Miltä yliopiston aloilta työllistyy parhaiten ja saa ihan kohtuullista palkkaa? kaipaisin tietoja tällaisista aloista, koska itsellä kiinnostuksenkohteet jakautuu ihan miten sattuu, eli todella moni asia kiinnostaa vähän, mutta mikään ei välttämättä tarpeeksi. Haluaisin osata siis ottaa huomioon myös palkan ja työllisyyden vaihtoehtojen punnitsemisessa, eli antakaapa vinkkejä aloista!
Vinkkejä eri alojen palkoista ja työllisyydestä!!!
pää sekaisin...
23
8354
Vastaukset
- ja epävarmimmat
1. Lääkäri - tätä tuskin tarvitsee selittää, vaatii ihmiseltä tiettyjä alkutaitoja ja kykyjä myös opintojen loppuunsaattamiseen
2. Juristi - keskipalkka 4500/5500e, työttömyys 2-4 %, hyvä yleisala, ei vaadi juuri mitään
3. Ekonomi - ainevalinta ja persoonallisuus ratkaisevat, aina saa töitä, mutta palkkaus ja asema vaihtelevat enemmän kuin lääkärillä tai juristilla (katsoisin, että myös enemmän mahdollisuuksia yksilöllisyyteen, yrittämiseen ja riskinottoon)
Ehdottomasti väliin kannattaa jättää valtiotieteellinen ja humanistinen. Valtsikalaisia näkyy paljon tekemässä toista tutkintoa esim. oikiksessa, koska valmistumisen kynnyksellä ovat havainneet, että alkuperäisellä tutkinnolla eivät tule työllistymään.
Humanistisilta aloilta oman alan töissä on vain pieni murto-osa ihmisistä, opettajuus on lähes ainoita "varmoja" työllistäjiä ja tutkijanpestit yms huonolla palkalla pätkätyötä.
Luonnontieteissä ja matemaattisilla aloilla vaihtelee. Jossain vaiheessa tietojenkäsittelytieteen ohjelmista pääsi vähällä vaivalla hyvälle palkalle, mutta on suhdanneherkkä ala ja ehkä nyt alkaa olla työntekijöitäkin enemmän. Biologia on seksikäs ala, mutta tutkijuusputki yms luovat epävarmuutta.- .............
Edellä tulikin kolme hyvää vaihtoehtoa. Lääkärit saavat toki paljon palkkaa, mutta kannattaa huomioida että koulutus kestää sen 6v 3-4v erikoistumista jos haluaa hyville palkoille. Juristilla taas ei ole kovin paljon liikkuvuutta Suomen ulkopuolella. Itse lähtisin siis taloustieteiden linjalle, joko kauppakorkeaan tai tuotantotaloutta teknilliseen. Voi työllistyä oikeastaan mille vain toimialalle, ja myös hyvin monenlaisia urapolkuja löytyy. Palkka tulee sitten myös ihan oman motivaation ja valintojen mukaan.
- aloittaja
............. kirjoitti:
Edellä tulikin kolme hyvää vaihtoehtoa. Lääkärit saavat toki paljon palkkaa, mutta kannattaa huomioida että koulutus kestää sen 6v 3-4v erikoistumista jos haluaa hyville palkoille. Juristilla taas ei ole kovin paljon liikkuvuutta Suomen ulkopuolella. Itse lähtisin siis taloustieteiden linjalle, joko kauppakorkeaan tai tuotantotaloutta teknilliseen. Voi työllistyä oikeastaan mille vain toimialalle, ja myös hyvin monenlaisia urapolkuja löytyy. Palkka tulee sitten myös ihan oman motivaation ja valintojen mukaan.
Niin epäilinkin että näitä aloja täältä tulee. Paha vaan kun en oikein usko että noille aloille kiinnostus tareeksi riittää. Jossain määrin kiinnostusta on oikeustieteellisiin ja kauppatieteellisiin aloihin, mutta ei tarpeeksi että kannattaisi niihin täysin keskittyä.
- generalisti
Kannanpa korteni kekoon omakohtaisilla pohdinnoillani.
Kouluttautumisessa alueellinen näkökulma painaa myös jonkin verran. Esimerkiksi mainittuun juristin koulutukseen pääsy on Helsingissä nähdäkseni melkoisen työmäärän takana (tämä vain kommenttina tuohon "ei vaadi juuri mitään"-kohtaan.)
Sama pätee tietysti Helsingin lääkikseen ja ainakin tilastojen valossa myös kauppakorkeaan. Muualla maassa voi sisään päästä helpostikin. (Esim. Kuopion lääkis, Vaasan kauppatieteellinen tdk tai Lapin oikis voisivat olla kiinnostavia valintoja...)
Olen samaa mieltä siitä, että humanistinen ja valtsikka ovat aika hasardeja valintoja. Itse suoritan perustutkintoa ensiksi mainitussa. Valmistaudun parhaillaan kesän kauppatieteellisen yhteisvalinnan pääsykokeeseen, tavoitteena rinnakkaistutkino HSE:ltä. Kirjoittajan mainitsemat seikat humanistien työtilanteesta varmasti osuvat lähelle totuutta.
SEFE:n sivuilta (www.sefe.fi) voi etsiä tietoja ekonomien työtilanteesta ja palkoista. Keskimääräinen palkka sijoittuu kai 4000 e paremmalle puolelle riippuen mittareista. Jännää on nähdä, heikentääkö taantuma työtilannetta pahastikin. - alkuperäinen listaaja
generalisti kirjoitti:
Kannanpa korteni kekoon omakohtaisilla pohdinnoillani.
Kouluttautumisessa alueellinen näkökulma painaa myös jonkin verran. Esimerkiksi mainittuun juristin koulutukseen pääsy on Helsingissä nähdäkseni melkoisen työmäärän takana (tämä vain kommenttina tuohon "ei vaadi juuri mitään"-kohtaan.)
Sama pätee tietysti Helsingin lääkikseen ja ainakin tilastojen valossa myös kauppakorkeaan. Muualla maassa voi sisään päästä helpostikin. (Esim. Kuopion lääkis, Vaasan kauppatieteellinen tdk tai Lapin oikis voisivat olla kiinnostavia valintoja...)
Olen samaa mieltä siitä, että humanistinen ja valtsikka ovat aika hasardeja valintoja. Itse suoritan perustutkintoa ensiksi mainitussa. Valmistaudun parhaillaan kesän kauppatieteellisen yhteisvalinnan pääsykokeeseen, tavoitteena rinnakkaistutkino HSE:ltä. Kirjoittajan mainitsemat seikat humanistien työtilanteesta varmasti osuvat lähelle totuutta.
SEFE:n sivuilta (www.sefe.fi) voi etsiä tietoja ekonomien työtilanteesta ja palkoista. Keskimääräinen palkka sijoittuu kai 4000 e paremmalle puolelle riippuen mittareista. Jännää on nähdä, heikentääkö taantuma työtilannetta pahastikin.Omat kokemukseni ovat oikiksesta. Jos polla leikkaa edes kohtuudella, oikikseen ei ole vaikea päästä ollenkaan. Tyhmyyttä voi kompensoida työmäärällä paljonkin, harva tiedekunta on niin hömppätieteellinen metodeissaan yms. Me lähinnä luemme helvetin paksuja kirjoja ja viisastelemme niiden perusteella mahdollisimman tarkasti kirjoitetun lain ja tehtyjen ennakkopäätösten mukaisen ratkaisun kaikkeen, mitä eteemme tuodaan. Motivoitunut, hyvin kirjoittanut ja ahkera abi pääsee kyllä sisälle ensiyrittämällä, fukseisa on suuri määrä Helsingin hyvistä kouluista tulleita kunnianhimoisia hyvän perheen vesoja, joiden ainoita valtteja on usko itseensä ja hyvä työmoraali.
Helsingin ja Lapin oikkarien työllistymisessä ei ole kovin suurta eroa, Helsinkiin otetaan sisään vuosittain 17-20% ja Lappiin 30-35% hakijoista. Verrattuna esim. HSE:n sisäänottolukuihin ei mitenkään vaikea paikka päästä. Toki on pakko lukea, mutta pääsykoealue on nykyisellään 600-800 sivua eli jos vertaa siihen, mitä lopulta tenteissä käydään, ei paljon mitään.
Mielestäni lääkiksen kanssa on absurdia edes verrata, lääkäreiksi halajavat luokkatoverini ovat tehneet paljon enemmän töitä ja bailanneet ehdottomasti vähemmän kuin minä ammattia hakiessaan. - generalisti
alkuperäinen listaaja kirjoitti:
Omat kokemukseni ovat oikiksesta. Jos polla leikkaa edes kohtuudella, oikikseen ei ole vaikea päästä ollenkaan. Tyhmyyttä voi kompensoida työmäärällä paljonkin, harva tiedekunta on niin hömppätieteellinen metodeissaan yms. Me lähinnä luemme helvetin paksuja kirjoja ja viisastelemme niiden perusteella mahdollisimman tarkasti kirjoitetun lain ja tehtyjen ennakkopäätösten mukaisen ratkaisun kaikkeen, mitä eteemme tuodaan. Motivoitunut, hyvin kirjoittanut ja ahkera abi pääsee kyllä sisälle ensiyrittämällä, fukseisa on suuri määrä Helsingin hyvistä kouluista tulleita kunnianhimoisia hyvän perheen vesoja, joiden ainoita valtteja on usko itseensä ja hyvä työmoraali.
Helsingin ja Lapin oikkarien työllistymisessä ei ole kovin suurta eroa, Helsinkiin otetaan sisään vuosittain 17-20% ja Lappiin 30-35% hakijoista. Verrattuna esim. HSE:n sisäänottolukuihin ei mitenkään vaikea paikka päästä. Toki on pakko lukea, mutta pääsykoealue on nykyisellään 600-800 sivua eli jos vertaa siihen, mitä lopulta tenteissä käydään, ei paljon mitään.
Mielestäni lääkiksen kanssa on absurdia edes verrata, lääkäreiksi halajavat luokkatoverini ovat tehneet paljon enemmän töitä ja bailanneet ehdottomasti vähemmän kuin minä ammattia hakiessaan.Tästähän sukeutui kelpo keskustelu, jatkan:
"Helsinkiin otetaan sisään vuosittain 17-20% ja Lappiin 30-35% hakijoista. Verrattuna esim. HSE:n sisäänottolukuihin ei mitenkään vaikea paikka päästä."
Viittaan HSE:n sivuilta löytyviin valintatilastoihin ( http://www.hse.fi/FI/education/admission/statistics/ ), joiden mukaan kauppatieteellisen alan yhteisvalintakokeeseen osallistuneista HSE:n etusijalle asettaneista hakijoista on päässyt sisään seuraava määrä:
2008: 18,6 %
2007:19,2 %
2006: 20,8 %
2005: 20,0 %
Eli sisäänpääsy on juurikin samaa luokkaa kuin Helsingin oikeustieteelliseen. (En käsittele tässä muita hakureittejä, koska vain yhteisvalinta on nähdäkseni 1:1 -vertailukelpoinen oikiksen kanssa.)
Oikiksen vaikeudesta usein toistetaan sitä asiaa, että oikean vastaustekniikan saavuttaminen vaatii valmennuskurssia.
Kauppatieteissä valmennuksesta ei käsittääkseni ole yhtä suurta hyötyä. Alan yhteisvalinnan koekirjallisuutta on neljässä kirjassa noin 750 s. viidennen, matematiikan ("Johdatus kvantitaviitiseen analyysiin taloustieteissä") kirjassa vielä 180 sivua päälle.
Mutta näyttää siltä, että lääkikseen pyrkivät ja siellä opiskelevat vetävät työmäärässä pisimmän korren? (Toisaalta hampaalla opiskeleva tuttavani väitti, että aikaisemmassa opiskelupaikassaan TKK:lla hän joutui tekemään paljon enemmän töitä...) - Jullikkajuppe
"2. Juristi - keskipalkka 4500/5500e, työttömyys 2-4 %, hyvä yleisala, ei vaadi juuri mitään"
EI VAADI JUURI MITÄÄN.
- nyt sitä saa, nyt sitä saa
kattilat täyteen tietoo. Eli käy tilasto keskuksen sivuilla:
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/pal/ksp/2007/2007_fi.asp
Samaisesta paikasta löydät myös yksityisten, valtion ja kunnallisen palkka taulukon. Palkkoista näet keskipalkan, keskikokonaisansion, sukupuolen vaikutuksen palkkaukseen sekä alalla parhaiten ja huonoiten tienaavat 10% jne...
Akateemisilla aloilla työttömyys on vähäisempää. Yksi selvitys asiasta:
http://taloustiede.utu.fi/laitos/henkilokunta/viren/artikkelit/akat_un.pdf
Se on suuntaa antava, mutta totuus on, että AMK puolen insinöörit ja tradet ovat huonommassa työllisyys tilanteessa ja yliopistopuolella tilanne on melkotasainen. Käytännössä kuitenkin oli pääaine mikä tahansa niin työllistyminen riippuu usein sivuaineista ainakin humanistisella, kasvatustieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä puolella. Itse olen kasvatustieteen kandi, joka vahvasti painottaa sivuaineissa talous- ja henkilöstö hallintoa.
Kuitenkin ahkera, fiksu, kehittyvä, sosiaalisesti lahjakas ja hyvä tyyppi saa aina töitä jos on akateeminen tutkinto. Pelkkä tutkinto on vain se ensiaskel työelämään. Tietysti esim. lääkäri, opettaja, pappi, lakimies ja muut ovat "suojeltuja" ammatteja, mutta jos ei juuri yhteen näistä "arkkiammateista" halaja niin rahaa ja mielenkiintoista työtä tekeville löytyy monelta eri alalta. - Koulutus ja raha
Lääkäreillä on mahdollisuus erittäin hyviin ansioihin jo uran alusta lähtien. Jo kandeille maksetaan keikkatyöstä yli 6000 euron kuukausipalkkoja. Yhden viikonlopun päivystyksestä saa helposti 1500 euroa, tämä edellyttää sitä että 5. vuoden opinnot ovat takana. Erikoistuvat lääkärit tienaavat keskimäärin 4700/kk (vaatii jo päivystämistä), mutta tässä on suurta vaihtelua erikoisalojen välillä. Yksityislääkärien ansiot ovat vielä kovemmat.
Opiskelupaikan hankkiminen lääketieteellisestä on haastavaa, Kuopion lääkikseen voi päästä helpommin. Pääsykokeessa vaaditaan vahvaa fysiikan ja kemian osaamista, sekä biologiaan liittyvien asioiden soveltamista. Kovat palkat ovat nostaneet hakijamäärät korkealle, hakijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2002 yli 50%. Lääkäreistä on jatkuva pula, ja työttömyyttä ei ole.
Oikeustieteellisen sisäänpääsy on vaikeaa, pääosin pääsykokeen rakenteen ja suuren hakijamäärän takia. Sisäänpääsy vaatii käytännössä valmennuskurssin, sillä muuten kokeeseen valmistautuminen on vaikeaa. Rovaniemelle pääsee helpommin, mutta mahdollisuudet päästä parhaisiin työpaikkoihin ovat pienemmät. Pääosin opiskelu oikeustieteellisessä vaatii oikeasti tylsien kirjojen lukemista. Palkat valmistuneilla ovat hyvät, tosin vasta-valmistuneiden palkat ovat usein vaatimattomia. Parhaat työpaikat jaetaan usein sisäpiirien kautta. Lakimiehillä palkat ovat todella hyviä, tuntilaskutukset ovat usein todella kovia. Lakitoimistojen osakkaat nettoavat erittäin hyvin. Lakimiehillä ja lääkäreillä on mahdollista nostaa suuriakin palkkoja pienellä veroprosentilla. Työttömyyttä esiintyy jonkin verran.
Kauppatieteelliseen pääsee opiskelemaan melko helposti (Helsinkiä lukuunottamatta). Pääsykoekirjoja on monta ja ne ovat pääosin melko tylsää luettavaa. Pääsykoe on monivalinta-tyyppinen ja se mittaa pääosin nippelitiedon muistamista. Kauppatieteen maisterit kilpailevat osittain samoista työpaikoista tradenomien kanssa, ja tradenomien suuret koulutusmäärät aiheuttavat paljon kilpailua työmarkkinoille. Palkat vaihtelevat aivan laidasta laitaan. Keskipalkkoja nostavat johtavissa tehtävissä olevat, todellinen mediaanipalkka lienee 4000 ja 5000 euron välissä. Koulutus antaa mahdollisuudet hyvin monipuolisiin työtehtäviin, mutta toisaalta koulutus ei takaa mitään työpaikkaa (vrt. esim. lääkäri).
Diplomi-insinööriksi pääseen lukemaan (ainakin lappeen rantaan) helposti, jos on lukenut fysiikkaa ja pitkää matematiikkaa edes välttävästi lukiossa. Pääsykokeessa on matematiikan sekä fysiikan tai kemian tehtäviä riippuen omasta valinnasta/koulutusalasta. TKK:lle on vaikea päästä lukemaan muutamia suosittuja aloja. Palkat ovat perinteisesti melko hyviä, mutta DI:t kilpailevat osittain samoista työpaikoista insinöörien kanssa (ja insinöörejä koulutetaan paljon). Työllistymisessä ja palkkauksessa opiskelualalla on suuri merkitys, biohihhulitekniikkaa opiskelleilla työllisyys on heikompaa kuin vaikkapa konetekniikkaa opiskelleilla. Alkupalkat ovat 3000 euron tietämissä. Keskipalkat ovat 4000 ja 5000 euron välissä.
Vaikka sisäänpääsy on helppoa, on opiskelu yleensä melko vaativaa (aineesta riippuen). Matematiikka ja fysiikka tuottavat monille vaikeuksia, ja yli 30% koulutuksen aloittaneista keskeyttää. Keskeytysprosenttia nostaa korkealle se, että helpon sisäänpääsyn takia teknillisistä haetaan usein kakkospaikka ennen halutumpaan koulutusohjelmaan pääsyä.- Arkkitehti
Kannattaa sitten muistaa että vaikka arkkitehteja koulutetaan Teknillisessä korkeakoulussa, kuten diplomi-insinöörejäkin, ei palkka ole mitenkään vertailukelpoinen. Kyseessä on varsinainen musta-pekka, josta seuraa todennäköisimmin 25% heikompi palkka kuin diplomi-insinööreillä.
Diplomi-insinöörien palkatkin riippuvat paljon myös alasta ja tehtävästä. Esim. kemian alalla palkat olivat ainakin vuosituhannen vaihteen jälkeen pohjalukemissa ja porukka tarjoutui oman alan harjoittelupaikkoihin jopa ilmaiseksi. - Vierailija
Vastaus viestiin: Kirjoittanut: Koulutus ja raha 27.12.2008
Allekirjoitan kanssasi oikeus- sekä lääketieteellisten opintojen kohdat, mutta kauppatiede sekä diplomi-insinööri -koulutuskohdissa on mielestäni melkoisia epäkohtia.
1) Kauppatieteet:
Sanojesi mukaan kauppatieteitä on melko helppo päästä lukemaan muualle kuin Helsinkiin? Joka vuosi n. 15% kaikista kauppatieteelliseen hakeneista pääsee opiskelemaan, ts. 85% hakijoista ei pääse. Kauppatieteitä on helppo päästä opiskelemaan korkeintaan Joensuuhun (10,5p vuonna 2008) ja pariin muuhunkin paikkaan, esim. Oulun yliopistoon markkinoinnin ja kansantaloustieteen hakukohteeseen (pisterajat 11 sekä 11,5). Luvut peräisin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta.
Lisäksi kauppatieteiden pääsykokeet eivät ole niin yksinkertaisia kuin viestisi antaa olettaa. Kokeessa mitataan todellakin paljon enemmän kuin nippelitietoa, kuten esim. erilaisia johtamiseen, organisointiin, strategioihin, matematiikkaan, kirjanpitoon sekä erilaisiin teorioihin liittyviä kysymyksiä. Erilaisia teorioita et opi kuin pänttäämällä, tuskin itsekään osaat organisaatiorakenteen erilaisia rakennetyyppejä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia tai strategiajohtamisessa erilaisia asemoitumismalleja ihan pelkällä yleistiedolla. Tietysti pari pistettä on mahdollista saada taloustieto-osiosta jos on ollut hereillä lukion taloustiedon kurssilla. Lisäksi kokeessa saa väärästä vastauksesta miinuspisteitä, eli kokeeseen ei mennä vain nippelitaidolla varustautuneena jonka jälkeen heitetään 1X2 -tyyliin vastauksia. Tai no, voihan näin tehdä, mutta sisäänpääsy on silloin kaikkea muuta kuin "melko helppoa".
Kauppatieteiden maisterit kilpailevat tradenomien kanssa samoista paikoista? Mistäköhän tommoinen tieto on peräisin. Itse olen kuullut vain, että tradenomit ja merkonomit kilpailisivat samoista paikoista. Vaikea uskoa, että ekonomit ja tradenomit muka kilpailisivat samoista paikoista, eiköhän tuon väittämäsi paikkansapitämättömyyden voi perustella jo sillä, että tradenomin keskipalkka on n. 2600 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 4.3.2008) ja ekonomin keskipalkka on n. 5000 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 23.1.2008).
2) Diplomi-insinööri:
Lappeenrantaan pääsee helposti? Ei enää nykyään. Totta kai TKK:hon on vaikein päästä, se nyt sanomattakin selvää, että Helsinkiin on vaikein päästä oli sitten kyseessä mikä tahansa ala. Esim. Lappeenrannan pisterajat ovat nousseet teknillisistä yliopistoista/korkeakouluista vissiinkin eniten kahtena parina viime vuonna. Vuonna 2006 Lappeenrannan yliopiston paperivalinta-pisterajoja: Tite 5p, Kote 9p, Tuta 12p, Ente 13p, Ymp 7p ja Kete 8p. Vuoden 2009 paperivalinta näyttää tältä: Tite 11p, Kote 10p, Tuta 13p, Ente 17p, Ymp 16p ja Kete 13p. Eli jos kirjottaisit pitkästä matematiikasta L:n sekä fysiikasta L:n (6p 5p = 11p) et pääsisi edes kemiantekniikkaa opiskelemaan Lappeenrantaan, ellet esim. kirjottaisi vielä em. lisäksi pitkästä englannista E:tä. Vuonna 2006 olisit päässyt kevyesti. Eli ei taida riittää nuo sinun "välttävät matikat ja fysiikat". Minun mielestäni ei vain ole korrektia sanoa, että Lappeenrantaan on muka "helppo" päästä vaikka Otaniemeen onkin monta kertaa vaikeampi päästä.
Niin kuin "Koulutus ja raha" -nimimerkillä kirjoittanut, suosittelen itsekin lämpimästi juuri edellä mainittua neljää eri alaa, eli lääketieteellinen, oikeustieteellinen, kauppatieteellinen sekä teknillinen ala.
Pakko lisätä kyllä vielä kasvatustieteellinen ala, koska esim. opettajilla on ihan ok palkka suhteutettuna lomien määrään. Peruskoulun opettajia tienaa kai noin 3000 e/kk ja työviikon pituus vaihtelee 20-30 viikkotunnin välillä, puhumattakaan pitkistä lomista kuten kesäloma. Esim. jos teet 25 viikkotuntia ja tienaat kuukaudessa 3000e/kk, tekee se yhdestä tunnista: 3000 / (4*25) = 30 (euroa).
Tässä minun näkemykseni edellä kirjoitetuista aloista. - Koulutus ja raha
Vierailija kirjoitti:
Vastaus viestiin: Kirjoittanut: Koulutus ja raha 27.12.2008
Allekirjoitan kanssasi oikeus- sekä lääketieteellisten opintojen kohdat, mutta kauppatiede sekä diplomi-insinööri -koulutuskohdissa on mielestäni melkoisia epäkohtia.
1) Kauppatieteet:
Sanojesi mukaan kauppatieteitä on melko helppo päästä lukemaan muualle kuin Helsinkiin? Joka vuosi n. 15% kaikista kauppatieteelliseen hakeneista pääsee opiskelemaan, ts. 85% hakijoista ei pääse. Kauppatieteitä on helppo päästä opiskelemaan korkeintaan Joensuuhun (10,5p vuonna 2008) ja pariin muuhunkin paikkaan, esim. Oulun yliopistoon markkinoinnin ja kansantaloustieteen hakukohteeseen (pisterajat 11 sekä 11,5). Luvut peräisin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta.
Lisäksi kauppatieteiden pääsykokeet eivät ole niin yksinkertaisia kuin viestisi antaa olettaa. Kokeessa mitataan todellakin paljon enemmän kuin nippelitietoa, kuten esim. erilaisia johtamiseen, organisointiin, strategioihin, matematiikkaan, kirjanpitoon sekä erilaisiin teorioihin liittyviä kysymyksiä. Erilaisia teorioita et opi kuin pänttäämällä, tuskin itsekään osaat organisaatiorakenteen erilaisia rakennetyyppejä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia tai strategiajohtamisessa erilaisia asemoitumismalleja ihan pelkällä yleistiedolla. Tietysti pari pistettä on mahdollista saada taloustieto-osiosta jos on ollut hereillä lukion taloustiedon kurssilla. Lisäksi kokeessa saa väärästä vastauksesta miinuspisteitä, eli kokeeseen ei mennä vain nippelitaidolla varustautuneena jonka jälkeen heitetään 1X2 -tyyliin vastauksia. Tai no, voihan näin tehdä, mutta sisäänpääsy on silloin kaikkea muuta kuin "melko helppoa".
Kauppatieteiden maisterit kilpailevat tradenomien kanssa samoista paikoista? Mistäköhän tommoinen tieto on peräisin. Itse olen kuullut vain, että tradenomit ja merkonomit kilpailisivat samoista paikoista. Vaikea uskoa, että ekonomit ja tradenomit muka kilpailisivat samoista paikoista, eiköhän tuon väittämäsi paikkansapitämättömyyden voi perustella jo sillä, että tradenomin keskipalkka on n. 2600 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 4.3.2008) ja ekonomin keskipalkka on n. 5000 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 23.1.2008).
2) Diplomi-insinööri:
Lappeenrantaan pääsee helposti? Ei enää nykyään. Totta kai TKK:hon on vaikein päästä, se nyt sanomattakin selvää, että Helsinkiin on vaikein päästä oli sitten kyseessä mikä tahansa ala. Esim. Lappeenrannan pisterajat ovat nousseet teknillisistä yliopistoista/korkeakouluista vissiinkin eniten kahtena parina viime vuonna. Vuonna 2006 Lappeenrannan yliopiston paperivalinta-pisterajoja: Tite 5p, Kote 9p, Tuta 12p, Ente 13p, Ymp 7p ja Kete 8p. Vuoden 2009 paperivalinta näyttää tältä: Tite 11p, Kote 10p, Tuta 13p, Ente 17p, Ymp 16p ja Kete 13p. Eli jos kirjottaisit pitkästä matematiikasta L:n sekä fysiikasta L:n (6p 5p = 11p) et pääsisi edes kemiantekniikkaa opiskelemaan Lappeenrantaan, ellet esim. kirjottaisi vielä em. lisäksi pitkästä englannista E:tä. Vuonna 2006 olisit päässyt kevyesti. Eli ei taida riittää nuo sinun "välttävät matikat ja fysiikat". Minun mielestäni ei vain ole korrektia sanoa, että Lappeenrantaan on muka "helppo" päästä vaikka Otaniemeen onkin monta kertaa vaikeampi päästä.
Niin kuin "Koulutus ja raha" -nimimerkillä kirjoittanut, suosittelen itsekin lämpimästi juuri edellä mainittua neljää eri alaa, eli lääketieteellinen, oikeustieteellinen, kauppatieteellinen sekä teknillinen ala.
Pakko lisätä kyllä vielä kasvatustieteellinen ala, koska esim. opettajilla on ihan ok palkka suhteutettuna lomien määrään. Peruskoulun opettajia tienaa kai noin 3000 e/kk ja työviikon pituus vaihtelee 20-30 viikkotunnin välillä, puhumattakaan pitkistä lomista kuten kesäloma. Esim. jos teet 25 viikkotuntia ja tienaat kuukaudessa 3000e/kk, tekee se yhdestä tunnista: 3000 / (4*25) = 30 (euroa).
Tässä minun näkemykseni edellä kirjoitetuista aloista.Kauppatieteitä ei ehkä tosiaan ole ihan niin helppoa päästä lukemaan kuin edellä tuli kirjoitettua, mutta muutamassa paikassa se on suorastaan hämmästyttävän helppoa. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluhin tradenomilinjalle on selvästi vaikeampaa päästä kuin Joensuun tai Oulun kauppatieteelliseen. Useimmiten kauppatieteellisen alan valintakokeessa mitataan juurikin nippelitiedon osaamista. Valintakoe on monivalintatyyppinen, monissa kysymyksissä pitää muistaa jokin yksityiskohta kirjoista. Toki teorioiden syvällisempi osaaminen helpottaa huomattavasti sisäänpääsyä, ja on välttämätöntä esim. Helsinkiin haettaessa. Tänä vuonna HKKK keräsi kiinnostuneita hakijoita huimat 50% enemmän kuin viime vuonna. Kauppatiede tuntuu kiinnostavan, taantumasta huolimatta.
Tradenomit kilpailevat yhä enenevissä määrin ekonomien kanssa samoista työpaikoista. Ekonomien keskipalkkoja nostavat johtotehtävissä työskentelevien vanhojen ekonomien korkeat ansiot. Tradenomi on vielä uusi tutkintonimike, eikä yli 50 vuotiaita kymmenien vuosien työkokemusta omaavia tradenomeja ole vielä työmarkkinoilla nostamassa keskipalkkoja. Tästä syystä keskipalkoilla ei voi perustella sitä etteivätkö tradenomit ja ekonomit kilpailisi (ainakin osittain) samoista työtehtävistä.
Lappeen Rantaan pääsee kyllä yhä opiskelemaan diplomi-insinörtiksi suorastaan huolestuttavan helposti. Täältä voi käydä katsomassa teknillisen alan valintatilastoja (s. 32-33):
http://www.dia.fi/nettiopas_fi/
Paperivalinta ei kerro (todellakaan) koko totuutta. Paperivalintakiintiöt voidaan kutistaa niin pieniksi, että vain L:n papereilla päästään sisään. Koepisterajat ovat Lappeenrannassa todella matalia. Tämän voi jokainen käydä toteamassa kyseisestä tilastosta. Välttävät fysiikat ja matematiikat riittävät varsin hyvin sisäänpääsyyn. Poimitaan tilastosta ehkäpä pahin murheenkryyni, LUT:in konetekniikka: Ensisijaisia hakijoita 61, sisäänpäässeitä 87. Alin hyväksytty koepistemäärä 6,11 (TKK:n konetekniikalle tarvittiin yli kaksinkertainen pistemäärä). Konetekniikka on yleisesti vaativa ala, jossa ei heikolla laskutaidolla kovin hyvin menestytä.
Vuonna 2008 oli insinöörikohteiden sisäänpääsyprosentti teknillisellä alalla huimat 65,2%.
Kasvatustieteellinen ei ole myöskään huono valinta, mutta työ voi olla yllättävän raskasta peruskoulun opettajilla. Palkkaus on ihan ok lomiin ja työaikaan nähden, mutta ilmeisesti peruskoulun opettajat eivät yleensä pääse ihan 3000 e/kk. Opetustuntien lisäksi tulevat ns. tuntien suunnittelu sekä kokeiden ja aineiden korjaus sekä todistusten kirjoittaminen, jotka vievät oman aikansa. Opettajista parhaat tulot suhteessa työmäärään lienevät lukion opettajilla. Palkkaus on parempi kuin peruskoulussa, lomat yhtä pitkiä, mutta opetettava aines helpommin käsiteltävää.
ps. Jos oikeasti haluaa hyvin palkatulle alalle, ja helppoon työhön jossa on hulppeat palkat, kannattaa kouluttautua lentäjäksi. Koulutukseen on tosin vaikea päästä, ja kustannukset voivat olla suuret. Koulutus on lyhyt ja Finnairin lentäjien keskipalkka on kohtuulliset 11 000 euroa kuukaudessa täysi autoetu. (Kyllä, 11 tuhatta euroa kuukaudessa!) - Teekkkari
Juurikin näin; kuitenkin pari tarkennusta. Varsinkin suuremmissa firmoissa DI:en urapolku poikkeaa voimakkaasti amk-insseistä - yllättävän monet valmistuvien teekkareiden entry-hommat ovat sellaisia, joihin noheva insinööri pääsee ylenemään 0-5 vuodessa.
Koulutuksen osalta on syytä erottaa sisäänpäässeet ja ulospäässeet opiskelijat. Toisin kuin esimerkiksi lääketieteellisissä tiedekunnissa, vaikeus ei teknillisellä alalla ole sisäänpääsyssä vaan ulospääsyssä. Väkeä otetaan enemmän sisään, ja kandivaiheen opinnot suorittavat todellisen karsinnan.
Palkkaus ja työllisyystilanne on monilla tekniikan aloilla (ja pääkaupunkiseudulla) taantumasta huolimatta kilpailukykyinen. Teollisuuden irtisanomiset näyttävät tässäkin lamassa koskettavan erityisesti suorittavaa porrasta; monet kapeat erikoistumisalat tarjoavat varmaa, työmäärältään inhimillistä ja sangen hyväpalkkaista työtä. - ewtrerer
Vierailija kirjoitti:
Vastaus viestiin: Kirjoittanut: Koulutus ja raha 27.12.2008
Allekirjoitan kanssasi oikeus- sekä lääketieteellisten opintojen kohdat, mutta kauppatiede sekä diplomi-insinööri -koulutuskohdissa on mielestäni melkoisia epäkohtia.
1) Kauppatieteet:
Sanojesi mukaan kauppatieteitä on melko helppo päästä lukemaan muualle kuin Helsinkiin? Joka vuosi n. 15% kaikista kauppatieteelliseen hakeneista pääsee opiskelemaan, ts. 85% hakijoista ei pääse. Kauppatieteitä on helppo päästä opiskelemaan korkeintaan Joensuuhun (10,5p vuonna 2008) ja pariin muuhunkin paikkaan, esim. Oulun yliopistoon markkinoinnin ja kansantaloustieteen hakukohteeseen (pisterajat 11 sekä 11,5). Luvut peräisin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta.
Lisäksi kauppatieteiden pääsykokeet eivät ole niin yksinkertaisia kuin viestisi antaa olettaa. Kokeessa mitataan todellakin paljon enemmän kuin nippelitietoa, kuten esim. erilaisia johtamiseen, organisointiin, strategioihin, matematiikkaan, kirjanpitoon sekä erilaisiin teorioihin liittyviä kysymyksiä. Erilaisia teorioita et opi kuin pänttäämällä, tuskin itsekään osaat organisaatiorakenteen erilaisia rakennetyyppejä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia tai strategiajohtamisessa erilaisia asemoitumismalleja ihan pelkällä yleistiedolla. Tietysti pari pistettä on mahdollista saada taloustieto-osiosta jos on ollut hereillä lukion taloustiedon kurssilla. Lisäksi kokeessa saa väärästä vastauksesta miinuspisteitä, eli kokeeseen ei mennä vain nippelitaidolla varustautuneena jonka jälkeen heitetään 1X2 -tyyliin vastauksia. Tai no, voihan näin tehdä, mutta sisäänpääsy on silloin kaikkea muuta kuin "melko helppoa".
Kauppatieteiden maisterit kilpailevat tradenomien kanssa samoista paikoista? Mistäköhän tommoinen tieto on peräisin. Itse olen kuullut vain, että tradenomit ja merkonomit kilpailisivat samoista paikoista. Vaikea uskoa, että ekonomit ja tradenomit muka kilpailisivat samoista paikoista, eiköhän tuon väittämäsi paikkansapitämättömyyden voi perustella jo sillä, että tradenomin keskipalkka on n. 2600 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 4.3.2008) ja ekonomin keskipalkka on n. 5000 euroa (Lähde: Taloussanomien nettisivut 23.1.2008).
2) Diplomi-insinööri:
Lappeenrantaan pääsee helposti? Ei enää nykyään. Totta kai TKK:hon on vaikein päästä, se nyt sanomattakin selvää, että Helsinkiin on vaikein päästä oli sitten kyseessä mikä tahansa ala. Esim. Lappeenrannan pisterajat ovat nousseet teknillisistä yliopistoista/korkeakouluista vissiinkin eniten kahtena parina viime vuonna. Vuonna 2006 Lappeenrannan yliopiston paperivalinta-pisterajoja: Tite 5p, Kote 9p, Tuta 12p, Ente 13p, Ymp 7p ja Kete 8p. Vuoden 2009 paperivalinta näyttää tältä: Tite 11p, Kote 10p, Tuta 13p, Ente 17p, Ymp 16p ja Kete 13p. Eli jos kirjottaisit pitkästä matematiikasta L:n sekä fysiikasta L:n (6p 5p = 11p) et pääsisi edes kemiantekniikkaa opiskelemaan Lappeenrantaan, ellet esim. kirjottaisi vielä em. lisäksi pitkästä englannista E:tä. Vuonna 2006 olisit päässyt kevyesti. Eli ei taida riittää nuo sinun "välttävät matikat ja fysiikat". Minun mielestäni ei vain ole korrektia sanoa, että Lappeenrantaan on muka "helppo" päästä vaikka Otaniemeen onkin monta kertaa vaikeampi päästä.
Niin kuin "Koulutus ja raha" -nimimerkillä kirjoittanut, suosittelen itsekin lämpimästi juuri edellä mainittua neljää eri alaa, eli lääketieteellinen, oikeustieteellinen, kauppatieteellinen sekä teknillinen ala.
Pakko lisätä kyllä vielä kasvatustieteellinen ala, koska esim. opettajilla on ihan ok palkka suhteutettuna lomien määrään. Peruskoulun opettajia tienaa kai noin 3000 e/kk ja työviikon pituus vaihtelee 20-30 viikkotunnin välillä, puhumattakaan pitkistä lomista kuten kesäloma. Esim. jos teet 25 viikkotuntia ja tienaat kuukaudessa 3000e/kk, tekee se yhdestä tunnista: 3000 / (4*25) = 30 (euroa).
Tässä minun näkemykseni edellä kirjoitetuista aloista.maistereita on 1500 työttömänä ja diplomi-insinöörejä samoin 1500! Toisaalta tradenomeja on yli 3000 työttömänä ja insinöörejä 4000 työttömänä...
- KM, FM
Koulutus ja raha kirjoitti:
Kauppatieteitä ei ehkä tosiaan ole ihan niin helppoa päästä lukemaan kuin edellä tuli kirjoitettua, mutta muutamassa paikassa se on suorastaan hämmästyttävän helppoa. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluhin tradenomilinjalle on selvästi vaikeampaa päästä kuin Joensuun tai Oulun kauppatieteelliseen. Useimmiten kauppatieteellisen alan valintakokeessa mitataan juurikin nippelitiedon osaamista. Valintakoe on monivalintatyyppinen, monissa kysymyksissä pitää muistaa jokin yksityiskohta kirjoista. Toki teorioiden syvällisempi osaaminen helpottaa huomattavasti sisäänpääsyä, ja on välttämätöntä esim. Helsinkiin haettaessa. Tänä vuonna HKKK keräsi kiinnostuneita hakijoita huimat 50% enemmän kuin viime vuonna. Kauppatiede tuntuu kiinnostavan, taantumasta huolimatta.
Tradenomit kilpailevat yhä enenevissä määrin ekonomien kanssa samoista työpaikoista. Ekonomien keskipalkkoja nostavat johtotehtävissä työskentelevien vanhojen ekonomien korkeat ansiot. Tradenomi on vielä uusi tutkintonimike, eikä yli 50 vuotiaita kymmenien vuosien työkokemusta omaavia tradenomeja ole vielä työmarkkinoilla nostamassa keskipalkkoja. Tästä syystä keskipalkoilla ei voi perustella sitä etteivätkö tradenomit ja ekonomit kilpailisi (ainakin osittain) samoista työtehtävistä.
Lappeen Rantaan pääsee kyllä yhä opiskelemaan diplomi-insinörtiksi suorastaan huolestuttavan helposti. Täältä voi käydä katsomassa teknillisen alan valintatilastoja (s. 32-33):
http://www.dia.fi/nettiopas_fi/
Paperivalinta ei kerro (todellakaan) koko totuutta. Paperivalintakiintiöt voidaan kutistaa niin pieniksi, että vain L:n papereilla päästään sisään. Koepisterajat ovat Lappeenrannassa todella matalia. Tämän voi jokainen käydä toteamassa kyseisestä tilastosta. Välttävät fysiikat ja matematiikat riittävät varsin hyvin sisäänpääsyyn. Poimitaan tilastosta ehkäpä pahin murheenkryyni, LUT:in konetekniikka: Ensisijaisia hakijoita 61, sisäänpäässeitä 87. Alin hyväksytty koepistemäärä 6,11 (TKK:n konetekniikalle tarvittiin yli kaksinkertainen pistemäärä). Konetekniikka on yleisesti vaativa ala, jossa ei heikolla laskutaidolla kovin hyvin menestytä.
Vuonna 2008 oli insinöörikohteiden sisäänpääsyprosentti teknillisellä alalla huimat 65,2%.
Kasvatustieteellinen ei ole myöskään huono valinta, mutta työ voi olla yllättävän raskasta peruskoulun opettajilla. Palkkaus on ihan ok lomiin ja työaikaan nähden, mutta ilmeisesti peruskoulun opettajat eivät yleensä pääse ihan 3000 e/kk. Opetustuntien lisäksi tulevat ns. tuntien suunnittelu sekä kokeiden ja aineiden korjaus sekä todistusten kirjoittaminen, jotka vievät oman aikansa. Opettajista parhaat tulot suhteessa työmäärään lienevät lukion opettajilla. Palkkaus on parempi kuin peruskoulussa, lomat yhtä pitkiä, mutta opetettava aines helpommin käsiteltävää.
ps. Jos oikeasti haluaa hyvin palkatulle alalle, ja helppoon työhön jossa on hulppeat palkat, kannattaa kouluttautua lentäjäksi. Koulutukseen on tosin vaikea päästä, ja kustannukset voivat olla suuret. Koulutus on lyhyt ja Finnairin lentäjien keskipalkka on kohtuulliset 11 000 euroa kuukaudessa täysi autoetu. (Kyllä, 11 tuhatta euroa kuukaudessa!)sattuu olemaan 1000 työttömänä ja muiden alojen maistereita, joilla on opettajankoulutus on tuhansia työtöömänä, etenkin aineenopettajia on paljon työttömänä!
Lääkäri olisi varmin alan työllistymisen kannalta, jota valitettavasti en ole...
- ... älä keskiarvoja.
Huono tyyppi (luuseri) ei tienaa hyvin vaikka olisi juristi tai ekonomi.
Hyvä tyyppi (voittaja) tienaa hyvin vaikka olisi humanisti.- ...............
Esim. lääkäri kyllä tienaa hyvin, oli miten surkea tahansa. Eli valinnoilla pystyy vaikuttamaan siihen miten suurella varmuudella tulee tienaamaan hyvin.
- 24h suolestus
Tästä supernelikosta sen verran, että yksi suuri ero aloissa nähdäkseni on: lääkis ja oikis ovat enemmän paikallisia koulutusohjelmia - niillä tähdätään lähtökohtaisesti kotimarkkinoille. Sen sijaan kauppatieteet ja teknilliset alat eivät ole periaatteessa lainkaan maasidonnaisia. Itse asiassa niissä pitäisin parhaana vaihtoehtona ulkomailla opiskelua, mikäli on mahdollisuus päästä ns. huippuyliopistoon (keskinkertaiseen yliopistoon en lähtisi maksamaan lukukausimaksuja). Esim. Britanniassa sopiva talouden/kaupan tutkinto Cambridgessa, Oxfordissa tai LSE:ssä ja baanalle. Tilastoja minulla ei ole, mutta veikkaanpa, että näistä päästään paremmille ansioille kuin Suomen lääkiksestä.
- ..........
Nyt vertaat Suomen lääkiksiä Oxfordiin, minne taitaa olla hieman kovemmat vaatimukset. Kuitenkin jos vaikka verrataan Suomessa lääkiksen käynyttä joka tekee residencyn USA:ssa ja Oxfordin käynyttä, niin voi olla ettei tilanne olekaan enää mikää selviö.
- lung
Ulkomaiden mahdollisuuksista sen verran, että juuri noiden mainitsemiesi huippupaikkojen (Oxbridge LSE) opiskelijoilla on käytännössä suora polku Lontoon investointipankkeihin, oli sitten pääaine mikä tahansa. 3-vuotisen kandin jälkeen ensimmäisenä vuotena on normaalia tienata 100 000e. 5-6 vuotta uraputkessa ja palkat ovatkin sitten jo ihan käsittämättömällä tasolla Suomen mittakaavassa (€1M /vuosi).
- ghgdg
lung kirjoitti:
Ulkomaiden mahdollisuuksista sen verran, että juuri noiden mainitsemiesi huippupaikkojen (Oxbridge LSE) opiskelijoilla on käytännössä suora polku Lontoon investointipankkeihin, oli sitten pääaine mikä tahansa. 3-vuotisen kandin jälkeen ensimmäisenä vuotena on normaalia tienata 100 000e. 5-6 vuotta uraputkessa ja palkat ovatkin sitten jo ihan käsittämättömällä tasolla Suomen mittakaavassa (€1M /vuosi).
Akateeminen työttömyys on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja yli 30 000 akateemista on vailla töitä. Akavan mukaan es. vastavalmistuneiden maistereiden työttömyys on kasvanut vuodessa 44 %, eivätkä hyvät tai erinomaisetkaan todistukset takaa työn saantia.
Akateemisia työttömiä on siis ennätysmäärä! Opettajankoulutuksen saaneita on tuhansia työttömänä, kauppatieteiden maistereita on 1500 työttömänä ja muita maistereita yli 10 000 työttömänä! Insinöörejä/diplomi-insinöörejä on 5000 työttömänä. Lisensiaatteja/tohtoreita on yhteensä 1000 työttömänä jne. Akateeminen työttömyys on 10-kertaistunut 90-luvun lamasta!
AKAVA:
Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009
Työttömyyden kasvu jatkuu
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten määrä oli 13 605 ja se oli silloinen kaikkien aikojen ennätys. Vuodessa on siis tullut melkein 1 800 työtöntä lisää, mikä on prosenteissa noin 13. Kahden vuoden kasvuksi kirjataan lähes 3 000 henkilöä.
Työttömien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on pysynyt käytännössä muuttumattomana tai korkeintaan aavistuksen laskenut. Jo vuoden 2008 toukokuusta lähtien työttömien määrä on ollut taas noususuunnassa. Kasvu alkoi siis puolisen vuotta yleisen työttömyyskehityksen edellä. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt.
2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet
Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aiemmin työttömien määrä oli 12 504, joten kasvua vuodessa on siis tullut melkein 4 000 henkilöä, mikä prosenteissa on vajaat 32.
Työttömien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden lukumäärä kasvoi vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on laskenut melko tasaisesti. Viime vuoden vaihteessa lasku pysähtyi, ja nyt työttömien määrä on noussut ennätystasolle. Se on myös kasvanut selvästi yleistä työttömyyden kasvunopeutta kovemmalla tahdilla.
3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet
Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aikaisemmin työttömien lukumäärä oli 745, joten kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä, mikä on prosenteissa reilut 14.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna työttömien tutkijakoulutuksen suorittaneiden lukumäärä kasvoi 1990-luvun laman aikana selvästi alle 100 henkilön tasolta vuosikymmenen loppupuoliskolle mennessä 500-600 henkilön tasolle, jolta se laski 2000-luvun alkuvuosina hetkeksi noin 400-500 henkilöön. Tämän jälkeen se nousi ripeästi vuoteen 2005 saakka, jolloin määrä vakiintui noin 600–700 työttömän tasolle. Kasvu nykyisiin ennätyslukemiin alkoi vuoden 2008 aikana. - Heavyboy
ghgdg kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja yli 30 000 akateemista on vailla töitä. Akavan mukaan es. vastavalmistuneiden maistereiden työttömyys on kasvanut vuodessa 44 %, eivätkä hyvät tai erinomaisetkaan todistukset takaa työn saantia.
Akateemisia työttömiä on siis ennätysmäärä! Opettajankoulutuksen saaneita on tuhansia työttömänä, kauppatieteiden maistereita on 1500 työttömänä ja muita maistereita yli 10 000 työttömänä! Insinöörejä/diplomi-insinöörejä on 5000 työttömänä. Lisensiaatteja/tohtoreita on yhteensä 1000 työttömänä jne. Akateeminen työttömyys on 10-kertaistunut 90-luvun lamasta!
AKAVA:
Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009
Työttömyyden kasvu jatkuu
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten määrä oli 13 605 ja se oli silloinen kaikkien aikojen ennätys. Vuodessa on siis tullut melkein 1 800 työtöntä lisää, mikä on prosenteissa noin 13. Kahden vuoden kasvuksi kirjataan lähes 3 000 henkilöä.
Työttömien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on pysynyt käytännössä muuttumattomana tai korkeintaan aavistuksen laskenut. Jo vuoden 2008 toukokuusta lähtien työttömien määrä on ollut taas noususuunnassa. Kasvu alkoi siis puolisen vuotta yleisen työttömyyskehityksen edellä. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt.
2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet
Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aiemmin työttömien määrä oli 12 504, joten kasvua vuodessa on siis tullut melkein 4 000 henkilöä, mikä prosenteissa on vajaat 32.
Työttömien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden lukumäärä kasvoi vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on laskenut melko tasaisesti. Viime vuoden vaihteessa lasku pysähtyi, ja nyt työttömien määrä on noussut ennätystasolle. Se on myös kasvanut selvästi yleistä työttömyyden kasvunopeutta kovemmalla tahdilla.
3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet
Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aikaisemmin työttömien lukumäärä oli 745, joten kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä, mikä on prosenteissa reilut 14.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna työttömien tutkijakoulutuksen suorittaneiden lukumäärä kasvoi 1990-luvun laman aikana selvästi alle 100 henkilön tasolta vuosikymmenen loppupuoliskolle mennessä 500-600 henkilön tasolle, jolta se laski 2000-luvun alkuvuosina hetkeksi noin 400-500 henkilöön. Tämän jälkeen se nousi ripeästi vuoteen 2005 saakka, jolloin määrä vakiintui noin 600–700 työttömän tasolle. Kasvu nykyisiin ennätyslukemiin alkoi vuoden 2008 aikana.Varmat alat ovat hiton harvassa! Lääkärit ainakin!
- ghsasdfdssfffdaadsf
Niin ja kun akateeminen työttömyys on kasvanut nopeasti 2000-luvulla! On siis 1500 työtöntä diplomi-insinööriä, saman verran kauppatieteiden maistereita, filosofian maistereita yli 5000 työttömänä, kasvatustieteen maistereita yli 1000 työttömänä, taideaineiden maistereita noin 1000 työttömänä, satoja arkkitehteja ja juristeja työttömänä, tutkijan koulutuksen saaneita 1000 työttömänä, insinöörejä 4000 työttömänä jne. jne., niin eipä varmoja aloja ole paljon muita kuin lääkäri...
Ketjusta on poistettu 42 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke271857- 1071520
- 771411
Mitä harrastuksia kaivatullasi on?
Mitä harrastuksia sinulla? Onko teillä yhteisiä harrastuksia?671056- 61902
- 47896
- 64863
Kannattaako suomalaisen nuoren lähteä Thaimaahan au pairiksi? Mitä olet mieltä?
Chiang Mai Pohjois-Thaimaassa kutsuu neljä suomalaista au pairia elämänsä seikkailuun. Arki toisella puolella maailmaa t27830Mitäs jos hyökkään rakastuneesti kimppuusi
Tuleeko painimatsi vai "painimatsi". Jää nähtäväksi 😂62797- 127795