Luin Interpedin kysymyspalstaa, ja näin vastattiin eräälle kysyjälle.
Olen todella ihmeissäni, sillä olen kiinnostunut adoptoimaan sekä tekemään biologisia lapsia.
Onko siis näin, että en voi samaan aikaan hakeutua adoptiota ja olla raskaana / saada biologinen lapsi?
Tilanne on siis vielä täysin haaveilun ja keskustelun alla, olemme aviopari 25v/28v ja lasta alamme yrittämään kesällä.
Kuitenkin mielessämme on pyörinyt myös mahdollisuus adoptoida, ja olen järkyttynyt tuosta, että raskaaksitullessa adoptio peruuntuisi!
Toki ymmärrän, että kaikki parit eivät saa lapsia, voihan hyvin olla että mekin olemme sellainen pari, mutta aika rankkaa tuo on, että ei saisi tulla raskaaksi.
Miten sitten, eikös me ilman muuta voitaisi adoptoida vaikka meillä olisikin biologisia lapsia?
Haluaisimme ison perheen ja minusta sinne mahtuisi ihanasti adoptiolapsi, sillä ei oikeastaan ole väliä onko lapsi sitten biologisten lasten välissä, esikko vai kuopus. Toki kuopuksena lapsella olisi kokeneemmat vanhemmat, mutta noin muuten ei ole väliä. :)
Siis keskeyttääkö raskaus
20
2744
Vastaukset
- ja taas kerran..
"Haluaisimme ison perheen ja minusta sinne mahtuisi ihanasti adoptiolapsi"
juu, sinne barbitaloon sopis ihanasti myös uusi volvo ja puustellin-keittiökalusteet ja aika ihkuu ois jos sinne vois ottaa vaikka chihuahuan..eikun kaksi..mahtushan sinne kivasti vaikka koko pentue :-)
ois aika ihkuu kun ensin teette sen lapsen ja kunhan tuota ikää ja elämänkokemusta tulee lisää niin sitten vasta näihin vakavampiin asioihin .-)- sinulle taas kerran
Jotkut rakastaa lapsia ja hankiii ison perheen. Kaikki ei ole niitä jotka haluat vain yhden ja senkin kanssa on ongelmia. On perheenäitejä ja isiä joiden perheeseen mahtuu vielä toistenkin lapsia.
- keskeyttää
adoptioon täytyy sitoutua 100% ja sinä aikana ei voi saada biologista lasta tai sitten adoptioprosessi katkeaa. Vaikka adoptiolapsi olisi muutaman vuoden ikäinen, hän "syntyy" adoptioperheeseen uudeksi lapseksi. Ja ansaitsee jakamattoman huomion vanhemmiltaan. Tämä on mahdotonta, jos perheessä on pieni biolapsi tai juuri syntymässä sellainen. Adoptioprosessin voi aloittaa uudelleen, kun biologinen lapsi on 2-vuotias. Adoptiolapsi on aina erityistarpeinen omalla tavallaan, vaikka olisi fyysisesti terve. Jos haluat suuren perheen, niin adoptio ei taida olla se oikea tapa (vaikka muut lapset olisivat biologisia), sillä adoptioprosessi vie useita vuosia. Kansainvälisessä adoptiossa on lisäksi tällä nykyään sellainen tilanne, että lasta on todella vaikea saada, kysyntä on niin paljon suurempaa kuin tarjonta. Joten jos voitte saada biologisia lapsia ja haluatte suuren perheen, kannattaisiko jättää adoptiomahdollisuus sellaisille, jotka eivät pysty biologisia lapsia saamaan.
- toivottavasti
On vaikea uskoa, että tosissasi mietit moista. Viimeistään adoptioneuvonnassa ymmärrät, miten asia on. Jos teidän on mahdollista saada biolapsia, keskittykää heihin. Tai: ota asioista selvää ja anna itsellesi mahdollisuus kasvaa henkisesti. Vielä et edes aavista, mitä adoptioprosessi on. Hyvää jatkoa teille.
- Aloittaja..
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista. - korjaus
Aloittaja.. kirjoitti:
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista.edelliseen.
"Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän."
Huolimatta siitä, että vanhempia ja kotia tarvitsevia lapsia olisi maailmalla pilvin pimein ja tulevaisuudessa yhä enemmän, he eivät valitettavasti ole adoptoitavissa. Kunkin maan lainsäädäntö määrää sen, miten määritellään adoptiovapaa lapsi. Kukin kohdemaa myös itse asettaa kiintiöt, joiden perusteella Suomeen adoptoidaan ko. maasta lapsia. Suomen adoptioviranomaiset eivät voi tähän vaikuttaa. Siis vaikka halukkaita ottajia olisi kuinka paljon, lapsia saadaan vain ulkopuolisen tahon asettama minimaalinen määrä. Kohdemaat ovatkin parina viime vuonna pienentäneet olennaisesti kiintiöitään (ks. tilastokeskuksen sivuilta tilastot) ja tiukentaneet kriteereitään, joten kansainvälinenkin adoptio on vaikeutunut huomattavasti. Samanaikaisesti halukkaiden adoptiovanhempien määrä on kasvanut. Tämä on tietysti pidentänyt myös odotusaikoja, viiden vuoden odotus ei ole kansainvälisessäkään adoptiossa mikään harvinaisuus. Adoptiolapsen saaminen kansainvälisen adoption kauttakaan ei ole enää siis varmaa. Lapset eivät todellakaan ole mikään kauppatavara, joka loppuu, mutta Suomeen ei heitä silti voi adoptoida, vaikka heitä olisi pilvin pimein. Myös kansainvälisen adoption kohdemaat ja niissä olevat yhteistyötahot ovat adoptiolautakunnan taholta tiukasti määrätyt ja valvotut ja vain näistä kohteista voi adoptoida lapsen. Ei mistä tahansa kehitysmaasta.
Mitä tulee siihen, että afrikkalainen lapsi ei kelpaisi, niin tuo on puppua. Afrikan maat (Etiopia ja Etelä-Afrikka) ovat nousemassa adoptiosuosikeiksi, sillä Afrikan jonot vielä vetävät. Ja mitä tulee ajatukseen siitä, että koulutuksen, aseman tai rahan avulla ohittaisitte jonossa muita, voi osoittautua todella karvaaksi pettymykseksi. - Aloittaja..
korjaus kirjoitti:
edelliseen.
"Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän."
Huolimatta siitä, että vanhempia ja kotia tarvitsevia lapsia olisi maailmalla pilvin pimein ja tulevaisuudessa yhä enemmän, he eivät valitettavasti ole adoptoitavissa. Kunkin maan lainsäädäntö määrää sen, miten määritellään adoptiovapaa lapsi. Kukin kohdemaa myös itse asettaa kiintiöt, joiden perusteella Suomeen adoptoidaan ko. maasta lapsia. Suomen adoptioviranomaiset eivät voi tähän vaikuttaa. Siis vaikka halukkaita ottajia olisi kuinka paljon, lapsia saadaan vain ulkopuolisen tahon asettama minimaalinen määrä. Kohdemaat ovatkin parina viime vuonna pienentäneet olennaisesti kiintiöitään (ks. tilastokeskuksen sivuilta tilastot) ja tiukentaneet kriteereitään, joten kansainvälinenkin adoptio on vaikeutunut huomattavasti. Samanaikaisesti halukkaiden adoptiovanhempien määrä on kasvanut. Tämä on tietysti pidentänyt myös odotusaikoja, viiden vuoden odotus ei ole kansainvälisessäkään adoptiossa mikään harvinaisuus. Adoptiolapsen saaminen kansainvälisen adoption kauttakaan ei ole enää siis varmaa. Lapset eivät todellakaan ole mikään kauppatavara, joka loppuu, mutta Suomeen ei heitä silti voi adoptoida, vaikka heitä olisi pilvin pimein. Myös kansainvälisen adoption kohdemaat ja niissä olevat yhteistyötahot ovat adoptiolautakunnan taholta tiukasti määrätyt ja valvotut ja vain näistä kohteista voi adoptoida lapsen. Ei mistä tahansa kehitysmaasta.
Mitä tulee siihen, että afrikkalainen lapsi ei kelpaisi, niin tuo on puppua. Afrikan maat (Etiopia ja Etelä-Afrikka) ovat nousemassa adoptiosuosikeiksi, sillä Afrikan jonot vielä vetävät. Ja mitä tulee ajatukseen siitä, että koulutuksen, aseman tai rahan avulla ohittaisitte jonossa muita, voi osoittautua todella karvaaksi pettymykseksi.Kyllä, olen tietoinen tuostakin, että tämä lautakunta hoitaa lapsiasiat ja siihen ei tavallisella ihmisellä ole paljon väliinmenemistä.
Uskoisin kuitenkin niin, että maailman ylikansoittumisen johdosta adoptiot tulevat helpottumaan tulevaisuudessa, vaikka luvut nyt ovatkin laskussa.
Etelä-Afrikka ei ole ihan paras vaihtoehto noihin "kyllä keplaa afrikkalainenkin lapsi", koska se on ainoa maa siellä jossa on iso valkoinen populaatio. Tosin valkoisten lapsia sieltä tuskin adoptoidaan, koska hehän siellä usein hyvin voivat toisin kuin musta väestö.
Syynä, miksi nuo jonot vielä "vetävät", ovat varmaan juurikin siinä, että monet eivät halua afrikkalaista lasta. Toivoisin, että Afrikkaan tehtäisiin useampaan maahan nuo sopimukset, esim. Kongoon, Somialiaan ja Namibiaan, jossa sisällissotien takia on paljon orpoja lapsia.
Ja kommenttini että pelkäättekö että menemme teidän ohi, koska olemme nuori, lapseton aviopari oli kuitti barbietalo-heitosta, koska en ymmärrä mikä saa ihmisen heittämään tuollaista typerää läppää, koska varmasti huomasi että ihan tosissani asiaa kysyin. Kuten sanottua, meillä ei ole todettu mitään estettä raskautumiseen, joten ennen kuin mitään ongelmia ilmenee, oletan että kuulumme valtaväestöön tässä asiassa.
Kyllä ensin yritämme tietenkin biologista lasta, mutta vaikka niitä onnistuisikin tekemään, todennäköisesti sitten myöhemmin pyrimme myös adoptoimaan.
Siinäpähän mulkoilette sitten, jos siltä kerran tuntuu... - Sukulaiset töissä lasten ko...
Aloittaja.. kirjoitti:
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista.Älä lannistu muiden kirjoituksista, mutta ikävä kyllä olet oikeassa lapset synnytetään venäjällä kaduilla ja lopuksi heitetään roskikseen ja suomalaiset palastavat monia niistä lapsista ja vasta sen jälkeen nämä lapset kelpaavat lastenkotiin ja kaduilla on vaikka kuinka paljon katu lapsia joista viranomaiset eivät välitä. viranomaiset huolivat lapset vasta silloin lasten kotiin kun huomaavat että joku pariskunta halua adoptoida. Eli lapset saavat olla kaduilla eikä viranomaiset siitä välitä, mutta ottavat lastenkotiin ennemmin kun adoptoivat hyvään perheesen! Hyvää jatkoa teille mollemille ja adoptio vie useamman vuoden toisin sanottuna adoptio tulee myöskin kalliksi 10000 euroa ja matkat päälle ja venäjältä eivät anna suomeen adoptioon terveitä lapsia esim kehitysvammaisia tai jälkeen jääneitä toisin useamman tutkimuksen mukaan moni veäjältä tullut lapsi on yleensä miltei kokonaan parantunut koska suomessa huolehtitaan lapsista hyvin. lääkärit ja sairaanhoitajat ovat ammattilaiset. toivoon teille molemmille kaikkea hyvää ja toivottavasti saatte adoptio lapsia, joille voitte tarjota runsaasti rakkautta ja kkodin ja ennen kaikkea oman perheen mitä lukuisilta lapsilta puuttu.
- niin oudolta
Aloittaja.. kirjoitti:
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista.että ALAMME YRITTÄMÄÄN lasta kesällä???!!
- siinä on
niin oudolta kirjoitti:
että ALAMME YRITTÄMÄÄN lasta kesällä???!!
En ole alkuperäinen kysyjä, mutta mitä ihmeellistä siinä on jos joku sanoo, että alkaa yrittämään lasta jonain tiettynä aikana?
Yrittää lasta --> jättää ehkäisyn pois, mahdollisesti bongailee myös ovulaatiota, syö foolihappoa ja lopettaa epäterveelliset tavat jne.
Ihan normaalia tuohan on, sanoiko kysyjä jotain gradusta, taisi sanoa muistaakseni. Ihan järkevää ja tyystin tavallistahan tuo on, että odottaa jotain tiettyä asiaa (valmistuminen, muutto, kerää pesämunaa tms) ennen kuin jättää ehkäisyn pois. - kyllä
Aloittaja.. kirjoitti:
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista.kuullostavani todella itsekkäältä, mutta kommentoin ajatustasi siltikin:
"Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?"
Jos lapsia saa adoptoida vain pienen kiintiön mukaan, niin jokainen lapsi joka adoptoidaan sellaiseen perheeseen, joka pystyisi saamaan biologisiakin lapsia, saattaa hyvin olla pois sellaiselta parilta joka ei lapsia pysty saamaan. Joten kyllä, ajattelen että jos joku biolapsellinen saa lapsen se saattaa hyvinkin olla minulta pois. Kaikille ei lapsia riitä. Suoraan sanoen raivostuttaa, jos itse jään ilman enkä saa mahdollisuutta vanhemmuuteen ihan vain sen vuoksi että biolapsiakin saavat ovat ruuhkauttaneet adoptiojonot. Miksei minulla olisi yhtä lailla oikeutta perheeseen? Minun kohdallani kun adoptio sattuu olemaan SE AINOA vaihtoehto, kun luoja sattumalta unohti antaa minulle kohdun. Ja ne, jotka jaksavat jankuttaa, että tyydy osaasi ja hanki koira; älkää viitsikö vaivautua kommentoimaan.
Lapsia tulee selvästi vähemmän Suomeen kuin olisi halukkaita ottajia, joten aina joku jää ilman. Jos olet seurannut mediaa viime päivinä, niin asiasta on sielläkin keskusteltu. Ja näin tulee tulevaisuudessa olemaan, huolimatta siitä kuinka paljon perhettä tarvitsevia lapsia olisi maailmalla. Adoptiopalvelunantajien mukaan tilanne tulee entisestään vaikeutumaan tulevien vuosien aikana, kun nykyiset kohteet hiipuvat eikä uusia saada avattua samassa tahdissa. - on ihan
Aloittaja.. kirjoitti:
Kyllä, olen tietoinen tuostakin, että tämä lautakunta hoitaa lapsiasiat ja siihen ei tavallisella ihmisellä ole paljon väliinmenemistä.
Uskoisin kuitenkin niin, että maailman ylikansoittumisen johdosta adoptiot tulevat helpottumaan tulevaisuudessa, vaikka luvut nyt ovatkin laskussa.
Etelä-Afrikka ei ole ihan paras vaihtoehto noihin "kyllä keplaa afrikkalainenkin lapsi", koska se on ainoa maa siellä jossa on iso valkoinen populaatio. Tosin valkoisten lapsia sieltä tuskin adoptoidaan, koska hehän siellä usein hyvin voivat toisin kuin musta väestö.
Syynä, miksi nuo jonot vielä "vetävät", ovat varmaan juurikin siinä, että monet eivät halua afrikkalaista lasta. Toivoisin, että Afrikkaan tehtäisiin useampaan maahan nuo sopimukset, esim. Kongoon, Somialiaan ja Namibiaan, jossa sisällissotien takia on paljon orpoja lapsia.
Ja kommenttini että pelkäättekö että menemme teidän ohi, koska olemme nuori, lapseton aviopari oli kuitti barbietalo-heitosta, koska en ymmärrä mikä saa ihmisen heittämään tuollaista typerää läppää, koska varmasti huomasi että ihan tosissani asiaa kysyin. Kuten sanottua, meillä ei ole todettu mitään estettä raskautumiseen, joten ennen kuin mitään ongelmia ilmenee, oletan että kuulumme valtaväestöön tässä asiassa.
Kyllä ensin yritämme tietenkin biologista lasta, mutta vaikka niitä onnistuisikin tekemään, todennäköisesti sitten myöhemmin pyrimme myös adoptoimaan.
Siinäpähän mulkoilette sitten, jos siltä kerran tuntuu...hyvä esimerkki, sillä se on toinen Afrikan kohdemaista Etiopian lisäksi. Ja kuten epäilit, valkoisia lapsia sieltä ei tule adoptioon. Nythän Interpedia on avaamassa myös Keniaa, mutta sieltä todennäköisesti pystyvät adoptoimaan vain harvat ja valitut. Keniahan edellyttää 6kk:n oleskelua maassa ja vahvaa kristillistä vakaumusta. Siihen ei ole monella mahdollisuutta. Se, että Afrikan jonot ainakin toistaiseksi vetävät, ei suinkaan johdu siitä että afrikkalaisia lapsia ei haluttaisi, vaan siitä, että suomalaiset kelpaavat afrikkalaisten järjestöjen mielestä hyvin vanhemmiksi. Esim. Kiina ja Kolumbiahan ovat "sulkeneet jo hanansa", sieltä lapsia adoptoidaan enää pääosin U.S.A:han rikkaille vanhemmille.
Mitä tulee adoptoiden helpottumiseen tulevaisuudessa, niin tuo kuullostaa kyllä vähän yli-optimistiselta vaaleanpunaisten lasien läpi katsomiselta. Tiedäthän että uuden kohteen avaaminen vie useita vuosia. Usein kohdetta ei edes pystytä vuosien neuvottelujen jälkeen edes avaamaan, sillä lapsikaupan riski on liian ilmeinen. Vrt. Kamputsea. Adoptiolautakunta ja adoptiojärjestöt eivät tee yhteistyötä sellaisten kohteiden kanssa, jossa ei ole adoptiolakia ja lapsikaupan riski on suuri, niin kuin suuressa osassa kehitysmaita on. Niin se ei suinkaan mene, että ajatellaan jossakin maassa olevan suuren tarpeen, laaditaan sopimus ja sitten aletaan tuomaan sieltä lapsia Suomeen. Senhän estää jo Haagin sopimuskin. - jotka saavat
kyllä kirjoitti:
kuullostavani todella itsekkäältä, mutta kommentoin ajatustasi siltikin:
"Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?"
Jos lapsia saa adoptoida vain pienen kiintiön mukaan, niin jokainen lapsi joka adoptoidaan sellaiseen perheeseen, joka pystyisi saamaan biologisiakin lapsia, saattaa hyvin olla pois sellaiselta parilta joka ei lapsia pysty saamaan. Joten kyllä, ajattelen että jos joku biolapsellinen saa lapsen se saattaa hyvinkin olla minulta pois. Kaikille ei lapsia riitä. Suoraan sanoen raivostuttaa, jos itse jään ilman enkä saa mahdollisuutta vanhemmuuteen ihan vain sen vuoksi että biolapsiakin saavat ovat ruuhkauttaneet adoptiojonot. Miksei minulla olisi yhtä lailla oikeutta perheeseen? Minun kohdallani kun adoptio sattuu olemaan SE AINOA vaihtoehto, kun luoja sattumalta unohti antaa minulle kohdun. Ja ne, jotka jaksavat jankuttaa, että tyydy osaasi ja hanki koira; älkää viitsikö vaivautua kommentoimaan.
Lapsia tulee selvästi vähemmän Suomeen kuin olisi halukkaita ottajia, joten aina joku jää ilman. Jos olet seurannut mediaa viime päivinä, niin asiasta on sielläkin keskusteltu. Ja näin tulee tulevaisuudessa olemaan, huolimatta siitä kuinka paljon perhettä tarvitsevia lapsia olisi maailmalla. Adoptiopalvelunantajien mukaan tilanne tulee entisestään vaikeutumaan tulevien vuosien aikana, kun nykyiset kohteet hiipuvat eikä uusia saada avattua samassa tahdissa.Eivät sellaiset perheet, joissa on biologisia lapsia ole sen huonompia adoptioperheitä kuin lpasettomat parit. Usein päin vastoin. Eiköhän ole vain eduksi, jos on ennestään kasvatuskokemusta. Adoptiossa etsitään lapselle vanhempia, eikä jollekin avioparille lasta.
- Ei kiitos sittenkään
Aloittaja.. kirjoitti:
Käsittämätöntä, millaisia vastauksia sain. Kiitos kuitenkin toisena vastanneelle asiallisesta, informatiivisesta vastauksesta.
Ymmärrän, että lapsettomuus on kova paikka ja adoptioprosessi rankka, mutta hyödyttääkö tuollainen katkeruus ketään? Siis nämä barbitalojutut?
En ala erittelemään tutkintojamme, asuntoprojektin tilannetta tai muutakaan, koska viestisi oli niin ala-arvoinen.
Vai pelottaako teitä, että me nuorena, akateemisena avioparina menisimme teidän ohi jonossa ja vielä ihan vain siksi, että haluaisimme adoptoida muusta syystä, kuin lapsettomuudesta?
Kyllä se on niin, että ihan kaikilla on oikeus adoptoida. Tuo adoptioprosessin keskeytyminen raskautumisen takia oli minulle uusi, mutta se tarkoittaa sitä, että jos haluamme mahdollisten biologisten jälkeen vielä yhden lapsen, adoptointi tulisi meille hyvin kyseeseen.
Ja eihän sitäkään tiedä, vaikka esikoisemmekin on adoptoitu, yritys ei ole vielä alkanut joten enhän voi edes tietää, voimmeko saada lapsia. Näin kuitenkin oletamme.
Ymmärrän kuitenkin sen, että jos lapsia on vaikea saada kohdemaista, niin sitten biologisesti lapsia saaneet voivat iloita lapsistaan ja "antaa" jonopaikkansa niille, jotka eivät vielä vanhempia ole.
Fakta on kuitenkin se, että perheettömiä, kaduilla tai lastenkodeissa asuvia lapsia on maailmassa ihan joka ikiselle suomalaiselle, jos niikseen tulisi.
Lapset eivät ole mikään kauppatavara, jotka "loppuvat" kohdemaista, niitä tulee olemaan kehitysmaissa tulevaisuudessa vain enemmän.
Ja jos joku adoptoi lapsen, ajatteletko, että se on sinulta pois?
Valitettavasti teidän tunnepitoiset mutta sisältötyhjät viestinne eivät saaneet minua muuttamaan mieltäni.
Toisen viestin kirjoittaneelle tahdon sanoa, että ymmärrän pointtisi ja adoptiolapsi voisi täten meillä olla mahdollisen katraan viimeinen.
Ja niin, meille "kelpaisi" afrikkalainenkin lapsi, toisin kuin suurimmalle osalle teistä, ainakin lukemani perusteella. Tosi surullista.Olen harkinnut lapsen antamista adoptioon. Luin nämä aloittajan viestit, ja muutin mieleni.
- +++++++
Adoptiolapsi tulee perheeseen aina perheen nuorimmaksi lapseksi. Hänelle saa kyllä myöhemmin hankkia pikkusisaruksia, joko adoptoimalla tai biologisesti, mutta uudeksi perheenjäseneksi tullessaan hän on kuopus. Tämä on siis adoptoitavan lapsen etu.
- adoptiolapsella
ja biolapsilla tulee olla sellainen ikäero, joka olisi biologisestikin mahdollinen.
- jos teillä
ei ole lapsia, niin ymmärrän tuollaisen ajatuksen.
Kaipa siinä taustalla on sellainen fakta, että vauvan tulo perheeseen on iso muutos, siinä tarvitaan organisointikykyä. Vauvaa pitää syöttää yöllä, ei välttämättä pysty nukkumaan syöttöväleillä.
Sitten jos on myös talossa vauvan lisäksi tämä toinen, adoptiolapsi, saattaapi siinä tulla sellainen tilanne, että koko perhe väsyy liikaa. - hiljaisuus
Olen pahoillani katkerista vastauksista joita olet saanut. Se on tämän ja lapsettomuuspalstan henki ja on minusta aika huolestuttavaa että tällaiset ihmiset sitten haluavat lapsia.
Meillä on kaksi biologista lasta ja toiveissa sisarusadoptio Venäjältä. Adoptiopalstoja on muuallakin netissä, suosittelen niitä tämän palstan sijaan.
Tsemppiä opintojen loppusuoralle (?) ja yrittämiseen sitten kesällä ja adoptioon sitten joskus :) - ad.ä
...aloitus on vuodelta 2009, joten....
Eikä tämä ole mikään lapsettomuuspalsta... - ==)))
Eikö Suomessa ole lapsettomat parit jotenkin etusijalla? Et ne pääsee jonojen ohi... tai jotain???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606294- 1003252
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.252566- 212198
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3551788- 271696
- 251480
Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua
Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n2261413- 491392
- 321368