosin saksankielisenä versiona tutustuin Itävallassa.
Itävalta ja Baijerin seutu on vahvan katolilaisuuden aluetta,jossa kristillisyys tuntuu vaikuttavan ainakin tervehdyksissä.
Jokainen myyjä, tarjoilija ja moni tuntematon vastaantulija kadulla tai metsäpoluilla huikkasi aina Grüss Gott eli Jumalan terve, ei siis mitään tavanomaista gutentagia, päivää, vaikka se sitä tarkoittaakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102520- 851940
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381469- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731018- 66883
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47871Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77850- 51826
- 44755