Jos mies käy käsiksi niin missä menee raja? että täytyy lähteä? Entä jos itse on joskus läppäisyt? Oikeuttaako se lyömiseen, puristamiseen, vetämiseen? Entä jos henkinen väkivalta on pahempaa? Tai mikä yleensä on henkistä väkivaltaa? Miten tilanteesta voi selvitä? Olo on kuin olisi umpikujassa...
Mitä tehdä kun mies on väkivaltainen?
tahttoo tietää
17
5630
Vastaukset
- umpikujassa
Ainoa ja oikea asia minkä voit ja mitä sinun pitää tehdä, on lähteä. Ei ole olemassa mitään tiettyä sääntöä siitä kuinka pahasti pitää turpaan ottaa ja kuinka kauan ennen kun voi lähteä. Väkivalta muuten pahenee ajanmittaan,se voi aluksi ollakin juuri sitä tarttumista ja tönimistä tai kiinni pitämistä jne, lähde vielä kun pystyt.
- etkä mieti
Älä pilaa elämääsi väkivaltaisen, ilkeän kusipään kanssa
- sentään
raja on siinä, että toista iskua/kiinnipitämistä/puristamista ei tarvitse KENENKÄÄN - naisen eikä miehen - ottaa vastaan.
Vai mitä odottelet??? Sitä, että makaat sairaalassa?
Mitä pidemmäksi aikaa jäät tuollaiseen suhteeseen roikkumaan, sen säälittävämmäksi tulet ja aina vaan on vaikeampi lähteä. Sittenhän ei enää olekaan väliä....
Lähde heti. Ohjaa mies hoitoon ja palaa vasta sitten takaisin, kun hän on muuttanut täysin käyttäytymisensä. - ainoa ratkaisu
Väkivaltainen mies ei parane vaan pahenee. Väkivalta on merkki siitä että luonteessa on jotain pahasti vinksallaan. Lähde heti, myöhemmin se on vaikeampaa. Elämässä on sinua varten joku muu kuin uhrin osa, on myös satoja sopivampia miehiä.
- vaimo on
>Itselläni on vaimo väkivaltainen.Olen sairas huonokuntoinen 45 v. mies ja vaimoni on 35v.hyväkuntoinen nainen,vaimoni on vetänyt minua
syyttä monesti turpaan,kun hänen pinnansa on lyhyt.
Toisinaan hän on lyönyt minua kävelykepilläkin.
Aina hän pahoinpitelyn päätteeksi pyytää anteeksi
kun hän on hermostunut.Olemme lapseton pariskunta
ja minä sairaseläkkeellä tapaturmasta.- vaimo vai mies
jos puoliso/kumppani lyö, on suhde jo pilalla, toiseen ei enää ikinä voi luottaa niin kuin omaan kumppaniin tulee voida luottaa, eli parempi lopettaa heti
- lyömiseen,puremiseen
vetämiseen,tönimiseen,läppäsemiseenkään vastoin toisen omaa tahtoa
ei mikään
väkivaltainen suhde on niin huono suhde,ettei sellaisessa kannata roikkua kiinni,oli itse sitten väkivallan kohde tai tekijä,tulee lopettaa,lähteä,sekä hakea ulkopuolista apua (ei suhteen jatkamiseen,vaan omien traumojen käsittelyyn) - Appelsiini m
Nyt lähdet heti. Olen ollut samassa tilanteessa. Et syyllistä itseäsi, vaan lähdet pois siitä suhteesta. Lähde pois. Älä ajattele, että jos rakastat enemmän tai mitään muuta, vaan lähdet pois! Nyt alat rakentamaan tukiverkostoa.
- wf_therapies
hei
luin viestisi, ja kehoitan sinua harkitsemaan oletko oikeassa suhteessa sillä kenenkään ei tarvitse kestää vakivaltaa. Itse työni kautta voin sanoa, että nämä tilanteet eivät koskaan ole helppoja, ja yleensä parisuhteessa väkivallan takana seisoo jokin syvempi patoutuma. Neuvon teille ammattiapua, mikäli koet olevasi suhteessa henkilön kanssa jota rakastat ja haluat hänen muuttuvan. Joka tapauksessa neuvoisin teille ammattiapua. voitte ottaa yhteyttä osoitteeseen [email protected]- koettu on ja selvitty
parisuhteessa jossa oli väkivaltaa.
Ensimmäinen kerta oli 3kk seurusteluajan aikana,viimeinen kerta oli 30v päästä,vielä avioeron jälkeenkin.
Avioliiton aikana olin mustelmilla joka vuosi,ja todellakin väkivalta paheni koko ajan.
Lopulta lähdin,jota tein useamman kerran,eli palasin,uskoin muutokseen.
Mutta,kun palasin,ja ei ollut asuntoa,alkoi vielä huonompi kohtelu.
Sitä kesti vuosia ja kun ex-ni muutti asumaan uuden kanssa,sain rauhan elämääni.
Vieläkin tulee paniikkioloa,mutta nyt voin hengittää vapaasti,sillä en ole yhteydessä mitenkään enää ex.n.
Eli oli kyllä kova prosessi erota,mutta en jaksa olla enää vastuussa,miten ex käyttäytyy uuden kanssa,kyllä toivon sitä,että ei ainakaan väkivallalla hoideta asioita.
Väkivalta pilaa kaiken,ei voi luottaa eikä rakastaa,kun kerran on uhannut,lyönyt,tai muuta kiinni käymistä.
Se pelossa eläminen vie voimat ja minäkin pääsin eroon vasta ulkopuolisen ihmisen avulla,kiitos Hänelle,
Sukulaiset ei uskaltanut puuttua ,vaikka tiesivät,ymmärrän sen.
Mutta,yksin ei saa jäädä.Voimaa! - Anonyymi
koettu on ja selvitty kirjoitti:
parisuhteessa jossa oli väkivaltaa.
Ensimmäinen kerta oli 3kk seurusteluajan aikana,viimeinen kerta oli 30v päästä,vielä avioeron jälkeenkin.
Avioliiton aikana olin mustelmilla joka vuosi,ja todellakin väkivalta paheni koko ajan.
Lopulta lähdin,jota tein useamman kerran,eli palasin,uskoin muutokseen.
Mutta,kun palasin,ja ei ollut asuntoa,alkoi vielä huonompi kohtelu.
Sitä kesti vuosia ja kun ex-ni muutti asumaan uuden kanssa,sain rauhan elämääni.
Vieläkin tulee paniikkioloa,mutta nyt voin hengittää vapaasti,sillä en ole yhteydessä mitenkään enää ex.n.
Eli oli kyllä kova prosessi erota,mutta en jaksa olla enää vastuussa,miten ex käyttäytyy uuden kanssa,kyllä toivon sitä,että ei ainakaan väkivallalla hoideta asioita.
Väkivalta pilaa kaiken,ei voi luottaa eikä rakastaa,kun kerran on uhannut,lyönyt,tai muuta kiinni käymistä.
Se pelossa eläminen vie voimat ja minäkin pääsin eroon vasta ulkopuolisen ihmisen avulla,kiitos Hänelle,
Sukulaiset ei uskaltanut puuttua ,vaikka tiesivät,ymmärrän sen.
Mutta,yksin ei saa jäädä.Voimaa!Naiset haluaa agressivisen, vakivaltaisen ja narsisti sen miehen. Apinalaumassa vahvin mies saa naiset mattaa muita turpaan. Siskoni pitaa miehista jotka osaa at tapella, he olivat usein ennen lasten saantia tappelivat kapakoissa. Siskon mies oli Erittain vakivaltainen ja harras uskovainen, hakkasi siskoni ja lapsia an, yksi Poika nilkutti Monta kuukautta kun se paska oli hakannu. Siskoni se loi mm hiilihangolla. Ei mitaan rangaistusta kun kaikki puolustivat koska se oli niin hyva uskovainen. He lopulta erosi at kun ukko meinasi tappaa siskoni, mutta oikeudessa juttu kaantyi siskoni vastaan, se Paska Sai uskonveljet todistajakseen eika tarvi nut korvata mitaan
- tarkalleen
ottaen teidän tapauksessanne on kyse, onko väkivalta suhteessanne jatkunut jo pitkään, siis sekä henkinen että fyysinen? Oletteko olleet yhdessä jo kauan vai tavanneet vasta äskettäin? Kerroit myös itse käyttäneesi väkivaltaa, onko se ollut itsepuolustukseksi miehesi väkivaltaa kohtaan vai kuuluuko väkivalta riitoihinne niin että olette toistenne kurkuissa kiinni? Onko henkinen väkivalta pelkästään miehesi puolelta tapahtuvaa vai sorrutko itsekin siihen?
Kirjoituksesi oli sen verran lyhyt ja tiedoiltaan vajavainen ettei siitä mitään syväanalyyttistä selontekoa voi tehdä. Täysin samaa mieltä olen muiden vastaajien kanssa että väkivalta on asia jonka ei missään nimessä tule kuulua parisuhteeseen.
Jos olette vastikää tavanneet tai suhteenne on muuten ollut lyhytaikainen, ja väkivalta on alkanut miehesi puolelta niin kehotan vakavasti miettimään onko mitään syytä jäädä. Jos mies osoittaa väkivallan merkkejä jo lyhyen seurustelun jälkeen niin tilanne on aika hälyttävä. Jos taas olette olleet pitkään yhdessä ja väkivalta on tullut "hiljalleen", syystä tai toisesta suhteeseenne, neuvoisin että otatte rohkeasti tämän vakavan asian puheeksi ja haette siihen yhdessä apua. Jos miehesi tähän suostuu niin se on merkki siitä että jotain on vielä kenties tehtävissä ja korjattavissa. Jos taas miehesi on haluton mihinkään avun hankintaan tai jopa kieltää koko asian niin parempi silloin miettiä kannattaako tosiaan jäädä.- tahttoo tietää
Olemme olleet yhdessä parisen vuotta... Henkinen väkivalta tuli mukaan kuvioihin jo aika alkuaikana, mutta en siitä silloin niin kovin välittänyt.. Mutta ajan myötä se on pahentunut... Hän aloitti henkisen väkivallan käytön... Ja se on alkanut nakertaa itsetuntoani... Itse en sitä oikein osaa käyttää... Mutta pikkuhiljaa olen alkanut itsekin sitä yrittää käyttää...
Fyysinen väkivalta ei ole kauaa ollut mukana kuvioissa... Ja se on kyllä molemminpuolista... Käytän sitä itsepuolustukseksi... Eikä me pystytä näistä asioista puhumaan, koska mieheni mielestä siihen ei ole tarvetta... Hän ei halua selvittää asioita... Mulla on tapana pyytää anteeksi, jos jotain tapahtuu. Mutta hän ei sitä tee ja hänen mielestä olen ansainnut väkivallan. Eikä siinä kuulemma ole hänen mielestään mitään väärää , jos käyttää väkivaltaa...
Olemme aikamoisessa oravanpyörässä... Sanoin miehelleni aikaisemmin kun näin miten hänen veljensä kohtelee vaimoaan, tai kun kuulin miten hänen isänsä on kohdellut äitiään, että en halua että meillä on samanlaista.... Mutta se alkaa nyt olla samanlaista...
Aikaisemmin mieheni kunnioitti minua... Tai ainakin luulin niin... Nyt hän nimittelee minua milloin mitenkin huvittaa yms...
Eikä ero tule ensimmäisenä mieleen, koska olemme viime kesänä muuttaneet yhteen, niin ei ole helppoa lähteä pois...
- I’ve been there
Kerää tavarasi ja lähde. Mies ei muutu – sitä on ihan turha toivoa. Minä en ”älynnyt” lähteä ajoissa ja siinä oli mennä henkinen ja fyysinen terveys ja lopulta henki.
Vaikka ystävät, sukulaiset, työkaverit, työnantaja ja työterveyshuolto neuvoivat minua lähtemään. Minä jäin. Alistuin jatkuvasti raaistuvaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Kun väkivaltaista perhe-elämää oli kestänyt noin 14 vuotta, ex-mieheni meni viime keväänä teoissaan niin pitkälle, että pelkäsin todella kuolevani hänen ”käsittelyssään”. Silloin tuli mitta täyteen ja minä läksin. Tein hänestä rikosilmoituksen joka johti käräjäoikeuteen. Hän sai tuomion – ehdollista vankeutta ja joutui maksamaan minulle korvauksia sekä oikeudenkäyntikuluni.
Tuosta episodista ei kulunut puolta vuottakaan ja hänellä oli jo uusi uhri kierroksessa – löysi ilmeisesti Suomi24 –treffipalstalta.
Mitään ei ole kyseinen mies oppinut eikä varmasti ikinä opikaan: vika on minussa, minä olin syyllinen hänen väkivaltaiseen käytökseensä samoin kuin oli hänen minua edeltävä vaimonsa. Ja samaa mieltä on koko ex-miehen suku.
Joten – älä jää sinne vaan lähde heti! Mikään ei muutu ja saatat säästyä pahimmilta potkuilta ja iskuilta sekä voimia kuluttavalta oikeusprosessilta. - ei enää koskaan nyrkkiä
elin itse usean vuoden väkivaltaisen kusipään kanssa ja se paheni vaan ajan myötä,lähde ihan oikeesti ennenkuin sattuu pahempaa,mies joka lyö tekee sen taatusti uudelleen.....kyllä sä siitä selviät,miehiä on maailma pullollaan jotka ei käy naiseen käsiks......
- tiiwani
..rajasi.Se on siinä kun et itse enää kestä. Kuitenkaan kukaan ei voi määrittää toisen puolesta missä menee lähtemisen raja. Väkivaltaa, oli se sitten henkistä tai fyysistä, ei tulisi hyväksyä ollenkaan.Itselläni se on kerrasta poikki.
Väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön on itse tajuttava mitä tekee, ennen kuin voi mahdollisesti parantua ja haluta itse hakea siihen apua. Pahimpia ovat narsistit...
Ei ole raukkamaista lähteä, vaan jäädä. - Anonyymi
Mun siskolla oli mies joka oli henkisesti ja fyysisesti erittain vakivaltainen(oli tappanut entisen vaimo sa) Oli harras uskovainen ja luki paivittain raamattu a ja julisti uskoa an jatkuvasti, hakkasi myos lapsia an, ja joi tietysti. Kun siskoni erosi ihmiset ei at hyvaksyneet kun jatti niin hyvan uskovan miehen. Oikeudessakin juttu kaantyi siskoni vastaan(ukko meinasi kuristaa siskoni, mutta laakarnlausunnostaja todistajista huolimatta siskoni Sai Isot sakot ja ukko ei mitaan. Asianajaja oli helluntailaiset uskonveli
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901260
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511056En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63797Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14750Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39661- 60648
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634