Tutka

Omasta mielestäni mastoon sijoitettu tutka-antenni ei ole mitenkään "heilunut", vaikka onkin tolppaa korkeammalla. Se ei ole ollut tiellä halssin vaihdossa, genua ei siihen tartu (riippunee antennin korkeudesta). Hyvin harvoin on spinnu tarttunut, mutta ei ole repeytynyt.

Tolpan edut ja haitat:
- tutkan kaapelia ei tarvitse irroittaa ja tarvittaessa tutka-antenni on helpompi huoltaa
- antenni on alempana kuin mastossa, mikä on haitta aaltovälkkeen takia ja voi olla pienehkö terveysriski silmille
- tolppa voi olla tiellä satamamanöövereissä ja voi haitata mahdollista tuuliperäsintä.


Mastoasennuksen edut ja haitat:
- maston laskussa/nostossa antennijohdon irroitus/kiinnitys on haitta ellei kaapelissa ole sopivaa liitintä
- etuna korkeampi sijainti (vähemmän häiriötä aalloista eikä ole säteilyriskiä miehistölle)
- ei tarvita perätolppaa

tuossa viestissäsi ollakseen uskottavaa faktaa. Kokemukseni mukaan kun jotain tuplataan tai puolitetaan, ei luvut perustu muuhun kuin kertojan väkevään haluun ilmaista mielipiteensä ko. asiasta. Sitä paitsi kaksi kertaa suurempi on kolminkertainen.

Itselläni on ollut tutka kahdessa veneessä ja niistä tullut käsitys 50.000 mpk ajalta.
Rannikkopurjehduksessa käytän useimmiten 2-4 mpk näyttöä, avomerelläkin riittää 10 mpk. Siihen tarkoitukseen tutka-antennille riittää normaali "turvakorkeus" eli niin korkealla, ettei kannella seistessä itse tai miehistö ole tutkasäteen välittömässä läheisyydessä.

Jos tutka on vielä pikkasen ylempänä (mastossa)kuin tavallinen perätolppa, aaltojen aiheuttama häiriö näyttää omasta mielestäni vähentyvän. En ole huomannut kantamassa eroa. Kantama on ollut riittävä joka tapauksessa.

tarvitset käytännössä? kirjoitti:

Itselläni on ollut tutka kahdessa veneessä ja niistä tullut käsitys 50.000 mpk ajalta.
Rannikkopurjehduksessa käytän useimmiten 2-4 mpk näyttöä, avomerelläkin riittää 10 mpk. Siihen tarkoitukseen tutka-antennille riittää normaali "turvakorkeus" eli niin korkealla, ettei kannella seistessä itse tai miehistö ole tutkasäteen välittömässä läheisyydessä.

Jos tutka on vielä pikkasen ylempänä (mastossa)kuin tavallinen perätolppa, aaltojen aiheuttama häiriö näyttää omasta mielestäni vähentyvän. En ole huomannut kantamassa eroa. Kantama on ollut riittävä joka tapauksessa.

Lue lisää

Kuin kerran 2kw saavutetaan yli 20mpk kantama?

4kw kirjoitti:

Kuin kerran 2kw saavutetaan yli 20mpk kantama?

tutkan tarkkuuden. Tyypillisesti 4 kW antenni on lähes 2 x pienen 2 kW antennin pituinen. Siis noin 2 kertaa tarkempi. Hyvä tarkkuus auttaa näyttämään kalastajien isojen verkkojen tutkaheijastimet, pienet veneet jne...

Huviveneissä yleensä riittää tuo 2 kW tutka. Isommissa veneissä iso antenni ei haittaa ja voihan niissä gain/teho -säätöä käyttää.

ratkaisee kirjoitti:

tutkan tarkkuuden. Tyypillisesti 4 kW antenni on lähes 2 x pienen 2 kW antennin pituinen. Siis noin 2 kertaa tarkempi. Hyvä tarkkuus auttaa näyttämään kalastajien isojen verkkojen tutkaheijastimet, pienet veneet jne...

Huviveneissä yleensä riittää tuo 2 kW tutka. Isommissa veneissä iso antenni ei haittaa ja voihan niissä gain/teho -säätöä käyttää.

Lue lisää

Tutkan tarkkuus riippuu vaakakeilakulman suuruudesta eikä yksin tehosta,ei se tehon kaksinkertaistuminen tee tutkasta kahta kertaa tarkempaa. Vaakakeilakulma pitäisi olla 5 astetta tai alle.Kyllä 5 asteen keilakulmalla jo erottaa verkkojen tutkaheijastimet ja merimerkit.

sen. kirjoitti:

Tutkan tarkkuus riippuu vaakakeilakulman suuruudesta eikä yksin tehosta,ei se tehon kaksinkertaistuminen tee tutkasta kahta kertaa tarkempaa. Vaakakeilakulma pitäisi olla 5 astetta tai alle.Kyllä 5 asteen keilakulmalla jo erottaa verkkojen tutkaheijastimet ja merimerkit.

Lue lisää

Kirjoitin:
"Antennin koko ratkaisee tutkan tarkkuuden. Tyypillisesti 4 kW antenni on lähes 2 x pienen 2 kW antennin pituinen. Siis noin 2 kertaa tarkempi."

Siis sanoin ja toistan vielä: 2 kertaa isompi antenni on noin 2 kertaa tarkempi.

Sille nyt ei mitään voi, että valmistajat laittavat niihin isompiin antenneihin myös isomman max.lähetystehon.

lukea? kirjoitti:

Kirjoitin:
"Antennin koko ratkaisee tutkan tarkkuuden. Tyypillisesti 4 kW antenni on lähes 2 x pienen 2 kW antennin pituinen. Siis noin 2 kertaa tarkempi."

Siis sanoin ja toistan vielä: 2 kertaa isompi antenni on noin 2 kertaa tarkempi.

Sille nyt ei mitään voi, että valmistajat laittavat niihin isompiin antenneihin myös isomman max.lähetystehon.

Lue lisää

jos ne on varustettu tutkaheijastimella. Ehkäpä 4kW:lla tutkalla pyydys erottuisi kauempaa kuin 2kW tehoisella. Eroa en tiedä käytännössä, koska itselläni on kokemusta vain 2kW lähetystehoisesta ja kahdesta eri merkkisestä laitteesta. Mielestäni 2 kW tutkalla pärjää mainiosti, ainakin purjeveneellä. Purjeveneessä on oleellinen merkitys tutkan virrankulutuksella. Luulisi 4 kW lähetysteholla virrankulutuksen olevan korkeampi kuin 2 KW radomilla.
En ole aiempi kirjoittaja, mutta aihepiiri kiinnostaa minuakin.

lukea? kirjoitti:

Kirjoitin:
"Antennin koko ratkaisee tutkan tarkkuuden. Tyypillisesti 4 kW antenni on lähes 2 x pienen 2 kW antennin pituinen. Siis noin 2 kertaa tarkempi."

Siis sanoin ja toistan vielä: 2 kertaa isompi antenni on noin 2 kertaa tarkempi.

Sille nyt ei mitään voi, että valmistajat laittavat niihin isompiin antenneihin myös isomman max.lähetystehon.

Lue lisää

Itsekkään ymmärtää kirjoittamaasi,sillä teholla ei ole merkitystä tarkkuutteen vaan kantamaan.
Kahden ja neljän kilowatin tutkat voivat olla aivan yhtä tarkkoja jos vaakakeilakulmat ovat yhtä suuret ja kaksi kilowattinen voi olla tarkempi jos keilakulma on pienempi.

taida. kirjoitti:

Itsekkään ymmärtää kirjoittamaasi,sillä teholla ei ole merkitystä tarkkuutteen vaan kantamaan.
Kahden ja neljän kilowatin tutkat voivat olla aivan yhtä tarkkoja jos vaakakeilakulmat ovat yhtä suuret ja kaksi kilowattinen voi olla tarkempi jos keilakulma on pienempi.

Lue lisää

että olen koko ajan puhunut antennin koosta:
2 x isompi antenni on noin tuplasti tarkempi.

Tietysti asia tutkien keilan säteilykulmasta on kuten kirjoitit, en ole muuta väittänyt.

Lue vielä tavaten ne viestini ja huomaat että kirjoitin tehoista näin:
"Sille nyt ei mitään voi, että valmistajat laittavat niihin isompiin antenneihin myös isomman max.lähetystehon."

Siksi käytännössä 4 kW tutka on tuplasti tarkempi kuin 2 kW tutka. Siis koska valmistajat yleensä laittavat isompaan antenniin isomman koneen.

Ymmärsitkö?

ymmärtää kirjoitti:

että olen koko ajan puhunut antennin koosta:
2 x isompi antenni on noin tuplasti tarkempi.

Tietysti asia tutkien keilan säteilykulmasta on kuten kirjoitit, en ole muuta väittänyt.

Lue vielä tavaten ne viestini ja huomaat että kirjoitin tehoista näin:
"Sille nyt ei mitään voi, että valmistajat laittavat niihin isompiin antenneihin myös isomman max.lähetystehon."

Siksi käytännössä 4 kW tutka on tuplasti tarkempi kuin 2 kW tutka. Siis koska valmistajat yleensä laittavat isompaan antenniin isomman koneen.

Ymmärsitkö?

Lue lisää

Et ymmärrä että teholla ei ole tarkkuuteen suoranaista vaikutusta.
4kw tutka ei välttämättä ole tarkempi kuin 2kw tutka.
Minulla on paatissani 3 kw ja 6 kw tutkat ja 3 kw tutka on paljon tarkempi kuin 6 kw mutta kantamat ovatkin aivan eri luokkaa.
6 kilowattisella näkyy jumalattoman kauas mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun tarve jää aina johonkin 0,5 - 4 mailiin.
Sinunkin kannattaisi opetella tutkan toimintaperiaate ja käyttö niin ymmärtäisit asian.

Näköjään kirjoitti:

Et ymmärrä että teholla ei ole tarkkuuteen suoranaista vaikutusta.
4kw tutka ei välttämättä ole tarkempi kuin 2kw tutka.
Minulla on paatissani 3 kw ja 6 kw tutkat ja 3 kw tutka on paljon tarkempi kuin 6 kw mutta kantamat ovatkin aivan eri luokkaa.
6 kilowattisella näkyy jumalattoman kauas mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun tarve jää aina johonkin 0,5 - 4 mailiin.
Sinunkin kannattaisi opetella tutkan toimintaperiaate ja käyttö niin ymmärtäisit asian.

Lue lisää

että ilmeisesti keskustelen kusipään kanssa, joka ei viitsi lukea kirjoitusta, mihin vastaa.

sanoa kirjoitti:

että ilmeisesti keskustelen kusipään kanssa, joka ei viitsi lukea kirjoitusta, mihin vastaa.

Itse kusipää joka ei tajua edes omaa kirjoitustaan.

olla. kirjoitti:

Itse kusipää joka ei tajua edes omaa kirjoitustaan.

Hävisit jo väittelyn. Kaikki muut ymmärsivät asian, mutta sinä haluat väkisin länkyttää.

tyhmäkin tajuaa kirjoitti:

Hävisit jo väittelyn. Kaikki muut ymmärsivät asian, mutta sinä haluat väkisin länkyttää.

Mitään väittele,yritän vaan kertoa tosiasioita tutkan tarkkuudesta mutta eihän tuo tunnu nöösipojalle perille menevän.Pitää sinun vielä hiukan opiskella tutkan toimintaa,mutta onnea sinulle siihen.

Ensin se kantama.

Edellä oli laskettu tutkan kantama perätolpan korkeudelta, 7.6 mailia, kun kohde on 3m korkea. Pienvenetutkan ei juuri tuota kauemmas taravitse näyttää. Laivat ovat selvästi korkeampia ja näkyvät avomerellä kauempaakin.

Sitten säteilyrajoista.

On älytöntä ottaa edellä olleen viitteen tapaisia kiinteitä sotilastutkia sotkemaan juttua, kun puhutaan huvivenetutkista.

Tavallisen huvivenetutkan edessä säteilyn pitkäaikaisen oleskelun raja-arvo 10 W/m2 ylittyy, jos menee alle 1 m päähän suoraan keilan eteen. Päähän kohdistuva absorptio ei saa ylittää 2 W/kg eikä se ylity. Keskimääräiseksi absorptioksi sallitaan 0,08 W/kg ja esim Furunon 1623 tutka antaisi 1 m päässä seisoskelevalle 0,04 W/kg.

Keilan alapuolella ja 1,5 - 2 m etäisyydellä nuo arvot menevät jo kymmenesosaan mainituista, taatusti täysin vaarattomia.

sekaisin. kirjoitti:

Ensin se kantama.

Edellä oli laskettu tutkan kantama perätolpan korkeudelta, 7.6 mailia, kun kohde on 3m korkea. Pienvenetutkan ei juuri tuota kauemmas taravitse näyttää. Laivat ovat selvästi korkeampia ja näkyvät avomerellä kauempaakin.

Sitten säteilyrajoista.

On älytöntä ottaa edellä olleen viitteen tapaisia kiinteitä sotilastutkia sotkemaan juttua, kun puhutaan huvivenetutkista.

Tavallisen huvivenetutkan edessä säteilyn pitkäaikaisen oleskelun raja-arvo 10 W/m2 ylittyy, jos menee alle 1 m päähän suoraan keilan eteen. Päähän kohdistuva absorptio ei saa ylittää 2 W/kg eikä se ylity. Keskimääräiseksi absorptioksi sallitaan 0,08 W/kg ja esim Furunon 1623 tutka antaisi 1 m päässä seisoskelevalle 0,04 W/kg.

Keilan alapuolella ja 1,5 - 2 m etäisyydellä nuo arvot menevät jo kymmenesosaan mainituista, taatusti täysin vaarattomia.

Lue lisää

Kantaman suhteen ei ollut epäselvyyttä. Aallot häiritsevät tutkakuvaa enemmän, jos antenni on matalalla. Kantama riittää ja kysymys onkin lähinnä laskennallinen ja teoreettinen.

Puuroja ja vellejä ei ollut tarkoitus sekoittaa. Viitteet säteilystä laitoin pelkästään siksi, ettei radomin asennuksessa ajateltaisi vain kantamaa ja mahdollinen säteilyhaitta unohtuisi.
"Tavallisen huvivenetutkan edessä säteilyn pitkäaikaisen oleskelun raja-arvo 10 W/m2 ylittyy, jos menee alle 1 m päähän suoraan keilan eteen."
Juuri siksi ei kannata laittaa tutka-antennia niin, että ohjatessa seisoo sen kentässä.

olikin kysymys..... kirjoitti:

Kantaman suhteen ei ollut epäselvyyttä. Aallot häiritsevät tutkakuvaa enemmän, jos antenni on matalalla. Kantama riittää ja kysymys onkin lähinnä laskennallinen ja teoreettinen.

Puuroja ja vellejä ei ollut tarkoitus sekoittaa. Viitteet säteilystä laitoin pelkästään siksi, ettei radomin asennuksessa ajateltaisi vain kantamaa ja mahdollinen säteilyhaitta unohtuisi.
"Tavallisen huvivenetutkan edessä säteilyn pitkäaikaisen oleskelun raja-arvo 10 W/m2 ylittyy, jos menee alle 1 m päähän suoraan keilan eteen."
Juuri siksi ei kannata laittaa tutka-antennia niin, että ohjatessa seisoo sen kentässä.

Lue lisää

http://bjo.bmj.com/cgi/content/extract/81/4/257

sekaisin. kirjoitti:

Ensin se kantama.

Edellä oli laskettu tutkan kantama perätolpan korkeudelta, 7.6 mailia, kun kohde on 3m korkea. Pienvenetutkan ei juuri tuota kauemmas taravitse näyttää. Laivat ovat selvästi korkeampia ja näkyvät avomerellä kauempaakin.

Sitten säteilyrajoista.

On älytöntä ottaa edellä olleen viitteen tapaisia kiinteitä sotilastutkia sotkemaan juttua, kun puhutaan huvivenetutkista.

Tavallisen huvivenetutkan edessä säteilyn pitkäaikaisen oleskelun raja-arvo 10 W/m2 ylittyy, jos menee alle 1 m päähän suoraan keilan eteen. Päähän kohdistuva absorptio ei saa ylittää 2 W/kg eikä se ylity. Keskimääräiseksi absorptioksi sallitaan 0,08 W/kg ja esim Furunon 1623 tutka antaisi 1 m päässä seisoskelevalle 0,04 W/kg.

Keilan alapuolella ja 1,5 - 2 m etäisyydellä nuo arvot menevät jo kymmenesosaan mainituista, taatusti täysin vaarattomia.

Lue lisää

perinteisen venetutkan magnetronia voi maallikko verrata ovi auki pyörivään mikrouuniin, sellaista säteilyä sieltä on tulossa.

Mutta nyt on uutta matkapuhelinteknologiaan verrattavaa tutkateknologiaa tullut huvivenekäyttöön, tässä linkki http://www.navico.com/en/Media/Press-releases/Navico-Unveils-Revolutionary-Broadband-Radar/ ympäripyöreään markkinointimateriaaliin. Lähemmällä tutkinnalla paljastuu että markkinointilauseet on totta, ja tämä uusi tutkatyyppi säteilee yhtä vähän kuin kännykkä, ja kuluttaa paljon vähemmän virtaa. Lisäksi tutkakuva on terävämpi ja tarkempi erityisesti lyhyemmillä etäisyyksillä jotka ovatkin tärkeimpiä huvivenekäytössä.

Eli nämä vanhat kipparilakkiset patut voisivat tutustua miten tekniikka kehittyy myös tutkissa ja päivittää puuronsa ja vellinsä.

riippuu teknologiasta kirjoitti:

perinteisen venetutkan magnetronia voi maallikko verrata ovi auki pyörivään mikrouuniin, sellaista säteilyä sieltä on tulossa.

Mutta nyt on uutta matkapuhelinteknologiaan verrattavaa tutkateknologiaa tullut huvivenekäyttöön, tässä linkki http://www.navico.com/en/Media/Press-releases/Navico-Unveils-Revolutionary-Broadband-Radar/ ympäripyöreään markkinointimateriaaliin. Lähemmällä tutkinnalla paljastuu että markkinointilauseet on totta, ja tämä uusi tutkatyyppi säteilee yhtä vähän kuin kännykkä, ja kuluttaa paljon vähemmän virtaa. Lisäksi tutkakuva on terävämpi ja tarkempi erityisesti lyhyemmillä etäisyyksillä jotka ovatkin tärkeimpiä huvivenekäytössä.

Eli nämä vanhat kipparilakkiset patut voisivat tutustua miten tekniikka kehittyy myös tutkissa ja päivittää puuronsa ja vellinsä.

Lue lisää

hetken ennen kynään tarttumista.

Mikrouunin ottaa verkosta noin 1000 W tehon, josta lähes 90 % muuttuu radiotaajuiseksi säteilyksi, loput lämmöksi.

Pienvenetutka (esim. se mainittu Furuno 1623) ottaa akusta noin 30-40 W tehon, josta näyttölaite ja antenniyksikön elektroniikka vie noin 10 W ja radiotaajoiseksi säteilyksi muuttuu noin 25 W.

Tuota 25 W (keskimääräistä) säteilyä ei missään oloissa voi verrata juttuusi:

"perinteisen venetutkan magnetronia voi maallikko verrata ovi auki pyörivään mikrouuniin, sellaista säteilyä sieltä on tulossa."

Olet aika Münchausen, kun 25 W ottoteholla saat 1000 W säteilytehon aikaiseksi. Patentoi ideasi ilmaisesta energiasta ja olet miljardööri.

pidä vähätellä riskiä... kirjoitti:

http://bjo.bmj.com/cgi/content/extract/81/4/257

olen usein miettinyt että jos istun ruotsinlaivan keulan ruokalassa ja katson ikkunasta keulaan pyörivää tutkaa joka on silmieni tasolla. Paljobkohan tuosta saa säteilyä?

miettisit kirjoitti:

hetken ennen kynään tarttumista.

Mikrouunin ottaa verkosta noin 1000 W tehon, josta lähes 90 % muuttuu radiotaajuiseksi säteilyksi, loput lämmöksi.

Pienvenetutka (esim. se mainittu Furuno 1623) ottaa akusta noin 30-40 W tehon, josta näyttölaite ja antenniyksikön elektroniikka vie noin 10 W ja radiotaajoiseksi säteilyksi muuttuu noin 25 W.

Tuota 25 W (keskimääräistä) säteilyä ei missään oloissa voi verrata juttuusi:

"perinteisen venetutkan magnetronia voi maallikko verrata ovi auki pyörivään mikrouuniin, sellaista säteilyä sieltä on tulossa."

Olet aika Münchausen, kun 25 W ottoteholla saat 1000 W säteilytehon aikaiseksi. Patentoi ideasi ilmaisesta energiasta ja olet miljardööri.

Lue lisää

tutkan paketissa lukee että kyseessä on 2 kilowatin radom? 2 kilowattia on iso luku maallikolle

se on 2kw tutka kirjoitti:

tutkan paketissa lukee että kyseessä on 2 kilowatin radom? 2 kilowattia on iso luku maallikolle

säteilemä teho ovat 2 eri asiaa.

Se mikrouuni säteilee koko käyntiajan sillä 1000 W teholla, mutta säteilyannos, joka tutkasta lähtee esim. 1 min aikana, vastaa 25 W mikroaaltouunin tehoa. Tuon tehoisella mikrouunilla esim lasillisen vettä kuumentaminen kestäisi tunnin.

Tutka lähettää sitä 2 kW tehoista pulssia vain sekunnin miljoonasosan ajan, sitten pitää taukoa ja sama uudelleen. Keskimääräinen lähetysteho ei voi tietenkään ylittää tutkan akusta ottamaa tehoa ja on vain navigointivalojen luokkaa.

miettisit kirjoitti:

hetken ennen kynään tarttumista.

Mikrouunin ottaa verkosta noin 1000 W tehon, josta lähes 90 % muuttuu radiotaajuiseksi säteilyksi, loput lämmöksi.

Pienvenetutka (esim. se mainittu Furuno 1623) ottaa akusta noin 30-40 W tehon, josta näyttölaite ja antenniyksikön elektroniikka vie noin 10 W ja radiotaajoiseksi säteilyksi muuttuu noin 25 W.

Tuota 25 W (keskimääräistä) säteilyä ei missään oloissa voi verrata juttuusi:

"perinteisen venetutkan magnetronia voi maallikko verrata ovi auki pyörivään mikrouuniin, sellaista säteilyä sieltä on tulossa."

Olet aika Münchausen, kun 25 W ottoteholla saat 1000 W säteilytehon aikaiseksi. Patentoi ideasi ilmaisesta energiasta ja olet miljardööri.

Lue lisää

Ei se vattimäärä ole niinkään olennainen, vaan aallonpituus.
Esim uv ja röntgen säteet ovat ihmisille haitallisia juuri tuon takia, niissä on pieni aallonpituus.

keskimäärin kirjoitti:

säteilemä teho ovat 2 eri asiaa.

Se mikrouuni säteilee koko käyntiajan sillä 1000 W teholla, mutta säteilyannos, joka tutkasta lähtee esim. 1 min aikana, vastaa 25 W mikroaaltouunin tehoa. Tuon tehoisella mikrouunilla esim lasillisen vettä kuumentaminen kestäisi tunnin.

Tutka lähettää sitä 2 kW tehoista pulssia vain sekunnin miljoonasosan ajan, sitten pitää taukoa ja sama uudelleen. Keskimääräinen lähetysteho ei voi tietenkään ylittää tutkan akusta ottamaa tehoa ja on vain navigointivalojen luokkaa.

Lue lisää

uutta teknologiaa täällä http://www.navigate-us.com/files/uploads/file/technology briefing.pdf osaatko selittää maallikoille miksi nämä uudet tutkat lähettävät koko ajan eivätkä enää katko lähetystä nanosekuntien pätkiin?

tietoa tarjolla kirjoitti:

uutta teknologiaa täällä http://www.navigate-us.com/files/uploads/file/technology briefing.pdf osaatko selittää maallikoille miksi nämä uudet tutkat lähettävät koko ajan eivätkä enää katko lähetystä nanosekuntien pätkiin?

Lue lisää

mutta senkin aika huonosti enkä tunne tarkemmin toteutusta.

Tuo "FMCW-tutka" lähettää jatkuvaa taajuusmoduloitua signaalia tavallisen pyörivän tutka-antennin kautta ja vertaa sitä sitten vastaanottamaansa. Signaalien aika/taajuus/pulssinleveys-eroista voi päätellä kohteiden etäisyyden ja koon.

Esimerkiksi tutka lähettää antennin pyöriessä ensin taajuuden f1, siten f2, f3 ...

Kun taajuus f1 heijastuu jostain koteesta, tutka voi laskea aikaviiveestä, kuinka kaukana kohde on. Suunnan tutka tietää, koska muistaa mihin antenni sojotti, kun f1 lähti matkaan.

Jos myös f2 ja ehkä vielä f3 tulevat samalla aikaviiveellä, tutka tietää että kohde on aika iso.

Teknisesti tämä tekniikka on mielestäni aika haastava eikä sitä ole kunnolla selitetty noissa linkeissä. Tuo .pdf on silti aika hyvä.

vinkkinä kirjoitti:

Ei se vattimäärä ole niinkään olennainen, vaan aallonpituus.
Esim uv ja röntgen säteet ovat ihmisille haitallisia juuri tuon takia, niissä on pieni aallonpituus.

tutkasta, siis radioaalloista eli radiotaajuisesta säteilystä.

Älä sotke asiaan ionisoivaa säteilyä tai edes valoaaltoja. Ovat ihan toinen asia.

ollut kirjoitti:

tutkasta, siis radioaalloista eli radiotaajuisesta säteilystä.

Älä sotke asiaan ionisoivaa säteilyä tai edes valoaaltoja. Ovat ihan toinen asia.

Noin yleisesti ottaen säteily tarkoittaa kuitenkin kaikkia hyvin suurella nopeudella eteneviä (nopeus lähellä tai yhtäsuuri kuin valonnopeus) "hiukkasia" olivatpa ne sitten massallisia tai massattomia. Esimerkiksi sähkömagneettista säteilyä siirtävät "hiukkaset" ovat nimeltään fotoneita jne...

Ihan tarkkaan ottaen nykytiedon mukaan ei itse asiassa voida erottaa massaa ja energiaa lainkaan toisistaan ts. ei voida oikeastaan puhua "hiukkasista" ollenkaan. Kvanttielektrodynamiikka nimisen teorian (QED) mukaan kaikki olevainen koostuu erilaista kentistä. On sähkömagneettista kenttää, on heikon ja vahvan ydinvoiman kenttää, on gravitaatiokenttää jne. Esimerkiksi atomiydin ei suinkaan ole kova biljardipallo, vaan se muodostuu protoneista ja neutroneista, jotka molemmat puolestaan koostuvat kolmesta kvarkista. Kvarkkien liike-energia puolestaan antaa protonille ja neutroneille niiden massan (E = mc2). No taisi mennä hiukkasfysiikan puolelle, mutta mikään asia ei ole niin yksinkertaista, säteily on säteilyä.

Jaa, säteilystä. kirjoitti:

Noin yleisesti ottaen säteily tarkoittaa kuitenkin kaikkia hyvin suurella nopeudella eteneviä (nopeus lähellä tai yhtäsuuri kuin valonnopeus) "hiukkasia" olivatpa ne sitten massallisia tai massattomia. Esimerkiksi sähkömagneettista säteilyä siirtävät "hiukkaset" ovat nimeltään fotoneita jne...

Ihan tarkkaan ottaen nykytiedon mukaan ei itse asiassa voida erottaa massaa ja energiaa lainkaan toisistaan ts. ei voida oikeastaan puhua "hiukkasista" ollenkaan. Kvanttielektrodynamiikka nimisen teorian (QED) mukaan kaikki olevainen koostuu erilaista kentistä. On sähkömagneettista kenttää, on heikon ja vahvan ydinvoiman kenttää, on gravitaatiokenttää jne. Esimerkiksi atomiydin ei suinkaan ole kova biljardipallo, vaan se muodostuu protoneista ja neutroneista, jotka molemmat puolestaan koostuvat kolmesta kvarkista. Kvarkkien liike-energia puolestaan antaa protonille ja neutroneille niiden massan (E = mc2). No taisi mennä hiukkasfysiikan puolelle, mutta mikään asia ei ole niin yksinkertaista, säteily on säteilyä.

Lue lisää

säteilyn eroa.

Jaarittelet atomien ytimistä, elektronivöistä sinun olisi pitänyt puhua, siihen säteily vaikuttaa.

Yksinkertaistan sinulle tuota radiotaajuisen ei-ionisoivan säteilyn ja ionisoivan röntgensäteilyn eroa:

Radiotaajuinen (ja valon) säteily "ravistaa" kyllä atomeita, mutta ei jaksa "ravistaa" siitä elektroneja irti, ei siis riko ainetta.

Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä, joka ravistaa atomeita niin voimakkaasti, että niiistä irtoaa elektroneja. Näin atomeista koostuvan aineen kemiallinen aktiivisuus muuttuu ja aine saattaa hajota. Tähän ei tutkan säteily pysty. Ei edes ison tutkan.

Ehkä ymmärsit tämän, kopioimasi jutun yhteyttä tutkaan et näköjään ymmärtänyt.

ei-ionisoivan kirjoitti:

säteilyn eroa.

Jaarittelet atomien ytimistä, elektronivöistä sinun olisi pitänyt puhua, siihen säteily vaikuttaa.

Yksinkertaistan sinulle tuota radiotaajuisen ei-ionisoivan säteilyn ja ionisoivan röntgensäteilyn eroa:

Radiotaajuinen (ja valon) säteily "ravistaa" kyllä atomeita, mutta ei jaksa "ravistaa" siitä elektroneja irti, ei siis riko ainetta.

Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä, joka ravistaa atomeita niin voimakkaasti, että niiistä irtoaa elektroneja. Näin atomeista koostuvan aineen kemiallinen aktiivisuus muuttuu ja aine saattaa hajota. Tähän ei tutkan säteily pysty. Ei edes ison tutkan.

Ehkä ymmärsit tämän, kopioimasi jutun yhteyttä tutkaan et näköjään ymmärtänyt.

Lue lisää

ainakin aineen rakenne muuttuu. en ole ihan molekyylejä siellä nähnyt, mutta pitsaa nyt ainakin.

ei-ionisoivan kirjoitti:

säteilyn eroa.

Jaarittelet atomien ytimistä, elektronivöistä sinun olisi pitänyt puhua, siihen säteily vaikuttaa.

Yksinkertaistan sinulle tuota radiotaajuisen ei-ionisoivan säteilyn ja ionisoivan röntgensäteilyn eroa:

Radiotaajuinen (ja valon) säteily "ravistaa" kyllä atomeita, mutta ei jaksa "ravistaa" siitä elektroneja irti, ei siis riko ainetta.

Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä, joka ravistaa atomeita niin voimakkaasti, että niiistä irtoaa elektroneja. Näin atomeista koostuvan aineen kemiallinen aktiivisuus muuttuu ja aine saattaa hajota. Tähän ei tutkan säteily pysty. Ei edes ison tutkan.

Ehkä ymmärsit tämän, kopioimasi jutun yhteyttä tutkaan et näköjään ymmärtänyt.

Lue lisää

Ja sen aiheuttamista vaurioista.
Osaat sitten varmaan selittää uv-säteilyn aiheuttamat vauriot, vaikka kyseessä on vain valoa joka ei jaksa ravistaa.

Säteilystä. kirjoitti:

Ja sen aiheuttamista vaurioista.
Osaat sitten varmaan selittää uv-säteilyn aiheuttamat vauriot, vaikka kyseessä on vain valoa joka ei jaksa ravistaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/UV-säteily

täältä: kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/UV-säteily

On sähkömagneettista säteilyä, uv on valoa jonka taajuus ei näy.

tutkan säteilyannoss kirjoitti:

olen usein miettinyt että jos istun ruotsinlaivan keulan ruokalassa ja katson ikkunasta keulaan pyörivää tutkaa joka on silmieni tasolla. Paljobkohan tuosta saa säteilyä?

Isoissa laivoissa käytetään matalalle asennettua keulatutkaa parantamaan lähietäisyyksillä olevien kohteiden seurantaa.
Toisin kuin tällä foorumilla väitetään, ulottuu tutkakuvassa aaltovälke sitä kauemmas, mitä korkeammalla tutka-antenni sijaitsee. Lähietäisyyksillä esiintyvät kohteet häviävät siis ensin aaltovälkkeeseen ja myöhemmin tutkan pystykeilan katveeseen.
Tästä ongelmasta selvitään matalalle asennetulla antennilla, jolla ei ole tarkoituskaan nähdä kauas, vaan lähelle.
Kun antenni sijoitetaan laivan keulaan, synnyttää laivan omat rakenteet antennin taakse huomattavia häiriöitä. Tutkakuva saadaan katselukelpoiseksi ainoastaan katkaisemlla lähetys antennin osoittaessa kohti laivan rakenteita, eli taaksepäin. Ravintolassa et siis istu mikroaaltouunissa.

t: merikapteeni

laivassa. kirjoitti:

Isoissa laivoissa käytetään matalalle asennettua keulatutkaa parantamaan lähietäisyyksillä olevien kohteiden seurantaa.
Toisin kuin tällä foorumilla väitetään, ulottuu tutkakuvassa aaltovälke sitä kauemmas, mitä korkeammalla tutka-antenni sijaitsee. Lähietäisyyksillä esiintyvät kohteet häviävät siis ensin aaltovälkkeeseen ja myöhemmin tutkan pystykeilan katveeseen.
Tästä ongelmasta selvitään matalalle asennetulla antennilla, jolla ei ole tarkoituskaan nähdä kauas, vaan lähelle.
Kun antenni sijoitetaan laivan keulaan, synnyttää laivan omat rakenteet antennin taakse huomattavia häiriöitä. Tutkakuva saadaan katselukelpoiseksi ainoastaan katkaisemlla lähetys antennin osoittaessa kohti laivan rakenteita, eli taaksepäin. Ravintolassa et siis istu mikroaaltouunissa.

t: merikapteeni

Lue lisää

Mukava saada asiantuntijan mielipide, jota en tietenkään epäile.
Laivan keulatutka on kuitenkin huomattavan korkealla verrattuna pienen purjeveneen tutkaan. Sen takia aaltojen aiheuttama ongelmakin on purjeveneessä ehkä erilainen.

Kun omassa veneessäni tutka oli vajaan 2 m korkuisessa perätolpassa, iso valtameriswelli todella haittasi tutkakuvaa. Kun tutka nyt on mastossa n. 6 m korkeudella meren pinnasta, tutka toimii aallokossa selvästi paremmin oli selitys mikä tahansa.

laivassa. kirjoitti:

Isoissa laivoissa käytetään matalalle asennettua keulatutkaa parantamaan lähietäisyyksillä olevien kohteiden seurantaa.
Toisin kuin tällä foorumilla väitetään, ulottuu tutkakuvassa aaltovälke sitä kauemmas, mitä korkeammalla tutka-antenni sijaitsee. Lähietäisyyksillä esiintyvät kohteet häviävät siis ensin aaltovälkkeeseen ja myöhemmin tutkan pystykeilan katveeseen.
Tästä ongelmasta selvitään matalalle asennetulla antennilla, jolla ei ole tarkoituskaan nähdä kauas, vaan lähelle.
Kun antenni sijoitetaan laivan keulaan, synnyttää laivan omat rakenteet antennin taakse huomattavia häiriöitä. Tutkakuva saadaan katselukelpoiseksi ainoastaan katkaisemlla lähetys antennin osoittaessa kohti laivan rakenteita, eli taaksepäin. Ravintolassa et siis istu mikroaaltouunissa.

t: merikapteeni

Lue lisää

Olet aivan oikeassa. Kohtuus kaikessa tietysti. On selvää että kuva on varmasti kelvoton, mikäli aaltojen harjat pyyhkivät tutka-antennin yläpuolella, tai vene kallistuu enemmän kuin on tutkan pystykeilan korkeus/2.
Tuohon kallistumisongelmaan onkin huviveneisiin saatavilla erilaisia antennia kallistavia jalustoja. Varmasti harkinnan arvoinen ajatus...

t: merikapteeni

kaikessa kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Kohtuus kaikessa tietysti. On selvää että kuva on varmasti kelvoton, mikäli aaltojen harjat pyyhkivät tutka-antennin yläpuolella, tai vene kallistuu enemmän kuin on tutkan pystykeilan korkeus/2.
Tuohon kallistumisongelmaan onkin huviveneisiin saatavilla erilaisia antennia kallistavia jalustoja. Varmasti harkinnan arvoinen ajatus...

t: merikapteeni

Lue lisää

Omassa veneessäni oli perätolpassa tutka-antennin kallistussäätö. Käytännössä huomasin, että sitä ei oikeastaan tarvittu (seilasin NZ ja RSA kautta pallon ympäri). Syy oli se, että pitkillä legeillä oli fiksumpi vähentää purjeita ja seilata pystymmässä kuin seilata kallellaan ja säätää tutkan asentoa.

Jokainen voi tietenkin kokeilla kaupallisesti saatavia kallistavia jalustoja. Itse pidän yksinkertaisimpana ratkaisuna kiinteää asennusta joko mastoon tai melko korkeaan perätolppaan/targakaareen. Mastoasennus on halvin ja tutka riittävän korkealla.

Kiitän asiallisista kommenteista.