Tuut näytät

Viet katso, valon katse,
nousee aamu, uskollisuus.

Valon katseen lailla,
täyttää maljan,
katsoo jokaiseen,
jokaisen puoleen.

Tien löytää ikkunalle,
valon säde,
Sinä pitkän matkan teit.

En aina ymmärrä,
säteittes tuhlausta,
kuljet unohdettujen,
huoneitten sisään.

Niinkuin tuonki,
pitkän kuluneen pöydän,
ei enää istu yhtää ihmislasta.

Sinä uskollisuuttas,
sitäkö se on?

Laskeudut koko pituudeltas,
näät jokaisen kolon,
nuoki puukolla veistetyt,
pianon koskettimet.

Joilla kerran soitti,
niin rikas lapsi,
niinkuin hän itse sanoi.

Monet laulut, soitot,
silmin kirkkain,
toivonsäde sielussaan,
valon säde,
hän lensi,piano jäi.

Valos sätees henkii,
elää piano unohdetussa,
huoneessa,
hiljaa soi.

10

357

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ajat on muuttuneet
      mutta muistot palanneet
      ne on jääneet hirsiseinälle
      vanhalle pirttipöydälle
      pianokin paikallaan
      odottaa soittajaa

      ..

      vanhassa talossa on kiinnostavaa katsella
      merkkejä eletystä elämästä
      etenkin ne puukolla veistetyt koskettimet
      entisajan kädentaitoa

      • Niitä katsoo, ne muistuttaa.
        Oli köyhyys, ei luova lapsi,
        saanu oikeaa pianoa.
        Hän luovuudellaan,
        puukolla kaiversi pianon ja
        siinä rikkauttaan ylisti.

        Totta tuo ajanpatina,
        luo tunnelmaa ja henkii,
        mökillä sielä hirsiseinät,
        nähneet ilmeisesti 3-4 sukupolvea.

        Miten ottaa ja vie,
        menneitten sukupolvien teille.

        j.uni

        Olen otettu, että elit kuljit,
        koskettimien luona, ehkä kuulit soiton.

        Liisa kiittää


    • lindalinda1

      ajan patinaa ja valon säteet, jotka kiertää pir-
      tissä. Ei voi mitään, mutta tämä runosi on kyllä
      harras - hiljentyen luettava.

      Upeaa, upeaa.

      • Niissä on eletyn elämän aitoja hetkiä.
        Ei kertakäyttöä vaan jäi käden jälki.

        Harras valon tie, tule ja jää.
        on jotai pysyvää, rakkaus.

        lindalindal1

        Aaamun kasvot niin tyynet katsoo,
        Sinulle lämmin kiitos,
        havinaa joko tulevaa, sitä kuunnellaan.

        Liisa ajatusten tiellä


    • Minanoita

      Valo ruokkii lapsiaan
      elämään, pienet yksityiskohdatkin
      näkemään..

      Mitä olisimmekaan
      ilman valonsäteitä,
      ympärillä vain pelkkää
      pimeyttä..


      Pohdikelevasta runostasi
      Liisa pidin.. Kiitos!

      Noits

      • Ei uskoiskaa, niin villi,
        et ei pulloonkaa saa.

        Näin se vaan on,
        löydän yhä uudestaan,
        kaiverran kovaa - oksasta puuta.

        Valo ei jätä näkemättä,
        jää siihen lepäämään.

        Minänoita

        Kiitos taitein valon
        "Valo ruokkii lapsiaan"
        Sinulle valoa, kevään kajoa jo nään.

        Liisa mietteissään


    • tomppa2006

      ...muistelun kaunis sävel...

      Minä pidin.

      • Sormet ilakoi, valonlaps
        olla saa,koskettimilla inspiroi.

        tomppa2006

        Sinun päivääs kiitosta soimaan

        Liisa


    • kaaru

      ilta kulkee
      aamua kohti

      valon aika
      pitenee
      ajaen pimeyden
      pois jaloista

      pitkä matka tehty
      kuljettu läpi
      unohdettujen huoneiden

      enää tuvassa hiljaisuus
      mitä nyt satunnainen
      vierailija naurullaan
      juhlistaa

      lapset pois muuttaneet
      näin se elämä kulkee
      suku jatkuu

      hiljaisuus minussa
      heidät päivittäin
      syliin sulkee
      tuntien välillä
      aidon kosketuksen
      hymyn nostaen huulille

      Kiitos Liisa...kotona jälleen:)

      • Onkaa tää elämä.

        Nyt esiin nousee kuva,
        saavun lapsuuteni maisemiin.
        Tyhjänä kotini sinne,
        haluan tehdä retken.

        Muistan jalkapohjissani saven,
        paljain jaloin kuljen.
        Saavun hiljaiseen pihaan,
        istun koivussa tuttuun mutkaan.

        Tässä veljeni soitteli balalaikkaa,
        itse hän sen oli tehny.
        Nään vain pyyköoja virtaa,
        kaikki muu, koivut pihapuut.

        Katseeni kulkee naapuriin,
        sielä oli suuri perhe.
        Metsä tuttu talosta vain,
        savupiippu joka murti minut.

        Istuin pitkään
        vain taivas tietää,
        ne tunteeni jotka kävin.

        Saven jalkapohjissani tunnen
        kaaru anteeks tein tämmösen retken.
        Sinulle kiitos,elämän lehti niin tuntevaa.

        Liisa nestyykejä taas etsii


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3105
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2193
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1759
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1627
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1361
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1321
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1246
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1210
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1157
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1067
    Aihe