Olen hankkimassa esim Uni-solarin mattomaista aurinkopaneelia 8 m pitkään purjeveneeseen lataamaan akku viikolla viikonlopun tarpeisiin. Kone on ulkolaitaprutku ja yleensä edetään purjein, joten siihen ei kannata akkua valjastaa.
Kysymys kuuluu: Tarvitaanko järjestelmään myös lataussäädinta vai riittääkö vain ns. töpseli seinään asennus? Onko muita kytkentäasioita mitä tulee ottaa huomioon? Tarvikemyyjä kun on varmasti valmis myymään asiasta tietämättömälle vaikka mitä tarpeetonta säädintä ja vimpulaa, joten kaupasta ei huvita kysellä.
?
Aurinkopaneeleita
49
23147
Vastaukset
- HooBo
Jos hankit n. 10 W paneelin ja käytössäsi on n. 80 Ah akku, niin tuskin tarvitset säädintä. Mikäli ostat tehokkaamman paneelin niin ehdottomasti tarvitset.
- Tiki
Minulla on 30W aurinkopaneeli,valmistajan mukaan paneelin saa kytkeä
suoraan 120AH tai suurempaan akkuun. - Purjehtija
Tiki kirjoitti:
Minulla on 30W aurinkopaneeli,valmistajan mukaan paneelin saa kytkeä
suoraan 120AH tai suurempaan akkuun.Jännitteensäädin kannattaa ehdottomasti aina laittaa. Aurinkopaneelit antavat yleensä 19,2 V jännitteen, tämä lasketaan säätimellä 14,5 V (joissain malleissa on pari eri tasoa johon jännitteen voi pudottaa).
Säädin estää myös virran karkaamisen akusta paneeliin pimeän aikana. Säästät väärässä paikassa jos jätät säätimen pois. Jos haluat nauttia veneessäsi sähköistä, osta riittävän iso akku (min. 75 Ah) ja vähintään 35 W paneeli ja laita säädin. Tosin jos akku tyhjenee, ei 35 W paneeli jaksa sitä ladata täyteen vielä yhdessä päivässä, viikossa kyllä (ellei akkku ole täysin tyhjä, jolloin vaatii 10-15 A virran latautuakseen). 75 Ah akku riittää pieneen Wallakseen, mutta ei paljon muuhun.
Se, että paneelien valmistajat sanovat, että saa kytkeä suoraan akkuun ilman säädintä tarkoittaa yleensä sitä, että virtaa käytetään päivittäin. Jos veneesi on laiturissa aurinkoisessa paikassa, alkaa akku varmasti kiehua. Itselläni on 2x 75 Ah käyttöakut ja 35 W aurinkopaneli. Viikon aikana jännite nousee akuissa siten, että perjantaina veneelle mentäessä on jännite mittarin mukaan 14,5 V. Mitähän olisi ilman säädintä.
Valaistusta varten hanki esimerkiksi pieni kaasulappu. Se ei kuluta virtaa ja antaa väriläpötilaltaan mielyttävää valoa eikä haise. Kylmällä ilmalla se myös lämmittää mukavasti. - Joakim
Purjehtija kirjoitti:
Jännitteensäädin kannattaa ehdottomasti aina laittaa. Aurinkopaneelit antavat yleensä 19,2 V jännitteen, tämä lasketaan säätimellä 14,5 V (joissain malleissa on pari eri tasoa johon jännitteen voi pudottaa).
Säädin estää myös virran karkaamisen akusta paneeliin pimeän aikana. Säästät väärässä paikassa jos jätät säätimen pois. Jos haluat nauttia veneessäsi sähköistä, osta riittävän iso akku (min. 75 Ah) ja vähintään 35 W paneeli ja laita säädin. Tosin jos akku tyhjenee, ei 35 W paneeli jaksa sitä ladata täyteen vielä yhdessä päivässä, viikossa kyllä (ellei akkku ole täysin tyhjä, jolloin vaatii 10-15 A virran latautuakseen). 75 Ah akku riittää pieneen Wallakseen, mutta ei paljon muuhun.
Se, että paneelien valmistajat sanovat, että saa kytkeä suoraan akkuun ilman säädintä tarkoittaa yleensä sitä, että virtaa käytetään päivittäin. Jos veneesi on laiturissa aurinkoisessa paikassa, alkaa akku varmasti kiehua. Itselläni on 2x 75 Ah käyttöakut ja 35 W aurinkopaneli. Viikon aikana jännite nousee akuissa siten, että perjantaina veneelle mentäessä on jännite mittarin mukaan 14,5 V. Mitähän olisi ilman säädintä.
Valaistusta varten hanki esimerkiksi pieni kaasulappu. Se ei kuluta virtaa ja antaa väriläpötilaltaan mielyttävää valoa eikä haise. Kylmällä ilmalla se myös lämmittää mukavasti.Lataussäädintä ei yleensä tarvita, kun akkukapasiteettia on noin paljon paneeliin nähden. Tuollainen 35 W paneeli ei sentään anna kuin enintään 2,2 A ja sitäkin vain pari tuntia päivässä. Aika mitätön virta 150 Ah akuille.
Tuo 14,5 V on muuten aivan liikaa, jos tehoa olisi enemmän. Jatkuva lataus ei saisi olla kuin 13,7 V. - Purjehtija
Joakim kirjoitti:
Lataussäädintä ei yleensä tarvita, kun akkukapasiteettia on noin paljon paneeliin nähden. Tuollainen 35 W paneeli ei sentään anna kuin enintään 2,2 A ja sitäkin vain pari tuntia päivässä. Aika mitätön virta 150 Ah akuille.
Tuo 14,5 V on muuten aivan liikaa, jos tehoa olisi enemmän. Jatkuva lataus ei saisi olla kuin 13,7 V.Aurinkoisena päivänä kesällä (n. puolitoista kuukautta juhannuksen molemmin puolin) paneeli antaa virtaa maksimi tehollaan jopa 10 tuntia päivässä. Tämän lisäksi vielä pari tuntia lisää hieman alemmalla teholla.
Jos 14,5 V on liikaa, miksi säädintä ei tarvita kun paneeli antaa 19,2 V virran? Itselläni on NAPS:n Mobile säädin, valmistaja suosittelee purjeveneessä käytettäväksi 14,5 V ulostuloa. Miksi et suuressa viisaudessasi kerro NAPS:lle, että tämä on liikaa?
Teet itsesi lapsellisen naurettavaksi. - Joakim
Purjehtija kirjoitti:
Aurinkoisena päivänä kesällä (n. puolitoista kuukautta juhannuksen molemmin puolin) paneeli antaa virtaa maksimi tehollaan jopa 10 tuntia päivässä. Tämän lisäksi vielä pari tuntia lisää hieman alemmalla teholla.
Jos 14,5 V on liikaa, miksi säädintä ei tarvita kun paneeli antaa 19,2 V virran? Itselläni on NAPS:n Mobile säädin, valmistaja suosittelee purjeveneessä käytettäväksi 14,5 V ulostuloa. Miksi et suuressa viisaudessasi kerro NAPS:lle, että tämä on liikaa?
Teet itsesi lapsellisen naurettavaksi.Kiitos vain ystävällisistä ja asiallisista kommenteista.
Aurinkopaneelin todellisesta tuotosta löytyy paljon tutkimustietoa. Suomessa keskikesällä saa aurinkopaneelista _keskimäärin_ tuon ~4 tunnin täystehon vuorokaudessa.
Tässä yksi linkki:
http://www.y-energia.com/Aurinkosahko/aurinkosahko.html
Virallisempia tutkimuksia ei nyt löytynyt, mutta olen sellaisiakin lukenut.
Akkuvalmistajien tuoteohjeissa mainitaan, että jatkuva latausjännite saa olla enintään 13,65 V "12 V" akulle. Tässä Yuasan versio: http://www.yuasa-battery.co.uk/images/Y4-pdf.zip
Tuota suurempaa jännitettä ei akunvalmistajien mukaan saisi käyttää kuin hetkellisesti latauksen nopeuttamiseksi.
Aurinkopaneelien virta alkaa pienenemään voimakkaasti kun jännite nousee. Vaikka paneelit saattavatkin tuottaa jopa tuon 19,2 V jännitteen, on virta ja teho tällöin jo selvästi pienempi kuin kennon kannalta parhaalla ~16 V jännitteellä. Kennon tuottama virta (A) on sitä suurempi mitä alhaisempi jännite on. Esimerkiksi Siemensin 10 W paneeli antaa 0,71 A 0 V (siis oikosulussa) jännitteellä. 12 V kohdalla virta on 0,65 A ja maksimitehon kohdalla 0,61 A ja 16,3 V. Lämpötilasta riippuen virta 17 V jännitteellä on enintään 0,4 A (yli 45 asteen lämpötilassa virtaa ei enää ole).
Tuon 14,5 voltin käyttö perustunee siihen, että lataus on nopeampi. 13,65 V jännitteellä yli 70% latauksessa oleva akku ottaa hyvin vähän virtaa vastaan. Kun aurinkokennoja on tyypillisesti vähän akkukapasiteettiin nähden ei todellista ongelmaa ole. Kyse on siis kompromissista akkujen kestävyyden ja täyteen latautumisen välillä.
Tuskin ongelmat siitä kasvaisivat, jos säädintä ei olisi lainkaan, kun akkukapasiteetti on ~100 kertainen lataustehoon nähden. - Purjehtija
Joakim kirjoitti:
Kiitos vain ystävällisistä ja asiallisista kommenteista.
Aurinkopaneelin todellisesta tuotosta löytyy paljon tutkimustietoa. Suomessa keskikesällä saa aurinkopaneelista _keskimäärin_ tuon ~4 tunnin täystehon vuorokaudessa.
Tässä yksi linkki:
http://www.y-energia.com/Aurinkosahko/aurinkosahko.html
Virallisempia tutkimuksia ei nyt löytynyt, mutta olen sellaisiakin lukenut.
Akkuvalmistajien tuoteohjeissa mainitaan, että jatkuva latausjännite saa olla enintään 13,65 V "12 V" akulle. Tässä Yuasan versio: http://www.yuasa-battery.co.uk/images/Y4-pdf.zip
Tuota suurempaa jännitettä ei akunvalmistajien mukaan saisi käyttää kuin hetkellisesti latauksen nopeuttamiseksi.
Aurinkopaneelien virta alkaa pienenemään voimakkaasti kun jännite nousee. Vaikka paneelit saattavatkin tuottaa jopa tuon 19,2 V jännitteen, on virta ja teho tällöin jo selvästi pienempi kuin kennon kannalta parhaalla ~16 V jännitteellä. Kennon tuottama virta (A) on sitä suurempi mitä alhaisempi jännite on. Esimerkiksi Siemensin 10 W paneeli antaa 0,71 A 0 V (siis oikosulussa) jännitteellä. 12 V kohdalla virta on 0,65 A ja maksimitehon kohdalla 0,61 A ja 16,3 V. Lämpötilasta riippuen virta 17 V jännitteellä on enintään 0,4 A (yli 45 asteen lämpötilassa virtaa ei enää ole).
Tuon 14,5 voltin käyttö perustunee siihen, että lataus on nopeampi. 13,65 V jännitteellä yli 70% latauksessa oleva akku ottaa hyvin vähän virtaa vastaan. Kun aurinkokennoja on tyypillisesti vähän akkukapasiteettiin nähden ei todellista ongelmaa ole. Kyse on siis kompromissista akkujen kestävyyden ja täyteen latautumisen välillä.
Tuskin ongelmat siitä kasvaisivat, jos säädintä ei olisi lainkaan, kun akkukapasiteetti on ~100 kertainen lataustehoon nähden.Luin tuon 10 W otsikoidun kirjoituksesi vasta kirjoitettuani tuon edellisen kommenttini. Alkoi niin käydä sääliksi sinua. Kirjoitit, että itselläsi on 10W paneeli ja lataat sillä 60 Ah:n akkua. Lisäksi mainitsit laittavasi paneelin avotilan lattialle. No, miksi et samantien jätä paneelia peräboxiin, vältyt vielä varmemmin akun kiehumiselta. Tuossa yhdessä kommentissasi mainitsit, että käyttämäni 35 W paneeli on aivan liian pieni 150 Ah:n akuille, eikös tuo 10 W tuolle 60 Ah:n akulle ole suhteessa pienempi?
Aurinkopaneeleista löytyy todellakin paljon tutkittua tietoa. Yhden tutkimuksen mukaan Itämerellä saa paneeleista kesäaikaan saman tehon kuin Välimerellä. Tämä perustuu siihen, että valoisa aika on merkittävästi pidempi. Tuo keskimäärin 4 tuntia perustuu tietysti siihen, että välillä on pilvistä ja välillä paistaa aurinko. Aurinkoisella ilmalla, mikäli paneeli on sellaissa paikassa (ei avotilan lattialla), että aurinko paistaa siihen mahdollisimman suoraan, saa paneelista todella pitkän aikaa täyden tehon, tai miksi siitä saisi vain neljätuntia, onko oma paneelisi kenties aamu-uninen eikä jaksa ladata vielä aamupäivällä?
Muuten, jos maksimi latausjännite on 13,65 V niin miksi Volvo on uusissa moottoreissaan kasvattanut latureiden tehoa nostamalla myös latausjännitettä? Esim. D2-55:n laturi antaa 14V/60A. Tai varmaankin siksi, etteivät ole kysyneet sinulta ensin mikä on oikea latausjännite.
Sinun kannattaisi lopultakin lopettaa tuo "tiedon" etsiminen netistä ja viittaaminen noihin artikkeleihin. Haluat selvästi leikkiä kaikkitietävää oli aihe mikä tahansa. Voisit sen sijaan käydä vaikka kysymässä jostain asiantutevasta aurinkopaneeleja toimittavasta ja asentavasta liikkeestä mikä on oikeaoppinen asennustapa. Mutta sitten tullaankin taas siihen, mistä tämä keskustelu lähtikin liikkeelle. Myyjä sanoo, että lataussäädin tulee asentaa. Hinta 50 euroa. Jos tuo kirpaisee, kannatta ehkä harkita koko paneelin hankintaa. Vai mikä voisi olla syy jättää säädin asentamatta?
35 W paneeli on yksinomaiseksi latauslähteeksi aivan liian pieni 150 Ah:n akuille, riippuen tietenkin kulutuksesta (jos kulutus on pienempi kuin paneelin tuotto, ei ole ongelmaa). Väistämätön tosiasia on kuitenkin se, että sunnuntai-illasta perjantai-iltapäivään säästä riippumatta ehtii paneeli ladata akut täyteen, itseasiassa jännite nousee jo parissa päivässä 14,5 V (kuormitettaessa laskee luonnollisesti). Akut eivät luonnollisestikkaan ole sunnuntaina imetty täysin tyhjiksi ja saavat vielä pienen annoksen latausta veneen moottorin laturista satamaan tultaessa.
Veneen käyttösähköjärjestelmää mitoitettaessa kaikki lähtee liikkeelle kulutuksesta. Se on melko helppo laskea. Akkukapasiteetti mitoitetaan siten, että akut eivät syväpurkaudu, mielellään niin, että akkuhin jää aina hieman reserviä. Joissain tapauksissa veneen moottorin laturi riittää lataamaan akut. Purjeveneessä on usein tilanne se, että moottoria käytetään niin vähän, että kulutusta korvaavaa latausta ei saada moottorista. Tällöin hankitaan vaikkapa aurinkopaneeli. Aurinkopaneeli mitoitetaan siten, että se tuottaa tarvittavan lisälatauksen. Aina ei siis ole tarkoitus ladata akkuja pelkästään aurinkopaneeleilla. Satamassa voi käyttää lisäksi maasäköä. Siksi onkin aika rohkeaa ryhtyä esittämään, että jokin paneeli on liian pieni, kuten itse teit. Olet selvästikkin kokematon. Nimimerkin "virtaa" tapuksessa kulutus on erittäin pieni. Tuolloin riski ylilataukselle kasvaa erityisesti. Voisi olettaa, että hän keväällä kantaa täyden akun veneeseen. Kun kulutus on noin pieni, on akku ensimmäisen käyttökerran jälkeen vielä lähes täydessä latauksessa. Kun nyt ryhdytään lataamaan lähes täyttä akkua aurinkopaneelilla, on yli latauksen mahdollisuus ilmeinen. Siksi tarvitaan säädin. Paitsi tietysti jos paneeli on sellaisessa paikassa, ettei se päivänvaloa näen. Itse kuitenkin sijoitin paneelin sellaiseen paikkaan, että saan siitä maksimitehon. On tietysti jokaisen oma asia minkä laisia asennuksia veneeseensä tekee. Tämän kaltaiset keskustelut antavatkin selityksen siihen, että monissa veneissä törmää mitä ihmeellisimpiin virityksiin. Valmistaja sanoo miten tulisi toimia, mutta mepäs pojat emme noita ohjeita (kustannus syistä) noudata. - Joakim
Purjehtija kirjoitti:
Luin tuon 10 W otsikoidun kirjoituksesi vasta kirjoitettuani tuon edellisen kommenttini. Alkoi niin käydä sääliksi sinua. Kirjoitit, että itselläsi on 10W paneeli ja lataat sillä 60 Ah:n akkua. Lisäksi mainitsit laittavasi paneelin avotilan lattialle. No, miksi et samantien jätä paneelia peräboxiin, vältyt vielä varmemmin akun kiehumiselta. Tuossa yhdessä kommentissasi mainitsit, että käyttämäni 35 W paneeli on aivan liian pieni 150 Ah:n akuille, eikös tuo 10 W tuolle 60 Ah:n akulle ole suhteessa pienempi?
Aurinkopaneeleista löytyy todellakin paljon tutkittua tietoa. Yhden tutkimuksen mukaan Itämerellä saa paneeleista kesäaikaan saman tehon kuin Välimerellä. Tämä perustuu siihen, että valoisa aika on merkittävästi pidempi. Tuo keskimäärin 4 tuntia perustuu tietysti siihen, että välillä on pilvistä ja välillä paistaa aurinko. Aurinkoisella ilmalla, mikäli paneeli on sellaissa paikassa (ei avotilan lattialla), että aurinko paistaa siihen mahdollisimman suoraan, saa paneelista todella pitkän aikaa täyden tehon, tai miksi siitä saisi vain neljätuntia, onko oma paneelisi kenties aamu-uninen eikä jaksa ladata vielä aamupäivällä?
Muuten, jos maksimi latausjännite on 13,65 V niin miksi Volvo on uusissa moottoreissaan kasvattanut latureiden tehoa nostamalla myös latausjännitettä? Esim. D2-55:n laturi antaa 14V/60A. Tai varmaankin siksi, etteivät ole kysyneet sinulta ensin mikä on oikea latausjännite.
Sinun kannattaisi lopultakin lopettaa tuo "tiedon" etsiminen netistä ja viittaaminen noihin artikkeleihin. Haluat selvästi leikkiä kaikkitietävää oli aihe mikä tahansa. Voisit sen sijaan käydä vaikka kysymässä jostain asiantutevasta aurinkopaneeleja toimittavasta ja asentavasta liikkeestä mikä on oikeaoppinen asennustapa. Mutta sitten tullaankin taas siihen, mistä tämä keskustelu lähtikin liikkeelle. Myyjä sanoo, että lataussäädin tulee asentaa. Hinta 50 euroa. Jos tuo kirpaisee, kannatta ehkä harkita koko paneelin hankintaa. Vai mikä voisi olla syy jättää säädin asentamatta?
35 W paneeli on yksinomaiseksi latauslähteeksi aivan liian pieni 150 Ah:n akuille, riippuen tietenkin kulutuksesta (jos kulutus on pienempi kuin paneelin tuotto, ei ole ongelmaa). Väistämätön tosiasia on kuitenkin se, että sunnuntai-illasta perjantai-iltapäivään säästä riippumatta ehtii paneeli ladata akut täyteen, itseasiassa jännite nousee jo parissa päivässä 14,5 V (kuormitettaessa laskee luonnollisesti). Akut eivät luonnollisestikkaan ole sunnuntaina imetty täysin tyhjiksi ja saavat vielä pienen annoksen latausta veneen moottorin laturista satamaan tultaessa.
Veneen käyttösähköjärjestelmää mitoitettaessa kaikki lähtee liikkeelle kulutuksesta. Se on melko helppo laskea. Akkukapasiteetti mitoitetaan siten, että akut eivät syväpurkaudu, mielellään niin, että akkuhin jää aina hieman reserviä. Joissain tapauksissa veneen moottorin laturi riittää lataamaan akut. Purjeveneessä on usein tilanne se, että moottoria käytetään niin vähän, että kulutusta korvaavaa latausta ei saada moottorista. Tällöin hankitaan vaikkapa aurinkopaneeli. Aurinkopaneeli mitoitetaan siten, että se tuottaa tarvittavan lisälatauksen. Aina ei siis ole tarkoitus ladata akkuja pelkästään aurinkopaneeleilla. Satamassa voi käyttää lisäksi maasäköä. Siksi onkin aika rohkeaa ryhtyä esittämään, että jokin paneeli on liian pieni, kuten itse teit. Olet selvästikkin kokematon. Nimimerkin "virtaa" tapuksessa kulutus on erittäin pieni. Tuolloin riski ylilataukselle kasvaa erityisesti. Voisi olettaa, että hän keväällä kantaa täyden akun veneeseen. Kun kulutus on noin pieni, on akku ensimmäisen käyttökerran jälkeen vielä lähes täydessä latauksessa. Kun nyt ryhdytään lataamaan lähes täyttä akkua aurinkopaneelilla, on yli latauksen mahdollisuus ilmeinen. Siksi tarvitaan säädin. Paitsi tietysti jos paneeli on sellaisessa paikassa, ettei se päivänvaloa näen. Itse kuitenkin sijoitin paneelin sellaiseen paikkaan, että saan siitä maksimitehon. On tietysti jokaisen oma asia minkä laisia asennuksia veneeseensä tekee. Tämän kaltaiset keskustelut antavatkin selityksen siihen, että monissa veneissä törmää mitä ihmeellisimpiin virityksiin. Valmistaja sanoo miten tulisi toimia, mutta mepäs pojat emme noita ohjeita (kustannus syistä) noudata.Se, että minulla sattuu olemaan 10 W paneeli ja että minun veneeni sähkönkulutus on niin pieni, ettei sen tarvitse olla koko kesää parhaalla paikalla, ei kai hirveästi kuulu tähän keskusteluun.
Kun nyt keskustelemme "netissä" on mielestäni aika luonnollista, että viitataan lähinnä "netistä" löytyvään aineistoon, jotta lisätietoa voi saada nappia painamalla.
Vene-lehdessä 5/94 ja 5/94 on aika paljon tietoa paneeleista (anteeksi nyt, että viittaan lehteen eikä tieto ole omaa kokemusta). Esimerkiksi varjottomaan paikkaan vaakatasoon sijoitetun 25 W paneelin tuotto koko kesän ajalta, joka oli mitattu veneeseen kiinteästi asennetulla ampeerituntimittarilta säätimen ja akun välistä. Suurin tuotto oli kesäkuussa, jossa keskimäärin sai hiukan yli 5 Ah/vrk. Suurin yksittäisen vuorokauden tuotto oli 10 Ah/vrk. 25 W paneli tuottaa parhaimmillaan 1,5-1,6 A virran, joten tuota 5 Ah/vrk vastaa reilun 3 h ja 10 Ah/vrk reilun 6 h tuottoa päivässä. Toisin sanoen täysin pilvettömänäkään päivänä ei saa kuin pari tuntia maksimivirtaa ja sitten sen loppuvuorokauden jotain nollan ja maksimivirran väliltä. Panelia kääntelemällä tilanne paranee, mutta 10 tuntia maksimivirtaa ei saa.
Jatkuva lataus on sellaista, joka on jatkuvaa. Autoilla tai veneen moottoreilla ei ajeta jatkuvasti vaan vain pieni osa vuorokaudesta. Suurempi jännite varaa akun nopeammin, mutta myös rasittaa akkua enemmän.
Jos paneeleita tosiaan on runsaasti, vaikkapa 60 W paneeli ja 60 Ah akku, 14,5 voltilla lataaminen tuo 3-6 tuntia joka päivä ilman kulutusta varmasti on vahingollista akulle, puhumattakaan, jos akut olisi kiinni yötä päivää 14,5 V akkulaturissa.
Miksiköhän Volvo ei ole uskaltanut nostaa latausjännitettä 14,5 V:n? 14 V:hän on aivan tavallinen auton tai veneen laturin latausjännite. Latausjännitteellä ja laturin teholla ei muuten ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kun latausjännitettä joudutaan rajoittamaan, laturi ei enää anna koko tehoaan.
En ole väittänyt, että paneelisi olisi liian pieni. Sanoin, että se on pieni akkukapasiteettiin nähden, jolloin latausvirta on pieni akkukapasiteettiin nähden, jolloin akut eivät kärsisi juuri nykyistä pahemmin vaikka säädintä ei olisikaan.
Paneeli- ja säädinvalmistajien intressi on myydä tuotteitaan. Tästä syystä niiden antamaan informaatioon ei kannata luottaa sokeasti. Esimerkiksi Genio-säädintä markkinoidaan varsin harhaanjohtavasti. - Purjetija
Joakim kirjoitti:
Se, että minulla sattuu olemaan 10 W paneeli ja että minun veneeni sähkönkulutus on niin pieni, ettei sen tarvitse olla koko kesää parhaalla paikalla, ei kai hirveästi kuulu tähän keskusteluun.
Kun nyt keskustelemme "netissä" on mielestäni aika luonnollista, että viitataan lähinnä "netistä" löytyvään aineistoon, jotta lisätietoa voi saada nappia painamalla.
Vene-lehdessä 5/94 ja 5/94 on aika paljon tietoa paneeleista (anteeksi nyt, että viittaan lehteen eikä tieto ole omaa kokemusta). Esimerkiksi varjottomaan paikkaan vaakatasoon sijoitetun 25 W paneelin tuotto koko kesän ajalta, joka oli mitattu veneeseen kiinteästi asennetulla ampeerituntimittarilta säätimen ja akun välistä. Suurin tuotto oli kesäkuussa, jossa keskimäärin sai hiukan yli 5 Ah/vrk. Suurin yksittäisen vuorokauden tuotto oli 10 Ah/vrk. 25 W paneli tuottaa parhaimmillaan 1,5-1,6 A virran, joten tuota 5 Ah/vrk vastaa reilun 3 h ja 10 Ah/vrk reilun 6 h tuottoa päivässä. Toisin sanoen täysin pilvettömänäkään päivänä ei saa kuin pari tuntia maksimivirtaa ja sitten sen loppuvuorokauden jotain nollan ja maksimivirran väliltä. Panelia kääntelemällä tilanne paranee, mutta 10 tuntia maksimivirtaa ei saa.
Jatkuva lataus on sellaista, joka on jatkuvaa. Autoilla tai veneen moottoreilla ei ajeta jatkuvasti vaan vain pieni osa vuorokaudesta. Suurempi jännite varaa akun nopeammin, mutta myös rasittaa akkua enemmän.
Jos paneeleita tosiaan on runsaasti, vaikkapa 60 W paneeli ja 60 Ah akku, 14,5 voltilla lataaminen tuo 3-6 tuntia joka päivä ilman kulutusta varmasti on vahingollista akulle, puhumattakaan, jos akut olisi kiinni yötä päivää 14,5 V akkulaturissa.
Miksiköhän Volvo ei ole uskaltanut nostaa latausjännitettä 14,5 V:n? 14 V:hän on aivan tavallinen auton tai veneen laturin latausjännite. Latausjännitteellä ja laturin teholla ei muuten ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kun latausjännitettä joudutaan rajoittamaan, laturi ei enää anna koko tehoaan.
En ole väittänyt, että paneelisi olisi liian pieni. Sanoin, että se on pieni akkukapasiteettiin nähden, jolloin latausvirta on pieni akkukapasiteettiin nähden, jolloin akut eivät kärsisi juuri nykyistä pahemmin vaikka säädintä ei olisikaan.
Paneeli- ja säädinvalmistajien intressi on myydä tuotteitaan. Tästä syystä niiden antamaan informaatioon ei kannata luottaa sokeasti. Esimerkiksi Genio-säädintä markkinoidaan varsin harhaanjohtavasti.herneen nenään, niin omapa on asiasi. Kaikista ristiriitaisuuksista huolimatta (aikaisemmin sanoit, että 13,65 V on maksimi latausjännite mutta nyt 14 V onkin normaali?) jäi vielä epäselväksi miksi jännitteensäädintä ei tarvita. Mitä haittaa siitä on? Paneelien valmistajat sitä suosittelevat. Itse kysyin NAPS:ilta tarvitsenko säädin 150 Ah:n akuille jos on 35 W paneeli ja sanoivat että jos aion pitää paneelin koko ajan kiinni akuissa, niin tarvitaan. Eivät itse myy suoraan tuotteitaan eivätkä siten voi olla varmoja, että jälleenmyyjä myy heidän säätimensä.
Parhaimmissa paneeleissa ei auringon tarvitse paistaa aivan suoraan kohti paneelia, jotta paneeli tuottaisi maksimi tehonsa. Tämä lisää merkittävästi paneelin tuottoa ja myös hieman tarvetta kääntää koko ajan paneelia.
Vuoden 94 Vene-lehtikö? No eihän paneelit siitä ole kehittyneet, ei tietenkään. Vai oliko silloin vielä paneeleita, jotka lopettivat virran tuottamisen kokonaan pienestäkin varjosta? Ei kai. - Joakim
Purjetija kirjoitti:
herneen nenään, niin omapa on asiasi. Kaikista ristiriitaisuuksista huolimatta (aikaisemmin sanoit, että 13,65 V on maksimi latausjännite mutta nyt 14 V onkin normaali?) jäi vielä epäselväksi miksi jännitteensäädintä ei tarvita. Mitä haittaa siitä on? Paneelien valmistajat sitä suosittelevat. Itse kysyin NAPS:ilta tarvitsenko säädin 150 Ah:n akuille jos on 35 W paneeli ja sanoivat että jos aion pitää paneelin koko ajan kiinni akuissa, niin tarvitaan. Eivät itse myy suoraan tuotteitaan eivätkä siten voi olla varmoja, että jälleenmyyjä myy heidän säätimensä.
Parhaimmissa paneeleissa ei auringon tarvitse paistaa aivan suoraan kohti paneelia, jotta paneeli tuottaisi maksimi tehonsa. Tämä lisää merkittävästi paneelin tuottoa ja myös hieman tarvetta kääntää koko ajan paneelia.
Vuoden 94 Vene-lehtikö? No eihän paneelit siitä ole kehittyneet, ei tietenkään. Vai oliko silloin vielä paneeleita, jotka lopettivat virran tuottamisen kokonaan pienestäkin varjosta? Ei kai.Etkö vieläkään käsitä, että on eroa ladataanko akkuja pari tuntia vai pari viikkoa tai kuukautta!
Akkulaturit käyttävät tuota 14.5-15 V jännitettä, mutta sammuttavat itsensä tai käyttäjän tulee ne kytkeä irti kun akku on täynnä. Autoissa ja veneissä tuo ~14 V on kompromissi edellisen ja mainitsemani 13,65:n välillä.
On myös latureita, jotka osaavat ylläpitää täyttä latausta. Silloin ne käyttävät tuota 13.2-13.6 V latausjännitettä, joka voi olla jatkuvasti kytkettynä. Tässä yksi sellaisen laturinvalmistajan artikkeli akun latauksesta: http://batterytender.com/battery_basics.php
Ei siitä jännitteensäätimestä haittaa ole. Turha vaan kuvitella, että jännitteen rajoitus 14,5 V on riittävä, jos paneeleita on vähänkään enempää akkukapasiteettiin nähden. Silloin tarvitaan fiksumpi jännitteensäädin tai ostetaan useammin akkuja.
Säädintä ei tarvita, jos paneeleja on vähän akkukapasiteettiin nähden, koska jännite ei nouse korkeammalle kuin säätimen kanssa. Mittaappa kuinka paljon tarvitaan virtaa tuon 130 Ah akkujen napajännitteen nostamiseksi yli 15 voltin. Todennäköisesti täysillä akuilla lukema on ~2 A, joka on maksimi, mitä kennostasi irti saat. Jos akut eivät ole aivan täynnä, jännite jää pitkälti alle tuon. Jos kennosi olisi alle 1% rajan, eli tuottaisivat maks. 1,3 A ei akkujen jännite nousisi koskaan yli tuon 14,5 V oli säädin tai ei. Mitä sillä säätimellä silloin tekee?
Paneelithan tuottavat myös paremmin, jos ne kallistaa 30-45 astetta etelään. Ei taida vaan onnistua monessa veneessä ja satamassa.
Paneeleita on edelleen montaa eri tyyppiä (yksi- j monikide sekä amorfinen). Tuo omani on hyvin vanha yksikiteinen (jäi duunista yli) ja sen virta tosiaan tippuu murto-osaan, kun yksikin kenno varjostuu. Kehitystä on tapahtunut lähinnä amorfisten kennojen kohdalla. Edelleen yksikiteiset tuottavat selvästi eniten tehoa/pinta-ala.
Tuossa Vene-lehden jutussa kovasti vakuuteltiin, sijoittelun olevan sellainen, ettei kenno varjostu. Kenno oli NAPSin, tyyppiä en tiedä. Nykyiset NAPSin venepaneelit ovat monikiteisiä.
Vielä siitä paneelin tuotosta: hyvä monikidepaneeli pystyy tuottamaan 100 W/m2 tehon 1000 W/m2 säteilystä. Täältä näet vuorokautisen säteilymäärän Turussa, taatusti varjottomassa paikassa, viime kesältä: http://at8.abo.fi/cgi-bin/Huge-S
Eli säteilyä tuli keskikesällä 2-8 kWh/m2/d, keskimäärin 5-6 kWh/m2. Toisin sanoen yhden neliön eli 100 W paneelilla ei voi Turussa saada talteen enempää kuin 0,8 kWh/d, joka vastaa 8 tunnin täyttä tehoa. Kun lisäksi ottaa huomioon, että tavallisella säätimellä tai ilman säädintä jännite paneelilla on 12-15 V akun varaustilasta riippuen tippuu hyötyteho vielä 10-30%. Päästään siis hyvin lähelle sitä Vene-lehden mittausdatan maksimiarvoa. Keskimääräinen sen sijaan olisi hiukan korkeampi aika lähellä sitä neljää tuntia, josta aiemmin mainitsin. - Purjehtija
Joakim kirjoitti:
Etkö vieläkään käsitä, että on eroa ladataanko akkuja pari tuntia vai pari viikkoa tai kuukautta!
Akkulaturit käyttävät tuota 14.5-15 V jännitettä, mutta sammuttavat itsensä tai käyttäjän tulee ne kytkeä irti kun akku on täynnä. Autoissa ja veneissä tuo ~14 V on kompromissi edellisen ja mainitsemani 13,65:n välillä.
On myös latureita, jotka osaavat ylläpitää täyttä latausta. Silloin ne käyttävät tuota 13.2-13.6 V latausjännitettä, joka voi olla jatkuvasti kytkettynä. Tässä yksi sellaisen laturinvalmistajan artikkeli akun latauksesta: http://batterytender.com/battery_basics.php
Ei siitä jännitteensäätimestä haittaa ole. Turha vaan kuvitella, että jännitteen rajoitus 14,5 V on riittävä, jos paneeleita on vähänkään enempää akkukapasiteettiin nähden. Silloin tarvitaan fiksumpi jännitteensäädin tai ostetaan useammin akkuja.
Säädintä ei tarvita, jos paneeleja on vähän akkukapasiteettiin nähden, koska jännite ei nouse korkeammalle kuin säätimen kanssa. Mittaappa kuinka paljon tarvitaan virtaa tuon 130 Ah akkujen napajännitteen nostamiseksi yli 15 voltin. Todennäköisesti täysillä akuilla lukema on ~2 A, joka on maksimi, mitä kennostasi irti saat. Jos akut eivät ole aivan täynnä, jännite jää pitkälti alle tuon. Jos kennosi olisi alle 1% rajan, eli tuottaisivat maks. 1,3 A ei akkujen jännite nousisi koskaan yli tuon 14,5 V oli säädin tai ei. Mitä sillä säätimellä silloin tekee?
Paneelithan tuottavat myös paremmin, jos ne kallistaa 30-45 astetta etelään. Ei taida vaan onnistua monessa veneessä ja satamassa.
Paneeleita on edelleen montaa eri tyyppiä (yksi- j monikide sekä amorfinen). Tuo omani on hyvin vanha yksikiteinen (jäi duunista yli) ja sen virta tosiaan tippuu murto-osaan, kun yksikin kenno varjostuu. Kehitystä on tapahtunut lähinnä amorfisten kennojen kohdalla. Edelleen yksikiteiset tuottavat selvästi eniten tehoa/pinta-ala.
Tuossa Vene-lehden jutussa kovasti vakuuteltiin, sijoittelun olevan sellainen, ettei kenno varjostu. Kenno oli NAPSin, tyyppiä en tiedä. Nykyiset NAPSin venepaneelit ovat monikiteisiä.
Vielä siitä paneelin tuotosta: hyvä monikidepaneeli pystyy tuottamaan 100 W/m2 tehon 1000 W/m2 säteilystä. Täältä näet vuorokautisen säteilymäärän Turussa, taatusti varjottomassa paikassa, viime kesältä: http://at8.abo.fi/cgi-bin/Huge-S
Eli säteilyä tuli keskikesällä 2-8 kWh/m2/d, keskimäärin 5-6 kWh/m2. Toisin sanoen yhden neliön eli 100 W paneelilla ei voi Turussa saada talteen enempää kuin 0,8 kWh/d, joka vastaa 8 tunnin täyttä tehoa. Kun lisäksi ottaa huomioon, että tavallisella säätimellä tai ilman säädintä jännite paneelilla on 12-15 V akun varaustilasta riippuen tippuu hyötyteho vielä 10-30%. Päästään siis hyvin lähelle sitä Vene-lehden mittausdatan maksimiarvoa. Keskimääräinen sen sijaan olisi hiukan korkeampi aika lähellä sitä neljää tuntia, josta aiemmin mainitsin.Nyt puhut jo 15 V latausjännitteestä! 130 Ah:n akkukapasiteetista.....
Itse et näköjään tajua sitä, että säädin (esim. tuo NAPS MMobile) ei pelkästään laske jännitettä vaan myös akun täyttyessä "sammuttaa latauksen" eli juuri tuon mitä tuossa yritit selittää. Pelkkiö diodeja sisältäviä "säätimiä" en ole nähnyt myynnissä enää pitkään. Myös autojen ja veneden moottorien laturit ovat automaattisia. Niitä ei tarvitse erikseen sammuttaa, vaan latausteho säätyy akun varaustilan mukaan, täyttä akkua ei ladata ja kaksiakkujärjestelmässä ladataan ensisijaisesti huonompaa (vähemmän varausta) akkua. Jos näin ei olisi, varsinkin autoissa pidemmillä matkoilla akku kiehusi 100%:n varmuudella.
Näennäisesti nuo mainitsemasi latausvirrat ovat pieniä. Mutta oletko kokeillut ladata vaikka omaa 60 Ah:n akkuasi tavallisella halvalla 4 A laturilla, siis se perus laturi jossa on analoginen Amppeerimittari ja valitsin 6 ja 12 V jännitteille. Käytännösssä laturi lataa 12 V akkua maksimissaan 1,5 A virralla. Saat akkusi kiehumaan tosi nätisti tälläkin laturilla jo melko lyhyellä latausajalla. Kokeile vaikka.
Et vain ole enää kovin vakuuttava. Epäjohdonlukaisuutta. Yritä saada lainauksesi yhteismitallisiksi, niin olet vakuuttavampi.
Siinä olet oikeassa, että jos latausvirta on riittävän pieni, ei säädintä tarvita, mutta ei sitten latauksellakaan ole merkitystä. - Joakim
Purjehtija kirjoitti:
Nyt puhut jo 15 V latausjännitteestä! 130 Ah:n akkukapasiteetista.....
Itse et näköjään tajua sitä, että säädin (esim. tuo NAPS MMobile) ei pelkästään laske jännitettä vaan myös akun täyttyessä "sammuttaa latauksen" eli juuri tuon mitä tuossa yritit selittää. Pelkkiö diodeja sisältäviä "säätimiä" en ole nähnyt myynnissä enää pitkään. Myös autojen ja veneden moottorien laturit ovat automaattisia. Niitä ei tarvitse erikseen sammuttaa, vaan latausteho säätyy akun varaustilan mukaan, täyttä akkua ei ladata ja kaksiakkujärjestelmässä ladataan ensisijaisesti huonompaa (vähemmän varausta) akkua. Jos näin ei olisi, varsinkin autoissa pidemmillä matkoilla akku kiehusi 100%:n varmuudella.
Näennäisesti nuo mainitsemasi latausvirrat ovat pieniä. Mutta oletko kokeillut ladata vaikka omaa 60 Ah:n akkuasi tavallisella halvalla 4 A laturilla, siis se perus laturi jossa on analoginen Amppeerimittari ja valitsin 6 ja 12 V jännitteille. Käytännösssä laturi lataa 12 V akkua maksimissaan 1,5 A virralla. Saat akkusi kiehumaan tosi nätisti tälläkin laturilla jo melko lyhyellä latausajalla. Kokeile vaikka.
Et vain ole enää kovin vakuuttava. Epäjohdonlukaisuutta. Yritä saada lainauksesi yhteismitallisiksi, niin olet vakuuttavampi.
Siinä olet oikeassa, että jos latausvirta on riittävän pieni, ei säädintä tarvita, mutta ei sitten latauksellakaan ole merkitystä.En tunne MMobilen sielunelämää, mutta sinun kertomasi mukaan jännite on veneelle tultaessa 14,5 V ei 13,6 (sopiva ylläpitolataus) tai 12,7 V (täyden akun lepojännite).
Autojen ja veneiden latureissa ei todellakaan ole mitään automatiikkaa. Ne vain rajoittavat jännitteen ennalta säädettyyn arvoon ja virta on se mitä akku ja muu kuluts sattuu vastaan ottamaan eli 1-100 A. Eihän laturit voi tietää meneekö virta akkuun, valoille vai minne. Puskevat vain sitä ~14 V.
Jatkuvasti kiinni kytketty laturi, johon annoin linkin, vaatii tietoa ladattavista akuista. Sille pitää kertoa akkujen kapasiteetti, jotta se tietää milloin siirtyä ylläpitovaiheeseen eli tiputtaa latausjännite alle 13,65 V:n. Jotkut mallit osaavat tosin päätellä latausvirran muutoksista saman asian.
Kyllähän 60 Ah:n akku kiehuu 1,5 A virralla (25 W paneelilla). Sen sijaan alle 1% eli alle 0,6 A (max. 10 W paneeli) virralla kiehunta ei ole kummoistakaan. Sinun 130 Ah akuille 1,5 A vastaisi jo yli 3 A virtaa. Tavallisen akkulaturin amppeerimittarista ei virtoja kannata katsoa, sillä tarkkuus on huono, mutta ei ne tosiaan anna nimellisvirtaansa kuin tyhjään akkuun, jos silloinkaan. Se onkin tarkoitus, sillä niissä ei usein ole minkäänlaista jännitteen säätöä.
Sinun 130 Ah akkuihin voisi hyvin laittaa max. 25 W paneelin ilman säädintä. Nykyisellä paneelilla säädin on jo hyvä olemassa. Jos sinulla olisi vaikkapa 80 W paneeli, akkusi olisivat lyhytikäisiä, jos säätimesi pelkästään rajoittaa jännitteen 14,5 V:iin.
Vaikka sinulle alle 1% kapasiteetista latausvirta olisikin olematon ei se ole sitä kaikille. Minulle riittää nykyisessä käytössä vähenpikin samoin alkuperäiselle kysyjälle. Tuolla 1% virralla akut tulevat paneeleilla täyteen n. kahdessa viikossa keskikesällä. Riittää hyvin monelle, mutta on tietysti aika olematon, jos veneessä on sisäkone kunnollisella laturilla, joka hoitaa lähes saman tunnissa (70-80 % varaustilaan, loppu kestää ~10 tuntia).
Omat puheesi paneelin yli 19 V jännitteistä vasta epäjohdonmukaisia ovat. Tarvitaan satojen wattien paneelit, jotta 130 Ah akkusi napajännitteen saisi lähellekkään tuollaisia lukuja. - Purjehtia
Joakim kirjoitti:
En tunne MMobilen sielunelämää, mutta sinun kertomasi mukaan jännite on veneelle tultaessa 14,5 V ei 13,6 (sopiva ylläpitolataus) tai 12,7 V (täyden akun lepojännite).
Autojen ja veneiden latureissa ei todellakaan ole mitään automatiikkaa. Ne vain rajoittavat jännitteen ennalta säädettyyn arvoon ja virta on se mitä akku ja muu kuluts sattuu vastaan ottamaan eli 1-100 A. Eihän laturit voi tietää meneekö virta akkuun, valoille vai minne. Puskevat vain sitä ~14 V.
Jatkuvasti kiinni kytketty laturi, johon annoin linkin, vaatii tietoa ladattavista akuista. Sille pitää kertoa akkujen kapasiteetti, jotta se tietää milloin siirtyä ylläpitovaiheeseen eli tiputtaa latausjännite alle 13,65 V:n. Jotkut mallit osaavat tosin päätellä latausvirran muutoksista saman asian.
Kyllähän 60 Ah:n akku kiehuu 1,5 A virralla (25 W paneelilla). Sen sijaan alle 1% eli alle 0,6 A (max. 10 W paneeli) virralla kiehunta ei ole kummoistakaan. Sinun 130 Ah akuille 1,5 A vastaisi jo yli 3 A virtaa. Tavallisen akkulaturin amppeerimittarista ei virtoja kannata katsoa, sillä tarkkuus on huono, mutta ei ne tosiaan anna nimellisvirtaansa kuin tyhjään akkuun, jos silloinkaan. Se onkin tarkoitus, sillä niissä ei usein ole minkäänlaista jännitteen säätöä.
Sinun 130 Ah akkuihin voisi hyvin laittaa max. 25 W paneelin ilman säädintä. Nykyisellä paneelilla säädin on jo hyvä olemassa. Jos sinulla olisi vaikkapa 80 W paneeli, akkusi olisivat lyhytikäisiä, jos säätimesi pelkästään rajoittaa jännitteen 14,5 V:iin.
Vaikka sinulle alle 1% kapasiteetista latausvirta olisikin olematon ei se ole sitä kaikille. Minulle riittää nykyisessä käytössä vähenpikin samoin alkuperäiselle kysyjälle. Tuolla 1% virralla akut tulevat paneeleilla täyteen n. kahdessa viikossa keskikesällä. Riittää hyvin monelle, mutta on tietysti aika olematon, jos veneessä on sisäkone kunnollisella laturilla, joka hoitaa lähes saman tunnissa (70-80 % varaustilaan, loppu kestää ~10 tuntia).
Omat puheesi paneelin yli 19 V jännitteistä vasta epäjohdonmukaisia ovat. Tarvitaan satojen wattien paneelit, jotta 130 Ah akkusi napajännitteen saisi lähellekkään tuollaisia lukuja.Ole kyllä niin epäjohdonmukainen, ettei sinun kanssa kannata enempää keskustella. En tiedä sinun veneestä tai autosta, minulla kuitenkin on ylilataussuojat.
Nyt puhut, että voi hyvin laittaa kiinni max 25 W paneelin, aikaisemmin sanoit, että en tarvitse säädintä 35 W paneeliin....
Oma paneelini antaa 19,2 V jännitteen, en väittänyt, että akun jännite nousee 19 V:iin, mutta liian korkeaksi kuitenkin, en ole kokeillut mihin.
En vain ymmärrä tuota asennetta. Ei tarvita vaikka valmistajat suosittelee.
Muuten, kaverini on uusimassa vessanpönttöä veneeseen. Voisitko kertoa nettiosoitteen, josta saisi tietoa tarvitaanko pönttöön kansi ja istuinrengasosa. Pönttöähän voi käyttää ilmankin ja pelkän pöntön saisi halvemmalla. - Kokenut kaiken tietää
Purjehtia kirjoitti:
Ole kyllä niin epäjohdonmukainen, ettei sinun kanssa kannata enempää keskustella. En tiedä sinun veneestä tai autosta, minulla kuitenkin on ylilataussuojat.
Nyt puhut, että voi hyvin laittaa kiinni max 25 W paneelin, aikaisemmin sanoit, että en tarvitse säädintä 35 W paneeliin....
Oma paneelini antaa 19,2 V jännitteen, en väittänyt, että akun jännite nousee 19 V:iin, mutta liian korkeaksi kuitenkin, en ole kokeillut mihin.
En vain ymmärrä tuota asennetta. Ei tarvita vaikka valmistajat suosittelee.
Muuten, kaverini on uusimassa vessanpönttöä veneeseen. Voisitko kertoa nettiosoitteen, josta saisi tietoa tarvitaanko pönttöön kansi ja istuinrengasosa. Pönttöähän voi käyttää ilmankin ja pelkän pöntön saisi halvemmalla.Voi pojjaat, lapsesta aikuiseksi kasvaminen on kaikille vaikeaa mutta joillekin ilmeisen mahdotonta. Mistähän se johtuu että vaikka osaa lukea (kirjaimellisesti ja pilkun tarkasti) ja kirjoittaa suht'koht virheettömästi niin luetua ei ymmärretä ja kirjoitus on sisällöltään pelkkää koiraalle tyypillistä parittelua edeltävää uhoa ja isottelua.
Toivottavasti alkuperäisellä kysyjällä on järki käytössä ja hän osaa poimia lukuisien vastausten joukosta tiedon ja hymähdellä typeryydelle.
Joakim, tietosi ja kärsivällisyytesi on kadehdittavaa. - Ladaaja
Purjehtija kirjoitti:
Aurinkoisena päivänä kesällä (n. puolitoista kuukautta juhannuksen molemmin puolin) paneeli antaa virtaa maksimi tehollaan jopa 10 tuntia päivässä. Tämän lisäksi vielä pari tuntia lisää hieman alemmalla teholla.
Jos 14,5 V on liikaa, miksi säädintä ei tarvita kun paneeli antaa 19,2 V virran? Itselläni on NAPS:n Mobile säädin, valmistaja suosittelee purjeveneessä käytettäväksi 14,5 V ulostuloa. Miksi et suuressa viisaudessasi kerro NAPS:lle, että tämä on liikaa?
Teet itsesi lapsellisen naurettavaksi.Sinulla oli näköjään tarve mennä henkilökohtaisen herjauksen tasolle, mikä vei itsestäsi kaiken uskottavuuden. Kaiken lisäksi Joakim kirjoittaa asiaa.
- Anonyymi
Purjehtija kirjoitti:
Aurinkoisena päivänä kesällä (n. puolitoista kuukautta juhannuksen molemmin puolin) paneeli antaa virtaa maksimi tehollaan jopa 10 tuntia päivässä. Tämän lisäksi vielä pari tuntia lisää hieman alemmalla teholla.
Jos 14,5 V on liikaa, miksi säädintä ei tarvita kun paneeli antaa 19,2 V virran? Itselläni on NAPS:n Mobile säädin, valmistaja suosittelee purjeveneessä käytettäväksi 14,5 V ulostuloa. Miksi et suuressa viisaudessasi kerro NAPS:lle, että tämä on liikaa?
Teet itsesi lapsellisen naurettavaksi.MB-asuntoauto ja kun moottori käynnissä lataa 14,6V moottorisammutettuna näyttää 13,1V vielä seuraavana aamuna jännitteeksi,en tiedä lataako liikaa, akku 250ah
- virtaa
Eli ostoslistalla on tarkemmin Uni-solarin USF-11, joka kehittää 0.62 A latausvirran. Akkuna on 75 Ah.
Ilman lataussäädintä paketti olisi varsin sopivan hintainen. Kiitos vinkeistä.- Mielipide
Miksi havittelet pehmeää panelia? Osta kova ylikävelyn kestävä - niitäkin on pienikokoisia - Ilmoittamasi amppeerimäärä on niin mitätön et ite säästäisin vielä vaikka vuoden ja hankkisin tehokkaamman panelin.
Mulla on 40W ja se on mun mielestä minimi mitä kannattaa ees harkita jos aikoo oikeesti jotain tulostakin saada mut tietenkin tilanteen mukaan mulla virtaa syö kylmäboksi.. 40W panelilla avustettuna virta riittää pitkään viikonloppuun ja lomapurjehduksella seuraavaan satamaan jossa on maasähkö.. Vesitankin koko rajaa luonnonsatamayöpymisten määrän sopivasti.. Pyöreesti sanottuna parin amppeerin nimellisvirtaan pitäis päästä ja säädin ehdottomasti mukaan. - virtaa
Mielipide kirjoitti:
Miksi havittelet pehmeää panelia? Osta kova ylikävelyn kestävä - niitäkin on pienikokoisia - Ilmoittamasi amppeerimäärä on niin mitätön et ite säästäisin vielä vaikka vuoden ja hankkisin tehokkaamman panelin.
Mulla on 40W ja se on mun mielestä minimi mitä kannattaa ees harkita jos aikoo oikeesti jotain tulostakin saada mut tietenkin tilanteen mukaan mulla virtaa syö kylmäboksi.. 40W panelilla avustettuna virta riittää pitkään viikonloppuun ja lomapurjehduksella seuraavaan satamaan jossa on maasähkö.. Vesitankin koko rajaa luonnonsatamayöpymisten määrän sopivasti.. Pyöreesti sanottuna parin amppeerin nimellisvirtaan pitäis päästä ja säädin ehdottomasti mukaan.Vene ei ole suuri ja aurinkopaneelia ei saa järkevästi asennettua kannelle pysyvästi, enpä sitä niin haluaisikaan. Sähköä ei mene kuin 1200:seen Wallakseen, valoihin ja mittareihin eli kulutus ei ole suurta. Ehkä tulevaisuudessa satunnaisiin kannettavan latauksiin. Kesät olen selvinnyt kahdella latauksella ottamalla akun kotiin ladattavaksi. Aurinkopaneelilla moiset raahaukset loppuisivat ja turha jännittäminen virran riittämisestä retkipujehduksilla poistuisi. Vene ei ole mikään matka-/perhevene ja silloin kun kilpaillaa pitää ylimääräinen paino saada pois veneestä. Siksi siirreltävä matto.
- Mielipide
virtaa kirjoitti:
Vene ei ole suuri ja aurinkopaneelia ei saa järkevästi asennettua kannelle pysyvästi, enpä sitä niin haluaisikaan. Sähköä ei mene kuin 1200:seen Wallakseen, valoihin ja mittareihin eli kulutus ei ole suurta. Ehkä tulevaisuudessa satunnaisiin kannettavan latauksiin. Kesät olen selvinnyt kahdella latauksella ottamalla akun kotiin ladattavaksi. Aurinkopaneelilla moiset raahaukset loppuisivat ja turha jännittäminen virran riittämisestä retkipujehduksilla poistuisi. Vene ei ole mikään matka-/perhevene ja silloin kun kilpaillaa pitää ylimääräinen paino saada pois veneestä. Siksi siirreltävä matto.
Jos virrantarve on vähäinen niin sitten ehkä ok..
Mut siirrettävä matto siirtyy myös helposti jonkun muun mukaan, hyötysuhde huono ja kestävyys - ainakin toistuvissa rullauksissa epäilen että ei kestä kauaa..?
Panelin virrantuottoon vaikuttaa panelin jäähdytys ts. jos se on esim tummansinisen puomisuojan päällä joka auringossa lämpenee niin virrantuotto jää todellisuudessa huomattavastikin(?) pienemmäksi.
Mieti ny vielä - yks' hyvä paikka panelille on peräpeili jos se on niinkuin yleensä aika viisto. Sinne saa kiinteän panelin ruuvattua kiinni - osan aikaa päivästä voi olla hyvinkin optimaalinen asennus laituripaikasta riippuen - ja on pois tieltä.. - Joakim
virtaa kirjoitti:
Vene ei ole suuri ja aurinkopaneelia ei saa järkevästi asennettua kannelle pysyvästi, enpä sitä niin haluaisikaan. Sähköä ei mene kuin 1200:seen Wallakseen, valoihin ja mittareihin eli kulutus ei ole suurta. Ehkä tulevaisuudessa satunnaisiin kannettavan latauksiin. Kesät olen selvinnyt kahdella latauksella ottamalla akun kotiin ladattavaksi. Aurinkopaneelilla moiset raahaukset loppuisivat ja turha jännittäminen virran riittämisestä retkipujehduksilla poistuisi. Vene ei ole mikään matka-/perhevene ja silloin kun kilpaillaa pitää ylimääräinen paino saada pois veneestä. Siksi siirreltävä matto.
Tuohon käyttöön 10 W riittää hyvin ja lataussäädintä ei tarvita. Joku seurantaväline lataustilalle on hyvä olla. Esimerkiksi 10 € digitaalinen yleismittari kelpaa. Älä päästä napajännitettä alle 12 V ja jos napajännite on jo 12,6 tai enemmän paneelin voi halutessa kytkeä paneelin irti.
Paneeli antaa n. 4 tuntia kesäpäivässä nimellistehonsa. Siis toi 10 W paneeli lataa n. 2,5 Ah vuorokaudessa ja reilut 15 Ah viikossa. Jos nyt on riittänyt pari latausta kesässä, 10 W riittää varmasti tuo tarpeen poistamiseen.
Mulla on ollut 10 W paneeli irtonaisena eli olen jättänyt sen istuinkaukalon pohjalle aina tarvittaessa. Kompensoi sopivasti pienen kulutuksen eikä jaksa keittää 60 Ah akkua. Kulutuksena on vain kulkuvalot, sisävalot ja radio. - toivo
Joakim kirjoitti:
Tuohon käyttöön 10 W riittää hyvin ja lataussäädintä ei tarvita. Joku seurantaväline lataustilalle on hyvä olla. Esimerkiksi 10 € digitaalinen yleismittari kelpaa. Älä päästä napajännitettä alle 12 V ja jos napajännite on jo 12,6 tai enemmän paneelin voi halutessa kytkeä paneelin irti.
Paneeli antaa n. 4 tuntia kesäpäivässä nimellistehonsa. Siis toi 10 W paneeli lataa n. 2,5 Ah vuorokaudessa ja reilut 15 Ah viikossa. Jos nyt on riittänyt pari latausta kesässä, 10 W riittää varmasti tuo tarpeen poistamiseen.
Mulla on ollut 10 W paneeli irtonaisena eli olen jättänyt sen istuinkaukalon pohjalle aina tarvittaessa. Kompensoi sopivasti pienen kulutuksen eikä jaksa keittää 60 Ah akkua. Kulutuksena on vain kulkuvalot, sisävalot ja radio.Täydenakun jännite on 14,35 V ja tyhjän akun jännite 10,7V
JOs pelkäät että kenno tyhjentää akkua niin laita diodi akun ja kennon väliin maksaa noin 1 euron
diodiksi kelpaa esim 1N5404 - Joakim
toivo kirjoitti:
Täydenakun jännite on 14,35 V ja tyhjän akun jännite 10,7V
JOs pelkäät että kenno tyhjentää akkua niin laita diodi akun ja kennon väliin maksaa noin 1 euron
diodiksi kelpaa esim 1N5404Täyden akun napajännite ei ole 14,35 V, joka on yksi latauksen lopetusjännitteistä. Tuo 14,35 jännite on vain laturin, paneelin tms. tuotos. Heti akkua kuormitettaessa tai seisotettaessa napajännite putoaa alle 13 V tyypillisesti tuonne 12,6-12,7 V tasoon. Tämä on siis täyden akun napajännite ilman kuormaa tai latausta.
Tyhjentäminen 10,7 V tasoon (täysin tyhjä, 11,7 jälkeen ei akusta käytännössä saa mitään ulos) on vahingollista akulle.
- Sailing
Mitäs sitä kaupasta myyjiltä kysymään. Nehän vaan myyvät pakolla ja huijaavat meitä asiakkaita. Eiks niin? Kannattaa ennemmin kysellä täältä palstalta, josta varmasti löytyy "asiantuntijoita"!
- vvggjvgkh
Hmmm...ei tämä akku- ja venesähköasia niin monimutkainen ole, etteikö itse kannata perehtyä asiaan ja tehdä sen pohjalta päätökset ja valinnat. Alan kirjallisuutta tai lehtiä tai jotakin, sitten laskee oman kulutuksensa ja mitoittaa systeemin ja lataukset vaikka kirjoista saatujen tietojen ja ohjeiden perusteella.
Näissä veneilyhommissa kaikila veneilijöillä on aina oma näkemys siit'ä mikä on ainoa ja oikea tapa hoitaa asiat. Näitä asiantuntijoita on myös venerannat täynnä; asiaan kuin asiaan saa ohjeet ja tiedot.
Tuskin kukaan on niin välinpitämätön, että laskee esim veneensä akustot myyjän tai tämän palstan kirjoitusten varaan. Toisaalta kiire on aina kiire...
- juupasjaapas
12 voltin akun kiehumispiste on 14.4 - 14.5 volttia.
Tavallinen akku voi purkautua jopa 1% vuorokaudessa itsestään, jonka vuoksi akkujen lataamista ainakin kerran talven aikana suositellaan jotta akku pysyisi kunnossa. Kylmässä itsepurkautuminen vähenee, mutta ei poistu.
Jos akku on 100% varaustilassa ja aurinkopaneelin antama jännite on nostaa akun jännitteen yli kiehumispisteen (14.4-14.5 volttia)akku alkaa kiehua (akkuneste vähenee) ja luovuttamaan vetyä.
Eli,
-jos paneelin antama teho on on vähemmän kuin akun itsestäänpurkaus (1% akun kapasiteetista, eli 80 ah:n akulla 0,8 A vuorokaudessa eli ei juuri mitään) ei akku voi kiehua etkä tarvitse säädintä. Sinun paneelisi antoi ilmeisesti 0,65 A eli teoriassa reilussa tunnissa itsestäänpurkautuminen on korvattu ja loppu kiehuttaa akkua.
-jos esim. viikonloppuna sähkönkulutuksesi ylittää sen virtamäärän jonka paneeli seuraavaan käyttökertaan mennessä ehtii lataamaan, et tarvitse säädintä.
Muutoin sanoisin että tarvitset säätimen.- on jo säädin
Nykyisin ovat lataussäätimet jo niin halpoja, että ei kannata kinata sen tarpeesta, 25-50euroa ja saa kunnolisen säätimen ja homma on siinä. Hauskaa oli silti lukea näitä vanhoja kinasteluja.
- Jouko pUkki
on jo säädin kirjoitti:
Nykyisin ovat lataussäätimet jo niin halpoja, että ei kannata kinata sen tarpeesta, 25-50euroa ja saa kunnolisen säätimen ja homma on siinä. Hauskaa oli silti lukea näitä vanhoja kinasteluja.
Hieno ketju. Eipä tosiaan ole kummoinen hinta säätimillä, mutta kalleimmat ja parhaat parantavat lataustehoa entisestään. Esim Qwintrix.
- 123456789+123456789
Jouko pUkki kirjoitti:
Hieno ketju. Eipä tosiaan ole kummoinen hinta säätimillä, mutta kalleimmat ja parhaat parantavat lataustehoa entisestään. Esim Qwintrix.
niin on no kun katsoo päiväyksiä niin tuolloin säätimen hinta oli hieman kalliimpi kuin nyt tein tuolloin
mökille kyseisen järjestelmän (90-luvulla ) 2*40W paneelit ja 240 ah akkua NEL säädin tuohon aikaan kyseinen järjestelmä maksoi n. 12 000 markkaa. mitoituksen tein kulutuksen mukaan tosin mökkiä kaytettiin niin vähän että koskaan ei ollut ongelmia sähkön tuoton suhteen kun vain muisti että järjestelmää ei käytetä lämmittämiseen. Joskus on ollut keskustelua myös akun säilyttämisestä mökin akkuja en koskaan poistanut järjestelmästä vaan ne olivat vanerilaatikossa mökin kyljessä talven yli
kaikki akut toimivat moitteettomasti kymmenen vuotta ( kyseessä vesiakut ) jolloin möin mökin pois.
tuossa tietenkin on muistettava se tosiasia kuitenkin että n. 2,5 kk lataaminen isoillakin paneeleilla
meidän leveysasteillamme on vaatimatonta joten jos toimintaa on talvisin on paras hankkia jokin vaihtoehtoinen lataustapa.
tuohon 10 watin paneeliin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella joka yllä mainittiin koska sen lataus virta jää kovin pieneksi tämän perustelen myös sillä että mielestäni ei riitä pelkkä laitekulutus pitää ottaa huomioon myös akun oma vastus nyrkkisääntö taisi olla että akku purkaa varaustaan n. 1 prosentin vuorokaudessa joten isompi akku purkaa sen mitä pieni paneeli lataa jolloin hyöty on marginaalinen. ja taas jos haluaa että akku toimii moitteettomasti koko elinikänsä olen säätimen kannalla kaikissa tapauksissa vaikka teho olisi pienikin paneeleissa - 123456789+123456789
123456789+123456789 kirjoitti:
niin on no kun katsoo päiväyksiä niin tuolloin säätimen hinta oli hieman kalliimpi kuin nyt tein tuolloin
mökille kyseisen järjestelmän (90-luvulla ) 2*40W paneelit ja 240 ah akkua NEL säädin tuohon aikaan kyseinen järjestelmä maksoi n. 12 000 markkaa. mitoituksen tein kulutuksen mukaan tosin mökkiä kaytettiin niin vähän että koskaan ei ollut ongelmia sähkön tuoton suhteen kun vain muisti että järjestelmää ei käytetä lämmittämiseen. Joskus on ollut keskustelua myös akun säilyttämisestä mökin akkuja en koskaan poistanut järjestelmästä vaan ne olivat vanerilaatikossa mökin kyljessä talven yli
kaikki akut toimivat moitteettomasti kymmenen vuotta ( kyseessä vesiakut ) jolloin möin mökin pois.
tuossa tietenkin on muistettava se tosiasia kuitenkin että n. 2,5 kk lataaminen isoillakin paneeleilla
meidän leveysasteillamme on vaatimatonta joten jos toimintaa on talvisin on paras hankkia jokin vaihtoehtoinen lataustapa.
tuohon 10 watin paneeliin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella joka yllä mainittiin koska sen lataus virta jää kovin pieneksi tämän perustelen myös sillä että mielestäni ei riitä pelkkä laitekulutus pitää ottaa huomioon myös akun oma vastus nyrkkisääntö taisi olla että akku purkaa varaustaan n. 1 prosentin vuorokaudessa joten isompi akku purkaa sen mitä pieni paneeli lataa jolloin hyöty on marginaalinen. ja taas jos haluaa että akku toimii moitteettomasti koko elinikänsä olen säätimen kannalla kaikissa tapauksissa vaikka teho olisi pienikin paneeleissasen verran vielä korjaan edellistä että 10 watin paneeli on ok jos kulutus on sopivan pieni
siis luin nyt tuon aikaisemmin kirjoitetun artikkelin akun purkauksista joten anteeksi virheeni - r6jytj6tyjf6tygh
123456789+123456789 kirjoitti:
sen verran vielä korjaan edellistä että 10 watin paneeli on ok jos kulutus on sopivan pieni
siis luin nyt tuon aikaisemmin kirjoitetun artikkelin akun purkauksista joten anteeksi virheeniIhan ihmetyttää keskustelu lataussäätimestä....hankin jo kaksivuotta sitten aurinkopanelin,enkä edes ajatellut ,etten hankkisi samalla lataussäädintä!Se on samalla vakuutus....mikään vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoja,ellet käytä lataussäädintä!
- Micceki
Mitä sen on väliä, kauanko virta riittää.
Kun virta loppuu niin sähköjä ei enään käytetä ja aurinkopaneeli kyllä ajallaan lataa akut taas täyteen.
Älkää tehkö yksinkertasessta asiasta näin vaikeaa... - Matti Lappalainen
Mulla on nyt veneessä akkukapasiteettia 640 Ah ja aurinkopaneeleita 100 W ja tuuligeneraattori Areogen 3. Aurinkopaneeleilla on säädin, mutta tuuligeneraattorin säädin on rikki. 12 V systeemiksi kytketyt 6 V golfauton akut ovat nyt 6 v vanhoja. Ongelmia ei toistaiseksi ole ollut, vaikka systeemi lataa joskus pitkiä aikoja omia aikojaan, eikä sitä kuormita juuri mikään. Vettä täytyy kyllä lisätä akkuihin muutaman kuukauden välein, että pinta pysyy kennojen yläpuolella. Kun vene on monine kuluttajineen käytössä yritän olla koskaan tyhjentämättä akkuja alle 50% kapasiteetin. www.snoopy.fi
- 1+6
Minkälaisia purkauksia 6 vuoden aikana oln tullut? Golfautossa on varmaan geeliakut, joten elinikä vuosissa ei varmaan tule vastaan. Onko sinulla akkumonitoria jolla olet seurannut?
- Matti Lappalainen
1+6 kirjoitti:
Minkälaisia purkauksia 6 vuoden aikana oln tullut? Golfautossa on varmaan geeliakut, joten elinikä vuosissa ei varmaan tule vastaan. Onko sinulla akkumonitoria jolla olet seurannut?
Ei ole ollut kuin "tavallista purkamista", mutta ehkä ei koskaan yli 50% akkujen kapasiteetista. Akkujen kovin duuni on ankkurin nostaminen ja rullapurjeiden vetäminen ylös ankkurivinssillä (profiili on vähän tiukka), mutta silloin voi moottori käydä. Mun monitori on Xsantrex (n. 200 USD). Siitä näkee kaiken mikä on akkujen, latauksen ja purkauksen tilanne. Katselen sitä monta kertaa vuorokaudessa. Akut ovat tavallisia lyijy-happoakkuja. Hinta oli Trinillä samaa luokkaa kuin 12 V veneakkujen hinta, mutta 6 V akuilla saa samaan tilaan sijoitettua enemmän Ah. Trojan ja US Battery ovat Karibialla käytetyimmät merkit. Mulla on jälkimmäiset. www.snoopy.fi
- thirsty traveller
Akkuja ei saisi koskaan päästää alle 50%. Syväpurkaus lyhentää niiden ikää rajusti. AGM ja geeliakuissa pitää ainakin olla aina säädin. Ylilataus tuhoaa ne hetkessä. 3 x 45 W paneelimme lataavat maksimissaan 7 A tropiikissa muutaman tunnin päivässä. Paneeleja pitäisi siis olla paljon, ennekuin ne antavat normaalikulutuksen verran sähköä. Huomioitava on myös, että varsinkin geeliakkujen latausjännitteen pitäisi aina olla alle normaalin 14,4 V. Moottorin laturiin on saatavissa 4-portaisia säätimiä, jotka lataavat akut nopeasti. Normaali autokäyttöön tehty säädin ei sitä tee. 10 W paneeli tuskin ylilataa akkuja ilman säädintä, mutta onko paneelissa diodi estämässä akun purkautumista paneelin kautta?
- 14+18
"Akkuja ei saisi koskaan päästää alle 50%. Syväpurkaus lyhentää niiden ikää rajusti. ". Jos akun elinikä on alunperin esim 200 kierrosta, niin mikä on niiden elinikä kerran, kahden tai esim 10 syväpurkauksen eli alle 50% varaustason jälkeen? Voiko akkuja syväpurkaa jos ne lataa samantien täyteen?
- 17+10
Se lataussäädin on mukana toisaalta sen takia, että paneeleilta tuleva jännite/virta ei keitä akkuja, mutta myös sen takia, että se säädin etsii optimitehopistettä jolla toisaalta paneelsita otetaan tehoa ja toisaalta miten sitä syötetään akuille. Säätimissä on myös sulakkeita, eri napaisuuden suojat ja kaikenlaisia diagnostiikka- ja muita ominaisuuksia, joita hyvä akunhuoltaja tarvitsee.
MPPT-periaatteesta löytyy tietoa vaikka täältä: http://www.windsun.com/ChargeControls/MPPT.htm
Kuulemma esim Naps:n maxpower lisää paneeneilta saatavaa tehoa ns perussäätimeen verrattuna jopa 25 %. Jos puhutaan esim 4 A:n tuotosta, niin se yksi lisäamppeeri on ihan tervetullut siihen mukaan.
Mitä tulee sitten akkuihin ja "syväpurkausakkuihin", niin tuo termi syväpurkausakku on (mielestäni) lähinnä purjehtijoille suunnattua markkinointia; jos vaikka googlesta hakee kirjallisuutta aiheesta kirjoittamalla "battery technology handbook", löytyy muutama hyvä opus. Erilaisista teorioista ja teknologioista on seurausta se, että esim näistä lyijyhappoakuista AGM- ja geeliakut kestävät 80%:isia purkuja luokkaa 500 kertaa, kun tavallinen avoin akku luokkaa 150 (luvut ovat tod näk nyt vääriä, mutta suhde on jotain tällaista). Sana syväpurkausakku taas kuulostaa purjehtijan näkökulmasta aika kivalta, koska virrasta on aina pulaa ja akkuja ei viitsi enempää laittaa kun on tilaa.
Akkujen luokittelu on myös aika moninainen; on kuluttaja- ja teollisuusakkuja, on avoimia (ns perusakut), jotka jakautuvat startti- ja käyttöakuiksi sekä niiden alla vielä esim marine ja muuntyyppisiksi, sitten on suljettuja akkuja, jotka ovat geeli- ja agm-akut. JA nämä kaikki jakautuvat sitten vielä mm. flat plate ja tubular plate akuiksi. Lisäksi kun vielä otetaan mukaan optio, että akut voi koota joko 12, 24, 48 -volttisista tai sitten itse 2 V yksittäisistä blokeista, menee tavallinen veneilijä jo aika sekaisin myyntimiesten puheista (!). NiCd-akut on syytä jättää huomiotta jotten liikaa sekoiteta...
Itse syvä purkaus ei akkua vahingoita, vaan enemmänkin se, että akku ei saa heti täyttä latausta purkauksen jälkeen. Siksi syväpurkaus yleensä vahingoittaa akkuja. Tässä on tietysti kaikenlaisia stratifikaatio- ja muita efektejä lisäksi.
Mutta purkauksetkin vaikuttavat; jos akut ladataan aina syvänkin purkausen jälkeen täyteen (siis kunnolla täyteen, ei volttimittarista luettuna) akkujen elinikä on siis yhtä kuin tuo purkukierrosten määrä, ja jos se ei määrää elinikää, niin talvella tyhjänä jäätyminen tai pitkiä aikoja tyhjänä olo ja sulfatoituminen määräävät. Akuille suurin piirtein pätee myös se, että jos purat esim avoimia akkuja vain 40%isesti, ne kestävät niitä 300 kertaa, ja 20 %:n puruilla sitten taas tuplat jne (suunnilleen).
Kokonaisuudessaan akkujen elinikän vaikuttavat useat tekijät; purkausten syvyys ja määrä, lämpötila, säilytysolot, latausvirrat ja -jännitteet, purkuvirrat (joka vaikuttaa myös saatavilla olevaan kapasiteettiin), ikä, rinnankytkettyjen akkujen määrä, sarjaankytkennät (24 ja 48 aina paremmat kuin 12), napojen kunto, liitosten hyvyys...jne jne jne. Näistä tekijöistä tavallinen käyttäjä ei pysty kontrolloimaan käytännössä mitään kunnolla. Oikeastaan ainoastaan sitä, että pitää akkuja aina niin täytenä kuin voi. Ja tässä paneelit ovat sitten ihan hyvä ratkaisu; eli toisaalta pitämään satamassa akkuja täynnä jos maasähköä ei ole, ja toisaalta purjehduksen aikana "mataloittamaan" elektroniikan aiheuttamaa purkua.
Itselläni on purjeveneessä 100 W paneeleita ja 230 Ah hupiakkuja. Viime viikonlopun reissulla akkumonitorin mukaan niitä tuli syvimmillään purettua vain n. 7% vaikk alaitteet ja valot ovat virrankulutuksen heikoimmasta päästä. Akut ovat halpoja perusakkuja; toisaalta siksi että pystyn pitämään akkuja täynnä lähes aina ja melkein aina on myös maasähköä saatavilla. Toisaalta myös siksi, että tässä saaristveneilyssä ei ole kummoistakaan olosuhdetta akkujen näkökulmasta, ja pystyn tarkkailemaan kaikkien asioiden kuntoa vaikka vartein välein jos tarvitaan... - Kuulkaas ny lataajat
Aloitus on vanha mutta siitä viis:
Säädin mikä hyvänsä pudottaa latausjännitettä panelista, ja jos paneli on alimitoitettu akkukapasiteettiin nähden antaa palaa suoraan. Ei kai markkinoilla enää ole sellaista kun yrittäisi lämmittää yöllä akkuvirralla kuuta/aurinkoa..
Latauksen säädöstä masiinalla sitten:
jo tasavirtalaturien aikaan oli relesäätö, joka kaksikäämisessä purkissa sääti latausjännitettä suhteessa akun varaukseen. Kolmekääminen vielä paljon hienommin...
Olisiko nämä ominaisuudet menneet hukkaan puolijohdetekniikan kehittymisen myötä - ehkä alkuun, vaihtovirtalatureissakin roikkui perässä relesäädin.
Mutta nyt, kun kytket laturin herätevirran akun/akkujen navalta lähtien saat mitä tilaat ja stoppaa ennenkun kiehuu..
Jatkuva lataus mitä on kuvattu tuossa ketjussa aiemmin, asusti esimerkiksi Nannin vanhemmissa meridieseleissä, virtaset tönötti siellä 13,6 V seutuvilla ja ajoit koneella vaikka maailman tappiin ei tullut akut täyteen. - Olli .'
Minulla on 30w kenno säädin ja 60Ah akku.
Hyvin toimii. - ranskanpottu 36
En ymmärrä? mikä siinä on että pitää kaikessa säästää aivan jumalattomasti viimeiseen asti? Kaikenmaailman pelle pelottomia, kai sen akun voi laittaa suoraan kiinni paneeliin jos haluaa. Toisaalta asiallinen lataussäädin maksaa suomesta 37€ ihan maritimista haettuna. Tietysti kukin tyylillään mutta minä en edes miettisi. Laittaa homman kuntoon kerralla ei tarvii sitten pelata kaikenmaailman viri viri vehkeiden kanssa. Turhasta ei kannata maksaa mutta lataussäädin lienee ihan hyvä investointi. Oikeasti huonosti hoitamalla akku menee kesässä ihan helposti käyttökelvottomaksi. Hyvin hoidettuna kestää sen 5 - 7v.
- Halavalla halbaa
Tähän vielä lisäys, että huono akku menee kesässä käyttökelvottomaksi, hoiti sitä hyvin tai huonosti.
- aurinkopaneeli
Akusta ei saa purkaa kuin 30%, jos menee useasti tai paljon alle, akku menee sököksi. Eli käytännöss 100 Ah:n akku on 30 Ah,
Samoin PWM lataussäädin hukkaa kolmanneksen, koska akkua ladataan vain 13 Voltilla ja 12V paneelin teho ilmoitetaan 19Voltilla. Kun 100W paneelin tehon muuttaa vuorokausitehoksi, on 100W paneeli käytännössä 10Watin.
-jos tähän mittaukseen on uskominen.
http://www.juhasuomela.com/hobbies/aurinkopaneli.html - T.Umputtaja
Hei, hei! nyt Joakim ja Purjehtija nimimerkit, kiireesti kommenttia, miten tää nyt oikeasti menee ?? en oikeen usko tätä..
- Joakim_
Siis mitä et usko?
Akun varaustilaa ei ole syytä päästää alle 30-50%. Vastaavasti akun saa täyteen vain pitkäaikaisella (~10h) latauksella, joten usein ollaan vain ~80% paikkeilla. Tuosta sitten saa akun käytännön kapasiteetiksi 30-70% nimellisestä.
PWM-säädin hukkaa tosiaan osan tehosta, mutta kolmannes on aika yläkanttiin. Yleensä aurinkopaneelin huipputeho on 17-18 V jännitteellä, mutta huipputehon jännite tippuu säteilyn vähentyessä ja paneelin kuumentuessa.
Kolmannes tulisi, jos käytettäisiin jännitteitä 12 V ja 18 V olettaen 100% hyötysuhde hakkurille ja virran pysyminen samana 18->12 V. Jännitteet ovat melko äärimmäiset (akku 30% varaustilassa tai suurehko kulutus) sekä hyvin korkean huippujännitteen omaava paneeli, olematon jännitehäviö kaapeleissa ja kylmä paneeli suuressa säteilyssä.
Parhaimpien hakkurin maksimihyötysuhde on n. 98%, paneelilta tulee yleenä usean metrin melko ohut kaapeli, josta tulee jännitehäviötä, akun jännite on yleensä ladattaessa selvästi enemmän kuin 12 V ja paneelin virta laskee jonkin verran jännitteen tippuessa. Kaikki nämä huomioiden keskimäärin PWM hukkaa ehkä 20% enemmän kuin hakkuri.
Jos laskee paneelille vuorokausikeskitehon, se on tosiaan vain reilut 10% maksimitehosta. Siis 100 W paneelista saa vuorokaudessa parhaimmillaankin (heinäkuussa 45 asteen kulmassa kohti etelää) vain ~500 Wh vuorokaudesta eli keskiteho ~20%. Tuohon kun lisää paneelin huonomman suuntauksen, mastosta, puomista, puista jne tulevat varjot ja säätimen hukat ollaan jo siellä 10% paikkeilla. - Riitävästi paneelia
Joakim_ kirjoitti:
Siis mitä et usko?
Akun varaustilaa ei ole syytä päästää alle 30-50%. Vastaavasti akun saa täyteen vain pitkäaikaisella (~10h) latauksella, joten usein ollaan vain ~80% paikkeilla. Tuosta sitten saa akun käytännön kapasiteetiksi 30-70% nimellisestä.
PWM-säädin hukkaa tosiaan osan tehosta, mutta kolmannes on aika yläkanttiin. Yleensä aurinkopaneelin huipputeho on 17-18 V jännitteellä, mutta huipputehon jännite tippuu säteilyn vähentyessä ja paneelin kuumentuessa.
Kolmannes tulisi, jos käytettäisiin jännitteitä 12 V ja 18 V olettaen 100% hyötysuhde hakkurille ja virran pysyminen samana 18->12 V. Jännitteet ovat melko äärimmäiset (akku 30% varaustilassa tai suurehko kulutus) sekä hyvin korkean huippujännitteen omaava paneeli, olematon jännitehäviö kaapeleissa ja kylmä paneeli suuressa säteilyssä.
Parhaimpien hakkurin maksimihyötysuhde on n. 98%, paneelilta tulee yleenä usean metrin melko ohut kaapeli, josta tulee jännitehäviötä, akun jännite on yleensä ladattaessa selvästi enemmän kuin 12 V ja paneelin virta laskee jonkin verran jännitteen tippuessa. Kaikki nämä huomioiden keskimäärin PWM hukkaa ehkä 20% enemmän kuin hakkuri.
Jos laskee paneelille vuorokausikeskitehon, se on tosiaan vain reilut 10% maksimitehosta. Siis 100 W paneelista saa vuorokaudessa parhaimmillaankin (heinäkuussa 45 asteen kulmassa kohti etelää) vain ~500 Wh vuorokaudesta eli keskiteho ~20%. Tuohon kun lisää paneelin huonomman suuntauksen, mastosta, puomista, puista jne tulevat varjot ja säätimen hukat ollaan jo siellä 10% paikkeilla.Lähes täysi akku ottaa vastaan vain pienen latausvirran ja tehokaskin maasähkö- tai moottorilaturi toimii vain muutaman A virralla. Siksi noiden latureiden käyttö kannattaa vasta, kun akun varaustila on 30-80 %. Aurinkopaneelit pystyvät paremmin lataamaan akun 80 % tasosta täyteen.
Esimerkiksi pitkillä matka- tai lomapurjehduksilla akun voi antaa purkautua 50 % tasolle tai selvästi allekin (AGM yms) ja tarvittaesa aamulla ladata moottorilaturilla, jolloin akusto tyypistä riippuen imee helposti 50 - 100 A virtaa. Kun virta laskee 15 - 30 A tasolle ja akku on silloin jo 70-80 % latautunut, moottorilaturin voi sammuttaa ja antaa aurinkopaneelien ladata akku päivän aikana pienemmällä virralla täyteen tai lähes täyteen. 200 W nimellistehoiset aurinkopaneelit antavat akkuihin hyvän säätimen kanssa päivässä 50 - 100 Ah. Ellei nyt ole kovin pilvistä.
Akkujen keston kannalta ne pitäisi saada täyteen kerran viikossa. Toisaalta jatkuva pieni ylilataus voi pilata kalliinkin AGM-akuston. - pwm_mppt
Lueskelin tätä ketjua ja tuli mieleen kysymys johonka mahdollisesti täällä joku tietävämmistä osaisi vastata:
Minulla on liikuteltava kenno ja säädin (PWM). Kennon voi hyvin helposti kytkeä joko suoraan akkuun tai säätimen kautta. Olen pohtinut että kun olen luonnonsatamassa, akku 50% kannattaako kytkeä kenno suoraan akkuun vai säätimen kautta (päivän aikana akku ei ehdi täyttyä millään).
Eli pyrin tuon päivän aikana saamaan akun mahdollisimman täyteen (tietysti muuttaen kennon suuntaa jne), mutta kannattaako vetää suoraan akulle vai säätimen kautta, kumpi lataa tehokkaammin (säätimessähän on tehonhukkaa aika paljon, haittaako kennolta tuleva korkea jännite).
Mitenkä jos säädin olisi MPPT ?
Eli pointtina ei ole säästää säätimen hinnassa vaan lähinnä mitenkä saada lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon talteen. - jou.kyllä
pwm_mppt kirjoitti:
Lueskelin tätä ketjua ja tuli mieleen kysymys johonka mahdollisesti täällä joku tietävämmistä osaisi vastata:
Minulla on liikuteltava kenno ja säädin (PWM). Kennon voi hyvin helposti kytkeä joko suoraan akkuun tai säätimen kautta. Olen pohtinut että kun olen luonnonsatamassa, akku 50% kannattaako kytkeä kenno suoraan akkuun vai säätimen kautta (päivän aikana akku ei ehdi täyttyä millään).
Eli pyrin tuon päivän aikana saamaan akun mahdollisimman täyteen (tietysti muuttaen kennon suuntaa jne), mutta kannattaako vetää suoraan akulle vai säätimen kautta, kumpi lataa tehokkaammin (säätimessähän on tehonhukkaa aika paljon, haittaako kennolta tuleva korkea jännite).
Mitenkä jos säädin olisi MPPT ?
Eli pointtina ei ole säästää säätimen hinnassa vaan lähinnä mitenkä saada lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon talteen.Uskaltaahan tavallista verkkovirtalaturiakin pitää päällä tuntikausia ilman säätimiä, niissä lataus on yleensä 8 ampeerin luokkaa, sulla 50 watin paneelissa lataus ihanneoloissa varmaan hyvä jos puolet tuosta. Neljän ampeerin latauksella saisit viidessä tunnissa 20 ampeeria, jos aurinko paistaisi tehokkaasti tuon viisi tuntia. Minulla 1 pienempi paneeli jota käytän silloin kun sopii akkuun kytkettynä ilman säädintä.
- Anonyymi
Aina sama juttu.Ei osaa väki olla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424535- 932159
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152081Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi781935Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421552Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541532VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1051402- 751326
- 1011317
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109