Vaikuttavin kirja, jonka haluan jakaa

Miknkä haluaisit minun luke...

Kahlaten maailmalla, kirjojen parissa.
Mikä on Sinun luetuin kirjasi, josta luulet olevan apua, tai viihdykettä kanssakulkijoillesi...

Omani: Niitä on tosi paljon, mutta kaksi nousee mieleen tässä ja nyt.
Eka on "Pikku puun kasvatus," voi, voi en löytänytkään sitä kotikirjahyllyltäni ja olen aina pitänyt siitä huolta, -kellekähän olen sen lainannut viimeksi? Kirjailijaa en muista, kertoo intiaanipojan kasvuatuksesta, isovanhempien hoivassa, kun hän oli

Yhtä huono tuuri on toisella rakkaalla kirjallani, senkään kirjailijan nimeä en muista, te voitte auttaa, mutta nimen kyllä.
Kirja on : "Oikeiden ihmisten maa".
Kertoi Australian alkuperäiskansasta, Aborginaaleista,joku teistä varmaan tietää kirjailijan,laitatki viestiä, oliko h-lääkäri, vai tavallinen lääkäri,en muista kirjailijaa.

Hyllyssäni on paljon muitakin kiinnostavia esim. Kryon kirjat ... mutta taitavat olla oudompia yleisesti, toki kaikkein suosituimpiani, ns.henkistä kirjällisuutta, minulle itselle tärkeää.

Haastampa nyt teidät kaikki kertomaan oman TÄRKEÄN kirjanne, jola on ehkä muuttanut elämäänne, tai siitä on ollut lohtua senhetkiseen tilanteeseen.
Se voi olla vaika Reseptikirja joka on pelastanut jonkun tilanteen...

terv. Karoliina

87

2527

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....

      ...Mustanaamio ja vampyyrien yö oli aikoinaan huima lukukokemus.

      • on minullekkin

        tuttu.
        Hui. Karvat nousevat pystyyn vieläkin...


    • luetut

      Tarzanit olivat kovin mieluisia.
      Tapahtumat näki sielunsa silmin.

      Monet kirjat ovat olleet valtavia lukukokemuksia, mutteivät ne sentään ole luotsanneet elonpolkuani suuntaan tai toiseen.

      Elämä on elämää, ja kirjat ovat yleensä vain mielikuvituksen aikaansaamia.

      • tuo kirja jota perääm

        on Oikeiden ihmisten maa, toivottavasti muistan nimen oikein. AUTTAKAA haluaisin niin mielelläni löytää sen uudestaan! alotttaja


      • vanhempana neitinä
        tuo kirja jota perääm kirjoitti:

        on Oikeiden ihmisten maa, toivottavasti muistan nimen oikein. AUTTAKAA haluaisin niin mielelläni löytää sen uudestaan! alotttaja

        lainasin kirjastosta joka kerta Keltaisen kirjaston opuksia, toki muitakin. Ne olivat aina oikeita lukukeitaita.

        Tuo kirjan nimi, olisiko se vähän väärä, kun Google ei sitä tunnu tuntevan?


      • enkä löytänyt
        vanhempana neitinä kirjoitti:

        lainasin kirjastosta joka kerta Keltaisen kirjaston opuksia, toki muitakin. Ne olivat aina oikeita lukukeitaita.

        Tuo kirjan nimi, olisiko se vähän väärä, kun Google ei sitä tunnu tuntevan?

        Ei valit. ole omassa hyllystössäni, voi olla että muistin nimen väärin. Tosi järisyttävä ja aito kirja kuitenkin oli. Luulin että se oli kaikille tuttu, että löytäisin näin hyvin SEN jäljille?!


      • toki,
        enkä löytänyt kirjoitti:

        Ei valit. ole omassa hyllystössäni, voi olla että muistin nimen väärin. Tosi järisyttävä ja aito kirja kuitenkin oli. Luulin että se oli kaikille tuttu, että löytäisin näin hyvin SEN jäljille?!

        mistä se kertoo!
        Tiedä, jos jonkun aivosolut olisivat tiedot tallentaneet.


      • vaalean ,oppineen
        toki, kirjoitti:

        mistä se kertoo!
        Tiedä, jos jonkun aivosolut olisivat tiedot tallentaneet.

        naisen elämästä, joka oli saanut kutsun korkeaan tapamiseen, ko heimon kanssa...
        Hän joutui tosi vaikeisiin tilanteisiin, kun heimo oli odottanut häntä saapuvaksi, ja hä'n oli Hän joka johdattaisi ...En halua, enkä voi kertoa enempää...
        Itse olin posket märkinä, kun luin.
        Siis fyysisesti ja henkisesti kirjailijalle ja lukijalleenkin aika moinen kokemus.

        Etsitään haluan itsekkin lukea sen uudelleen... t karoliina


      • kellot minun
        vaalean ,oppineen kirjoitti:

        naisen elämästä, joka oli saanut kutsun korkeaan tapamiseen, ko heimon kanssa...
        Hän joutui tosi vaikeisiin tilanteisiin, kun heimo oli odottanut häntä saapuvaksi, ja hä'n oli Hän joka johdattaisi ...En halua, enkä voi kertoa enempää...
        Itse olin posket märkinä, kun luin.
        Siis fyysisesti ja henkisesti kirjailijalle ja lukijalleenkin aika moinen kokemus.

        Etsitään haluan itsekkin lukea sen uudelleen... t karoliina

        päässäni, ikävä kyllä.
        Jospa jollain on enemmän vetoa.


      • kaiveluistasi
        kellot minun kirjoitti:

        päässäni, ikävä kyllä.
        Jospa jollain on enemmän vetoa.

        hakija


    • kun odotin

      ensimmäistä lastani, luin tanskalaisen kirja "talvilapset", se kertoi synnytysosaston odottavista naisista.
      Olen lukenut kirjan 5-6 kertaa.

      • Ja kirjan nini

        Meistä moni voisi olla kiinnostunut terv. karoliina


      • tämä:

        Dea Trier Morch: Talvilapset


      • on kyseessä
        tämä: kirjoitti:

        Dea Trier Morch: Talvilapset

        tuolla se on hyllyssä edelleen.


    • hande

      Dostojevskiä odotan Milleriä. Brittein saarilta muudan runoilijaa.
      Ranskalaista erotiikkaa, Italian menneisyyttä.
      No Mustis on hyvä alku...

      • hande

        Oli eri vänkä.
        Siinähä elettiin koiran kautta ihmissuhteita.


      • Niin muistan kyllä
        hande kirjoitti:

        Oli eri vänkä.
        Siinähä elettiin koiran kautta ihmissuhteita.

        Niinhän mulla nytkin käy, täytyy tästä 12 vuotista lähteä ulkoiluttamaan, (7 per * 12 )= jo paljon!
        Silti reipas, sosiaalinen ja koiramainen!
        terv. k-liina


    • uk-ko

      Kirjoja on niin paljon - tärkeitä - että niistä voisi vääntää monia kombinaatioita. Nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen:

      Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
      Klassinen poikien seikkailukirja, joka esipuberteetissa avasi silmäni maailman pahuudelle... luen tätä edelleen, nauttien Twainin satiirista ja rennosta kerronnasta.

      Carlos Castaneda: Matka Ixtlaniin
      Entisenä hippinä tää myyttinen, mutta looginen maailmankuva kolahti aikoinaan. En tietenkään tätäkään purematta niele. Mutta luen edelleen ajoittain. Tällä kirjalla on ollut todellista vaikutusta valintoihini elämässä.

      Noh. Niin on monella muullakin kirjalla ollut vaikutusta. Tänään ne olivat nämä.

    • Heikunkeikku

      ...jonka nyt avasin luettavakseni ja hupsista- rallaa, että olikin Vaikea kysymys.
      Kun luen jotakin kirjaa, niin sillä hetkellä, kun vaeltelen kertomuksen "sisällä", niin juuri se kirja tuntuu mielenkiintoiselta.
      En voi nimetä oikeastaan yhtään kirjaa, että juuri SE olisi se parhain.
      Mielenkiintoisia kirjoja on paljon. Löysin sattumalta kirpputorilta raihnaisen kirjarääpäleen. Ostin sen muistaakseni 2 markalla. Kaivoin sen esille tuolta kirjahyllystä. Tässä tämä kirja kököttää vieressä. Sten Bergman: Isäni on ihmissyöjä. (ruotsinkielinen alkuteos: Min far är kannibal 1959) Kirjassa on myös paljon liitekuvia. Kyseessä on ihan tosi tapahtumat. Hyvä kirja.

      Tottakai Dostojevskin Rikos ja Rangaistus. Siitä pidin Todellakin todella.

      Hiljan lukemani Eco: Ruusun nimi voisin suositella.

      Ne kirjat, jotka ovat tosiaan vaikuttaneet suuren suuresti, ovat juutalaisista kerrotut tapahtumat. Ne ovat NIIN järkyttävää luettavaa, että välillä ajattelen, että oliko ollut hyväkään, kun niitä luin. Mutta en tästä aiheesta halua tämän enempää kirjoittaa.

      Juuri olen alkanut lukemaan Francis Brett Young: Talo veden alla. Äitini vanha kirja, jonka löysin ja ajattelin, että luen sen. En yhtään osaa sanoa, mimmonen on, kun muutama sivu on vasta luettuna, mutta kerronta tapa viehättää.(suomennos 1947)

      Runot kiehtovat. Mummuni mökissä on mieletön määrä runokirjoja ja ajattelin ne tuoda Vaasaan ensi kesänä. Mummu kävi runoilemassa monissa tilaisuuksissa ja oli hyvä lausumaan. Minulle hän lausui runoja paljon. Istuin pienenä tyttönä hänen vieressään ja kuuntelin lumoutuneena. Mummun tarvitsi lukea runon kerran-pari ja hän oppi sen heti ulkoa. Kaikki runot hän lausui ulkoa. Se hämmästytti erityisesti.

      Yks kirja vielä, jota voisin suositella. Minä Phoolan Devi, Intian Bandiittikuningattaren hurja elämä. Luepa se seuraavaksi :)

      Hemingway tietysti. Mestarikirjailija.

      • Heikunkeikku

        Muistuipa mieleen yks kirja, jonka nimeä en muista heh heh hee...
        Mutta se kertoi siitä yhdestä lentokoneesta, joka putosi jonnekin vuoristoon ja ihmiset söivät nälissään toisiaan.
        Siitä on tehty myös elokuva. Kyseessä siis tositarina.
        Jos joku muistaisi tekijän ja kirjan oikean nimen, niin ilmoittakoot. Olisi kiva lukea se uudelleen.

        Yksi kohta, kirjan lopusta, on jäänyt mieleen. Siinä yksi pelastuneista, joka oli lähtenyt alas etsimään pelastajia, näki pitkästä aikaa ensimmäisen vihreän ruohon tai lehden, joka pilkisti maasta. Hän oli aivan haltioissaan, katseli sitä ihastuksissaan ja sitten pisti sen suuhunsa ja söi sen. Se oli kerrottu hienosti tuossa kirjassa.


      • tämä,
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Muistuipa mieleen yks kirja, jonka nimeä en muista heh heh hee...
        Mutta se kertoi siitä yhdestä lentokoneesta, joka putosi jonnekin vuoristoon ja ihmiset söivät nälissään toisiaan.
        Siitä on tehty myös elokuva. Kyseessä siis tositarina.
        Jos joku muistaisi tekijän ja kirjan oikean nimen, niin ilmoittakoot. Olisi kiva lukea se uudelleen.

        Yksi kohta, kirjan lopusta, on jäänyt mieleen. Siinä yksi pelastuneista, joka oli lähtenyt alas etsimään pelastajia, näki pitkästä aikaa ensimmäisen vihreän ruohon tai lehden, joka pilkisti maasta. Hän oli aivan haltioissaan, katseli sitä ihastuksissaan ja sitten pisti sen suuhunsa ja söi sen. Se oli kerrottu hienosti tuossa kirjassa.

        jos ei, niin haetaan edelleen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000001749&posting=22000000036391685


      • Heikunkeikku

      • kun löytyi.
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Juuri tästä kirjasta on kyse. Kirjoitin sen tohon paperille. Kiitos kamalasti... äh.. ei kamalasti vaan Nätit kiitokset.
        Kivaa :)

        Olen innokas tiedon hakija, ja tiedonhaluinen, rakastan "pähkinöitä".


      • Heikunkeikku
        kun löytyi. kirjoitti:

        Olen innokas tiedon hakija, ja tiedonhaluinen, rakastan "pähkinöitä".

        ....ei sulla satu olemaan sukulaisia täällä Vaasassa? Mulla on pihapuussa yksi innokas otus, joka rakastaa aivan älyttömästi pähkinöitä. Ja kaikkia muitakin herkkuja.
        Ja utelias, kuin mikäkin. Sillä on oma-koti-kullan-kallis tuolla Kuusessa.

        Onpas hyvä, kun palstalla on tuommoinen pähkinänsärkijä. Tulen nakkaamaan toistekin pähkinöitä, toivottavasti olet silloin kuulolla.

        Ja olet vieläpä suber-nopeakin. Tuosta ei orava enää parane eiku palstalainen :))


      • verditti
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Muistuipa mieleen yks kirja, jonka nimeä en muista heh heh hee...
        Mutta se kertoi siitä yhdestä lentokoneesta, joka putosi jonnekin vuoristoon ja ihmiset söivät nälissään toisiaan.
        Siitä on tehty myös elokuva. Kyseessä siis tositarina.
        Jos joku muistaisi tekijän ja kirjan oikean nimen, niin ilmoittakoot. Olisi kiva lukea se uudelleen.

        Yksi kohta, kirjan lopusta, on jäänyt mieleen. Siinä yksi pelastuneista, joka oli lähtenyt alas etsimään pelastajia, näki pitkästä aikaa ensimmäisen vihreän ruohon tai lehden, joka pilkisti maasta. Hän oli aivan haltioissaan, katseli sitä ihastuksissaan ja sitten pisti sen suuhunsa ja söi sen. Se oli kerrottu hienosti tuossa kirjassa.

        Se on suomennettu nimellä Elossa!. Tekijä: Piers Paul Read. Kertoo urugualaisesta rugby joukkueesta joka putoaa Andeille. Fernando Parrado on se ruohonsyöjäpoika. Kaksi ja puoli kuukautta he joutuivat vuorella olemaan. .Elivät kuolleitten toveriensa lihaa syömällä, mutta en sanoisi sitä kannibalismiksi.

        Kysäisenpä sinulta, kun sain sinut kiinni, siitä Pianisti-romaanista. En löydä sitä tuolla nimellä. Oletko varma nimestä? Uskon että puhumme samasta kirjasta, muistini mukaan n.70-80 sivuisesta. Ei tämä kovin tärkeää, mutta kuitenkin on jäänyt askarruttamaan...


      • ehtinyt lukra viestiäsi lop...
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Muistuipa mieleen yks kirja, jonka nimeä en muista heh heh hee...
        Mutta se kertoi siitä yhdestä lentokoneesta, joka putosi jonnekin vuoristoon ja ihmiset söivät nälissään toisiaan.
        Siitä on tehty myös elokuva. Kyseessä siis tositarina.
        Jos joku muistaisi tekijän ja kirjan oikean nimen, niin ilmoittakoot. Olisi kiva lukea se uudelleen.

        Yksi kohta, kirjan lopusta, on jäänyt mieleen. Siinä yksi pelastuneista, joka oli lähtenyt alas etsimään pelastajia, näki pitkästä aikaa ensimmäisen vihreän ruohon tai lehden, joka pilkisti maasta. Hän oli aivan haltioissaan, katseli sitä ihastuksissaan ja sitten pisti sen suuhunsa ja söi sen. Se oli kerrottu hienosti tuossa kirjassa.

        Se kirja on Paasilinnan ehkä ensimmäinen :Paratiisisaari.
        Toivottavasti muistin nimen oikein, Tykkäsin myös siitä.
        Kertoiko WHO:n lentokoneen haaksirikkoutumisesta, jossa oli sairaala henkilökuntaa ja metsureita SUOMESTA, kone jäi kauaksi aikaa löytämättä.
        Neuvola ja kierukat jäi mieleen! Muistatko? t. karoliina


      • aikamoinen'
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ....ei sulla satu olemaan sukulaisia täällä Vaasassa? Mulla on pihapuussa yksi innokas otus, joka rakastaa aivan älyttömästi pähkinöitä. Ja kaikkia muitakin herkkuja.
        Ja utelias, kuin mikäkin. Sillä on oma-koti-kullan-kallis tuolla Kuusessa.

        Onpas hyvä, kun palstalla on tuommoinen pähkinänsärkijä. Tulen nakkaamaan toistekin pähkinöitä, toivottavasti olet silloin kuulolla.

        Ja olet vieläpä suber-nopeakin. Tuosta ei orava enää parane eiku palstalainen :))

        selvänäkijä, tiedonhaluni, asioista, ei naapureista, on valtava. Nopeat ovat ainakin sormeni, monesti järjenjuoksuani nopeammat.

        Ei täällä passaa tunnustautua oravaksi. Niistä ei kaikki täällä tykkää. ;)


      • ja tosi
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Muistuipa mieleen yks kirja, jonka nimeä en muista heh heh hee...
        Mutta se kertoi siitä yhdestä lentokoneesta, joka putosi jonnekin vuoristoon ja ihmiset söivät nälissään toisiaan.
        Siitä on tehty myös elokuva. Kyseessä siis tositarina.
        Jos joku muistaisi tekijän ja kirjan oikean nimen, niin ilmoittakoot. Olisi kiva lukea se uudelleen.

        Yksi kohta, kirjan lopusta, on jäänyt mieleen. Siinä yksi pelastuneista, joka oli lähtenyt alas etsimään pelastajia, näki pitkästä aikaa ensimmäisen vihreän ruohon tai lehden, joka pilkisti maasta. Hän oli aivan haltioissaan, katseli sitä ihastuksissaan ja sitten pisti sen suuhunsa ja söi sen. Se oli kerrottu hienosti tuossa kirjassa.

        Eipä muuta t. k-liina


      • Heikunkeikku
        ehtinyt lukra viestiäsi lop... kirjoitti:

        Se kirja on Paasilinnan ehkä ensimmäinen :Paratiisisaari.
        Toivottavasti muistin nimen oikein, Tykkäsin myös siitä.
        Kertoiko WHO:n lentokoneen haaksirikkoutumisesta, jossa oli sairaala henkilökuntaa ja metsureita SUOMESTA, kone jäi kauaksi aikaa löytämättä.
        Neuvola ja kierukat jäi mieleen! Muistatko? t. karoliina

        ...vaan sain jo kyseisen kirjan nimen.
        Paasilinnaa en ole paljoa lukenut. Tuon nimisestä kirjasta en tiedä mitään.
        Isoisää etsimässä oli ehkä paras lukemani Paasilinnan kirjoista. En tiedä naurattaisko se enää, mutta kauan kauan sitten sitä lukiessa kikattelin ihan vääränä. Muistan kun makasin sängyssä, mies oli siinä selän takana ja nukkui. Sitten kun luin Kylpyammeesta, joka oli lastattu täyteen tavaraa ja sitä metsässä vedettiin.... niin se oli niin hauskasti kirjoitettu, että purskahdin ratkiriemukkaaseen nauruun. Se oli "Iloisen vesselin kaakao" tai sinnepäin, joka oli se ylimääräinen pisara nauruämpärissä.
        Mieheni heräsi siihen mun kikatukseen ja yritin kovasti (täyttä kurkkua nauraen) olla pahoillani, kun herätin sen keskellä yötä.
        Mulle kiva muisto tuli mieleen, että kiitos vaan viestistäsi.
        Paasilinnan Ulvovasta mylläristä en sitten tykännyt ollenkaan.


      • Heikunkeikku
        aikamoinen' kirjoitti:

        selvänäkijä, tiedonhaluni, asioista, ei naapureista, on valtava. Nopeat ovat ainakin sormeni, monesti järjenjuoksuani nopeammat.

        Ei täällä passaa tunnustautua oravaksi. Niistä ei kaikki täällä tykkää. ;)

        ....vaan Rohkeasti Orava, jos kerran oot oravaksi syntynyt :)

        Samapa tuo, onko sormet nopeammat, kuin järjenjuoksu vaiko järjenjuoksu nopeampi, kuin sormet. Vain lopputuloksella on merkitystä.
        Sinulla on Viisaat sormet :)

        Hyvä lisäys sinulta, että et ole naapureista niin tiedonhaluinen, vaikka muuten oletkin.
        Ei väliä oletko nainen vai mies, halauksen saat.
        Ja tässä ihka oikea maapähkinä, ota pois, mulla on niitä kaksi.


      • hande
        verditti kirjoitti:

        Se on suomennettu nimellä Elossa!. Tekijä: Piers Paul Read. Kertoo urugualaisesta rugby joukkueesta joka putoaa Andeille. Fernando Parrado on se ruohonsyöjäpoika. Kaksi ja puoli kuukautta he joutuivat vuorella olemaan. .Elivät kuolleitten toveriensa lihaa syömällä, mutta en sanoisi sitä kannibalismiksi.

        Kysäisenpä sinulta, kun sain sinut kiinni, siitä Pianisti-romaanista. En löydä sitä tuolla nimellä. Oletko varma nimestä? Uskon että puhumme samasta kirjasta, muistini mukaan n.70-80 sivuisesta. Ei tämä kovin tärkeää, mutta kuitenkin on jäänyt askarruttamaan...

        Kirjakulttuurissaan vaarallisen syvälle.
        Enää ei puhuta ymmärryksestä.Puhutaan selviytymisestä.
        Ihminen syö toista, kun on pakko.
        Kanslioissa määrätään, käytännössä Karjalan viimeinen Saimi kaatuu portaissa.


      • verditti
        hande kirjoitti:

        Kirjakulttuurissaan vaarallisen syvälle.
        Enää ei puhuta ymmärryksestä.Puhutaan selviytymisestä.
        Ihminen syö toista, kun on pakko.
        Kanslioissa määrätään, käytännössä Karjalan viimeinen Saimi kaatuu portaissa.

        Ota huomioon, että joukossa oli ihmisiä jotka ei syöneet. Kuolivat mieluummin. Olen sanonut että vain ämmät ja homot käyttävät hymiöitä. Tarttiskos alkaa homoksi taisyödä sanansa.


      • punastuen
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ....vaan Rohkeasti Orava, jos kerran oot oravaksi syntynyt :)

        Samapa tuo, onko sormet nopeammat, kuin järjenjuoksu vaiko järjenjuoksu nopeampi, kuin sormet. Vain lopputuloksella on merkitystä.
        Sinulla on Viisaat sormet :)

        Hyvä lisäys sinulta, että et ole naapureista niin tiedonhaluinen, vaikka muuten oletkin.
        Ei väliä oletko nainen vai mies, halauksen saat.
        Ja tässä ihka oikea maapähkinä, ota pois, mulla on niitä kaksi.

        niiaa hän, ottaa kiitollisena pähkinän, ja juoksee nurkan taa syömään sen.
        Tiedonhaluni lienee peritty mummollani, jolle radiouutiset olivat päivän kohokohta, jota muiden piti kunnioittaa syvällä vaikenemisella. Mummo oli tosi persoona.

        Hyvä muuten, todistit, ettei koneeni tuota tekstiä vain minun nähdäkseni. :))


      • vikaa hymiöissä?
        verditti kirjoitti:

        Ota huomioon, että joukossa oli ihmisiä jotka ei syöneet. Kuolivat mieluummin. Olen sanonut että vain ämmät ja homot käyttävät hymiöitä. Tarttiskos alkaa homoksi taisyödä sanansa.

        Kariliina ps,. ihmisten verpaalinen viestintä kun on niin moniulotteista, eikö merkit korvaa osaa siitä sattuvammin. Päättele tästä :(
        tai :) kumman haluaisit mieluummin kohdäta esim. työpäivän alussa työpaikalla. Vai onko hän :/ tämä? kyselee karoliina


      • mikä se oli
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ...vaan sain jo kyseisen kirjan nimen.
        Paasilinnaa en ole paljoa lukenut. Tuon nimisestä kirjasta en tiedä mitään.
        Isoisää etsimässä oli ehkä paras lukemani Paasilinnan kirjoista. En tiedä naurattaisko se enää, mutta kauan kauan sitten sitä lukiessa kikattelin ihan vääränä. Muistan kun makasin sängyssä, mies oli siinä selän takana ja nukkui. Sitten kun luin Kylpyammeesta, joka oli lastattu täyteen tavaraa ja sitä metsässä vedettiin.... niin se oli niin hauskasti kirjoitettu, että purskahdin ratkiriemukkaaseen nauruun. Se oli "Iloisen vesselin kaakao" tai sinnepäin, joka oli se ylimääräinen pisara nauruämpärissä.
        Mieheni heräsi siihen mun kikatukseen ja yritin kovasti (täyttä kurkkua nauraen) olla pahoillani, kun herätin sen keskellä yötä.
        Mulle kiva muisto tuli mieleen, että kiitos vaan viestistäsi.
        Paasilinnan Ulvovasta mylläristä en sitten tykännyt ollenkaan.

        Ellei Paasilinnan eka kirja. Hauskoja tilanteita Sulla. Elämä On...
        t. k-liina


      • Heikunkeikku
        verditti kirjoitti:

        Se on suomennettu nimellä Elossa!. Tekijä: Piers Paul Read. Kertoo urugualaisesta rugby joukkueesta joka putoaa Andeille. Fernando Parrado on se ruohonsyöjäpoika. Kaksi ja puoli kuukautta he joutuivat vuorella olemaan. .Elivät kuolleitten toveriensa lihaa syömällä, mutta en sanoisi sitä kannibalismiksi.

        Kysäisenpä sinulta, kun sain sinut kiinni, siitä Pianisti-romaanista. En löydä sitä tuolla nimellä. Oletko varma nimestä? Uskon että puhumme samasta kirjasta, muistini mukaan n.70-80 sivuisesta. Ei tämä kovin tärkeää, mutta kuitenkin on jäänyt askarruttamaan...

        ...mahtaa sitten olla sinun kirjahyllyssäsi, koska kaivelit "muistisi kätköistä" Fernando Parradon.
        Mä meen hakemaan sen kirjan lainaksi tai ostan, jos löydän.

        Tämä mun vastauksen naputtelu jäi kesken, kun kännykkä soi ja oon nyt rupatellut ties kuinka kauan aikaa.

        Mun täytyy sanoa, että en muista oliko sen kirjan nimi Pianisti, tosin mun mielestä se oli. Sen on kirjoittanut Makine Andre. Oon palauttanut sen kirjan, mutta toivottavasti muistin ton kirjailijan nimen oikein.
        Se on älyttömän ohut kirja. En oo koskaan lukenut niin ohutta kirjaa.
        Oikeastaan en niin siitä pitänyt. Mutta syy saattaa olla sekin, kun aloitin sen välittömästi Ruusun nimen lukemisen jälkeen ja se oli niin suuri hyppy siirtyä niin erilaiseen kirjaan.


      • Heikunkeikku
        hande kirjoitti:

        Kirjakulttuurissaan vaarallisen syvälle.
        Enää ei puhuta ymmärryksestä.Puhutaan selviytymisestä.
        Ihminen syö toista, kun on pakko.
        Kanslioissa määrätään, käytännössä Karjalan viimeinen Saimi kaatuu portaissa.

        ...tuli esille, että ihmiset itse sanoivat, että jos he kuolevat, niin heidät saa syödä.
        Osa ei yksinkertaisesti kyennyt syömään ihmisen lihaa ja he kuolivat.


      • verditti

        Jos syön handen tullakseni insinööriksi,
        HTZA:n muuttuaksani älykkääksi,
        Heikunkeikun saadakseni musiikin lahjan,
        olen kannibaali.

        Jos pistän poskeeni Sinut nälissäni en ole kanni.


      • verditti
        vikaa hymiöissä? kirjoitti:

        Kariliina ps,. ihmisten verpaalinen viestintä kun on niin moniulotteista, eikö merkit korvaa osaa siitä sattuvammin. Päättele tästä :(
        tai :) kumman haluaisit mieluummin kohdäta esim. työpäivän alussa työpaikalla. Vai onko hän :/ tämä? kyselee karoliina

        Mehän olemme täysin samaa mieltä asiasta.
        Minulle laiskana kirjoittajana ja kömpelyksenä näppäimistöllä niistä olisi varmasti hyötyä.
        Pyrin laiskuudessani mahd. vähiin kirjaimiin ja näin tekstistäni saa helposti väärän kuvan.
        nimim. väärinymmärretty


      • verditti
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ...mahtaa sitten olla sinun kirjahyllyssäsi, koska kaivelit "muistisi kätköistä" Fernando Parradon.
        Mä meen hakemaan sen kirjan lainaksi tai ostan, jos löydän.

        Tämä mun vastauksen naputtelu jäi kesken, kun kännykkä soi ja oon nyt rupatellut ties kuinka kauan aikaa.

        Mun täytyy sanoa, että en muista oliko sen kirjan nimi Pianisti, tosin mun mielestä se oli. Sen on kirjoittanut Makine Andre. Oon palauttanut sen kirjan, mutta toivottavasti muistin ton kirjailijan nimen oikein.
        Se on älyttömän ohut kirja. En oo koskaan lukenut niin ohutta kirjaa.
        Oikeastaan en niin siitä pitänyt. Mutta syy saattaa olla sekin, kun aloitin sen välittömästi Ruusun nimen lukemisen jälkeen ja se oli niin suuri hyppy siirtyä niin erilaiseen kirjaan.

        "Muistisi kätköistä" ei tarvitse sitaatteja vaikka kirja onkin hyllyssäni.
        Joku ihme viehtymys espanjalaisperäisiin nimiin osaltaan auttaa asiaa. Parradon äiti ja kaunis nuori sisko kuolivat vuorella ja Parrado itse nousi suureksi sankariksi, se selittäköön muistiani. Tämä kirja on yksi niistä jonka luen muutaman vuoden välein.
        Suuri sankaritarina selviytymisestä.


    • sattuu...

      milloinkin käteeni.
      Kahmin toisten kirjat ja luen oman lukemisen puutteessa. Tuoteselosteetkin kelpaa.
      Mieheni kirppareilta raahaamat takanteko-ohjekirjat ja 20-luvun kodinhoito-oppaat ym. menee myös täydestä. Mutta 10 ex. Jehovan todistajien julistuksesta otti koville.

      Vielä ei ole eteeni tullut sitä Vaikuttavaa kirjaa, vaikka luulen kaiken lukemani kasvattaneen minua.

      :)

      • ihmista maata?

        Etsin edelleen Karoliina


      • oli romaanin muotoinen

        "mielestäni" tositarina. Kun mulla on tämä tietsikka ollut vasta vuodenvaihteesta, voi olla etten ole osanut sitä hakea oikeista lähteistä.
        Sen kirjan jälkeen rupesin arvostamaan myös suomen vanhoja ja viisaita.
        Aivan ällistyttäviä kykyja jotka paljastui kirj.kirjoittajalle vasta SEN matkan(aavikon halki) myötä
        t Karoliina


      • ainutlaatuisuutemme,

        lienee suomea, sanahirviö, sekin. ;)


      • ainutlaatuisuutemme, kirjoitti:

        lienee suomea, sanahirviö, sekin. ;)

        kyseessä erinomaisuutemme? :)


      • minun kieli-
        sanoo_Suttura kirjoitti:

        kyseessä erinomaisuutemme? :)

        korvani myönnä niitä synonyymeiksi.

        Erinomaisuuteen liittyy arvoarvostelma, johonkin huonompaan.
        Ainutlaatuisella ei ole vertailukohdetta vastaavaan, minusta, mistäpä minä mitään tiedän? ;)


      • etsintä jatkuu

        Myös kaikille!
        Kertokaa ihmeessä ona Lemppari teoksenne!
        Siitä voisi olla iloa meille muille...


    • löydy vastausta,

      voisit asiaa tiedustella tuolta, Helsingin kaupunginkirjaston sivulta.
      Sieltä kysytään monenlaista, ja kirjoista tiedetään varmasti paljon.

      http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/

      • susa51

        Monet kirjat ovat unohtumattomia.
        Luin monta vuotta sitten Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla, se teki vaikutuksen.
        Mark Twainia olen lukenut lapsena ja se oli tosi mieluisaa silloin, ihanaa satiiria.
        Hieno lukuelämys on Taru sormusten herrasta trilogia, ei voi kuin suositella.
        Paljon on hyvää kirjallisuutta ja paljon lukematta.


      • Sinulle tiedosta

        -jospa täältä löytyykin


    • tankavaara

      samaan kysymykseen vastanneena... en yllätä, vaan
      vastaan Kafkan novellit, jotka jaksavat "yllättää"
      jokaisella lukukerralla.

      PS. Melkein pitäisi pyytää anteeksi "jankkaamistani", mutta Franz ei "jankkaa".... :)

      • Heikunkeikku

        ...vaikka muutamalla sanalla kertoa, Miksi Kafkan novellit kolahtaa sinuun?


      • viestistä kirjoitin

        Ylös, olen kuullut, käsi ymmärrätkö niinkuin häpeillen silmilläni, en ole lukenut. Täytynrr tutustua. Saat kyllä jotakin kautta kuulla, elleivät olleetkaan luettavia. niin paljon tässä paljastin tietämättömyyttäni terveisiä

        SE karoliina


    • Meriläinen

      Kirj. Marlo Morgan.
      Upea kirja täytyy lukea taas.
      Oshon: Rohkeus, elämä on vaarallista nauti siitä.
      Secret: Rhonda Byrne.
      Sain työkaverilta ystävänpäivän lahjaksi:
      Hyvän mielen mahdollisuudet; Pirkko Lahti
      Ens viikolla on vapaata töistä kun on viikon lomautus, silloin luen sen jos suinkin kerkiän.
      On aika lailla täytetty viikko.

      • Se on SE

        Pelastit päiväni/ iltani, tai yöni!
        Tämän niminen se hakukirjani oli.
        Siitä on niin kauan kun luin sen.Mulla meni haku vähän vikaan, ei ollut maasta, vaan MAAILMASTA- ei siis vähän, vaan vähän paljon vikaan. Maalla ja maailmalla on toki eroa.
        Olin poissa koneen äärestä ja kun palasin selamaan, niin siinäpä viestisi olikin.
        Lämmin kiitos Sinulle
        Hyvää yötä t. karoliina ps. Oshon kirja oli myös mahtava, olen lukenutSiinä oli tosi hyviä neuvoja,esimerkiksi riskinon puolesta. .. kannattaa lukea


      • Meriläinen
        Se on SE kirjoitti:

        Pelastit päiväni/ iltani, tai yöni!
        Tämän niminen se hakukirjani oli.
        Siitä on niin kauan kun luin sen.Mulla meni haku vähän vikaan, ei ollut maasta, vaan MAAILMASTA- ei siis vähän, vaan vähän paljon vikaan. Maalla ja maailmalla on toki eroa.
        Olin poissa koneen äärestä ja kun palasin selamaan, niin siinäpä viestisi olikin.
        Lämmin kiitos Sinulle
        Hyvää yötä t. karoliina ps. Oshon kirja oli myös mahtava, olen lukenutSiinä oli tosi hyviä neuvoja,esimerkiksi riskinon puolesta. .. kannattaa lukea

        sinullekin, täytyy vissiin painua tuonne punkan pohjalle kauniita asioita ajattelemaan, jos ne sitten vaikka toteutuisikin.


    • Unreg.

      kysymys. Luen paljon ja henkilöhistoriat ovat aika mielenkiintoisia vaikka eiväthän ne lopultakaan kirjoittajastaan kovinkaan paljoa kerro, pikemminkin heidän ajatuksiaan muista ihmisistä. Poliitttiset muistelijat ovat eksperttejä siinä suhteessa.
      Kielitaidon säilyttämiseksi luen paljon myös englanninkielistä kirjallisuutta, tällä kertaa on menossa Dan Brown'in Angels and Demons, jo toista kertaa.
      Oikein hyviä lukuhetkiä kaikille!

    • Kalle kotton

      Mutta Okalinnut oli ihan hyvä kirja. Onkai se tullut sarjana tv:stä, en ole katsonut. Tekis mieli saada se hyllyyn, mutta ei taida kirjakaupassa olla.

      • "The Thorn Birds" oli filmi joka lumosi minut!

        Aivan ihana. :)


      • helisevä
        sanoo_Suttura kirjoitti:

        "The Thorn Birds" oli filmi joka lumosi minut!

        Aivan ihana. :)

        kirjana luin ja elokuvankin katsoin, kirjan voi lukea jopa toisenkinkerran, mutta sarjana telkkarista ei enää.


      • Kalle kotton
        sanoo_Suttura kirjoitti:

        "The Thorn Birds" oli filmi joka lumosi minut!

        Aivan ihana. :)

        okalintuun, jonka laulu soi kaikkein kauniimmin, kun se kuolee okapensaan piikkiin. Ja ihmisiä, joiden elämänpalaset ei loksahda paikoilleen.
        Se kirja on jäänyt mieleen.. Kai sitä itsekkin jonkinlainen okalintu on.


      • helisevä kirjoitti:

        kirjana luin ja elokuvankin katsoin, kirjan voi lukea jopa toisenkinkerran, mutta sarjana telkkarista ei enää.

        on ihanaa nyt jälkikäteen muistella nuoruuden intohimoja!

        Luin Angelinat ja Catherinetkin moneen kertaan, ja taidan lukaista ne kohta uudelleen. :)


      • Meriläinen

        sekä kirjana että elokuvana on monesti katottu ja luettu.
        Ja siinäkin musiikki on ihana vaikka kertomus rankka.


      • Kalle kotton

        Ei se ole hyväksi.TV:tä katson niin vähän, etten tiedä ohjelmista juuri mitään. Hurja joukko ja hyvät, pahat ja rumat ei paljon mieltä herkistele.
        Aiemmin luin aika paljon, kun näkö riitti lukea ilman laseja. Jotenkin lasien kanssa kirjan lukeminen ei huvita.


      • Unreg.
        Meriläinen kirjoitti:

        sekä kirjana että elokuvana on monesti katottu ja luettu.
        Ja siinäkin musiikki on ihana vaikka kertomus rankka.

        luin Botswanassa 1970-luvun alussa ja vielä englanniksi kohentaakseni kielitaitoani, jota työssäni tarvitsin. Kummasti sanavarasto karttui. Aluksi täysin outo sana avautui myöhemmin jossakin muussa yhteydessä. En tarkoituksella käyttänyt sanakirjaa lukiessani ja minusta se oli oikein, opinpahan kieltä ja uusia sanoja todella kantapään kautta.


      • Kalle kotton

        sen herkän sydämes kanssa. Minä en pidä kirjoista, enkä elokuvista, joissa ensihetkestä lähtin tietää lopputuloksen ja joissa on onnellisen äklö loppu.
        Ei se niin ole oikeassa elämässäkään, sitä joudutaan monenlaisiin tilanteisiin, ja tehdään valintoja herkällä sydämellä tai kivikovalla järjellä, eikä niistä aina tiedä, mihin ne johtaa.
        Hyvää yötä


      • on parhaimpia

        Elokuvia, joita olen katsonut, en ole kirjana lukenut. k-liina


      • elokuvan musiikki
        Meriläinen kirjoitti:

        sekä kirjana että elokuvana on monesti katottu ja luettu.
        Ja siinäkin musiikki on ihana vaikka kertomus rankka.

        lähti heti soimaan, mielessäni


      • saa äänikirjoja
        Kalle kotton kirjoitti:

        Ei se ole hyväksi.TV:tä katson niin vähän, etten tiedä ohjelmista juuri mitään. Hurja joukko ja hyvät, pahat ja rumat ei paljon mieltä herkistele.
        Aiemmin luin aika paljon, kun näkö riitti lukea ilman laseja. Jotenkin lasien kanssa kirjan lukeminen ei huvita.

        ovat hyvä vaihtoehto, vaikka näkiskin lukea, voi vaikka kutoa, tai veistallä samalla.
        karoliina


      • niitä äänikirjoja
        saa äänikirjoja kirjoitti:

        ovat hyvä vaihtoehto, vaikka näkiskin lukea, voi vaikka kutoa, tai veistallä samalla.
        karoliina

        Saa


      • helisevä

        En muista kuinka montakertaa 70-luvun molemmin puolin katselin ja itkin..
        Päätin, jos minulla joskus tytär niin Laran teen, mutta tytär on joskaan ei Lara.
        Omar Sharif versio mielestäni kauniimpi kuin toinen versio.
        Puhutteli kovasti tuo elokuva aikoinaan.
        Melodia herkistää vieläkin.


      • oi mitkä silmät hänellä
        helisevä kirjoitti:

        En muista kuinka montakertaa 70-luvun molemmin puolin katselin ja itkin..
        Päätin, jos minulla joskus tytär niin Laran teen, mutta tytär on joskaan ei Lara.
        Omar Sharif versio mielestäni kauniimpi kuin toinen versio.
        Puhutteli kovasti tuo elokuva aikoinaan.
        Melodia herkistää vieläkin.

        olikaan!


    • Heikunkeikku

      ...vielä tää yks kirja.
      Oon lukenut tän kirjan ääneen lapsille iltalukemisena. Joka ilta luin pätkän, kun pojat makoilivat sängyssä.
      Joy Adamsonin Perheeseemme kuuluu leijona.
      Sehän kertoo siitä Elsa-leijonasta, jonka Adamsonin perhe ottivat lemmikikseen.
      Mukavia juttuja Elsan touhuista. Ja muista eläimistä. Pojat tykkäsivät siitä niin, että melkein tuli riita, kun lopetin lukemisen ja sanoin, että nyt riittää yhdelle illalle.
      Kirjassa on paljon kivoja kuviakin.

      Tosta tulikin mieleen, että sen vois ostaa lahjaksi lapsiperheelle iltalukemiseksi.

      • helisevä

        Onko siitä tehty elokuva, luulisin, Elsa vapaana syntynyt? I H A N A


      • Heikunkeikku
        helisevä kirjoitti:

        Onko siitä tehty elokuva, luulisin, Elsa vapaana syntynyt? I H A N A

        Joo, on tehty elokuva, juuri tuo, josta kirjotit.
        Elsa, vapaana syntynyt.
        Oon katsonut sen elokuvan ja samaa voin sanoa, että oli se IHANA :)


    • suosittelen kaikille

      muillekin: Marlo Morgan, Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
      Kiitos vielä Meriläiselle, hänellä oli muitakin hyviä ehdotuksia joihin kannattaa tutustua.

      Hyvää yötä t. Karoliina

    • meirikki

      Ala lukea Ii-joki sarjaa/Kalle Päätalo.

      Eka = Huonemiehen poika ja 26;s = Pölhökanto Ii- joen törmässä.

      Voin kertoa ettet upeampaa kattausta saa Suomen asioista, ja mikä ihana murre.

    • Kaikki hänen kirjansa ja suosittelen kirjaa Huominen.

      Valintaani päädyin siksi, että kirjassa on paljon katsottavaa ja se antaa uutta näkökulmaa.

      Kannustuksen sanoja ja eläinten elämäniloa synkimpäänkin päivään.

    • -nainen-

      Näitä olen varmasti aikaiseminkin suositellut.
      Ranskalaista käännöskirjallisuutta, vanhoja klassikoita. Kirjoittanut Georges Simenon

      - Juna Venetsiasta
      - Kissa
      - Pienimies Argangelista
      - Sairaalan kellot
      - Testamentti
      - Kirje tuomarilleni

    • Ottiatota

      Helmi Kellokumpu mummoiässä vasta alkoi kirjoittamaan ja kirjoittaa sellaista tekstiä, että selkäpiitä karmii!

    • Pirre*

      olen lukenut sitä lähtien kun opin lukemaan, enkä osaa nimetä yhtä ainoaa vaikuttavinta, - ne on vaikuttaneet kai kaikki.

      Shlomo Venezian "Sonderkommando" on viimeisinpiä lukemiani, ja oli todella vaikuttava, Francesca Marcianon "Afrikan taivas" oli ihana... kaikki Päätalot olivat "minuun vaikuttavia", Ruuthin kirjat, Sinuhe egyptiläinen ..jne., jne..varmaan satoja, satoja kirjoja on tullut luettua tämän piiiitkän elämäni aikana..

      Tulee ihan ahistava olo kun pitäisi muistaa paras..ei ole parasta, on vain ollut paljon hyviä hetkiä, hyvien kirjojen parissa.

      • on, kuin elämänkin kanssa

        Paras aika on juuri nyt...ja taas uusi nyt


    • xq240

      ehdottomasti venäläiset klassikot sijalla yksi, hyvänä kakkosen tulee Steinbeck, Hemingway, Faulkner.

      -Hamsun, Lo-Johansson, Waltari, Kianto, Linna etc. paljon löytyy, mutta just sitä vaikuttavinta ei tule mieleen.

    • jakaa teidän

      Kaikkien kanssa lohduttavan, mielenkiintoisen, hauskan-kin omalla tavallaan ja lohduttavan kirjan : Tommy Hellsten SAAT SEN MISTÄ LUOVUT.
      Kirja on koottu lyhyistä otsikoiduista osista, joita voi vaikka yhden kerrallaan edeten lukea.

      Tommy on terapeutti, kouluttaja ja kirjailija jonka muutkin teokset ovat todella lähellä ihmistä kulkevia ja paljon voimia antavia.

      Kiitos siitä, että meillä on hänenlaisensa kanssaeläjä ja ymmärtäjä joukossamme!
      t karoliina

      • Meriläinen

        Hellsten fani niin suosittelen "tietäjä-sarjaa".
        Minä kuulun entisiin Hellsten faneihin, pidin persoonasta silloin vielä kun oli hänessä aistittavissa nöyryyttä elämää kohtaan, mutta on muuttunut turhan kovaksi enkä enää lue hänen uusimpia teoksiaan. En pääse alkua pitemmälle kun alkaa tökkimään.
        Sinulle kerron henkilöstä nimeltä Timo Yli-Soininmäki.
        Hänen kirjansa "Emotionaalinen vauraus" on todella minun mieleeni ja toisenkin olen häneltä lukenut "Kokonaisvaltainen menestys -kotona ja työssä".
        Yksi lempikirjoistani joskaan ei suomalainen on. Anthony de Mello "Havahtuminen".
        Paljon olisi muitakin Paulo Coelhot Ja Wayne W Dayerit olen lukenut sitä mukaa kun eteeni ovat tulleet.


      • hyvistä vinkeistä
        Meriläinen kirjoitti:

        Hellsten fani niin suosittelen "tietäjä-sarjaa".
        Minä kuulun entisiin Hellsten faneihin, pidin persoonasta silloin vielä kun oli hänessä aistittavissa nöyryyttä elämää kohtaan, mutta on muuttunut turhan kovaksi enkä enää lue hänen uusimpia teoksiaan. En pääse alkua pitemmälle kun alkaa tökkimään.
        Sinulle kerron henkilöstä nimeltä Timo Yli-Soininmäki.
        Hänen kirjansa "Emotionaalinen vauraus" on todella minun mieleeni ja toisenkin olen häneltä lukenut "Kokonaisvaltainen menestys -kotona ja työssä".
        Yksi lempikirjoistani joskaan ei suomalainen on. Anthony de Mello "Havahtuminen".
        Paljon olisi muitakin Paulo Coelhot Ja Wayne W Dayerit olen lukenut sitä mukaa kun eteeni ovat tulleet.

        Onnekssi kotiin tullessani kurkistin 2-sivulle.
        Tietäjäsarjan olen lukenut , myös Paulo Coelhon kirjat melkein kaikki.
        Onko Sinulle Kryon kirjat tuttuja- mielestäni hyvin syvältä käyviä ja helppolukuisia. (eivät kaikki tykkää, kun ovan ns;tuja vastaanotettuja viestejä)
        Tunnumme olevan samalla aaltopituudella noiden kirjamakujen kansssa. Kevättä rintaan t.karoliina
        PS. tuli käytyä avannossakin lauantaina, järvessä, meriläinen!


      • Meriläinen
        hyvistä vinkeistä kirjoitti:

        Onnekssi kotiin tullessani kurkistin 2-sivulle.
        Tietäjäsarjan olen lukenut , myös Paulo Coelhon kirjat melkein kaikki.
        Onko Sinulle Kryon kirjat tuttuja- mielestäni hyvin syvältä käyviä ja helppolukuisia. (eivät kaikki tykkää, kun ovan ns;tuja vastaanotettuja viestejä)
        Tunnumme olevan samalla aaltopituudella noiden kirjamakujen kansssa. Kevättä rintaan t.karoliina
        PS. tuli käytyä avannossakin lauantaina, järvessä, meriläinen!

        tänne sivulle tuosta Kryonista. Lainasi kirjastosta jonkun niistä mutta jostain syystä ei ole mun kirjoja ainakaan silloin, voihan sitä joskus jotain toista kokeilla.
        Sillä ei minulle ole merkitystä ovatko vastaanotettuja jos asia koskee ja herättää ajatusta.
        En tiedä mihin kaikkeen uskon noissa jutuissa, enkä kauheasti sitä pohdi.
        Energiahoitoja teen ja kursseja käyn omaksi ilokseni, enkä näillä palstoilla paljon puhele näistä asioista.
        Minulla on ystäviä joiden kanssa voin sitten sieluni kyllyydestä pohtia, tänäänkin kävi kylässä yksi ja lainasin hänelle Louis Hayn kaksi kirjaa.
        Sanoin kun juteltiin että minulla on tosi monta "persoonaa" elän elämäni moneksi.
        Tämä palsta on minulle ilon ja naurun sekä toisinaan älynväläyksen lähde.
        Täällä on paljon ihania ihmisiä, ihan hyvä kun olet löytänyt tiesi tänne.
        Toivoopi meriläinen joka ei ainakaan vielä ole käynyt avannossa, muttei sano ei koskaan.


    Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      435
      7432
    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      92
      6146
    3. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      208
      5638
    4. Nasima löi Jussille luun kurkkuun

      Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse
      Maailman menoa
      152
      5060
    5. Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"

      jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r
      Maailman menoa
      32
      4471
    6. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      91
      4358
    7. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      116
      3580
    8. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      67
      3578
    9. Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta

      Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s
      Maailman menoa
      13
      3563
    10. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      83
      3514
    Aihe