Jota ei tunne

Sillä on yllä
surullinen, murheellinen
tulee etenee ei sano mitää.

Eikö oo näkyä,
kykyä esiin luoda?

Miks sydämessä asuu,
jota ei tunne?

Sen aika eikö jo ois,
tulla tunnetuks,
kasvannu täyteen mittaan?

Auttaako valitusvirsi?

Synnytystä.

Avaako suljetun kohdun?

Parkaista
pitkä mykkä hiljaisuus?

Särkyiskö käsiin?

Ensparkaisu
kertois kaiken.

10

249

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaaru

      jos ei enää jaksa
      sanoa samaa taas
      ja taas uudelleen
      sitä luovuttaa
      kun ei ne sanat
      ymmärrystä löydä

      kun on suru sisässä
      sitä haluaa rauhan
      käsittelee omassa
      sisimmässään

      ei jaksa rasittaa
      ongelmillaan
      toisia
      ovat suruni minun

      nousee hymy aikanaan
      kuljettaa surua
      päivä päivältä
      kauemmaksi
      aarteeksi sisälleni
      elämään sen kanssa arjen

      Liisalle huomenet:)

      • Selailin aikaisemmin kirjoitettuja,
        jaa, noinkikos olen kokenu, mietin?
        Ajattelin, noo kait noita raskaita
        tuntoja on vieläki.

        Syntyminen
        yks suuri ihme, ensparkaisu,
        palkitsee odotuksen, kaiken.

        Raskautettuja tuntoja
        patoutuneita odotuksia,
        syntymän ihmeen ovea,
        kipuilee tuntee tuskia.

        kaaru
        Sydämellään sielä tunnetaan ja
        kannetaan elämän raskaimpia taakkoja.
        Sinun päivääs lämmin ajatus ja
        katseen tielle iloisia löytöjä.

        Kiitos ovi auki.Liisa


    • Minanoita

      Tässä on jotenkin
      murheellinen sointi
      sinun runossasi

      läpikäydään raskaita
      tunteita

      miks sydämessä asuu....


      Runostasi pidin!

      • tämän olen joskus kirjoittannu,
        monien muitten joukosta sen nyt.
        Luin ja noita tuntoja raskaita,
        taivas onhan niitä ollu.

        Sitä on hyvä muistaa,
        mistä on tullu,
        et osais olla kiitollinen.

        Vaikka sydän harvoin,
        onnen kukkuloilla,
        vapaana myrskyiltä,
        niitä kun ei erikseen,
        tarvitse pyytää.

        Sydämen synnytys -salissa,
        sielä ne suurimmat tuskat,
        ja suurimmat ilot koetaan.

        Minänoita
        Sinulle lämmin kiitos,
        kun rohkenet ajatuksieni
        lähelle tulla, kiitos.

        Täälä alkoi satamaan, talvinen sää.
        Sydämelles sitä lämpöä ,jotaa tarvitsee..Liisa


    • lindalinda1

      ja suruvoittoinenkin on tämä runosi Liisa.
      Ihmissydän on niin äärettömän herkkä elin,
      runosi puhuu senkin puolesta.

      Sanattomaksi vetää, ja mietin runosi syntyä
      syvää - mistä alkunsa saanut ?

      Kaunis ja hauras kokonaisuus.

      • lindalindal1

        Sinun palautettas,ajattelinki vastata.
        Joskus kaivan esiin kirjoituksiani ja
        kuljen kuin uudestaan, niitä hetkiä.

        Kyllä tämäki on ollu sydämeni puhetta,
        eihän sitä voi minne vaan laskea.
        Sydän haavottunnu, vielä toivoo,
        vastakaikua mihin vois ensparkaisunsa laskea.

        Koulua suurta varten kait käydään,
        sydän sielä valvoo sykkii, joka hetki.

        Raadollisuus alastomuus,
        nyt runossani, Sinulle kiitos,
        kävelit elämän ymmärryksen tiellä.....Liisa


    • on ensi parkaisu.
      Uskovana mulle tulee tästä
      mieleen ihania asioita.

      • Olenhan kätkenny
        ehkä sen aistii
        sanojen viidakossa
        jos sieltä
        ensparkaisun.

        Aivan ihania asioita,
        odotuksen aika kasvattannu.
        Uus syntymä, ihme
        lähtemättömiä hetkiä.

        soori
        Kiitos ihanasta palautteestas
        ymmärrän kieltäs, lämmittää.

        Liisa lapsen syliin sai


    • tomppa2006

      ...ollut mukana synnytyksessä, joten voinkohan tätä kommentoida...

      Mielestäni runosi voi myös kuvata muutakin. Esimerkiksi ensirakkauden alku on monasti surullista epätietoisuutta, mutta vahvistuu jos on syntyäkseen.

      Voi olla että meni arvio pahasti metsään, mutta otan riskin.

      *hymyilee*

      • No minä olen senkin ihmeen saanu kokea.
        "Kivulla pitää Sinun synnyttämän"
        Se on yks suuri kokemus,joka ei jätä kylmäks,
        yhtää solua.

        Mielenkiintoista otat ensirakkauden,
        sekii miten on ihanaa ja koskee niin.
        Tuota tuskaa, missä surullinen , murheellinen.
        kantaa sydämellään toivoo jospa jo vois.
        Kuorman alta päästä, niinhän eihän nautinnollista,
        olla raskautettuna,mieski voi, sydänen tasolla
        kokea synnytyksen, niin uskoisin.
        Hymy jo kerkiipi hätii, analysointis ja siihen
        vstaamiseni,hyvin avustit, tästä tuliki ,
        iloinen tapahtuma.

        tomppa2006
        hienoa voi syntyä, sitä vaan joskus pitää
        pikkusen hämmentää....hymyn kera Liisa


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      31
      6266
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      39
      4062
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      183
      3363
    4. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      13
      2984
    5. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      29
      2302
    6. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      12
      2297
    7. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      162
      1926
    8. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      25
      1822
    9. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      28
      1564
    10. Terveiset kaivatullesi

      kesän aluksi tähän ketjuun.
      Ikävä
      105
      1392
    Aihe