Kyse on seuraavassa autokatoksen kuluista ja verotuksesta asunto-osakeyhtiössä, jonka muodostaa rivitalo eräässä kunnassa Savossa. - Olen muuttanut juuri taloyhtiöön ja törmännyt seuraavaan ongelmaan:
Asunnon oltua jo vuosia käytössä kolmen asunnon haltijat olivat rakennuttaneet noin 15 vuotta sitten omin varoin kukin autokatoksen rivitalon jatkeeksi, kunnan rakennusviranomaten suostumuksella, joten rakennus oli laillinen. Autokatos on sittemmin ollut vain näiden käytössä.
Pysäköintitilaa taloyhtiössä on muuten kylliksi.
Kaksi seikkaa herättää kysymyksiä:
1. Näillä on käytössään sähkötolpat, aivan kuin talon katoksettomalla pysäköintipaikalla. Tämä on kuitenkin harvoin käytössä. Näin ollen kaksi asuntoa ei käytä autonlämmityssähköä käytännössä laisinkaan. - Tolpissa eikä sähkön jaossa muutenkaan ei käytetä ajastimia, joten autosähköä voisi käyttää vaikka vuorokauden ympäriinsä.
Taloyhtiöllä ei ole erillistä autopaikkamaksua. Näin ollen kaikki käytetty autosähkö laskutetaan kaikilta asukkailta autosähkön käytöstä ja käytön määrästä riippumatta.
2. Autokatokset ovat siten asukkaiden yksityisomaisuutta, tosin taloyhtiön tontilla. Kuitenkin, sikäli kuin tiedän, ne katsotaankin verotuksessa taloyhtiön omaisuudeksi, joten niistä menevän kiinteistöveron maksaa taloyhtiö eivätkä niiden varsinaiset omistajat.
Kysymykset:
1. kohdassa esitetty tilanne lienee kyllä laillinen, mutta jossakin määrin epätavallinen käytäntö asunto-osakeyhtiöissä, vai kuinka?
2. kohdassa mainittu käytäntö on jo kummallisempi, koska maksajana ei ole omistaja; kiinteistöverohan ei ole rakennelmasta kovinkaan suuri, mutta on kuitenkin; olisiko se sama, jos kukin yksityinen maksaisi sen erikseen kuin että taloyhtiö sen maksaa, ja onko tapauksessa mahdollisesti lain- tai veronkiertoa?
Jos asioista äänestetään yhtiökokouksessa, tilanne on selvä: katoksen omistajilla on enemmistö. Eikö kyse toisaalta ole osakkaiden epätasa-arvosta.
Tilanne ei sinänsä ole aiheuttanut riitaa asunto-osakeyhtiössä, mutta riidan siemeniä siinä kyllä olisi. Itse en kuulu kyseisen autokatoksen omistajiin.
autokatos: kuka maksaa kulut
17
5345
Vastaukset
- Sepi
En ole juristi, mutta taloyhtiö on se joka omistaa kiinteistön ja myös ne katokset.
Tiedän että tuollaisia ihmisiä pesiytyy rivitaloihin. Rivitaloyhtiö ei poikkea mitenkään kerrostaloyhtiöstä, monikaan ei suopeana katselisi, jos joku rakentaisi oman autotallin kerrostalon pihalle, mutta rivitaloissa tämä näkyy onnistuvan.
Jos katoksia rakennetaan niin varsinainen rakentaja on aina osakeytiö, eivät osakkaat voi edes hakea rakennuslupaa, vaan sen tekee yhtiö. Tai sitten kyseessä on "tellttakatokset" joihin ei välttämättä tarvita lupaa. Yhdetssä yhtiössä ainakin nämä tallit ovat omina osakkeinaan, eikä osakas voi myydä niitä asuntonsa mukana suoraan asuntokaupan yhteydessä, vaan vanhoilla yhtiön osakkailla on etuosto-oikeus alkuperäisellä hinnalla.
Yhtiössänne on menetelty ihan selvästi väärin, eikä ole noudatettu yhdenvertaisuutta.- mara
Kiitokset, Sepi, vielä seuraava täydennys:
Olen kuullut selityksenä, että sen seurauksena, että autotallin omistajien osakemäärä on yli puolet koko yhtiön osakemäärästä, osakeyhtiö ei voi niitä lunastaa, eli käytännössä ottaa itselleen.
Yhtiössä esitetyn näkökannan mukaan autokatokset, tai oikeastaan niiden ilmainen käyttö ja oikeus myydä ne, kuuluvat kyseisille osakkaille itselleen.
Mielenkiintoinen kysymys syntyy tuolta pohjalta, jos kaksi osakasta (= 40 %) vaatii yhtiössä yhtäläisiä oikeuksia muiden kanssa myös autotallien suhteen.
Asunto-osakeyhtiö olisi saanut vielä katoksen rakennusoikeuden, ja sen pohjalta olisin saanut rakennuttaa katoksen. Hinnan takia luovuin asiasta. Taisin sittenkin tehdä viisaasti.
Alueelle saataisiin siis rakentaa vielä yksi autokatos, sitä vastoin ei kahta. Joka tapauksessa siten yksi asunto jäisi kuitenkin katosta ilman. - Misery
Eiköhän tilanne ole se, että aikoinaan on haettu lupa rakentaa jokaisen rivitalon pätkän kylkeen autokatos. Toteutuksessa on kuitenkin joustettu sen verran, että kaikkien ei ole ollut pakko rakentaa.
Vertaisin tilannetta esimerkiksi kerrostalon parvekelaseihin vanhan lain aikana. Silloinhan parvekelaseille haettiin rakennuslupa koko talolle ja vain halukkaat asennuttivat lasit omalla kustannuksellaan. [Nyt lasit on mahdollista asennetaan yhtiökokouksen päätöksellä kaikkiin huoneistoihin, halusit tai et. Maksumies olet joka tapauksessa.]
Mikäli ymmärin oikein, niin alkuperäistä kysyjää närästi se, että kiinteistövero nousisi rakennettujen autokatosten johdosta ja kaikki olisivat siinä maksajina. En usko että katokset vaikuttavat kiinteistöveron määrään. - mara
Misery kirjoitti:
Eiköhän tilanne ole se, että aikoinaan on haettu lupa rakentaa jokaisen rivitalon pätkän kylkeen autokatos. Toteutuksessa on kuitenkin joustettu sen verran, että kaikkien ei ole ollut pakko rakentaa.
Vertaisin tilannetta esimerkiksi kerrostalon parvekelaseihin vanhan lain aikana. Silloinhan parvekelaseille haettiin rakennuslupa koko talolle ja vain halukkaat asennuttivat lasit omalla kustannuksellaan. [Nyt lasit on mahdollista asennetaan yhtiökokouksen päätöksellä kaikkiin huoneistoihin, halusit tai et. Maksumies olet joka tapauksessa.]
Mikäli ymmärin oikein, niin alkuperäistä kysyjää närästi se, että kiinteistövero nousisi rakennettujen autokatosten johdosta ja kaikki olisivat siinä maksajina. En usko että katokset vaikuttavat kiinteistöveron määrään.Kyseiset autokatokset vaikuttavat osaltaan kiinteistöveron määrään, mutta paljonko, siitä ei minulla ei ole tietoa. Olen tarkistanut asian paikallisesta verotoimistosta.
Kyseiseen taloyhtiöön olisi voitu rakentaa kaikkiaan neljä autokatosta, mutta asuntoja on viisi. Halukkaita rakentajia oli tuolloin kuitenkin vain kolme.
Sitä vastoin kaikki asunnot ovat osallistuneet autokatoksen ylläpidosta aiheutuneisiin kuluihin yhtiövastikkeen muodossa. - Sepi
mara kirjoitti:
Kiitokset, Sepi, vielä seuraava täydennys:
Olen kuullut selityksenä, että sen seurauksena, että autotallin omistajien osakemäärä on yli puolet koko yhtiön osakemäärästä, osakeyhtiö ei voi niitä lunastaa, eli käytännössä ottaa itselleen.
Yhtiössä esitetyn näkökannan mukaan autokatokset, tai oikeastaan niiden ilmainen käyttö ja oikeus myydä ne, kuuluvat kyseisille osakkaille itselleen.
Mielenkiintoinen kysymys syntyy tuolta pohjalta, jos kaksi osakasta (= 40 %) vaatii yhtiössä yhtäläisiä oikeuksia muiden kanssa myös autotallien suhteen.
Asunto-osakeyhtiö olisi saanut vielä katoksen rakennusoikeuden, ja sen pohjalta olisin saanut rakennuttaa katoksen. Hinnan takia luovuin asiasta. Taisin sittenkin tehdä viisaasti.
Alueelle saataisiin siis rakentaa vielä yksi autokatos, sitä vastoin ei kahta. Joka tapauksessa siten yksi asunto jäisi kuitenkin katosta ilman.Tuossa nimimerkki Lappeenranta kertoi miten homma pitää hoitaa oikeasti. Noin se oli siinäkin tapauksessa, josta kerroin. Hintapolitiikka oli niin että osakas voi myydä tallin asuntonsa ostajalle, mutta jos joku osakkaista haluaa, niin hän voi ostaa sen sillä samalla hinnalla mitä uusi osakas on ollut valmis maksamaan. Tallin omistaminen on sidottu huoneiston omistamiseen yhtiössä ja vanhoilla osakkailla on etuosto-oikeus.
Kiinteistöveron maksaa omistaja, joka teidänkin tapauksessa on ilmi selvästi taloyhtiö. Autotallin omistajien osakemäärällä ei kyllä ole mitään tekemistä yhtään minkään asian kanssa. Päätäntävalta on yhtiökokouksella ja siellä asiat ratkaistaan äänestämällä ja yhtiöjärjestyksessä määrätyllä äänten painotuksella. Sehän on totta että osake-enemmistön haltiat voittavat aina äänestykset joihin riittää 50% enemmistö, mutta on myös asioita joihin vaaditaan 66% enemmistö. Ja toisaalta eihän taloythiön tarvitse missään mielessä lunastaa jo omistamiaan talleja!
Mielestäni tuollaisen autotallien rakentaminen voisi olla sellainen päätös että siihen tarvitaan tuon 2/3 osan enemmistö.
as.yhtiö laissa on muistaakseni myös joku pykälä jonka mukaan yksikin osakas voisi estää tuollaisen "mukavuusinvestoinnin", jos se nostaa hänen yhtiövastikettaan.
Onkohan tuota teidänkään asiaa koskaan edes käsitelty yhtiökokouksessa? Eli onko päätös edes ollut aikoinaan laillinen? - mara
Sepi kirjoitti:
Tuossa nimimerkki Lappeenranta kertoi miten homma pitää hoitaa oikeasti. Noin se oli siinäkin tapauksessa, josta kerroin. Hintapolitiikka oli niin että osakas voi myydä tallin asuntonsa ostajalle, mutta jos joku osakkaista haluaa, niin hän voi ostaa sen sillä samalla hinnalla mitä uusi osakas on ollut valmis maksamaan. Tallin omistaminen on sidottu huoneiston omistamiseen yhtiössä ja vanhoilla osakkailla on etuosto-oikeus.
Kiinteistöveron maksaa omistaja, joka teidänkin tapauksessa on ilmi selvästi taloyhtiö. Autotallin omistajien osakemäärällä ei kyllä ole mitään tekemistä yhtään minkään asian kanssa. Päätäntävalta on yhtiökokouksella ja siellä asiat ratkaistaan äänestämällä ja yhtiöjärjestyksessä määrätyllä äänten painotuksella. Sehän on totta että osake-enemmistön haltiat voittavat aina äänestykset joihin riittää 50% enemmistö, mutta on myös asioita joihin vaaditaan 66% enemmistö. Ja toisaalta eihän taloythiön tarvitse missään mielessä lunastaa jo omistamiaan talleja!
Mielestäni tuollaisen autotallien rakentaminen voisi olla sellainen päätös että siihen tarvitaan tuon 2/3 osan enemmistö.
as.yhtiö laissa on muistaakseni myös joku pykälä jonka mukaan yksikin osakas voisi estää tuollaisen "mukavuusinvestoinnin", jos se nostaa hänen yhtiövastikettaan.
Onkohan tuota teidänkään asiaa koskaan edes käsitelty yhtiökokouksessa? Eli onko päätös edes ollut aikoinaan laillinen?Päätöksen laillisuudesta en tiedä, mutta olettaisin sen olevan selvää siinä mielessä, että asia käsiteltiin kokouksessa. Ymmärsin, ettei yksi vastustajista käynyt lainkaan yhtiökouksissa, toisesta, jolla ei ole autotallia, en tiedä, mutta hän sairasteli jo tuolloin, vastaustajia ei itse kokouksessa mahdollisesti ollut lainkaan. Päätöksen laillisuutta ei siis tältä pohjalta ole syytä epäillä.
Nimimerkin Lappeenranta esimerkki on ihan varmaan sopiva noudattaa; tässä tapauksessa hinta lienee kuitenkin alle 2000 euron.
Taloyhtiöhän maksaa rakennelmasta tietysti kiinteistöveron, jolloin maksajina ovat kaikki osakemääränsä mukaisesti. Herää kysymys, onko käytäntö sopivasti muutettavissa siten, että sen osan maksajina ovat vain autokatoksen omistajat. Yhtiökokouksen päätöksenhän se vaatisi, mutta siinä kyllä muutoksen kannattajat jäisivät vähemmistöön.
Tällaisissa tapuksissa on ilmeisesti mahdotonta mennä muuttamaan maksukäytäntöä vetoamalla suurempaan oikeudenmukaisuuteen.
Todettakoon myös, että taloyhtiössä ei peritä autopaikkamaksujakaan, vaan nekin peritään tasaveroisesti kaikilta yhtiövastikkeessa. Lieneekö sekään kovin yleistä? - Sepi
mara kirjoitti:
Päätöksen laillisuudesta en tiedä, mutta olettaisin sen olevan selvää siinä mielessä, että asia käsiteltiin kokouksessa. Ymmärsin, ettei yksi vastustajista käynyt lainkaan yhtiökouksissa, toisesta, jolla ei ole autotallia, en tiedä, mutta hän sairasteli jo tuolloin, vastaustajia ei itse kokouksessa mahdollisesti ollut lainkaan. Päätöksen laillisuutta ei siis tältä pohjalta ole syytä epäillä.
Nimimerkin Lappeenranta esimerkki on ihan varmaan sopiva noudattaa; tässä tapauksessa hinta lienee kuitenkin alle 2000 euron.
Taloyhtiöhän maksaa rakennelmasta tietysti kiinteistöveron, jolloin maksajina ovat kaikki osakemääränsä mukaisesti. Herää kysymys, onko käytäntö sopivasti muutettavissa siten, että sen osan maksajina ovat vain autokatoksen omistajat. Yhtiökokouksen päätöksenhän se vaatisi, mutta siinä kyllä muutoksen kannattajat jäisivät vähemmistöön.
Tällaisissa tapuksissa on ilmeisesti mahdotonta mennä muuttamaan maksukäytäntöä vetoamalla suurempaan oikeudenmukaisuuteen.
Todettakoon myös, että taloyhtiössä ei peritä autopaikkamaksujakaan, vaan nekin peritään tasaveroisesti kaikilta yhtiövastikkeessa. Lieneekö sekään kovin yleistä?No oikeuden mukaisuus on häilyvä käsite. Maksuthan jaetaan yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla, useinmiten suoraan suhteessa osakkeisiin. Kerrostaloissa alimman kerroksen asukkaat purnaa monesti hissin kuluista. Tai sellaiset joilla ei ole parveketta, kokevat vääräksi sen että osallistuvat parvekeremontin kustannuksiin.
Jos autotallit olisivat taloyhtiön omaisuutta, eikä niiden kuluja ole mitenkään eritelty muista taloyhtiön kuluista, niin silloin niiden kulut jaetaan kaikille yhtiövastikkeeseen.
Mielestäni teillä avainkysymys on nyt se että kenen omaisuutta ne tallit ovat. Mielestäni ne ovat taloyhtiön, eikä kyseisten osakkaiden. Jos ne ovat osakkaieden, niin silloin niiden täytyy olla sellaisia että voivat ottaa ne mukaansa, jos muuttavat. - william
Sepi kirjoitti:
No oikeuden mukaisuus on häilyvä käsite. Maksuthan jaetaan yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla, useinmiten suoraan suhteessa osakkeisiin. Kerrostaloissa alimman kerroksen asukkaat purnaa monesti hissin kuluista. Tai sellaiset joilla ei ole parveketta, kokevat vääräksi sen että osallistuvat parvekeremontin kustannuksiin.
Jos autotallit olisivat taloyhtiön omaisuutta, eikä niiden kuluja ole mitenkään eritelty muista taloyhtiön kuluista, niin silloin niiden kulut jaetaan kaikille yhtiövastikkeeseen.
Mielestäni teillä avainkysymys on nyt se että kenen omaisuutta ne tallit ovat. Mielestäni ne ovat taloyhtiön, eikä kyseisten osakkaiden. Jos ne ovat osakkaieden, niin silloin niiden täytyy olla sellaisia että voivat ottaa ne mukaansa, jos muuttavat.Kyllä tuossa näkyy niin olevan, että sähkökulut menevät normaalista yhtiövastikkeesta kaikilta osakemäärän mukaisesti, ei sen mukaisesti, kuka lämmittää autokatoksissa autoaan ja kuka ei.
Miten kävisi, jos joku autoton kiinnittäisi asiaan huomiota ja katsoisi, ettei hänen pitäisi olla syytä maksaa autojen käyttämästä sähköstä?
Hän ottaisi asian käsittelyyn yhtiökokouksessa vaatien mielestään oikeudenmukaisempaa maksujen jakoa: joka lämmittää autoaan sähkölla, maksakoon siitä erikseen. Autotallin kulut tulisi hänen mielestään erotella muista kuluista.
Yhtiökokous tyrmäisi enemmistöpäätöksellään kapinoitsijan. - Ei kai hänellä enää muuta tietä olisi asian ratkaisuun. Veipä hän asian vaikka kuinka monta kertaa yhtiökokoukseen, hän on aina vähemmistössä eikä tilanne muutu. - Sepi
william kirjoitti:
Kyllä tuossa näkyy niin olevan, että sähkökulut menevät normaalista yhtiövastikkeesta kaikilta osakemäärän mukaisesti, ei sen mukaisesti, kuka lämmittää autokatoksissa autoaan ja kuka ei.
Miten kävisi, jos joku autoton kiinnittäisi asiaan huomiota ja katsoisi, ettei hänen pitäisi olla syytä maksaa autojen käyttämästä sähköstä?
Hän ottaisi asian käsittelyyn yhtiökokouksessa vaatien mielestään oikeudenmukaisempaa maksujen jakoa: joka lämmittää autoaan sähkölla, maksakoon siitä erikseen. Autotallin kulut tulisi hänen mielestään erotella muista kuluista.
Yhtiökokous tyrmäisi enemmistöpäätöksellään kapinoitsijan. - Ei kai hänellä enää muuta tietä olisi asian ratkaisuun. Veipä hän asian vaikka kuinka monta kertaa yhtiökokoukseen, hän on aina vähemmistössä eikä tilanne muutu.Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty, miten autopaikkojen sähköt maksetaan, niin sitten ne peritään yhtiövastikkeessa, riippumatta siitä onko osakkeiden haltialla autoa tai ei. Yleensä yhtiöjärjestyksessä on erikseen maininta että autopaikoista peritään erikseen yhtiökokouksen vahvistama maksu.
Tästä tulikin mieleen että mitenkähän nuo autotallit on mainittu yhtiöjärjestyksessä? Kuuluvatko ne niiden rakentaneiden osakkaiden osakekirjoihin? Luultavasti ne on yhtiöjärjestykseen viety, jos niistä kerran joudutaan maksamaan kiinteistöveroa. - mara
Sepi kirjoitti:
Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty, miten autopaikkojen sähköt maksetaan, niin sitten ne peritään yhtiövastikkeessa, riippumatta siitä onko osakkeiden haltialla autoa tai ei. Yleensä yhtiöjärjestyksessä on erikseen maininta että autopaikoista peritään erikseen yhtiökokouksen vahvistama maksu.
Tästä tulikin mieleen että mitenkähän nuo autotallit on mainittu yhtiöjärjestyksessä? Kuuluvatko ne niiden rakentaneiden osakkaiden osakekirjoihin? Luultavasti ne on yhtiöjärjestykseen viety, jos niistä kerran joudutaan maksamaan kiinteistöveroa.Tietääkseni yhtiöjärjestykseen ei ole tehty minkäänlaista mainintaa autokatoksista.
Sähkön kyllä maksaa taloyhtiö, mutta verotuspuolesta en tiedä. Kuvittelin joka tapauksessa, että taloyhtiö maksaisi, mutta en sitä ole mistään tarkistanut.
- Lappeenranta
Meillä rakennettiin taloyhtiöön myös autokatos n.15 vuotta sitten. Tilaa ja rakennusoikeutta tontilla olisi ollut suuremmallekin, mutta halukkaita ei ollut kuin 10 osakasta. Rakennuskulut jaettiin osallistujien kesken. Katospaikan kk korvaukseksi on yhtiökokouksessa hyväksytty 7 euroa ja pelkkä tolppapaikka 5 euroa, maksut kattavat taloyhtiön sähkökulut hyvin vaikka olisi kovatkin talvet, jää muunkin yleisen sähkön kulutuksen katteeksi (valaistus, sauna jne.) Katoksen "omistaa" taloyhtiö, käyttöoikeus on autokatospaikan haltijalla. Mikäli osakas myy asuntonsa, on katospaikasta myös luovuttava, etuoikeus on talossa jo asuvilla, mikäli halukkaita ei ole uusi osakas voi lunastaa katospaikan itselleen. Lunastus- ts. myyntihinta on pyörinyt nykyisin 3500 euron kieppeillä,kysyntä ja tarjonta määrää hintaa jossain määrin (tosin taloyhtiössä on sovittu ettei ihan hikisiä hintoja pyydetä).
- william
Kun on päästy lisärakennelmiin, kertoisin vähän samantapaisesta tilanteesta toivoen lukijoita ja mielipiteitä.
Kyseessä on myös pienehkö rivitalo, jossa oli mm. askarteluhuone. Asukkaat, yhtä lukuun ottamatta päätyivät siihen, että askarteluhuoneeseen, jolla ei juurikaan ollut käyttöä, voitaisin rakentaa kylmäkellari ja siihen kaapit jokaiselle.
Ainut hankkeen vastustaja ei tullut tiettävästi edes asiasta päättävään kokoukseen. Niinpä hanke toteutettiin, mutta rakennettiin kaiken varalta myös yksi ylimääräinen kaappi kellariin; sille ei kuitenkaan ollut käyttäjää. Työ tapahtui yli 15 vuotta sitten.
Kylmäkellari tietysti kulutti sähköä. Se sisällytettiin yhtiövastikkeeseen, joten kylmäkellarin käytöstä maksoi myös osakas,joka ei saanut sitä käyttää. Ilmeisesti hän ei siitä noussut kapinaan, mutta välit olivat huonot.
Tarina ei lopukaan tähän.
Omistajan maallinen vaellus päättyi ja perikunta alkoi välittäjän välityksellä myydä asuntoa. Ei perikunta, ei välittäjä eikä edes isännöitsijä - ainakaan antamansa todistuksen perusteella - tuntunut tietävän kyseisestä rajoituksesta.
Tuli ostaja, osti asunnon. Ilmestyi hallituksen puheenjohtaja sanoen: Siihen ei sitten kuulu kylmäkellari ja sen osuus on ostettava erikseen. - Mitä kummaa, kuuluu ainakin minun papereideni mukaan, totesi ostaja mm. asunnon esittelyn, esitteen ja isännöitsijän todistuksen perusteella. (Siitä mikä kyseinen hinta olisi ollut, ei ollut lainkaan puhetta.)
Välittäjä ja isännöitsijä saivat tiedon asiasta ja kävivät puhelimitse keskustelun; mistä puhuttiin, siitä ostaja ei saanut tietoa.
Tulokas ilmoitti, että siinä tapauksessa, ettei hän saa kylmäkellarin kaappia kaupan mukana, hän ei myöskään ota sitä vastaan ja haluaa sen mukaisesti vapautuksen myös sen aiheuttamista
sähkömaksuista. - Lopputulos oli, että taloyhtiö kokouksessaan myönsi tulokkaalle maksutta oikeuden käyttää kylmäkellaria.
Tuo herättää nyt eräitä kysymyksiä:
1. Ensimmäisestä, jo edesmenneestä omistajasta puheen ollen: oliko oikein periä häneltä kylmäkellarista koituva sähkömaksu, kun hänellä ei ollut oikeutta sen käyttöön, jakun hän toisaalta ei ollut mukana kokouksessa, jossa asiasta päätettiin?
2. Ostajasta puheen ollen:
- Olisiko hänellä ollut oikeus vaatia hyvitystä myyjältä tai välittäjältä asuntokaupassa sellaisen (=kylmäkellariosuuden) maksamisesta, jota hän ei kaupassa saanut?
- Mikäli hän ei olisi halunnut ottaa vastaan kylmäkellarin kaappia maksamalla siitä, eikä hän siten olisi saanut osuutta kylmäkellariin, olisiko hänellä ollut oikeus vaatia ja saada vapautus kylmäkellarin sähkön osuudesta yhtiövastikkeeseen, jolloin kylmäkellarille olisi jouduttu asentamaan erillinen sähkömittari? (Häntähän ei olisi voitu pakottaa ostamaan kylmäkellaria; toisaalta, mikäli asia olisi mennyt yhtiökokoukseen ja äänestykseen, hän olisi aivan ilmeisesti yksin jäänyt tappiolle.)
3. Epäjuridinen kysymys: Oliko taloyhtiön kannalta järkevää antaa tuo oikeus kylmäkellariin ilmaiseksi?
(Valitan, pitkähkö tarina, mutta yritin esittää selkeästi.)- stefanus
Lyhyesti sanoen sopisivat periaatteet, joista edellä puhuttiin - tietenkin mutatis mutandis.
Tosin sanottuna kellari varusteineen kuuluu taloyhtiölle, mutta osalla asukkaista on käyttöoikeus siihen yhtä hyvin kuin velvollisuus maksaa siitä aiheutuvat kulut.
Outo tapaus; esimerkki siitä, miten käy, kun ei asioita hoideta sovussa.
Kysymyksiin:
1.
Kaiken järjen mukaan oli väärin, että asukas, jolla ei ollut kylmäkellariin käyttöoikeutta, joutui kuitenkin maksamaan sen käytöstä.
2.
Ostajalla olisi ilman muuta ollut oikeus vaatia ja saada hyvitystä kauppahinnasta. Tapaus on niin selvä, että välittäjä olisi puoltanut häntä myyjän edessä. - Ongelmaksi olisi jäänyt tosin maksettu varainsiirtovero, joka olisi koskenut myös ostajalle palautettavaa määrää.
Ostajalla olisi myös ollut oikeus kieltäytyä kylmäkellarista, joka yhtiön mukaan ei sisältynyt kauppaan, ja kieltäytyä sen aiheuttamien kulujen maksamisesta, vrt. edellinen kohta.
3.
Yhtiö menetteli erittäin järkevästi, koska tällä vältettiin tilanne, että kylmäkellarin kulut olisivat tulleet vain jäljellä olevien kannettaviksi. Saatiin siis yksi maksaja enemmän. Jos asunto-osakeyhtiöön kuuluu vaikkapa viisi asuntoa, tälläkin seikalla on huomattava merkitys.
Järkevää se on myös siksi, että nyt ilmeisesti syntyi asiassa sopu. - Sepi
Minun oikeustajuni mukaan, taloyhtiössä meneteltiin väärin kun kylmäkellarit rakennettiin. Ei ole oikeuden mukaista että yhtiön yhteisiin tiloihin rakennetaan kylmäkaappeja, joita vain osa saa hyödyntää ja vieläpä niin että käyttökulut tulee kaikkien maksettavaksi. Mitenköhän kylmätilojen rakentaminen rahoitettiin?
Mielestäni alun perin olisi pitänyt joko rakentaa kaikille kaapit tai sitten erittää niiden kulut omaksi eräkseen ja rahoittaa se käyttömaksuilla. Näissä käyttömaksuissa olisi pitänyt myös huomioida se että yhteistä tilaa otettiin tähän käyttöön. - william
Sepi kirjoitti:
Minun oikeustajuni mukaan, taloyhtiössä meneteltiin väärin kun kylmäkellarit rakennettiin. Ei ole oikeuden mukaista että yhtiön yhteisiin tiloihin rakennetaan kylmäkaappeja, joita vain osa saa hyödyntää ja vieläpä niin että käyttökulut tulee kaikkien maksettavaksi. Mitenköhän kylmätilojen rakentaminen rahoitettiin?
Mielestäni alun perin olisi pitänyt joko rakentaa kaikille kaapit tai sitten erittää niiden kulut omaksi eräkseen ja rahoittaa se käyttömaksuilla. Näissä käyttömaksuissa olisi pitänyt myös huomioida se että yhteistä tilaa otettiin tähän käyttöön.Kylmäkellarin rakentamisen rahoittivat sen hankkijat.
Muuttanut uusi asukas sai sen ilmaiseksi. Jos ei olisi saanut, olisi ainakin kieltäytynyt vastaanottamasta.
Väärin siinä kyllä meneteltiin.
- Kiperä
Asunto-osakeyhtiössä on tietty osakepääoma joka on jaettu osakeryhmiin, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan. Toisinsanoen osakkeen omistaja ei omista varsinaisesti huoneistoa, vaan oikeuden hallinoida huoneistoa.
- Anonyymi
8 euroa/tolppa ja omistajat velvoitetaan asentamaan ajastimet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1087826Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu372872- 352452
- 1192175
- 171845
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais101599Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan381449- 101446
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151415"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111364