FM/FT(kemia) vs DI(kemiantekniikka)

Yliopiston kemian osastolla kun kysyttiin jollain kurssilla että kuinka moni on hakemassa lääkikseen, niin lähes kaikki nostivat kätensä. Tämä vaikuttaa kyllä todella koko "vuosikurssin" motivaatioon, hankala kaveerata kenenkään kanssa kun tietää ettei lähes kukaan aio suorittaa tutkintoa loppuun. TKK:lla on kampuksen sisällä kaikkea mitä voit kuvitella haluavasi lukea, ainakin jos yksityiselle haluat töihin. Yliopistolla joudut kulkemaan keskustan ja kumpulan välissä jos haluat lukea mitään muuta kuin luonnontieteitä sivuaineena.

Lisäksi sanoisin että TKK:lla on paljon parempi ryhmähenki. Itse yliopistolta TKK:lle vaihtaneena kehoitan, että valitset suoraan sen teknillisen yliopiston ja luet sitten vaikka JOO-sopimuksen puitteissa kursseja yliopistolla jos haluat jotain eksoottisempaa. TKK:n perustutkinto (DI vs. FM) on huomattavasti vahvempi, ja tkk:lta voi jatkaa tohtoriopintoja myös yliopiston puolella, eli en näe syytä hankkia FM-tutkintoa yliopistolta. Opiskelijalaatu Yliopistolla on mielestäni myös huomattavasti huonompaa kuin TKK:lla, juuri koska siellä on suurin osa niitä jotka menevät sinne B-vaihtoehtona pelkillä papereilla (ja porukka muutenkin enemmän sisäänpäinlämpiävää). Hae ensisijaisesti tkk:lle, mutta pistä paperit myös yliopistolle.

Kohtalaisen nuori olen vielä, lukion viimeistä vuotta käyvä abi. Kiitos kaikille vastauksista, hyviä näkökulmia tuli esiin. En ole järin teknillisesti innostunut, mutta toisaalta TKK:n Kumpulaa matemaattisempi ote kemian opiskeluun kiinnostaisi. Ja en nyt osaa täsmälleen sanoa, minkälaisessa yrityksessä haluaisin tulevaisuudessa tehdä töitä, mutta ehkä kuitenkin ennemmmin lääketeollisuuden kuin perinteisemmän, ns. "raskaan" kemianteollisuuden parissa.

aloittaja^ kirjoitti:

Kohtalaisen nuori olen vielä, lukion viimeistä vuotta käyvä abi. Kiitos kaikille vastauksista, hyviä näkökulmia tuli esiin. En ole järin teknillisesti innostunut, mutta toisaalta TKK:n Kumpulaa matemaattisempi ote kemian opiskeluun kiinnostaisi. Ja en nyt osaa täsmälleen sanoa, minkälaisessa yrityksessä haluaisin tulevaisuudessa tehdä töitä, mutta ehkä kuitenkin ennemmmin lääketeollisuuden kuin perinteisemmän, ns. "raskaan" kemianteollisuuden parissa.

Lue lisää

Olen itse TKK:lta ja voin kertoa, että hyvin pieni prosentti meistä menee ns. raskaaseen kemianteollisuuteen töihin. Sehän on muutenkin katoamassa Suomesta. Ei enää ole niin, että kemistin vaihtoehdot ovat bulkkiteollisuus tai lääkefirmat. Vaihtoehtoja on paljon. (Itse ei kumpikaan kiinnostanut). On kuitenkin niin, että lääketeollisuus palkaa suhteellisesti enemmän yliopistolaisia, koska luonnollisesti he ovat ehtineet lukea orgaanista kemiaa enemmän kuin meikäläiset.

edellinen vastaaja kirjoitti:

Olen itse TKK:lta ja voin kertoa, että hyvin pieni prosentti meistä menee ns. raskaaseen kemianteollisuuteen töihin. Sehän on muutenkin katoamassa Suomesta. Ei enää ole niin, että kemistin vaihtoehdot ovat bulkkiteollisuus tai lääkefirmat. Vaihtoehtoja on paljon. (Itse ei kumpikaan kiinnostanut). On kuitenkin niin, että lääketeollisuus palkaa suhteellisesti enemmän yliopistolaisia, koska luonnollisesti he ovat ehtineet lukea orgaanista kemiaa enemmän kuin meikäläiset.

Lue lisää

Tunnen puoli kymmentä kemistiä teknilliseltä puolelta, ja hyvin ovat menestyneet. Osa perustaneet yrityksen ja osa toimineet muuten yritysmaailmassa sekä opetushommissa. Sitä orgaanista kemiaa on kyllä ihan riittävästä teknillisessä, ei ne yritykset mitään yksittäisiä kurssisuorituksia tuijota. Jos sinua kiinnostaa matematiikka ja puhdas fysiikka kemian lisäksi niin ehkä yliopisto on enemmän juttusi, muuten mene teknilliseen sillä se on paljon "aktiivisempi" yhteisö, löytyy töitä, harrastuksia ja opiskelumahdollisuuksia laidasta laitaan.

Sivuaineen voit valita esim. TKK:n sisällä 19 tutkinto-ohjelman väliltä (ja esim. tietotekniikan ohjelmassa on yli kymmenen eri syventävää moduulia), vaihtoehtoja on siis aivan mielettömästi jolla voit täydentää osaamistasi. Yliopistolla valitset ne perus fysiikat/matikat/tietojenkäsittelytieteen sivuaineeksi (Kumpulasta kun muuta ei löydy) ellet halua nähdä vaivaa ja järjestellä henkilökohtaisia sivuaineita (eli opiskella keskustassa ym. sivuaineen). Noh tietty on myös tähtitiede, meteorologia jne. Näillä tosiaan saa hyvän teoreettisen perustan luonnontieteistä, mutta ei niillä työelämään mennä (paitsi tutkijaksi). Itse näkisin sen niin että et tosiaan menetä mitään siinä että haet teknilliseen koulutukseen vaikka ei tekniikka sinänsä kiinnosta, koska ihan tarpeeksi saat vaikuttaa oman tutkintosi sisältöön. Yliopisto tosiaan on aika huonosti kannustava paikka mielestäni. Kannattaa todella tutkia niitä opinto-oppaita ja katsoa sieltä eri ohjelmien sisältöjä, niin näkee ainakin suurinpiirtein mitä missäkin opiskellaan. Eiköhän kemian laitokselta yliopistonkin puolelta saa töitä, itsellä vaan hieman huono kuva siitä kun kaikki tosiaan ovat lähteneet sieltä muualle, että ei se mielestäni kovin mukava paikka voi olla opiskella :) Itse koin yliopiston niin että sieltä saa eväitä about ainoastaan tutkijan hommiin ja työelämässä saa sitten oppia loput (jos sattuu saamaan jonkun työpaikan) kun taas teknillisessä panostetaan tosiaan siihen että oppisi toimimaan yritysmaailmassa. Itse näkisin kyllä yliopiston hieman suurempana riskinä työllisyyden suhteen, ellei satu olemaan joku nero joka saa hyviä töitä joka tapauksessa.

Nämä nyt vaan on minun mietteitäni, kannattaa tosiaan katsella niitä opinto-oppaita sillä niistä selviää jonkinverran.

itse tunnen muutaman kirjoitti:

Tunnen puoli kymmentä kemistiä teknilliseltä puolelta, ja hyvin ovat menestyneet. Osa perustaneet yrityksen ja osa toimineet muuten yritysmaailmassa sekä opetushommissa. Sitä orgaanista kemiaa on kyllä ihan riittävästä teknillisessä, ei ne yritykset mitään yksittäisiä kurssisuorituksia tuijota. Jos sinua kiinnostaa matematiikka ja puhdas fysiikka kemian lisäksi niin ehkä yliopisto on enemmän juttusi, muuten mene teknilliseen sillä se on paljon "aktiivisempi" yhteisö, löytyy töitä, harrastuksia ja opiskelumahdollisuuksia laidasta laitaan.

Sivuaineen voit valita esim. TKK:n sisällä 19 tutkinto-ohjelman väliltä (ja esim. tietotekniikan ohjelmassa on yli kymmenen eri syventävää moduulia), vaihtoehtoja on siis aivan mielettömästi jolla voit täydentää osaamistasi. Yliopistolla valitset ne perus fysiikat/matikat/tietojenkäsittelytieteen sivuaineeksi (Kumpulasta kun muuta ei löydy) ellet halua nähdä vaivaa ja järjestellä henkilökohtaisia sivuaineita (eli opiskella keskustassa ym. sivuaineen). Noh tietty on myös tähtitiede, meteorologia jne. Näillä tosiaan saa hyvän teoreettisen perustan luonnontieteistä, mutta ei niillä työelämään mennä (paitsi tutkijaksi). Itse näkisin sen niin että et tosiaan menetä mitään siinä että haet teknilliseen koulutukseen vaikka ei tekniikka sinänsä kiinnosta, koska ihan tarpeeksi saat vaikuttaa oman tutkintosi sisältöön. Yliopisto tosiaan on aika huonosti kannustava paikka mielestäni. Kannattaa todella tutkia niitä opinto-oppaita ja katsoa sieltä eri ohjelmien sisältöjä, niin näkee ainakin suurinpiirtein mitä missäkin opiskellaan. Eiköhän kemian laitokselta yliopistonkin puolelta saa töitä, itsellä vaan hieman huono kuva siitä kun kaikki tosiaan ovat lähteneet sieltä muualle, että ei se mielestäni kovin mukava paikka voi olla opiskella :) Itse koin yliopiston niin että sieltä saa eväitä about ainoastaan tutkijan hommiin ja työelämässä saa sitten oppia loput (jos sattuu saamaan jonkun työpaikan) kun taas teknillisessä panostetaan tosiaan siihen että oppisi toimimaan yritysmaailmassa. Itse näkisin kyllä yliopiston hieman suurempana riskinä työllisyyden suhteen, ellei satu olemaan joku nero joka saa hyviä töitä joka tapauksessa.

Nämä nyt vaan on minun mietteitäni, kannattaa tosiaan katsella niitä opinto-oppaita sillä niistä selviää jonkinverran.

Lue lisää

Opiskelen TKK:n kemiantekniikan laitoksella kemian laitetekniikkaa ja tehdassuunnittelua viimeistä vuotta. Itse olen kaikki kurssini käynyt TKK:lla, joten omakohtaista kokemusta yliopistokemiasta ei ole.

Jos kuitenkin verrataan TKK:n kemiantekniikan ja Kumpulan kurssitarjontaa, niin TKK:lla orgaanisen-, epäorgaanisen- ja analyyttisen sekä fysikaalisen kemian laboratoriot ovat enemmän peruskemiaa ja kenties hyvin paljon samantyylistä kuin yliopistolla. Nämä laboratoriot löytyvät ainakin samoilla nimillä sekä Kumpulasta, että TKK:lta.

Varsinaista kemiantekniikkaa edustavat Otaniemessä kemian laitetekniikan-, tehdassuunnittelun- ja reaktiotekniikan- ja prosessiautomaation laboratoriot. Kemian laitetekniikka tutkii yksittäisiä prosessilaitteita, niissä tapahtuvia ilmiöitä kuten aineen- ja lämmönsiirto ja niiden mitoittamista. Tehdassuunnittelussa prosesseja ja tuotantolaitoksia tarkastellaan suuremmassa mittakaavassa ja keskitytään esimerkiksi laitteiden sijoitteluun, kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä turvallisuus- ja talouskysymyksiin. Reaktiotekniikka tutkii reaktiokinetiikkaa ja katalyysiä ja niiden soveltamista teollisten reaktoreiden mitoitukseen ja suunnitteluun. Prosessiautomaatio keskittyy säätötekniikkaan ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun.

Polymeerikemian laboratorio löytyy sekä kumpulasta, että TKK:n kemiantekniikasta (TKK:lla polymeeriteknologia). Polymeeriteknologian voisi kuvitella eroavan kumpulasta juuri teollisten polymerointireaktoreiden suunnittelun ja muiden teknisten ratkaisujen osalta.

Radiokemia on ainoa laboratorio, jota TKK:lla ei ole, mutta Kumpulassa on.

Otaniemessä kurssit käydään perusopintojen jälkeen moduuleissa, jotka ovat noin viiden kurssin muodostamia valmiita kokonaisuuksia, joissa on yhdistelty eri labrojen kursseja. Itselläni ne ovat koostuneet kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, reaktiotekniikan ja prosessiautomaation kursseista.

Kursseilla lasketaan paljon, pääosin excelillä, mutta myös simulointiohjelmia käytetään (Flowbat, PRO2, HSC Chemistry) ja varsinkin prosessiautomaation kursseilla Matlabia. Hyvin paljon käsitellään asioita, jotka eivät ole varsinaista kemiaa, kuten massataseita, pumppujen tehon laskentaa, lämmönsiirtopinta-alan laskentaa yms.. Toisaalta esimerkiksi reaktiomekanismien ja reaktionopeuksien määritys, tai diffuusion ja neste-höyry -tasapainojen ja aktiivisuuskerroinmallien määritys on melko teoreettista ja kemiallispainotteista.

Laboratoriotakki päällä ei työskennellä luultavati yhtäpaljon kuin yliopistolla, jos valitsee opintosuunnakseen prosessitekniikkaa kemian sijaan. Vaikka kyllä edellä mainituilla kemiantekniikkaan liittyvillä labroilla muutamia kursseja onkin, joissa leikitään hieman labramittakaavaa isommilla vehkeillä.

Matematiikkaan suhtaudutaan lähinnä työkaluna ja laskenta on usein iteratiivistä ja numeerista. Puhdasta teoreettista matikkaa tai todistelua kemiantekniikan kursseilla ei ole. Matematiikan perusopinnot ovat hieman teoreettisempia, mutta eivät kuitenkaan niitä vaikeimpia jos verrataan esimerkiksi TeFyyn tai sähkötekniikan perusopintoihin.

Siinä oma subjektiivinen näkemykseni Otaniemen opinnoista verrattuna Kumpulaan.

kelamies kirjoitti:

Opiskelen TKK:n kemiantekniikan laitoksella kemian laitetekniikkaa ja tehdassuunnittelua viimeistä vuotta. Itse olen kaikki kurssini käynyt TKK:lla, joten omakohtaista kokemusta yliopistokemiasta ei ole.

Jos kuitenkin verrataan TKK:n kemiantekniikan ja Kumpulan kurssitarjontaa, niin TKK:lla orgaanisen-, epäorgaanisen- ja analyyttisen sekä fysikaalisen kemian laboratoriot ovat enemmän peruskemiaa ja kenties hyvin paljon samantyylistä kuin yliopistolla. Nämä laboratoriot löytyvät ainakin samoilla nimillä sekä Kumpulasta, että TKK:lta.

Varsinaista kemiantekniikkaa edustavat Otaniemessä kemian laitetekniikan-, tehdassuunnittelun- ja reaktiotekniikan- ja prosessiautomaation laboratoriot. Kemian laitetekniikka tutkii yksittäisiä prosessilaitteita, niissä tapahtuvia ilmiöitä kuten aineen- ja lämmönsiirto ja niiden mitoittamista. Tehdassuunnittelussa prosesseja ja tuotantolaitoksia tarkastellaan suuremmassa mittakaavassa ja keskitytään esimerkiksi laitteiden sijoitteluun, kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä turvallisuus- ja talouskysymyksiin. Reaktiotekniikka tutkii reaktiokinetiikkaa ja katalyysiä ja niiden soveltamista teollisten reaktoreiden mitoitukseen ja suunnitteluun. Prosessiautomaatio keskittyy säätötekniikkaan ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun.

Polymeerikemian laboratorio löytyy sekä kumpulasta, että TKK:n kemiantekniikasta (TKK:lla polymeeriteknologia). Polymeeriteknologian voisi kuvitella eroavan kumpulasta juuri teollisten polymerointireaktoreiden suunnittelun ja muiden teknisten ratkaisujen osalta.

Radiokemia on ainoa laboratorio, jota TKK:lla ei ole, mutta Kumpulassa on.

Otaniemessä kurssit käydään perusopintojen jälkeen moduuleissa, jotka ovat noin viiden kurssin muodostamia valmiita kokonaisuuksia, joissa on yhdistelty eri labrojen kursseja. Itselläni ne ovat koostuneet kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, reaktiotekniikan ja prosessiautomaation kursseista.

Kursseilla lasketaan paljon, pääosin excelillä, mutta myös simulointiohjelmia käytetään (Flowbat, PRO2, HSC Chemistry) ja varsinkin prosessiautomaation kursseilla Matlabia. Hyvin paljon käsitellään asioita, jotka eivät ole varsinaista kemiaa, kuten massataseita, pumppujen tehon laskentaa, lämmönsiirtopinta-alan laskentaa yms.. Toisaalta esimerkiksi reaktiomekanismien ja reaktionopeuksien määritys, tai diffuusion ja neste-höyry -tasapainojen ja aktiivisuuskerroinmallien määritys on melko teoreettista ja kemiallispainotteista.

Laboratoriotakki päällä ei työskennellä luultavati yhtäpaljon kuin yliopistolla, jos valitsee opintosuunnakseen prosessitekniikkaa kemian sijaan. Vaikka kyllä edellä mainituilla kemiantekniikkaan liittyvillä labroilla muutamia kursseja onkin, joissa leikitään hieman labramittakaavaa isommilla vehkeillä.

Matematiikkaan suhtaudutaan lähinnä työkaluna ja laskenta on usein iteratiivistä ja numeerista. Puhdasta teoreettista matikkaa tai todistelua kemiantekniikan kursseilla ei ole. Matematiikan perusopinnot ovat hieman teoreettisempia, mutta eivät kuitenkaan niitä vaikeimpia jos verrataan esimerkiksi TeFyyn tai sähkötekniikan perusopintoihin.

Siinä oma subjektiivinen näkemykseni Otaniemen opinnoista verrattuna Kumpulaan.

Lue lisää

Niin ja onhan kemiantekniikan laitoksella vielä biokemian ja mikrobiologian sekä bioprosessitekniikan labrat.

kelamies kirjoitti:

Niin ja onhan kemiantekniikan laitoksella vielä biokemian ja mikrobiologian sekä bioprosessitekniikan labrat.

itseasiassa koko kemian tekniikan laitosta ei edes ole olemassa vaan se on jakautunut kemian tekniikan ja biotekn. laitokseen ja kemian laitokseen (jossa ovat nämä mainitsemasi "peruskemiat") :)