..ja/tai sen rajat ?)
Itsellä melko häilyvät, riippuen ajasta, paikasta,
tilanteesta, olosuhteista.. mistä milloinkin..
Mutta ei täysin äärettömät kuitenkaan !)
Itsellä melko häilyvät, riippuen ajasta, paikasta,
tilanteesta, olosuhteista.. mistä milloinkin..
Mutta ei täysin äärettömät kuitenkaan !)
Vastaukset 33
Vanhimmat
Hyvä kysymys. Onko kyse sanoista vai teoista mitä muilta sietää?
Tarkenna hieman vastaan sitten uudelleen.
..tarkkaa, voit kirjoittaa vapaamuotoisesti, mitä mieleen juolahtaa..
Sanat tai teot tai sekä että, tai vaikka aiheen vierestäkin, jos tekstiä tulee.. ;)
Sanotaan niin, että se on sanojasta kiinni. Ihminen jota arvostan ja kunnioitan ei saa minua sanomisillaan ärsyyntymään. Mutta kun on kysymys jostain ärsyttävästä "tyypistä" tilanne on toinen.
Sitten on sitä ihmistyyppiä joka pyrkii juuri siihen, että saisi ärsytettyä muita. Koska nauttii muiden ärsyttämisestä.
Päätin kerran; nauran hänen jutuilleen sanoo hän sitten mitä tahansa kummallista.
loputon :=)
joissakin palaa päreet heti :=)
tarkenna :=)
kiwunsietokyky loputon........
Mistäköhän voit tietää, että kivunsietokykysi
loputon..?)
Tarkennustako.. onko se enemmän kiinni omista
fiiliksistä, vai yleisesti jokin tietty juttu,
jossa poltat hihasi, tai jossa et koskaan ?)
ja on sitä kokeiltu :=)
en tiedä woinko itse tarkentaa :=)
jotkut lukee sen kuitenkin wäärin :=/
Kuten sullakin. Riippuu niin monesta asiasta. Joskus sietää mitä vaan, toisinaan *itutuskerroin saattaa äkisti hipoa kymppiä.
..särmäkin välillä paikallaan, ettei aina ihan
'viilipyttynä' ;)
Totta! Joskus on pakko ärähtää.
Pinna kireällä. Johtuen koirani tilasta.. Viikkoon en ole saanut kunnolla nukuttua. No, viime yönä ei tarvinnut onneksi viedä kuuteen tuntiin ulos. Eikä tätä tilaa jatku kuin tammikuu. Määrättiin vuodelepoon kolmeksi-neljäksi viikoksi.
Tänään en jaksanut enää vastata illalla puhelimeen. Ei jaksa kuunnella toisten ihmisten juttuja, kun ajatukset pyörivät koiran hoidossa. Pienestäkin vastoinkäymisestä saan hikarit.
..levättyäkin jossakin vaiheessa!
Ite yrittää välillä suhteuttaa asioita, aina ei
ota onnistuakseen.. tänä aamuna kerkisin jo
tappaa (toivottavasti, ettei jäänyt kitumaan) jänöjussin..
Motarilla se yhtä-äkkiä syöksähti eteen. Vaurioo (=rahan menoa) tietää,
heppoisen kulkuneuvoni etuosaan
tuli korjattavaa.. Liukkaalla jos ois äkkireagoinu 100 km:n vauhdilla,
ois voinu käydä "hiukka" pahemminkin..
Vieläkin muistan sen mäyrän, joka jäi autoni alle parikymmentä vuotta sitten juhannuksena. Joskus on valittava salamannopeasti, mitä voi tehdä.
Malttini menetän yleensä väsyneenä, nälkäisenä, asian toistuessa tai monien asioiden summana. Samalla tapaa pitkävihainen kuin zepponen. Jos siis suutun ja en ota vain hikareita..
En menetä hermoja kovinkaan usein, varsinkaan jos joku vaan tekee työtään, kuten lehtimyyjät tai muut puh.häiriköt ;) Kerran kävi niin että lehtimyyjä menetti hermonsa mun kanssa, vaikka vaan yritin olla ystävällinen.
Koetin miettiä mistä kiihdyn...
En siedä sitä että mulle sanotaan "ymmärräksää". Pikkumaista minulta, mutta niin se vaan on. Se on niin.. niingrrrniin nyt kiihdyn niin etten löydä sanoja. "Tajuuksää..." Murr! Kunnioituksen puute, oisko se sitä.
..että vastasit hyvin ;)
Rajaamalla vähän kyssärin laajuutta..
Ois hauska kuulla se puhelu, jossa sait
lehtimyyjän hermostuun olemalla ystävällinen ;))
että valon pitää palaa pätkittäin, muuten se kuumenee :))
Oisko hän vaan tajunnut kuinka paljon rahaa meni minuun hukkaan kun minuutit raksutti..
Mä ymmärrän. Tosta "ymmärräksää" sanasta tulee sellanen olo, että sen sanoja pitää tyhmänä. Mäkään en pidä jos sanotaan noin. Varsinkin jos 13 v tytär sanoo niin kun haluaa saada tahtonsa läpi ja mä en aio antaa lupaa.
Sitten hän koittaa juurta jaksaen selvittää asiiaa alusta uudelleen.
Lähes loputon vieteri, tiekarhun hermot. Vastaavasti jos joskus katkeaa, tulee haittapuoleksi norsun muisti. Tyhjä yrittää lepytellä kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.
..ilmaisuja kuulin, tiekarhun hermot :)
Jospa lepytkin paremmin ilman yrityksiä ?)
...ei löydy pitkää pinnaa...
Olen niitä, joille asioiden sujuminen on tärkeää. Takkuaminen ja edestakainen jahkaaminen harmittaa minua.
Kivunsietokyky on alhainen, en kestä vinoilua, enkä ärsytystä aikuisten taholta. Lasten suhteen sietokykyni on sitten taas loputon.
"toisinaan piru mieheksi" ?)
Rehellisyys ja vilpittömyys tärkeitä asioita..
aiheeseen myös ennakkomääritelmät? Jos rajat tun-
nistaa, voi tilanteen sivuuttaa. Täälläkin voi
aiheen ohittaa lukematta, jos on varma, että asia
on jo loppuunkulunut tai vanha kuin Mooses. Ja
täällä netissä pari vuotta on sitä.
Ehkä ne ovat heikot, kuin ihminen huomaa jo kau-
kaa epämiellyttävän tuttavuuden ja vaihtaa kurs-
sia välttääkseen kohtaamisen. Jos törmäystä ei
voi välttää, katselee muina miehinä vaikkapa
naisten alusvaatemyymälän ikkunaa rukoillen si-
simmässään: Mene ohi, mene ohi... No, itsekin
olen sortunut siihen. Täällä tilanne on toinen.
Voi törmätä näkemättä ja koskematta toista.
Entä, kun on jo valmiiksi nostattanut höyryjä
tulevaa henkien taistoa varten ja kun tilanne koit-
taakin keventyneenä, saattaa karkeudet valua
huulipielistä suorastaan alitajuisesti, minkä jäl-
keen voisi todeta, että voisi tästä lähteä vaikkapa
ongelle, kun tuli sylkäistyä matoja eväiksi asti.
Täällä sanojen mielikuvia - valheellisiakin - luo-
vassa maailmassa nuo sanat todistavat pitkään
persoonan sietokyvyn rajoja.
Itselleen rakkailta ihmisiltä sietää melkein mitä
vain. Ronskitkin solvaukset kestää, kun ne tie-
tää huumorilla ja taka-ajatuksilla maustetun.
Myös silkka tyhmyys ei häiritse, kun muuten on
leppoisa tunnelma kuin Joosepilla Ryysyrannassa.
Mutta auta armias, kun siihen syyllistyy ulkopuo-
linen persoona...
Tässä litaniassa ei varmaan mitään uutta ollut,
mutta en vain halunnut vastata lattealla, samaa
mieltä olevalla toistolla.
Entä, jos joku antaa korvapuustin...?
..lämpimän tuoksuvan, tuoreen.. korvapuustin vaikkapa aamukahvillesi..
kiitoksena hyvästä litaniasta, uudesta näkökulmasta asiaan =)
Njammm!
;D
Mulla on sietokyky aika hyvä.Se on kai sitä Pohjalaisuutta mikä mussa virtaa. Se on vaan sellainen että se loppuu sitten nopeasti kun se loppuu. Ja sit on leikki kaukana, vaikka en mikään "vaatekaappi" olekaan.
Joitakin asioita en siedä ollenkaan,kuten naisten lyöminen, puhumattomuus sille lemmikille ( ei ne ole ajatusten lukijoita),"anna kaksi euroo jotta saan soppapullon".
Nykyään on toi pinna hiukan tavallista lyhyempi kun on taloudellisesti tiukkaa ja muutenkin asiat menny päin h...vettiä.
..yhtään ymmärsin, oot pikkasen äkkipikainen joskus,
silloin varmaan lepytkin nopeasti..
Vaikka kaikki tuntuu olevan päin p:tä, tarvii vaan
uskoa, että jossain siellä tunnelin päässä on
valoa; eihän toi auta, mut kirjoitin kuitenkin..
Joo kyllä mäkin uskon että se auriko paistaa vielä risukasaan. Ja jos sitten satunkin joskus räjähtämään, se menee kyllä sit ohi aika nopeasti. Enkä ole silleen pitkävihainen.
Sietokyky. Mutta sitten kun heinä katkasee kamelinselän, niin voin tehdä aivan mitä vain. Joten ei kannata tahallaan kokeilla miten pitkä pinna minulla on!
Kuinkahan laaja käsite tää 'tehdä aivan mitä vaan' tässä onkaan!?
Ettei ole mitään kättäpidempää silloin saatavilla. väärä ihminen väärässäpaikassa väärään aikaan niin voisin vaikka syyllistyä tappoon. Niinkuin kuka tahansa ihminen. No toivotaan, ettei sellaista hetkeä tule ja että saan raivota tyhjille seinille.;)
..kiinnosttaisi, ootko mies vai nainen ?)
Eka kommentin jälkeen olin varma, että mies,
toisen jälkeen en olekaan niin varma ;)
Nainen...jota miehet pelkää...
.. kunnioittaa ?)
Arveluni osui oikeaan ;)
Yleisesti ottaen pinna venyy, venyy,... venyy,... venyy. Ei katkea.
Paitsi sitten lopulta.
Pari ihmistä osaa venyttää katkeamispisteeseen saakka - sillä työtä ja/tai taitoa se vaatii. Ja rohkeutta :D
Mutta sitten on asioita, joita en siedä ollenkaan, en hetkeäkään! Ja jos tilanne vaatii, puutun asiaan sen enempiä miettimättä.
Pienempien kiusaaminen, lasten tai eläinten kaltoin kohtelu, vanhuksilta pummaaminen, alaikäisille tenaville tupakkaa/kaljaa hakevat tyypit... ja sitä vähemmän siedän, mitä nuoremmille hakevat, alaikäisille alkoholia myyvät ravintolat, huumediilerit,...
Tuota... siis on paljon asioita, joita en siedä tippaakaan, mutta arkielämässä näihin ei onneksi kovin usein törmää. Ainakaan kotikulmilla.