Onko teillä arvon tietävät kirjoittajanalut mielipidettä siihen (tai varmasti löytyy mielipiteitä), että miten paljon kirja pitää olla kirjoitettu kaikkien oikeinkirjoitus-sääntöjen mukaan?
Useimmissa ulkomaalaisten kirjailijoitten teoksissa lauseet ovat hyvin pitkiä eikä oikeinkirjoitus-sännöistä ole juuri välitetty.
Olen myös huomannut itse kirjoittaessani että pitkillä lauseilla kirjoittaessa (keskittymättä liikaa oikeinkirjoitukseen) tapahtumien kuvaileminen on helpompaa.
Useimmissa ulkomaalaisten kirjailijoitten teoksissa lauseet ovat hyvin pitkiä eikä oikeinkirjoitus-sännöistä ole juuri välitetty.
Olen myös huomannut itse kirjoittaessani että pitkillä lauseilla kirjoittaessa (keskittymättä liikaa oikeinkirjoitukseen) tapahtumien kuvaileminen on helpompaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sivuaa sopivasti Flaukan alla kirjoittamaa tekstiä: pitkät, rönsyilevät ja epäselvät lauseet ovat merkki harjaantumattomuudesta, lyhyet ja napakat lauseet ovat iskevämpiä. Taitava kirjoittaja luo tunnelman lyhyillä lauseilla. Juuri siksi on vaikea tulla taitavaksi. Myös oikeinkirjoitus on tärkeää.
kirjoita vain pitkiä lauseitta, jos saat sillä kuvauksesi onnistumaan paremmin. kun parin päivän päästä luet kirjoittamasi tekstin uudelleen, oikeinkirjoitus tulee itsestään. hyvää joulua1
"Useimmissa ulkomaalaisten kirjailijoitten teoksissa lauseet ovat hyvin pitkiä eikä oikeinkirjoitus-sännöistä ole juuri välitetty. "
-tosiaanko? Jos noin on, niin onneksi olen lukenut suomennoksia. Mitä nyt joitakin fantasiaklassikoita olen lukenut englanniksi, en niissä huonoa kieltä ole huomannut - tosin en sitä osaa arvioidakaan, kun ei oo omasta äidinkielestä kyse.
Virkkeiden pituudella taas ei ole mitään tekemistä oikeinkirjoituksen kanssa.
Minusta julkaistussa kirjallisuudessa oikeinkirjoituksen PITÄÄ olla kunnossa.
Totta kai aluksi voi kirjoittaa tekstiään miten tykkää, mutta kyllähän tekstiä muokataan ja hiotaan jälkeenpäin... Anteeksi vain, mutta aloitusviestistä paistaa läpi kokemattomuus ja se, että yrität itse hakea "oikeutusta" sille, että et itse osaa oikeinkirjoitussääntöjä etkä malta opetella.
(huom. se on siis oikeinkirjoitussäännöt eikä oikeinkirjoitus-säännöt, ja tiedäthän lauseen ja virkkeen eron?)
Kaunokirjallisuudessa ei ole tarpeen noudattaa kaikkia asiatyylin normeja, mutta toisaalta perusteeton piittaamattomuus niistä tapaa myös ärsyttää lukijoita. Ainakin se, ettei ole koskaan vaivautunut opettelemaan esimerkiksi pilkutusta tai yhdyssanoja, on huono syy rikkoa sääntöjä.
Virkepituus on ennemminkin tyylin kuin kieliopin kysymys. Jotkut kokevat voivansa ilmaista itseään luontevammin pitkillä virkkeillä, ja se on tietysti aivan sallittua. Suomalaisista kirjailijoista esimerkiksi Raija Siekkinen taitaa polveilevan ilmaisun erittäin hyvin.
Pitkien virkkeiden kirjoittaminen edellyttää erityistä valppautta selkeyden suhteen – ajatusten on hahmotuttava ja kerronnan toimittava siinä missä sähkösanomatyylissäkin.
- - -
Kalle
http://kirjoittajatreffit.net/