Pienoiskivääri metsästyksessä

Mezäerggi

Moi!
Mitä mieltä ovat alan asiantuntijat pienoiskiväärillä metsästyksestä?
Minusta se on hyvä tapa aloittaa sorastus/kyyhkystys,koska aseet ovat halpoja ja patruunat käytännössä ilmaisia, lisäksi nuo .22lr kaliiperiset ovat miellyttäviä ampua olemattoman rekyylin takia.
Olen itse huomannut, että ukkometsokin tottelee pienaria,kun oikein osuu, joten tuo käynee myöskin kanalinnustukseen..tehdäänkös porukalla lakialoite?

37

2590

    Vastaukset

    • voit työntää tuommoset huonot ehotukset vaikka perseeseesi?!

    • Juu-uh, tässä panssaroitujen kettujen maassa täytyy tietysti olla hiukan varovainen kaikkien uudistusten kanssa.

      Meillä Suomessahan ketuilla täytyy olla jonkinlainen panssarointi koska .22LR ei lain mukaan riitä kettujahtiin, vaikka Englannissa se sikäläisen lain mukaan riittää, juu-uh.

      Onhan jopa pienoispistoolilla ammuttu isoja rumia miehiä vaikka kuinka monta ja pienoikiväärillä hirviäkin, joten kyllähän .22LR:n teho riittä jos se oikein sijoitetaan.

    • Metsästin kakarana riekkoja pienarilla, hyvin se kävi. Ja ihan laillisesti vielä Lapissa.

      Muissa metsäkanalinnuissa on se ongelma, että jos on pienarihollilla niin tehokkaammin ja varmemmin ampuu haulikolla. Jos lintupirulainen on niin kaukana, että kivääri olisi paikallaan, niin sepä on sitten niin kaukana, ettei pienarin tarkkuus riitä.

      Kyllähä sillä pienarilla reikä nahkaan syntyy, mutta se ukkometso saattaa silti viuhtoa näkymättömiin ja löytymättömiin. En kannata. Kun kerran eläintä ampuu, siinä täytyy olla tappamisen meininki. Saaliselämellä on oikeus äkkikuolemaan.

      • Vai mikä se oli.


      • k0rh0nen kirjoitti:

        Vai mikä se oli.

        todella asiantuntemattomasta, erikoisen tyhmästä ja jopa arveluttavasta aloituksesta!


      • S.P.J. kirjoitti:

        todella asiantuntemattomasta, erikoisen tyhmästä ja jopa arveluttavasta aloituksesta!

        ....pahasti toi sun pipos kuminauna näyttää kiristävän. Vedä välillä henkä ja ota tiukka pipo pois päästä niin maailma näyttää paljon paremmalta....


    • Kyllä se vaan on niin että ei se kettukaan kuole eikä pyykään edes hirvikiväärillä jos sitä jalkaan ampuu. Pienoiskivääri riittää aivan hyvin myös metson metsästykseen siinä missä 5,7 tai muu kaliiperi tahansa. Kunhan nyt ei orava tai rottapaukulla ammuta liian pitkältä matkalta ettei osu oikeaan kohtaan.
      Nykyiset tehokkaat paineilmakivääritkin ovat riittävän tehokkaita lyhyeltä matkalta. Voisi tehdä lakialoitteen että niilläkin sais ampua riistaa. Pienoiskiväärillä kyllä saa jo nytkin metsästää pienriistaa, esim sorsia ja pyitä yms.
      Ihmettelen kyllä syvästi sitäkin lakimuutosta, ettei varsijousella saa metsästää. Kukahan idiootti on senkin lain takana?? Parempi se on kuin tavallinen taljajousi. Niin tarkkaa jousiasetta ei olekkaan kun varsijousi jossa on vielä talja. Tehojakin enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin taljajousella. Älyttömiä nää suomalaisten säädökset.

      • Kannatusta täältäkin tulee,on niitä ennenvanhaan karhujakin kaadettu pienarilla.


      • lakialoite kirjoitti:

        Kannatusta täältäkin tulee,on niitä ennenvanhaan karhujakin kaadettu pienarilla.

        spindelijänne- ja pienarityypit. Ei suuret sanat suuta halkaise eivätkä tosi tilanteessa hirvi ja karhu varsinkaan juoksuun pienarilla kaadu.
        Olkaa vain imukoittenne kanssa asfaltilla. Metsään kuitenkin heti kohta eksytte.


      • S.P.J. kirjoitti:

        spindelijänne- ja pienarityypit. Ei suuret sanat suuta halkaise eivätkä tosi tilanteessa hirvi ja karhu varsinkaan juoksuun pienarilla kaadu.
        Olkaa vain imukoittenne kanssa asfaltilla. Metsään kuitenkin heti kohta eksytte.

        Kun et näköjään hoksannu että puhe oli pienriistasta ja niistäkin vaan pienemmistä linnuista. Taitaisit ite eksyä jo keskelle pikkukylääkin kartan kanssa kun et osaa lukea. Jää vielä katujenkin kyltit sulla ymmärtämättä.
        Kuka se nyt karhua ilmakolla.. hulluko sä olet kun edes tollasta kuvittelt jonkun tosissaan edes ajattelevan muualla kun eläintarhassa aidan takaa..jos nyt sielläkään.. heh. Tiedän kyllä nimeltäkin pari sellaista miestä jotka on ampuneet karhun pienoiskiväärillä aikoinaan. Silloin kun sai vielä pesästä hätyyttää ja pääsi ampumaan tarpeeksi läheltä korvanjuureen.


      • S.P.J. kirjoitti:

        spindelijänne- ja pienarityypit. Ei suuret sanat suuta halkaise eivätkä tosi tilanteessa hirvi ja karhu varsinkaan juoksuun pienarilla kaadu.
        Olkaa vain imukoittenne kanssa asfaltilla. Metsään kuitenkin heti kohta eksytte.

        Siitä mitään hyötyä taida olla kun olet jo noin ennakkoluuloinen ja tietämätön. Ei se penriista kaadu yhtään helpommin sillä hirvikiväärillä kuin pienoiskiväärilläkään. Ensimmäinen ehto kiväärillä metsästettäessä on se että ammutaan varmaan paikkaan. Ei se isokaan ase tapa jos osutaan vaan nahkanläpilaukauksia hännänpäähän kun ammuskellaan summamutikassa sinnepäin kovaa vauhtia juoksevaan ja pomppivaan riistaan.
        Haulikkomiehiä taidat olla, joten älä sinä koskaan ammu kiväärillä riistaeläintä. Se homma pitää osata ja tehdä asiallisella huolellisuudella ja tarkkuudella.

        Pienoiskiväärillä tarkoitetaan luodin ja piipun sisähalkaisijamitaltaan .22-kaliiperista (n. 5,6 mm) asetta, joka ampuu nk. reunasytytteistä patruunaa. Pienoispistooli on vastaavia, pienoiskivääriinkin sopivia patruunoita käyttävä pistoolityypin ase.

        Pienoiskiväärin tarkkuus on muita kivääriaseita vastaava n. 100 metriin saakka, sen jälkeen tarkkuus ja teho laskevat nopeasti. Pienoiskiväärin luodin lähtönopeus on tavallisesti 300-450 m/s. Tällöin luodin lentoradan lakipiste sadalta metriltä voi olla jopa 90 cm:n korkeudella. Tehokkaalla kiväärillä lakipiste voi tuolloin olla vain muutamia senttejä. Vrt: yleisen metsästyskaliiperi 243 win:n luodin lentorata kaareutuu 28-32 cm 300 metrin matkalta.

        Pienoiskivääri on metsästyslain muutoksen jälkeen jälleen yleistymässä Suomessa pienriistan metsästyksessä.


      • Vaikkei kirjoitti:

        Siitä mitään hyötyä taida olla kun olet jo noin ennakkoluuloinen ja tietämätön. Ei se penriista kaadu yhtään helpommin sillä hirvikiväärillä kuin pienoiskiväärilläkään. Ensimmäinen ehto kiväärillä metsästettäessä on se että ammutaan varmaan paikkaan. Ei se isokaan ase tapa jos osutaan vaan nahkanläpilaukauksia hännänpäähän kun ammuskellaan summamutikassa sinnepäin kovaa vauhtia juoksevaan ja pomppivaan riistaan.
        Haulikkomiehiä taidat olla, joten älä sinä koskaan ammu kiväärillä riistaeläintä. Se homma pitää osata ja tehdä asiallisella huolellisuudella ja tarkkuudella.

        Pienoiskiväärillä tarkoitetaan luodin ja piipun sisähalkaisijamitaltaan .22-kaliiperista (n. 5,6 mm) asetta, joka ampuu nk. reunasytytteistä patruunaa. Pienoispistooli on vastaavia, pienoiskivääriinkin sopivia patruunoita käyttävä pistoolityypin ase.

        Pienoiskiväärin tarkkuus on muita kivääriaseita vastaava n. 100 metriin saakka, sen jälkeen tarkkuus ja teho laskevat nopeasti. Pienoiskiväärin luodin lähtönopeus on tavallisesti 300-450 m/s. Tällöin luodin lentoradan lakipiste sadalta metriltä voi olla jopa 90 cm:n korkeudella. Tehokkaalla kiväärillä lakipiste voi tuolloin olla vain muutamia senttejä. Vrt: yleisen metsästyskaliiperi 243 win:n luodin lentorata kaareutuu 28-32 cm 300 metrin matkalta.

        Pienoiskivääri on metsästyslain muutoksen jälkeen jälleen yleistymässä Suomessa pienriistan metsästyksessä.

        Pienoiskivääri on mukava peli, miehän sanoi jo alussa riekkoja pyytäneeni sillä. Pienriistaa voi ampua, mikäpä se siinä.

        Tämän kun vielä jotenkin ymmärtäisit: Mie sen pienarin tarkkuutin kiikkari päällä 50 m matkalle. Tällä tarkkuutuksella se ampuu sitten sadalla metrillä semmoiset 20 - 30 cm alle. Riekossa se meinasi jo sitä, että pitää tähdätä ainaki 10 senttiä riekon yläpuolle. Vähänkää pitemmällä matkalla pienarimiehellä pitäisi olla mittanauha taskussa. Ensi pitäs käyvä mittamaassa se etäisyys saaliiseen, kävellä takaisin ja vasta sitten ampua.

        Että pienoiskiväärikö se on yhta tarkka ko mut kiväärit 100 metrillä? Niin just, älä sie sitä lasermittaria enään tähän kauppaa. Met puhumma aseen tarkkuuvesta eikä maanmittauksesta.

        Ja pyssyssä pitää muutenkin osua hengenpaikoille, ei siitä ole tinkaa.

        Mieki vastasin sulle, vaikkei tästäkää ole hyötyä. Lestatiolainen kun on uskossa luja vaikka mitä näkee.


      • riittänykkää kirjoitti:

        Kun et näköjään hoksannu että puhe oli pienriistasta ja niistäkin vaan pienemmistä linnuista. Taitaisit ite eksyä jo keskelle pikkukylääkin kartan kanssa kun et osaa lukea. Jää vielä katujenkin kyltit sulla ymmärtämättä.
        Kuka se nyt karhua ilmakolla.. hulluko sä olet kun edes tollasta kuvittelt jonkun tosissaan edes ajattelevan muualla kun eläintarhassa aidan takaa..jos nyt sielläkään.. heh. Tiedän kyllä nimeltäkin pari sellaista miestä jotka on ampuneet karhun pienoiskiväärillä aikoinaan. Silloin kun sai vielä pesästä hätyyttää ja pääsi ampumaan tarpeeksi läheltä korvanjuureen.

        Et näköjää ymmärtänäkkää keskustelu poloveiluva. Mittee hyötyvä jos ossoot lukkee, mutta jiäppii ymmärtämine iha hunninkolle.


      • tupsahti esille kirjoitti:

        Pienoiskivääri on mukava peli, miehän sanoi jo alussa riekkoja pyytäneeni sillä. Pienriistaa voi ampua, mikäpä se siinä.

        Tämän kun vielä jotenkin ymmärtäisit: Mie sen pienarin tarkkuutin kiikkari päällä 50 m matkalle. Tällä tarkkuutuksella se ampuu sitten sadalla metrillä semmoiset 20 - 30 cm alle. Riekossa se meinasi jo sitä, että pitää tähdätä ainaki 10 senttiä riekon yläpuolle. Vähänkää pitemmällä matkalla pienarimiehellä pitäisi olla mittanauha taskussa. Ensi pitäs käyvä mittamaassa se etäisyys saaliiseen, kävellä takaisin ja vasta sitten ampua.

        Että pienoiskiväärikö se on yhta tarkka ko mut kiväärit 100 metrillä? Niin just, älä sie sitä lasermittaria enään tähän kauppaa. Met puhumma aseen tarkkuuvesta eikä maanmittauksesta.

        Ja pyssyssä pitää muutenkin osua hengenpaikoille, ei siitä ole tinkaa.

        Mieki vastasin sulle, vaikkei tästäkää ole hyötyä. Lestatiolainen kun on uskossa luja vaikka mitä näkee.

        Sinun uskomises ei mua liikuta. Jokaisella ihmisellä on se matkamittari tuossa silmien ja aivojen tietämissä. Jos ei sulla ole kokemusta metsästyksestä pienikaliiperisella aseella, niin älä milloinkaan mene metsälle sen kanssa. Ota mieluummin vaikka pidemmällä hylsyllä oleva 5,7 niin saatat joskus ehkä jotain saadakin saaliiksesi. Ei minulla ole ainakaan ollut koskaan mitään vaikeuksia matkan silmämääräisessä arvioinnissa. 80 metriin olen kohdistanu ja hyvin on toiminu arviointeineen, laukaisuineen riista tippumaan erilaisilta matkoilta. Mielestäni on kuitenkin helpompi tähdätä maalin alapuolelle ja saada siten tarkkuutta myös siihen osumapisteen arviointiin lyhemmillä matkoilla. Voi sen kohdistaa tietenkin myös 100 metriin jos haluaa. Pidemmiltä matkoilta kun ei kannata ampua. 50-100 metrin matkat ovat sopivia. Kannattaa myös harjoitella osumista alle 50 m:n matkoilta. Selvität sen panoksen luodin lentoradan ensin eri makoille ampumalla ja sit vasta metsään. Ymmärsitköhän vieläkään ilman lasereita??
        Minä käytän metsästyksessä pienoiskiväärissä niitä suoremman lentoradan omaavia patruunoita. Voit kysellä niistä aseliikkeistä niin saat tarkempaa tietoa. Ostat niitä kovempia latauksia ja käytät vaan niitä niin homma onnistuu varmasti paremmin kuin niillä halppispateilla.


      • tupsahti esille kirjoitti:

        Pienoiskivääri on mukava peli, miehän sanoi jo alussa riekkoja pyytäneeni sillä. Pienriistaa voi ampua, mikäpä se siinä.

        Tämän kun vielä jotenkin ymmärtäisit: Mie sen pienarin tarkkuutin kiikkari päällä 50 m matkalle. Tällä tarkkuutuksella se ampuu sitten sadalla metrillä semmoiset 20 - 30 cm alle. Riekossa se meinasi jo sitä, että pitää tähdätä ainaki 10 senttiä riekon yläpuolle. Vähänkää pitemmällä matkalla pienarimiehellä pitäisi olla mittanauha taskussa. Ensi pitäs käyvä mittamaassa se etäisyys saaliiseen, kävellä takaisin ja vasta sitten ampua.

        Että pienoiskiväärikö se on yhta tarkka ko mut kiväärit 100 metrillä? Niin just, älä sie sitä lasermittaria enään tähän kauppaa. Met puhumma aseen tarkkuuvesta eikä maanmittauksesta.

        Ja pyssyssä pitää muutenkin osua hengenpaikoille, ei siitä ole tinkaa.

        Mieki vastasin sulle, vaikkei tästäkää ole hyötyä. Lestatiolainen kun on uskossa luja vaikka mitä näkee.

        Tässä hitaiden piekkarin panosten lentoradoista.
        Patruuna 0 m 25 m 50 m 75 m 100 m
        Eley Standard 0 mm 41 mm 76 mm 84 mm 0 mm
        Lapua Master 0 mm 79 mm 105 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Scoremax 0 mm 94 mm 118 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Standard Club 0 mm 65 mm 97 mm 85 mm 0 mm
        Lapua Subsonic 0 mm 60 mm 91 mm 88 mm 0 mm
        Sellior & Bellot Club 0 mm 63 mm 87 mm 85 mm 0 mm
        Winchester Winner 0 mm 41 mm 79 mm 75 mm 0 mm

        Pitää olla jo aika tyhmä jos ei osaa ampua maaliin hyvää osumaa esim. 90 metristä jo näilläkin pateilla. Silloin on parempi pysyä kokonaan pois metsästyshommista.


      • Hitaidenkin kirjoitti:

        Tässä hitaiden piekkarin panosten lentoradoista.
        Patruuna 0 m 25 m 50 m 75 m 100 m
        Eley Standard 0 mm 41 mm 76 mm 84 mm 0 mm
        Lapua Master 0 mm 79 mm 105 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Scoremax 0 mm 94 mm 118 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Standard Club 0 mm 65 mm 97 mm 85 mm 0 mm
        Lapua Subsonic 0 mm 60 mm 91 mm 88 mm 0 mm
        Sellior & Bellot Club 0 mm 63 mm 87 mm 85 mm 0 mm
        Winchester Winner 0 mm 41 mm 79 mm 75 mm 0 mm

        Pitää olla jo aika tyhmä jos ei osaa ampua maaliin hyvää osumaa esim. 90 metristä jo näilläkin pateilla. Silloin on parempi pysyä kokonaan pois metsästyshommista.

        Duoda duda, miten näitä esimerkkejä olisi tulkittava?

        Tarkoittavatko esitetyt millimetrilukemat luodin korkeutta tähtäinlinjan yläpuolella ko. matkalla? Näin olettaisiin, mutta mitä siinä tapauksessa tarkoittaa 0 mm matkalla 0 metriä?

        Matkalla 0 metriä luodin täytyisi olla tähtäimen korkeuden verran tähtäinlinjan alapuolella koska luoti lähtee aseen piipusta eikä tähtäimestä...


      • quickdraw kirjoitti:

        Duoda duda, miten näitä esimerkkejä olisi tulkittava?

        Tarkoittavatko esitetyt millimetrilukemat luodin korkeutta tähtäinlinjan yläpuolella ko. matkalla? Näin olettaisiin, mutta mitä siinä tapauksessa tarkoittaa 0 mm matkalla 0 metriä?

        Matkalla 0 metriä luodin täytyisi olla tähtäimen korkeuden verran tähtäinlinjan alapuolella koska luoti lähtee aseen piipusta eikä tähtäimestä...

        Piipunreijästä katsottuna maaliin päin. Mutta voi sitä pilikkuakii viilata ja leikkiä pilikunnussijaaki jos haluaapi, tai olla olevinaan viisas kun ei mistään mittää ymmärrä. Vai mitä mieltä olet??
        Kun piipunreijästä se luoti lähteepi, niin sen ja maalin keskipisteen välinen linja on se mihin verrataan. Eikö vielä sytyttäny?? vai rautalangastako pitäs vääntää??


      • quickdraw kirjoitti:

        Duoda duda, miten näitä esimerkkejä olisi tulkittava?

        Tarkoittavatko esitetyt millimetrilukemat luodin korkeutta tähtäinlinjan yläpuolella ko. matkalla? Näin olettaisiin, mutta mitä siinä tapauksessa tarkoittaa 0 mm matkalla 0 metriä?

        Matkalla 0 metriä luodin täytyisi olla tähtäimen korkeuden verran tähtäinlinjan alapuolella koska luoti lähtee aseen piipusta eikä tähtäimestä...

        Tähtäyslinja ja luodin lentorata on kokonaan eri asia. Se linjahan on se piipunsuusta maalin keskelle vedetty suora linja mihin verrataan. Jospa nyt näsäviisaskii tajuusit.. heheh.
        Ei ne kaikki ideat ole viisaita mitä siellä sun pienessä nupissasi saat kehiteltyä sen torppasi peräkammarissa yön synkimpinä hetkinä.. heko heko!!!


      • tietennii kirjoitti:

        Piipunreijästä katsottuna maaliin päin. Mutta voi sitä pilikkuakii viilata ja leikkiä pilikunnussijaaki jos haluaapi, tai olla olevinaan viisas kun ei mistään mittää ymmärrä. Vai mitä mieltä olet??
        Kun piipunreijästä se luoti lähteepi, niin sen ja maalin keskipisteen välinen linja on se mihin verrataan. Eikö vielä sytyttäny?? vai rautalangastako pitäs vääntää??

        Pilkunnussinta on aika oleellista silloin kun kyse on luodin lentoradasta. Oletko siis edelleen sitä mieltä että luoti tekee _piippulinjaan_ nähden juuri sen em. uran jonka kopioin vielä tähän alle:

        "
        Patruuna 0 m 25 m 50 m 75 m 100 m
        Eley Standard 0 mm 41 mm 76 mm 84 mm 0 mm
        Lapua Master 0 mm 79 mm 105 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Scoremax 0 mm 94 mm 118 mm 100 mm 0 mm
        Lapua Standard Club 0 mm 65 mm 97 mm 85 mm 0 mm
        Lapua Subsonic 0 mm 60 mm 91 mm 88 mm 0 mm
        Sellior & Bellot Club 0 mm 63 mm 87 mm 85 mm 0 mm
        Winchester Winner 0 mm 41 mm 79 mm 75 mm 0 mm
        "

        Siis luoti lähtee kaikissa näissä tapauksissa ilmeisesti ensin putoamaan piipun linjasta (tosin yleensä merkittäisin negatiivisin luvuin), sitten se alkaakin yllättäen nousta kohti piipun linjaa ja 100 metrin päässä se on jälleen tarkalleen piipun linjalla! Waude, onpa erikoisia luoteja!

        Vai onkohan sinulla kiväärissä kiero piippu?

        Myönnä pois että nämä yrittävät olla arvoja _tähtäinlinjan_ suhteen 100 metriin kohdistetussa aseessa. Paitsi että nollalle metrille annettu lukema on väärin, pitäisi olla tähtäimen korkeuden verran negatiivinen. Suurimman osan matkasta luoti lentää tähtäinlinjan yläpuolella, siksi positiiviset arvot.

        Vai tähtäätkö kenties aseen piipun kautta sinne 90 metriin, sepä onkin temppu ladatun aseen kanssa;-)


      • Sakolaine kirjoitti:

        Tähtäyslinja ja luodin lentorata on kokonaan eri asia. Se linjahan on se piipunsuusta maalin keskelle vedetty suora linja mihin verrataan. Jospa nyt näsäviisaskii tajuusit.. heheh.
        Ei ne kaikki ideat ole viisaita mitä siellä sun pienessä nupissasi saat kehiteltyä sen torppasi peräkammarissa yön synkimpinä hetkinä.. heko heko!!!

        Mitäs "piipunsuusta maalin keskelle vedetty suora linja" auttaa kun tähtääminen ei kuitenkaan tapahdu sen avulla. Et voi tähdätä piipunsuusta koska silmäsi ei ole keskellä piipunsuuta. Miten nuo arvot siis auttavat sinua osumaan 90 metriin aseella joka on kohdistettu 100 metriin mainitun suoran yläpuolella olevaa tähtäintä käyttäen?

        Järkevää olisi käyttää tähtäinlinjaa koska sitä pitkinhän tähtääminen tapahtuu.


      • ei kolaha kohalleen kirjoitti:

        Mitäs "piipunsuusta maalin keskelle vedetty suora linja" auttaa kun tähtääminen ei kuitenkaan tapahdu sen avulla. Et voi tähdätä piipunsuusta koska silmäsi ei ole keskellä piipunsuuta. Miten nuo arvot siis auttavat sinua osumaan 90 metriin aseella joka on kohdistettu 100 metriin mainitun suoran yläpuolella olevaa tähtäintä käyttäen?

        Järkevää olisi käyttää tähtäinlinjaa koska sitä pitkinhän tähtääminen tapahtuu.

        Ei ne arvot sinänsä kenestäkään tee mestariampujaa. Ampuminen vaan pitää hallita eri matkoilta. Suorempi luodin lentorata vaan auttaa ampumamatkan arvioinnissa tehdystä pienestä virheestä huolimatta luotia osumaan maaliinsa ja tekemään laukauksesta tappavan ja hyvän "riistalaukauksen".
        Nimenomaan se aseen piipunsuun ja maalin keskelle menevä suora viiva on tärkeä kun verrataan eri patruunoiden lentoratojen suoruutta tai vääryyttä. Mitä vähemmän luoti nousee tämän viivan yläpuolelle ammuttaessa esim. 100 metrin matkalta osuakseen vielä viivan toisessa päässä olevaan maaliin, sitä suorempi on luodin lentorata ja myös tähtäyspisteiden vaihtelu eri matkoilta 0-100 metrin välillä on pienempi kuin kaarevamman lentoradan omaavalla patruunan luodilla. Onhan selvää, että hankala on arvioida sellaisen ptruunan tähtäyspistettä jonka lentorata kaareutuu (lakipiste) vaikkapa 2 metriä sadalla metrillä. Vaikea on ampua sellaisella patilla esim. 60 metrin päähän ja osua keskelle maalia. Niin korkeaa kiikarinjalkaa tuskin sinäkään hommaat että se enemmälti vaikuttaa osumapisteen arvioimisessa. Pitäis ola jo tosi korkeet kiikarinjalat, ettet yltäis enää tähdätä ellet ole pitkäkaulanen kiraahvi.. hehh:)
        Juu.. tähtäinlinjaa käytetään sit siihen tähtäämiseen.:):)..oho!! oliko yllätys??
        Ylämäkeen ammuttaessa ja alamäkeen ammuttaessa on omat niksinsä että osut maaliin. Ne asiat pitää opetella käytännössä. On kokonaan eri asia ampua korkealla vaaranrinteessä puunlatvasa istuvaa lintua sieltä vaaran alapuolelta kuin että ampuisit vaaran päällä seisten sinne vaaran alle. Noo.. ymmärrätkö?? Siinä vaan sattuupi vaikuttamaan tuo maan vetovoima erilailla. Että silleen.. heheh.
        Minä ostan aina metsästykseen suoremman lentoradan omaavia pateja ja käytän pelkästään niitä ja mieluummin vielä samasta valmistuserästä olevia panoksia. Ostan kerralla senverran enemmän, että riittää koko vuodeksi ja myös siihen harjoitteluun.Kaipa nyt sentään tajusit?? Vai eikö?? Joo.. nooo.. sit ei ole mitään enää tehtävissä. Nussi vaan niitä pilikkuja, jos se ois helpompaa.. heheh.


      • Mitäpä kirjoitti:

        Sinun uskomises ei mua liikuta. Jokaisella ihmisellä on se matkamittari tuossa silmien ja aivojen tietämissä. Jos ei sulla ole kokemusta metsästyksestä pienikaliiperisella aseella, niin älä milloinkaan mene metsälle sen kanssa. Ota mieluummin vaikka pidemmällä hylsyllä oleva 5,7 niin saatat joskus ehkä jotain saadakin saaliiksesi. Ei minulla ole ainakaan ollut koskaan mitään vaikeuksia matkan silmämääräisessä arvioinnissa. 80 metriin olen kohdistanu ja hyvin on toiminu arviointeineen, laukaisuineen riista tippumaan erilaisilta matkoilta. Mielestäni on kuitenkin helpompi tähdätä maalin alapuolelle ja saada siten tarkkuutta myös siihen osumapisteen arviointiin lyhemmillä matkoilla. Voi sen kohdistaa tietenkin myös 100 metriin jos haluaa. Pidemmiltä matkoilta kun ei kannata ampua. 50-100 metrin matkat ovat sopivia. Kannattaa myös harjoitella osumista alle 50 m:n matkoilta. Selvität sen panoksen luodin lentoradan ensin eri makoille ampumalla ja sit vasta metsään. Ymmärsitköhän vieläkään ilman lasereita??
        Minä käytän metsästyksessä pienoiskiväärissä niitä suoremman lentoradan omaavia patruunoita. Voit kysellä niistä aseliikkeistä niin saat tarkempaa tietoa. Ostat niitä kovempia latauksia ja käytät vaan niitä niin homma onnistuu varmasti paremmin kuin niillä halppispateilla.

        Miehän jo kerroin, että riekkoja tuli pienarilla pyydettyä ja siinä se totuus valkeni: Ei pienarista saa latvalintupyssyä millään keskustelulla, vaikka olisi mikä jesaja ampumassa.

        Tarkuus ja tehot kun ei riitä niin ei riitä. Pienarin luodin lentorata voi olla vaikka tatuoituna silmän verkkokalvoon eikä se siitä muutu. Luoti kaareutuu liikkaa ja näin se vaan on. Muuten 5.7 oli ja on hyvän lintupyssyn maineessa Lapissa tänäkin päivänä.

        Maastossa on paha arpoa ampumamatkaa silmämääräisesti. Se on sinulla radalla helpompaa, kun 50 m välein ampumapenkat ja viirit. Tässä puhuttiinkin linnunmetästyksestä eikä rata-ammunnasta.

        Se silmällä arviointi kyllä on nähty niin monet kerrat. Viimeksi oli reserviläisradalla tehtävänä arvioda matka 152 m etäisyydellä olevaan hirven päähän, joka vain pilkisti esiin pajupuskasta. Tuli kaikki metriluvut 100:sta 300. Et sinä nyt muita kummallisempi arviomies ole jos leipää syöt niinku muutkin.


      • senpävuoksi kirjoitti:

        Ei ne arvot sinänsä kenestäkään tee mestariampujaa. Ampuminen vaan pitää hallita eri matkoilta. Suorempi luodin lentorata vaan auttaa ampumamatkan arvioinnissa tehdystä pienestä virheestä huolimatta luotia osumaan maaliinsa ja tekemään laukauksesta tappavan ja hyvän "riistalaukauksen".
        Nimenomaan se aseen piipunsuun ja maalin keskelle menevä suora viiva on tärkeä kun verrataan eri patruunoiden lentoratojen suoruutta tai vääryyttä. Mitä vähemmän luoti nousee tämän viivan yläpuolelle ammuttaessa esim. 100 metrin matkalta osuakseen vielä viivan toisessa päässä olevaan maaliin, sitä suorempi on luodin lentorata ja myös tähtäyspisteiden vaihtelu eri matkoilta 0-100 metrin välillä on pienempi kuin kaarevamman lentoradan omaavalla patruunan luodilla. Onhan selvää, että hankala on arvioida sellaisen ptruunan tähtäyspistettä jonka lentorata kaareutuu (lakipiste) vaikkapa 2 metriä sadalla metrillä. Vaikea on ampua sellaisella patilla esim. 60 metrin päähän ja osua keskelle maalia. Niin korkeaa kiikarinjalkaa tuskin sinäkään hommaat että se enemmälti vaikuttaa osumapisteen arvioimisessa. Pitäis ola jo tosi korkeet kiikarinjalat, ettet yltäis enää tähdätä ellet ole pitkäkaulanen kiraahvi.. hehh:)
        Juu.. tähtäinlinjaa käytetään sit siihen tähtäämiseen.:):)..oho!! oliko yllätys??
        Ylämäkeen ammuttaessa ja alamäkeen ammuttaessa on omat niksinsä että osut maaliin. Ne asiat pitää opetella käytännössä. On kokonaan eri asia ampua korkealla vaaranrinteessä puunlatvasa istuvaa lintua sieltä vaaran alapuolelta kuin että ampuisit vaaran päällä seisten sinne vaaran alle. Noo.. ymmärrätkö?? Siinä vaan sattuupi vaikuttamaan tuo maan vetovoima erilailla. Että silleen.. heheh.
        Minä ostan aina metsästykseen suoremman lentoradan omaavia pateja ja käytän pelkästään niitä ja mieluummin vielä samasta valmistuserästä olevia panoksia. Ostan kerralla senverran enemmän, että riittää koko vuodeksi ja myös siihen harjoitteluun.Kaipa nyt sentään tajusit?? Vai eikö?? Joo.. nooo.. sit ei ole mitään enää tehtävissä. Nussi vaan niitä pilikkuja, jos se ois helpompaa.. heheh.

        Kiikaritähtäimellä tähtäinlinjan korkeus on noin 50 - 60 mm piipun keskilinjan yläpuolella. Etäisyydellä 0 m se pyssy sitten ampuu tämän verran alle kun tähtäys suoritetaan kiikaritähtäimellä.

        Tämä on selvä ja yksinkertainen asia. Kun ase kerran tarkkuutetaan ampumalla ja kokeillaan käynti samalla eri matkoilla, tulee se putoama huomioitu tähtäinlinjan suhteen ihan automaatisesti.

        Voihan se tietysti olla niinkin, että suoritat tähtäyksen asettamalla piippuun kollimaattori, tarkistat maalin, otat kollimaattorin pois ja lasautat teeren puun latvasta. Tässä tapauksessa on mielekästä tarkastella luodin putoamaa piipun keskilinjan suhteen.

        Älä sinä siellä sotke selvää asiaa ampumalla ylämäkeen tai alamäkeen tai vesistön suuntaisesti kosken yli. Luodin putoamasta tästä keskusteltiin eikä maastonmuodosta.


      • tähdäten, sano kirjoitti:

        Kiikaritähtäimellä tähtäinlinjan korkeus on noin 50 - 60 mm piipun keskilinjan yläpuolella. Etäisyydellä 0 m se pyssy sitten ampuu tämän verran alle kun tähtäys suoritetaan kiikaritähtäimellä.

        Tämä on selvä ja yksinkertainen asia. Kun ase kerran tarkkuutetaan ampumalla ja kokeillaan käynti samalla eri matkoilla, tulee se putoama huomioitu tähtäinlinjan suhteen ihan automaatisesti.

        Voihan se tietysti olla niinkin, että suoritat tähtäyksen asettamalla piippuun kollimaattori, tarkistat maalin, otat kollimaattorin pois ja lasautat teeren puun latvasta. Tässä tapauksessa on mielekästä tarkastella luodin putoamaa piipun keskilinjan suhteen.

        Älä sinä siellä sotke selvää asiaa ampumalla ylämäkeen tai alamäkeen tai vesistön suuntaisesti kosken yli. Luodin putoamasta tästä keskusteltiin eikä maastonmuodosta.

        Mutta jos seisot junanvaunussa joka liikkuu 100 km/h ja 45 astetta etuoikealla näet hirven joka lentää helikopterilla 200 km/h junan liikettä 30 asteen kulmassa leikaten korkeuskulmalla 15 astetta 100 metrin etäisyydellä niin mikä on oikean ennakon suuruus?

        No ei mikään, koska eihän hirveä saa pienoiskiväärillä ampua!

        Tyhminmmät jos alkoi piirrellä kuvioita paperille, voi hävetkää!


      • senpävuoksi kirjoitti:

        Ei ne arvot sinänsä kenestäkään tee mestariampujaa. Ampuminen vaan pitää hallita eri matkoilta. Suorempi luodin lentorata vaan auttaa ampumamatkan arvioinnissa tehdystä pienestä virheestä huolimatta luotia osumaan maaliinsa ja tekemään laukauksesta tappavan ja hyvän "riistalaukauksen".
        Nimenomaan se aseen piipunsuun ja maalin keskelle menevä suora viiva on tärkeä kun verrataan eri patruunoiden lentoratojen suoruutta tai vääryyttä. Mitä vähemmän luoti nousee tämän viivan yläpuolelle ammuttaessa esim. 100 metrin matkalta osuakseen vielä viivan toisessa päässä olevaan maaliin, sitä suorempi on luodin lentorata ja myös tähtäyspisteiden vaihtelu eri matkoilta 0-100 metrin välillä on pienempi kuin kaarevamman lentoradan omaavalla patruunan luodilla. Onhan selvää, että hankala on arvioida sellaisen ptruunan tähtäyspistettä jonka lentorata kaareutuu (lakipiste) vaikkapa 2 metriä sadalla metrillä. Vaikea on ampua sellaisella patilla esim. 60 metrin päähän ja osua keskelle maalia. Niin korkeaa kiikarinjalkaa tuskin sinäkään hommaat että se enemmälti vaikuttaa osumapisteen arvioimisessa. Pitäis ola jo tosi korkeet kiikarinjalat, ettet yltäis enää tähdätä ellet ole pitkäkaulanen kiraahvi.. hehh:)
        Juu.. tähtäinlinjaa käytetään sit siihen tähtäämiseen.:):)..oho!! oliko yllätys??
        Ylämäkeen ammuttaessa ja alamäkeen ammuttaessa on omat niksinsä että osut maaliin. Ne asiat pitää opetella käytännössä. On kokonaan eri asia ampua korkealla vaaranrinteessä puunlatvasa istuvaa lintua sieltä vaaran alapuolelta kuin että ampuisit vaaran päällä seisten sinne vaaran alle. Noo.. ymmärrätkö?? Siinä vaan sattuupi vaikuttamaan tuo maan vetovoima erilailla. Että silleen.. heheh.
        Minä ostan aina metsästykseen suoremman lentoradan omaavia pateja ja käytän pelkästään niitä ja mieluummin vielä samasta valmistuserästä olevia panoksia. Ostan kerralla senverran enemmän, että riittää koko vuodeksi ja myös siihen harjoitteluun.Kaipa nyt sentään tajusit?? Vai eikö?? Joo.. nooo.. sit ei ole mitään enää tehtävissä. Nussi vaan niitä pilikkuja, jos se ois helpompaa.. heheh.

        Kirahviko muka tähtäis pienoiskivväärillä ja vielä ylämäkkee! Älä huasta joutavia.

        Mutta oot sie outo sälli kun et ymmärrä käyttöö asees tähtäimiä, piipun reiästä vaan kattelet maailmaa.


      • tähdäten, sano kirjoitti:

        Kiikaritähtäimellä tähtäinlinjan korkeus on noin 50 - 60 mm piipun keskilinjan yläpuolella. Etäisyydellä 0 m se pyssy sitten ampuu tämän verran alle kun tähtäys suoritetaan kiikaritähtäimellä.

        Tämä on selvä ja yksinkertainen asia. Kun ase kerran tarkkuutetaan ampumalla ja kokeillaan käynti samalla eri matkoilla, tulee se putoama huomioitu tähtäinlinjan suhteen ihan automaatisesti.

        Voihan se tietysti olla niinkin, että suoritat tähtäyksen asettamalla piippuun kollimaattori, tarkistat maalin, otat kollimaattorin pois ja lasautat teeren puun latvasta. Tässä tapauksessa on mielekästä tarkastella luodin putoamaa piipun keskilinjan suhteen.

        Älä sinä siellä sotke selvää asiaa ampumalla ylämäkeen tai alamäkeen tai vesistön suuntaisesti kosken yli. Luodin putoamasta tästä keskusteltiin eikä maastonmuodosta.

        Joo, Etpä sit tajunnukkaa mitä kirjoittelin. Oletkohan koskaan ostanukkaa yhtään patruunaa?? Monissa patruunarasioissakin on sen patruunan luodin lentorata ilmoitettu. Elikkä mitä suorempi se on, niin sen parempi minulle ja varmaan muillekin on arvioida sitten se esimerkiksi kiikarin läpi katsottu ja harjoittelemalla opittu tähtäyspiste koska luoti menee melkosuoraan. Mutta se lentorata nyt vaan sattuu olemaan mitattu siitä piipun suulta, ihan siitä nollasta metristä sen reijän kohdalta riippumatta siitä mitä se sun kiikarisi sattuu milloinkin näyttämään. Se kun ei liity vielä tässä vaiheessa tähän luodin lentorataan mitenkään. vasta sitten kun alat kohdistaa asettasi sen kiikarisi kanssa, niin sit vasta sun kannattaa olla huolissasi siitä kiikarin korkeudesta ja opetella ampumaan siitä huolimatta eri matkoille. Otappas nyt jo sitä paperia ja kynä ja viivotin. Piirrä se sun pyyssys siihen paperille ja siitä piipun suusta se suota viiva ja sen päähän piste. Sit piirrät siihen pyssysi päälle sen sun kiikarisi ja siitä suora viiva sinne pisteelle ja sit piirrät siitä pyssyn suusta mistä se luotikin yleensä lähtee, tai aiankin pitäisi lähteä, sen sun käyttämän luodin lentorata joka on aina jonkinvetrran kaareva jos kyseessä on oletuksena 100 metrin matka. Tarkastele nyt sitä töherrystäsi ja mieti.. ja mieti.. ja mieti..!! Etkö vieläkään tajunnu ??.. heheh. ääliö???


      • Suur-Savo kirjoitti:

        Kirahviko muka tähtäis pienoiskivväärillä ja vielä ylämäkkee! Älä huasta joutavia.

        Mutta oot sie outo sälli kun et ymmärrä käyttöö asees tähtäimiä, piipun reiästä vaan kattelet maailmaa.

        Kun ossoot kirjottoo vaekka et tajjuukkaa mittää.. heheh.


      • Tajunnu kirjoitti:

        Joo, Etpä sit tajunnukkaa mitä kirjoittelin. Oletkohan koskaan ostanukkaa yhtään patruunaa?? Monissa patruunarasioissakin on sen patruunan luodin lentorata ilmoitettu. Elikkä mitä suorempi se on, niin sen parempi minulle ja varmaan muillekin on arvioida sitten se esimerkiksi kiikarin läpi katsottu ja harjoittelemalla opittu tähtäyspiste koska luoti menee melkosuoraan. Mutta se lentorata nyt vaan sattuu olemaan mitattu siitä piipun suulta, ihan siitä nollasta metristä sen reijän kohdalta riippumatta siitä mitä se sun kiikarisi sattuu milloinkin näyttämään. Se kun ei liity vielä tässä vaiheessa tähän luodin lentorataan mitenkään. vasta sitten kun alat kohdistaa asettasi sen kiikarisi kanssa, niin sit vasta sun kannattaa olla huolissasi siitä kiikarin korkeudesta ja opetella ampumaan siitä huolimatta eri matkoille. Otappas nyt jo sitä paperia ja kynä ja viivotin. Piirrä se sun pyyssys siihen paperille ja siitä piipun suusta se suota viiva ja sen päähän piste. Sit piirrät siihen pyssysi päälle sen sun kiikarisi ja siitä suora viiva sinne pisteelle ja sit piirrät siitä pyssyn suusta mistä se luotikin yleensä lähtee, tai aiankin pitäisi lähteä, sen sun käyttämän luodin lentorata joka on aina jonkinvetrran kaareva jos kyseessä on oletuksena 100 metrin matka. Tarkastele nyt sitä töherrystäsi ja mieti.. ja mieti.. ja mieti..!! Etkö vieläkään tajunnu ??.. heheh. ääliö???

        "Monissa patruunarasioissakin on sen patruunan luodin lentorata ilmoitettu."

        Onpa kyllä ja se on ilmoitettu nimenomaan _tähtäinlinjan_ suhteen. Asetta nimittäin tähdätään - yllätys, yllätys - tähtäimien avulla, eikä piipun läpi.

        Voi tietysti olla että tehdasdatassa ei ole sama tähtäimen korkeus kuin omassa aseessa, mutta tähtäimien avulla niitä tehtaankin aseita tähdätään.


      • töttörööjuupajuu kirjoitti:

        "Monissa patruunarasioissakin on sen patruunan luodin lentorata ilmoitettu."

        Onpa kyllä ja se on ilmoitettu nimenomaan _tähtäinlinjan_ suhteen. Asetta nimittäin tähdätään - yllätys, yllätys - tähtäimien avulla, eikä piipun läpi.

        Voi tietysti olla että tehdasdatassa ei ole sama tähtäimen korkeus kuin omassa aseessa, mutta tähtäimien avulla niitä tehtaankin aseita tähdätään.

        höpö höpö höpö.. siehän hullujas puhut.. reppana teini.. heh.


      • höpöhööö kirjoitti:

        höpö höpö höpö.. siehän hullujas puhut.. reppana teini.. heh.

        Katsohan tarkemmin niitä patruunatehtaan datalehtisiä. Huomaat varmaan että niissä luodin lentorata on ilmoitettu tähtäinlinjan suhteen. Eli homman nimi sellainen että ase kohdistetaan ampumalla (periaatteessa "kokeilemalla") esim. 150 metrin matkalle. Tehtaan ilmoittama lentorata pätee tuon kohdistuksen mukaiselle tähtäinlinjalle, kun tähtäimen korkeus piipun yläpuolella (esim. 40 mm) on sama kuin tehdasdatassa. Jos tähtäimen korkeus erilainen niin eroa hiukan tulee mutta sekin helppo huomioida alkeisgeometrialla. Tämä on käytännöllinen tapa joka parhaalla ja yksinkertaisella tavalla palvelee ampujaa. Ei siitä tarvitse tämän vaikeampaa tehdä!


      • tyvestä puuhun kirjoitti:

        Katsohan tarkemmin niitä patruunatehtaan datalehtisiä. Huomaat varmaan että niissä luodin lentorata on ilmoitettu tähtäinlinjan suhteen. Eli homman nimi sellainen että ase kohdistetaan ampumalla (periaatteessa "kokeilemalla") esim. 150 metrin matkalle. Tehtaan ilmoittama lentorata pätee tuon kohdistuksen mukaiselle tähtäinlinjalle, kun tähtäimen korkeus piipun yläpuolella (esim. 40 mm) on sama kuin tehdasdatassa. Jos tähtäimen korkeus erilainen niin eroa hiukan tulee mutta sekin helppo huomioida alkeisgeometrialla. Tämä on käytännöllinen tapa joka parhaalla ja yksinkertaisella tavalla palvelee ampujaa. Ei siitä tarvitse tämän vaikeampaa tehdä!

        Palaveloo kyllähhii vua esmerkiks tuulettomassa tunnelissa.


      • tyvestä puuhun kirjoitti:

        Katsohan tarkemmin niitä patruunatehtaan datalehtisiä. Huomaat varmaan että niissä luodin lentorata on ilmoitettu tähtäinlinjan suhteen. Eli homman nimi sellainen että ase kohdistetaan ampumalla (periaatteessa "kokeilemalla") esim. 150 metrin matkalle. Tehtaan ilmoittama lentorata pätee tuon kohdistuksen mukaiselle tähtäinlinjalle, kun tähtäimen korkeus piipun yläpuolella (esim. 40 mm) on sama kuin tehdasdatassa. Jos tähtäimen korkeus erilainen niin eroa hiukan tulee mutta sekin helppo huomioida alkeisgeometrialla. Tämä on käytännöllinen tapa joka parhaalla ja yksinkertaisella tavalla palvelee ampujaa. Ei siitä tarvitse tämän vaikeampaa tehdä!

        Paskankos väliä sillä on minkä suhteen se lentorata ilmoitetaan. Luodin lentorata kuitenkin merkitsee onko se suorempi vai väärempi. Tajuutkohan sinä sitä?? Älykiäpiö..??


    • Männäviikolla bojat vielä bomeloivat bilkku-seiskan olevan oikeastaan laiha linnustukseen. Tänään kelbaa biekkari hirvilahtiin ja karhuunkin, ehkä huomenna jo vallan safarille tiikerin turkkia belmuuttamaan.

      Minä onneton kun tahdon saada voida ampua hirven täysin manalaan tuomitulla bula-ajan baukulla, sillä hengettömällä bahuksen .308:lla!

      • ens lukumalla, jotta tuule ja hännä vällii ampujia melekee koko popula.


    • Kyllä piekkarilla kaikki kettua pienempi kuolee varmasti keuhko osumasta. Mainio, mukava ja tarkka ase mainitsemillesi kyyhkyille ja sorsille. Lisäksi turvallinen kun ei ole suotta ylitehoinen.

      Kymmenittäin rusakoitakin olen aliäänisellä patruunalla pudottanut ja joka ikinen on pysähtynyt 5-30m juoksupyrähdyksen jälkeen keuhko osumasta, eli teho kyllä riittää jopa turvallisella ja mukavalla aliäänisellä partuunalla, joka tietenkään ei ole Suomessa laillinen metsästykseen.

      MUTTA heikko kohta on ampumaetäisyys ja tuuliherkkyys. 30 metriin oiva peli mutta metsästystilanteessa jo 100m on melko mahdoton vaikka se radalla onnistuukin helposti. Metsästystilanteessa tuki on aina huonompi, lähes aina tuulee jostain ja kaarevasta lentoradasta johtuen etäisyys pitää tietää tarkalleen ja pystyä se huomioimaan osumapisteessä.

      Eli näillä rajoituksilla oiva peli metsästyksen aloitukseen, kun malttaa pysytellä alle 50 metrin matkoissa metsästystilanteissa ja hyvissäkin olosuhteissa unohtaa yli 100 metrin etäisyydet.

    • Jos haluat osua pienarilla aina melkein tähtäyspisteeseen niin hanki kiikaritähtäin missä on samassa etäisyysmittari ja se korjaa itse tarvittavan korotuksen. Sitten vaan säädät sen radalla ko patruunalle eri matkoille ja kyllä osuu. Hinta kiikarille tosin on aika suolainen mutta jos kerran on pakko niin hinnasta viis.

    • Uuden aselain myötä .17HMR näyttäisi siirtyvän pienoiskiväärikaliksi, sen luodin liikeenergia piipun suulta mitattuna ylittää ML 16$ ykköskohdan tehovaateen eli p.kivääriä saa käyttää kettu, metso, hanhi ja pienempien saaliseläinten ampumiseen.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nyt ehdottavat viinan myynnin lopettamista, äly hoi

      Nyt siis Helsingin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Jolkkonen ehdottaa Twitterissä väliaikaista alkoholin myynnin lopettamista. Voihan p mikä l
      Maailman menoa
      335
      7142
    2. Mikä sai Latvalan pettämään??

      Noin seksikäs nainen kuin Maisa oli miehellä kainalossa, mutta pettäjän tielle lähti. Mies oli kehunut haastatteluissa piiritelleensä Maisaa vuosia ja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      160
      6371
    3. Ruotsin linja ihmetyttää maailmalla

      "– Tämä on hullu kokeilu 10 miljoonalla ihmisellä. Kertokaa edes, miksi teemme tämän. Minusta tuntuu tällä hetkellä, että meitä johdetaan kuin lammasl
      Maailman menoa
      61
      1535
    4. Kainuussa kaksi koronatartuntaa klo 14.00

      Kaks ilmoittanut että Kainuussa tavattu 2 koronatartuntaa.
      Kajaani
      82
      1377
    5. Koronabaari-iltaa yötä myöten

      On kyllä hyvin surullista, että vielä viime yönäkin Jämsässä vietettiin iltayötä ainakin kahdessa baarissa! Mikähän on näiden paikkojen pitäjien ja nä
      Jämsä
      38
      849