Onko sinulla koira?
Riesa vai ilo?
Mitä koira sinulle merkitsee?
Olen itse hankkimassa pentua ja siksi tässä kyselen mielipiteitänne.
Pentu tulee
15
697
Vastaukset
- kolmas koira kuvioissa
Harkitse onko Sinulla aikaa
Jos on , Iloitse päätöksestäsi
Muista olet laumanjohtaja,
Paras vinkkini tässä: Kun kutsut koiraa luoksesi, opeta jo pennusta asti, että koira tulee sinun luoksesi.
Pysy itse paikalla ja odota. Joskus voi mennä kauankin, mutta älä luovuta. Tämän taidon opetti minulle kaksi ensimmäistä koiraa, kun sain juosta niiden perässä ja ne edellä...
Elämä opettaa opettamaan. Iloisia ja rakkaita monia, monia hetkiä Sinulle pentusi kanssa. :)- aloittaja
Kiitos sinulle!
Itse olen aika vihreä koiran kasvattaja,ja siksi on mukava saada ohjeita teiltä joilla on kokemusta.
Aikaa minulla on ja ympäristö soveltuu koiran pitämiseen,omakotitalo,iso piha ja metsäkin kohtuullisen matkan päässä.
Olen lukenut nuota oppaita sisäsiistiksi opettamiseksi jne..,mutta mukava on saada kuulla omista kokemuksista.
- uk-ko
koirakuume. Vaikka itse en ole allerginen ja asun yksin, niin rakkaiden ihmisten allergiat estävät minua hankkimasta koiraa. Menettäisin ihmisiä, enkä ole siihen halukas.
Jos hankkisin koiran, se olisi varmaankin paimensukuinen lapinkoira.
Kuvittelen, että se sopisi yksinasujalle: sen voisi jättää pihaa vartioimaan kun olen töissä, pakkanen ei sitä pelottaisi. Se olisi sopivan kokoinen: oikea koira, olematta silti suuri. Ystävällinen luonne takaisi, ettei se ketään varsin pelottaisi.
Pelkkää sisäkoiraa, etelänrotua en ottaisi. Koska olen välillä päivät pois, kuvittelen, että sisäkoira kärsisi enemmän kuin pihalla pärjäävä. - Enkeli-trio
iloa siit on enempi ku vaivaa !
Hyvii neuvoi saat kyl kasvattajalt roppakaupal.
Meil on labradorinnoutaja.
Kasvatus ruakinta-ohjeit tuli enempi ku vauvaneuvolast konsanas.
Koiran merkitys on kasvanu,ku lapset ei asu enää koton.
Minkä rotust olet ajatellu? Kannattaa miättii tarkkaa,meil oli enne cairninterrieri,pikkune,mut luanne oli ku isol koiral;reipas ja rohkia.- pentu varattu
Punainen irlanninsetteri tyttö pentu,sellaisen olen varannut.
Asun myös viikot yksin,nuorin lapseni opiskelee muualla ja saan häneltä apua jos haluan lähteä matkustelemaan,että senkin puolen olen ajatellut valmiiksi.
Saan varmaan neuvoja kasvattajalta,nyt jo ollaan tutustuttu kun kävin pentua katsomassa.
Olen huomioinut sellaisen asian,että pienet koirat on tosi rohkeita,isot monasti rauhallisia köriläitä.Hyvää keväänjatkoa !! - Enkeli-trio
pentu varattu kirjoitti:
Punainen irlanninsetteri tyttö pentu,sellaisen olen varannut.
Asun myös viikot yksin,nuorin lapseni opiskelee muualla ja saan häneltä apua jos haluan lähteä matkustelemaan,että senkin puolen olen ajatellut valmiiksi.
Saan varmaan neuvoja kasvattajalta,nyt jo ollaan tutustuttu kun kävin pentua katsomassa.
Olen huomioinut sellaisen asian,että pienet koirat on tosi rohkeita,isot monasti rauhallisia köriläitä.Hyvää keväänjatkoa !!Mukavii tutustumise tuakioi !
Mää mittää huamannu,et sää ole häne jo hommannu.
Hyvi te pärjäätte,usko minuu :)
Piäni rapsutus-terveine pennul,sitku hän kotiutuu.
Ota vaan koira, se on ihana! Meillä oli koira yksitoista vuotta. Vaalea Labratorinnoutaja. Se oli meille kuin perheenjäsen. Nyt olemme olleet ilman koiraa yhdeksän vuotta. Ajoittain iskee kova koirakuume mutta uutta en ole halunnut ottaa.
Jos nyt päätätte ottaa pennun niin sille pitää olla aikaa. Sen kanssa pitää olla kärsivällinen ja johdonmukainen. Oppaita kannattaa lukea ettei pilaa koiraa.
Mitä koiralta sitten saa?
Siltä saa varauksettoman uskollisuuden. Se on lenkkikaveri, se on hoitaja kun olet sairas, se vartioi kotia, pitää aina ja joka paikassa sinun puoliasi. Koskaan et ole yksin kotona kun perheessä on koira. Se on ainoa kaveri joka ei puhu selän takana pahaa!
Hakekaa pentu, ottakaa se perheenne jäseneksi. Rakastakaa ja hellikää sitä. Sekin rakastaa teitä koko koiran pienellä sydämellään!
Onnea ja iloa teille kaikille!- Heikunkeikku
...ei ole koiraa, mutta aikaisemmin on ollut useampikin.
Koirat ovat aivan Mahtavan ihania. Meillä on ollut 3 tanskandoggia ( yksi narttu ja kaksi valtavan isoa urosta), sitten Newfoundlandin koira (uros).
Jos ei ole kokemusta koirista, niin ensimmäiseksi koiraksi suosittelen narttua. Uroskoirat saattavat olla kokemattomalle hankalia koulutettavia. Varsinkin silloin, kun koiralle tulee uhmaikä. Kamalaa jos koira päättää ottaa isännyyden itselleen.
Jos minulla olisi kumppani, niin ottaisin ehdottomasti koiran. Nyt kun olen yksinäinen, en viitsi ottaa koiraa, koska liikun sen verran paljon, että koira joutuisi olemaan liikaa yksinään ja sitä en tahdo.
Hauskoja, kivoja, hellusia, iloisia hetkiä sinulle tulee olemaan, kun pentu tulee taloon :)- ent.tehtaantyttö
meillä parhaimmillaan oli kaksi koiraa..kova ikävä vieläkin...jouduimme luopumaan minun allergia-oireiden takia...
Sekarotuinen uroskoiranpentu jossa, oli varmasti ties kuinka montaa eri paimenkoira rotua...voi vitsi, viisaampaa ja kiltimpää kaveria saa etsiä...ymmärsi täydellisesti puhetta, ihan totta. Kyllä urospennun kanssa nainen pärjää;) uhma-iässä on vaan otettava luulot pois, koira ei saa nousta ykkökseski koskaan, paras konsti on jos, koira isottelee niin ottaa tuosta päästä kaksinkäsin poskien yläpuoleleta kiinni ja katsoo tiukkaan vaatia suoraa katsekontaktia koiralta, kun puhuttelee koiraa. Koiraa on kasvatetta hellyydellä mutta myös tiukalla kurilla tarpeen mukaan. No, Löydä ei saa koskaan. Se on julmuutta eikä lainkaan tarpeellista. Pelkällä puheella saat kasvatettua hyvän koiran..yksi perheenjäsen saa vaan toimia kasvattaja. Oikein uppiniskainen tapaus niin koira täytyy laitaa maahan....murista älä koskaan itsellesi, äläkä anna koiran näyttää sinulle hampaitasi...kylmästi kiinni vaan ja koira maahan tai lattiaan...sen jälkeen uhmailut jää ja koira pitää sinua johtajana...koiralla on erittäin hyvä muisti. Koira on kuitenkin laumaeläin, ja siksi tuo johtajuus on ansaittava. Koira ottaa perheessä johtajan paikan. Eikä sen jälkeen kyllä tottele...
Onnea, sinulle ja ratkireimukkaita yhdessä olon hetkiä..koiranpennut vievät sydämen mennessään, laita pennulle peti viereesi, myöhemmin pentukoira valitsee itse tuon nukkumispaikan. Usein koirat tykkäävät nukkua keittiönpöydän alla...niin sopeutuminen on helpomaa uuteen kotiin, älä jätä pentua yksin...ikävöi ja pelkää..aivan kuin pieni lapsi..jota ei saa jättää yksin..kärsivällisyyttä pentukoira vaatii..mutta, mitä ei tekisi sydämenvalloittajan eteen...muista antaa myös pentukoiralle tarpeeksi leluja;) ovat kuin pieniä lapsia..tarvitsevat virikkeitä...ja vaihtelua...
t.friidu
kolme erilaista on ollut, kaikki nyt jo autaammilla metsästysmailla.
Pystikkä ja Norjan harmaa hirvikoira kasvatettiin pennusta, ihania olivat ja välillä vähemmän ihania - liruja lattialla, pureskeltuja kenkiä, sukkia jms..
Onneksi en asu lähellä kenneliä..varmana oisi vaikea ohittaa pentuja - saattaisi olla tulomatkalla jokunen kainalossa :/- useampiakin
Viimeisin kun kuoli, en enää uutta pentua ottanut. Ehkä sitten taas eläkkeellä, jos lenkkeilyseuran puute sattuisi yllättämään.
- Kalle Kotton
Kun koiran otat, sitoudut siihen liki 15 vuotta.
Se rajoittaa elämääsi, jos matkustat paljon tai muuten reissuat, älä ota koiraa, jos et pysty pitämään mukana.
Koirassa on huolta se syö, iso koira syö paljon. Välillä se ei syö, silloin annokset menevät hukkaan (uro koira, jos lähistöllä kärtysä, eli juoksuaika). Sen jälkeen se syö kun hevonen. Puhdasta vettä pitää olla aina saatavilla.
Jos koira sairastuu, joudut käyttämään eläinlääkärillä, se maksaa, rokotukset maksaa.
Eläin on eläin, varsinkin lasten paikallaollessa joudut katsomaan, ettei koirasi vaan puraise ketään, edes leikillään, Nykyiset lapset ei kaikki ole tottuneet eläimiin.
Ensimmäisen vuoden aikana reippaampi koiranpentu tekee aikamoista tuhoa huonekaluille, sukille kengille ja kaikelle, mikä sitä sattuu kiinnostamaan.
Sitten varaudu reilun kymmenen vuoden päässä tulee eronhetki, joudut viemään koirasi unipiikille, ne on surullisia aikoja.
Minulla on koira, on aina ollut, mutta tämä on viimeinen. Jos tuon jälkeen hankin koiran, olen koiran tullessa vanhaksi itsekkin liki seitenkymppinen, enkä niin varma ole pystynkö sitä huoltamaan. Tiedä tuon oman terveyden päälle. - ihan pian
30 vuotta, ei sama tietenkään. ;)
Se on meidän elämän aurinko, aina iloinen, kun mekin, osaa lohduttaa, kun sitä tarvitsee.
Pieni ja kuitenkin oikea koira, kuin kai kaikki isäntäväelleen.
Helppo kuljettaa mukana, nukkuu autossa, ei syö taloa perikatoon.
Vaikka koko maailma tuntuisi hylkäävän, koira ottaa aina vastaan riemumielin.- susa51
Seuralainen, onhan siitä vaivaakin mutta jos sen kestää hyvin.
Mulla on ollut koira jo melkein 30v ja tällä hetkellä kaksikin niitä.
Isoa koiraa suosittelen kouluttamaan, iso vetää omistajansa kumoon helpolla. Riippuu tietty omistajastakin:)
Jotkut pienet on veikeitä myös, kulkee paremmin mukanakin. Itselläni on toinen koira aika kookas ja puolensa siinäkin on.
Kun reissuun lähdet, silloin on pientä järjestelyä hoidon kanssa, ulkomaille jos menee..
- toiseksi koiraksi
Otimme vuosi sitten kääkkä uroksen. Nyt tekisi mieli ottaa tälle veijarille kaveri. Sukupuoli vain mietityttää, uros vai narttu?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017423
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?794964- 794839
- 1324248
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan93028- 522669
- 402561
- 482219
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102201Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211830