Osaako kukaan kertoa kummasta kannattaa talviasuttava huvila saareen rakentaa, esim. lamellihirrestä vai ns. ekopaneelista jossa osa siis käsittääkseni on hirttä ja sisällä eristettä ja erinäisiä ilmansulku papereita jne.jne.
Kumpi tulisi hintavammaksi vaihtoehdoksi ja mitä ovat hirren versus ekopaneelin suurimmat käytännön erot??
Ymmärsin, että ekopaneelit eivät painu kasaan ja pitävät paremmin lämpöä jne...
Kiitos avusta!
Kumpi tulisi hintavammaksi vaihtoehdoksi ja mitä ovat hirren versus ekopaneelin suurimmat käytännön erot??
Ymmärsin, että ekopaneelit eivät painu kasaan ja pitävät paremmin lämpöä jne...
Kiitos avusta!
Vastaukset 14
Vanhimmat
...jokaisella on oma ja ainoa oikea vastauksensa. Eli kyseessä on erilaisten argumenttien painotus - kansanomaisemmin mielipidekysymys.
Tällä hirsitalopalstalla saattaa vastaukseksi tulla monta "tietysti hirrestä" kannanottoa, mutta löytyy täältä paneeliverhottujenkin kannattajia.
Mitenkähän ne plussat ja miinukset menisivät, saisinkohan listan edes alkuun:
Hirsitalo:
arvokas
jykevä
pitkäikäinen
- kallis
- painuva
- energiatalouden heikkoudet
Pystyrunkoinen paneeliverhottu:
edullisempi (on tästä kalliitakin versioita)
painumaton
parempi energiatalous
- lyhytikäisempi (kiistanalaista, mutta tod.näk.)
- heppoisempi
- ei nostata naapurikateutta (etenkin, jos naapuri tietää, ettei ole hirrestä)
Josko tuosta jatkais muut...
Ok, tiedustelin hieman asiaa ja minulle kerrotiin, että hirsi tai paneeli niin ovat ainakin yhdellä mökkitoimittajalla samanhintaisia.
Kyseinen firma suosittelee paneeleita...
Mikä pitäisi n. suurinpiirtein olla esim. talvikäyttöön tarkoitetun lamellihirren ja em. paneloinnin hintaero?
...kallista - kallein osa sitä seinää. Seinässä käytettävien tuotteiden kuutiohinnat vaihtelee hirren 500 eurosta aina eristeen 25 euroon.
Materiaalien osalta tuollainen massiivihirsiseinä on tuplasti kalliimpi, mutta kaikkine töineen erotus sulaa melkein kokonaan pois, vaihdellen hieman toimittajakohtaisesti.
Yleensä paneeliseinästä tulee parikymppiä neliöltä halvempi, mutta markkinoiden kalleimmat paneliseinät ja eräät hieman parannetut, 3" hirrellä verhotut, seinät voivat jopa olla kalliimpia kuin massiivihirsiset.
Kumman itse valitsisit? Paneloinnin vai lamellihirren?
Sitten vielä yksi tyhmä kysymys: jos haluan, että esim. rakennuttaja rakentaa tai talkoovoimin valvonnassa huvilan niin rakennetaanko huvila ensin ns. ulkoapäin valmiiksi ja sitten vasta mahdolliset maalämpöpumput,sähköt etc etc??
Näin "kämpän" voisi tilata ja pystyttää ja sen jälkeen kilpailuttaa talotekniikat ja asentajat etc.
Kiitos avusta jälleen kerran!
...kumpaan vain, kyllä ne sen verran läheellä toisiaan on ja kummallekin omat käyttökohteensa.
Talotekniikkaa rakennetaan osin yhtäaikaisesti rakennusteknisten töiden kanssa, mutta on tietysti mahdollista tehdä myös kuvatussa järjestyksessä - ensin talo ja vasta sitten talotekniikka. Tosin silloin joutuu tekemään talonrakentajat osan LVI-miehen hommista (sokkelien alituksia yms.)
Kyllä minä itselleni rakentaessa veisin LVI-hommia eteenpäin samanaikaisesti muun rakentamisen kanssa, silloin ne hoituvat varmemmin/helpommin.
Kiitos !!
Minä tekisin melkeimpä ei-hirsitalon, eli reilusti runkorakenteisen ja mahdollisimman matalaenergisen.
Hirsitalovaihtoehto voisi olla hyvä silloin jos talo jää kylmilleen, nukutetaan talveksi.
Meillä on emännän kanssa mökkinä pieni sauna ja sekalainen seurakunta erillaisia hirsipömpeleitä, kaposesta tavarasta pääasiassa. Varsinaista mökkiä ei vielä ole, kauan sitä on haudottu, mutta nyt me tiedetään jo millainen siitä tulee.
Mökin pitää kestää jäätymistä, mutta se pitää olla melko nopeasti sulatettavissa, joten perustukset tehdään harkkokehä plus maavarainen teräsbetonilaatta. Laattaan tulee lämmitys ja lattiamateriaaliksi tulee jokin luonnonkiven kaltainen laatoitus. Laatan alle tulee tietysti finfoamit ja leca-sorat ja kapillaarisorat.
Itse hirsikehikko tehdään tuplahirrestä, a 70 mm ja väliin jätetään 50 mm ilmarako. Rauno jo laskikin tälle eristysarvot. Hirret ristiin läpisalvotaan, joten ulkopuolella kulkee sitten kaksi salvosriviä vieretysten. Tämä on sikäli hankala rakenne, että sisä- ja ulkokehikko turpoaa ja painuu eri tahtiin, mutta näillä mennään. Kerrosala noin 55 m2, yksikerroksinen, hyvin perinteinen pohjaratkaisu, tupa keittonurkkauksella, alkovi ja erillinen makuuhuone.
Ulkokatto ottaa tukensa ulkokehästä, huopakate, rpl, vasat ja päätykolmio, 12 tuulensuojalevy. Sisäkatto tukeutuu sisäkehään. Kattokulma 1:2.5. Lopullinen huonekorkeus 2200 - 2350 mm, noin. Sisäkatossa alhaalta ylös limilauta (33x120), rakennuspaperi ja kutterinpuru. Optiona on että seinän välitkin täytetään purulla - myöhemmin, kun tullaan vielä vanhemmiksi ja viluisemmiksi.
Lisälämmittimiksi tulee pari kolme infrapunasäteilijää ja tietysti takka ja liesi. Tiskipöydästä lähtee viemäri ulos, mutta muuten kantovesi saunalta. Todennäköisesti myös ilmalämpöpumppu. Lattialämmöt, pumput ja infrat saa päälle kännykällä, saa sitten pakkasen pihalle ennen kuin on itse sinne kerinnyt.
Hirsien väliin on syytä panna jotakin lämmöneristettä ja sen kahta puolta jokin ilmansulku.
Pelkän ilmaraon toimimattomuuden huomaatte ensimmäisillä syysilmoilla tai sitten keväällä.
Olen ottamassa hallittua riskiä tietoisesti, olen näissä kuvioissa pyörinyt jo melkoisen tovin ja nähnyt sekä tehnyt asioita. Läpisalvottu rakenne eli # on itsessään ongelma, ulomman ja sisemmän kehikon erillaisen elämisen takia. Mutta sekin riski pitää ottaa ja katsoa miten kävi. Vaikka seinien väleihin ei mitään eristettä tulisikaan, suljetaan ne vedottimiksi.
Itse hirsien väliin ponttiin (varauksiin & salvoksiin) laitetaan tiivisteet ja siinä on nyt hakusessa ideoita mahdollisimman suuren elämisvaran antavista materiaaleista. Pellava on kuitenkin listalla. Joitakin erityisratkaisuja # alueelle on myös mietinnässä.
Ilmansulkua näissä aidoissa tuplahirsirakenteissa ei taida käyttää kukaan (teollisesti näitä valmistava). Sen asentaminen kehikoiden väliseen tilaan saattaisi olla melkoisen konstikasta.
tuossa combibandia tai tremcon turpoavaa nauhaa.
Omien testien mukaan pellava on ainoa eriste missä puu ei pääse salvoissa/varauksissa tummumaan
Olen kerännyt tietoja noista nauhoista, mutta niiden palautuvuudesta pitkällä aikavälillä ei ole valitettavasti mitään takeita. Yleensä ottaen pellava on hyvä, se vaihtaa kosteutta samaan tahtiin puun kanssa ja on sitkeää.
Sain eilen kommentteja tuplahirsi-luonnokseeni puolitutulta rakennusmestarilta jolla laaja kokemus kesämökeistä ja maatilarakentamisesta. Hänestä läpiristiin salvottu # kehikko voi osoittautua riesaksi, ehdotti kahta ihan erillistä kehikkoa. Vaikka massiivirakenteesta näin luovutaankin, niin käytännössäkin ne kehikot eivät tulisi tasan kantamaan katon kuormaa. Samoin kommenttina oli ehdottomasti välin täyttäminen eristeellä ja yksin tein välin kasvattaminen 200 mm. Jos näin kalliiseen rakenteeseen lähtee, kannattaa se tehdä saman tien sellaiseksi, että eristevahvuuksilla päästään kunnon arvoihin. Jos kehikot tehtäisiin vielä erillisinä, voitaisiin lämmityskaapelit sisältävä teräsbetonilaatta (80mm) valaa ulompaa kehikkoa formuna jäyttäen ja sisempi ladottaisiin tämän päälle. Jos kuitenkin jääräpäisesti haluan pitäytyä läpiristiinsalvotussa kehikossa, suositeltiin puukuitilevyn asentamista sisemmän kehikon ulkopinnalle.
talviasuttava huvila, eli siis rakennus jota lämmitetään jatkuvasti, tekisin sen paneeli höyrysulku runko eriste ( väh. 200 mm) tsl ilmarako Paneeli 28 mm. Hinta on kilpailukykyinen yli 150 mm lamellihirteen verrattuna. Lisäksi säästät tulevaisuudessa jatkuvasti alempina lämmityskuluina.
Jos taas kyseessä on kesähuvila, jota saatetaan lämmittää talvella. niin hirsirakennus 120-150 mm hirrestä on hyvä vaihtoehto.
Lue hyvä ihminen hirsirakentamisen vaikeuksista tältä palstalta.Milloin on puuteita toimituksissa,sinistyviä hirsiä,painuvia seiniä,kylmiä nurkkia,huonoja k-arvoja,lahoavia hirsiä,tupajumit,kalliit korjaukset.Tee huvilasi pitkästä tavarasta. Kunnon eristevahvuuksin koneellisellä ilmanvaihdolla niin sinulla on hyvä huvila vuosikymmeniksi joka on lämmin ja jossa on hyvä sisäilma.Hirsirakentaminen riskihomma.