Budinos

No, kyllä suomalais-ugrilaisista kieltenkin pohjalta voidaan virtaviivaistaa riittävän yksinkertainen kieli. Itse asiassa tavoitteena pitää olla kieli, joka on yksinkertaisempi kuin mikään luonnollisista suomalais-ugrilaisista kielistä. Sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa!

Tietysti pitää ajatella kielen kohderyhmää. Ei budinosia ole tarkoitettukaan koko maailmalle, vaikka Kalevan reportteri hehkuttaakin esperannon haastamisella. Siitä tuskin on kysymys. Pikemminkin tarkoituksena on helpottaa suomalais-ugrilaisten kansojen kanssakäymistä. Toisaalta budinosin kaltainen yhteyskieli voisi toimia myös ulkopuolisille helppona ensiaskeleena suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kulttuureihin.

Näitä tavoitteita silmällä pitäen on selvää, että suomalais-ugrilaisen yhteyskielen kuuluu olla kieliopiltaan suomalais-ugrilaista eli uralilaista tyyppiä.

Ei minulla sinällään ole mitään "budibania" vastaan, mutta looginen syntaksi yhdistettynä šamanistiseen kulttuuriin ei olisi kaikista onnistunein yhdistelmä. Vai olisiko se sitä luovaa hulluutta?

Ripe kirjoitti:

No, kyllä suomalais-ugrilaisista kieltenkin pohjalta voidaan virtaviivaistaa riittävän yksinkertainen kieli. Itse asiassa tavoitteena pitää olla kieli, joka on yksinkertaisempi kuin mikään luonnollisista suomalais-ugrilaisista kielistä. Sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa!

Tietysti pitää ajatella kielen kohderyhmää. Ei budinosia ole tarkoitettukaan koko maailmalle, vaikka Kalevan reportteri hehkuttaakin esperannon haastamisella. Siitä tuskin on kysymys. Pikemminkin tarkoituksena on helpottaa suomalais-ugrilaisten kansojen kanssakäymistä. Toisaalta budinosin kaltainen yhteyskieli voisi toimia myös ulkopuolisille helppona ensiaskeleena suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kulttuureihin.

Näitä tavoitteita silmällä pitäen on selvää, että suomalais-ugrilaisen yhteyskielen kuuluu olla kieliopiltaan suomalais-ugrilaista eli uralilaista tyyppiä.

Ei minulla sinällään ole mitään "budibania" vastaan, mutta looginen syntaksi yhdistettynä šamanistiseen kulttuuriin ei olisi kaikista onnistunein yhdistelmä. Vai olisiko se sitä luovaa hulluutta?

Lue lisää

sit Turun murtteist lojbania...

Jos unkarista ja udmurtista ponnistava budinos tuntuu meistä suomalaisista liian vieraalta, niin varmastikin suomesta ponnistava finnimos tuntuisi udmurteista ja unkarilaisista yhtä vieraalta. Pitäisi löytää jonkinlainen keskitie.

Olen toisinaan kaavaillut mielessäni suomalais-ugrilaisiin kieliin perustuvaa tekokieltä. Kyseessähän on puhujamäärältään melko pieni kieliperhe, yhteensä vain 23-25 miljoonaa puhujaa. Yli 60% eli ylivoimainen enemmistö puhuu unkaria. Suomea puhuu noin 5,5 miljoonaa eli rapiat 20%. Loput mahtuvat jäljelle jäävään 20 prosenttiin. Viro on kolmanneksi suurin yli miljoonalla puhujallaan. Suurimmat Venäjällä puhutut kielet ovat ersä, udmurtti ja mari, joilla kullakin on noin puoli miljoonaa puhujaa.

Kielistä suurin eli unkari on ihan omanlaisensa kieli. Yhteistäkin on, mutta se pitää kaivaa esiin. Ei ole ihan ilmeistä että esimerkiksi suomen "kolme" ja unkarin "három" ovat alkujaan sama sana. Joten siinäpä on haastava lähtökohta uudelle kielelle! Onneksi sentään suomalais-ugrilaisten kielten kieliopit ovat systeemeinä melko samanlaisia.

Ripe kirjoitti:

Jos unkarista ja udmurtista ponnistava budinos tuntuu meistä suomalaisista liian vieraalta, niin varmastikin suomesta ponnistava finnimos tuntuisi udmurteista ja unkarilaisista yhtä vieraalta. Pitäisi löytää jonkinlainen keskitie.

Olen toisinaan kaavaillut mielessäni suomalais-ugrilaisiin kieliin perustuvaa tekokieltä. Kyseessähän on puhujamäärältään melko pieni kieliperhe, yhteensä vain 23-25 miljoonaa puhujaa. Yli 60% eli ylivoimainen enemmistö puhuu unkaria. Suomea puhuu noin 5,5 miljoonaa eli rapiat 20%. Loput mahtuvat jäljelle jäävään 20 prosenttiin. Viro on kolmanneksi suurin yli miljoonalla puhujallaan. Suurimmat Venäjällä puhutut kielet ovat ersä, udmurtti ja mari, joilla kullakin on noin puoli miljoonaa puhujaa.

Kielistä suurin eli unkari on ihan omanlaisensa kieli. Yhteistäkin on, mutta se pitää kaivaa esiin. Ei ole ihan ilmeistä että esimerkiksi suomen "kolme" ja unkarin "három" ovat alkujaan sama sana. Joten siinäpä on haastava lähtökohta uudelle kielelle! Onneksi sentään suomalais-ugrilaisten kielten kieliopit ovat systeemeinä melko samanlaisia.

Lue lisää

"Ei ole ihan ilmeistä että esimerkiksi suomen "kolme" ja unkarin "három" ovat alkujaan sama sana. Joten siinäpä on haastava lähtökohta uudelle kielelle! "

Ongelmalla on jo ratkaisu. Siis se vastaava algoritmi, jolla maailman kuusi puhutuinta kieltä yhdistettiin puhujien suhteessa lojbanin gismuiksi, juurisanoiksi. Lopputulos onn minun mielestäni hämmästyttävän onnistunut huomioiden "mahdottoman" lähtökohdan. Uralilaiset kielet ovat niin lähellä toisiaan kumminkin, että useimmiten kaikkien kielten puhujat saavat sanoihin tunnistettavaa tuttuutta.

Mutta sen jälkeen kyllä heittäisin kieliopin perustalla vesilintua (sotkaa tai joutsenta), eteenkin sanojen taivuttelun suhteen: ei yhtään taivuttelua!

Yusa kirjoitti:

"Ei ole ihan ilmeistä että esimerkiksi suomen "kolme" ja unkarin "három" ovat alkujaan sama sana. Joten siinäpä on haastava lähtökohta uudelle kielelle! "

Ongelmalla on jo ratkaisu. Siis se vastaava algoritmi, jolla maailman kuusi puhutuinta kieltä yhdistettiin puhujien suhteessa lojbanin gismuiksi, juurisanoiksi. Lopputulos onn minun mielestäni hämmästyttävän onnistunut huomioiden "mahdottoman" lähtökohdan. Uralilaiset kielet ovat niin lähellä toisiaan kumminkin, että useimmiten kaikkien kielten puhujat saavat sanoihin tunnistettavaa tuttuutta.

Mutta sen jälkeen kyllä heittäisin kieliopin perustalla vesilintua (sotkaa tai joutsenta), eteenkin sanojen taivuttelun suhteen: ei yhtään taivuttelua!

Lue lisää

Yhteistä alkuperää olevista sanoista varmasti voi valita tai luoda sanoja, jotka ovat kyllin tunnistetavia kaikille. Isompi haaste on siinä, että iso osa esim. suomen ja unkarin sanoista ei ole mitään sukua keskenään. Silloin ehkä pitää tehdä niin kuin budinosissa ja valita sana sieltä, toinen täältä.

Minusta olemassa olevien sanojen käyttö on mielekkäämpää kuin sanojen yhdistäminen uusiksi sanoiksi algoritmilla. Syy siihen, miksi algoritmia käytettiin ložbanissa, oli se että sanojen piti olla tietyn muotoisia, eivätkä lähdekielten sanat passanneet haluttuun muottiin.

Mitä uralilaisen yhteyskielen kielioppiin tulee, minäkään en kannata taivutuksia. Mutta taivutukset ovat eri asia kuin sijapäätteet. Syy suomen sanojen taipumiselle on historialliset äännemuutokset. Niistä voi lukea suomen kielen kehitystä käsittelevistä kirjoista. Sijapäätteet sen sijaan ovat uralilaisten kielten yhteistä aineistoa, joka pitäisi yhteyskielessäkin säilyttää. Ei se muuten olisi mikään uralilainen kieli.

Ripe kirjoitti:

Yhteistä alkuperää olevista sanoista varmasti voi valita tai luoda sanoja, jotka ovat kyllin tunnistetavia kaikille. Isompi haaste on siinä, että iso osa esim. suomen ja unkarin sanoista ei ole mitään sukua keskenään. Silloin ehkä pitää tehdä niin kuin budinosissa ja valita sana sieltä, toinen täältä.

Minusta olemassa olevien sanojen käyttö on mielekkäämpää kuin sanojen yhdistäminen uusiksi sanoiksi algoritmilla. Syy siihen, miksi algoritmia käytettiin ložbanissa, oli se että sanojen piti olla tietyn muotoisia, eivätkä lähdekielten sanat passanneet haluttuun muottiin.

Mitä uralilaisen yhteyskielen kielioppiin tulee, minäkään en kannata taivutuksia. Mutta taivutukset ovat eri asia kuin sijapäätteet. Syy suomen sanojen taipumiselle on historialliset äännemuutokset. Niistä voi lukea suomen kielen kehitystä käsittelevistä kirjoista. Sijapäätteet sen sijaan ovat uralilaisten kielten yhteistä aineistoa, joka pitäisi yhteyskielessäkin säilyttää. Ei se muuten olisi mikään uralilainen kieli.

Lue lisää

"Syy siihen, miksi algoritmia käytettiin ložbanissa, oli se että sanojen piti olla tietyn muotoisia, eivätkä lähdekielten sanat passanneet haluttuun muottiin."

Ei ollut. Yhteisten fonemien ja muotopiirteiden etsiminen painotetusti lähdekielistä tavoitteli kulttuurineutraalisuutta: kaikki hävisivät, kaikki voittivat. Gismujen kaksi muotoa tehtiin syntaksin yksiselitteisyyden vuoksi, joka oli ihan eri asia. Jos käytettäisiin suoraan valmiita sanoja, joku lähdekieli olisi aina voittaja. parempi ratkaisu on, että sana on kaikille vähän vieras, mutta jotenkin tuttu, helppo oppia.

Päätteet (sijapäättet, aikamuodot ym) ovat ok, jos ne ovat aina täysin riippumattomia sanojen vartaloista, jotka olisi järkevää lojbanin tapaan muodollisesti vakioda. Tietysti muotoja voisi olla enemmän kuin kaksi. Edelleen yksiselitteinen, looginen syntaksi olisi valttikortti kielelle. Kun se kuitenkin on tehtävissä.

Lojbanin suurin puute on juurisanojen ontologisen logiikan lähes täydellinen puuttuminen. Tätä tarvetta suunnitelijat eivät osanneet huomioida. Se on tietysti vielä korjattavissa. Uudessa (vakavassa) kielessä tämä kriteeri olisi myös heti huomioitava.

Mitä tulee shamanismiin, Wäinämöinen kyllä hyväksyisi nämä lähtökohdat: "Logiikasta on sanojen synty, semantiikasta lauseiden mahti!"

Yusa kirjoitti:

"Syy siihen, miksi algoritmia käytettiin ložbanissa, oli se että sanojen piti olla tietyn muotoisia, eivätkä lähdekielten sanat passanneet haluttuun muottiin."

Ei ollut. Yhteisten fonemien ja muotopiirteiden etsiminen painotetusti lähdekielistä tavoitteli kulttuurineutraalisuutta: kaikki hävisivät, kaikki voittivat. Gismujen kaksi muotoa tehtiin syntaksin yksiselitteisyyden vuoksi, joka oli ihan eri asia. Jos käytettäisiin suoraan valmiita sanoja, joku lähdekieli olisi aina voittaja. parempi ratkaisu on, että sana on kaikille vähän vieras, mutta jotenkin tuttu, helppo oppia.

Päätteet (sijapäättet, aikamuodot ym) ovat ok, jos ne ovat aina täysin riippumattomia sanojen vartaloista, jotka olisi järkevää lojbanin tapaan muodollisesti vakioda. Tietysti muotoja voisi olla enemmän kuin kaksi. Edelleen yksiselitteinen, looginen syntaksi olisi valttikortti kielelle. Kun se kuitenkin on tehtävissä.

Lojbanin suurin puute on juurisanojen ontologisen logiikan lähes täydellinen puuttuminen. Tätä tarvetta suunnitelijat eivät osanneet huomioida. Se on tietysti vielä korjattavissa. Uudessa (vakavassa) kielessä tämä kriteeri olisi myös heti huomioitava.

Mitä tulee shamanismiin, Wäinämöinen kyllä hyväksyisi nämä lähtökohdat: "Logiikasta on sanojen synty, semantiikasta lauseiden mahti!"

Lue lisää

"Yhteisten fonemien ja muotopiirteiden etsiminen painotetusti lähdekielistä tavoitteli kulttuurineutraalisuutta: kaikki hävisivät, kaikki voittivat. Gismujen kaksi muotoa tehtiin syntaksin yksiselitteisyyden vuoksi, joka oli ihan eri asia."

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Neutraali tulos saataisiin myös ottamalla kokonaisia sanoja määrätyn kiintiön mukaisesti eri kielistä. Silloin tasapuolisuus toteutuisi sanaston tasolla, eikä yksittäisten sanojen tasolla niin kuin ložbanissa on tarkoitus. Tämä ratkaisu olisi siinä suhteessa mielekkäämpi, että sanasto koostuisi oikeista, tuhansien vuosien kuluessa kielten evoluutiossa kehkeytyneistä sanoista, eikä synteettisesti luoduista hybrideistä, joilla ei ole suoranaisia vastineita missään.

Maailman kielet ovat kuitenkin sen verran monimuotoisia, että kokonaisten sanojen käyttäminen ei ole ihan yksinkertaista. Kuinka paljon esimerkiksi KKVKV-muotin sanoja on arabiassa tai kiinassa? Vähän tai ei lainkaan. (Sama tilanne kuin suomessa.) Siksi ložbanin sanaston luonnissa oli välttämätöntä ajaa lähdesanat "tehosekoittimen" läpi, jotta saataisiin yhdenmuotoisia sanoja.

Yusa kirjoitti:

"Syy siihen, miksi algoritmia käytettiin ložbanissa, oli se että sanojen piti olla tietyn muotoisia, eivätkä lähdekielten sanat passanneet haluttuun muottiin."

Ei ollut. Yhteisten fonemien ja muotopiirteiden etsiminen painotetusti lähdekielistä tavoitteli kulttuurineutraalisuutta: kaikki hävisivät, kaikki voittivat. Gismujen kaksi muotoa tehtiin syntaksin yksiselitteisyyden vuoksi, joka oli ihan eri asia. Jos käytettäisiin suoraan valmiita sanoja, joku lähdekieli olisi aina voittaja. parempi ratkaisu on, että sana on kaikille vähän vieras, mutta jotenkin tuttu, helppo oppia.

Päätteet (sijapäättet, aikamuodot ym) ovat ok, jos ne ovat aina täysin riippumattomia sanojen vartaloista, jotka olisi järkevää lojbanin tapaan muodollisesti vakioda. Tietysti muotoja voisi olla enemmän kuin kaksi. Edelleen yksiselitteinen, looginen syntaksi olisi valttikortti kielelle. Kun se kuitenkin on tehtävissä.

Lojbanin suurin puute on juurisanojen ontologisen logiikan lähes täydellinen puuttuminen. Tätä tarvetta suunnitelijat eivät osanneet huomioida. Se on tietysti vielä korjattavissa. Uudessa (vakavassa) kielessä tämä kriteeri olisi myös heti huomioitava.

Mitä tulee shamanismiin, Wäinämöinen kyllä hyväksyisi nämä lähtökohdat: "Logiikasta on sanojen synty, semantiikasta lauseiden mahti!"

Lue lisää

"Päätteet (sijapäättet, aikamuodot ym) ovat ok, jos ne ovat aina täysin riippumattomia sanojen vartaloista, jotka olisi järkevää lojbanin tapaan muodollisesti vakioda. Tietysti muotoja voisi olla enemmän kuin kaksi. Edelleen yksiselitteinen, looginen syntaksi olisi valttikortti kielelle. Kun se kuitenkin on tehtävissä."

Käsittääkseni uralilaisten kielten yksi juju on siinä, että niillä ei ole varsinaisesti syntaksia, siis jos syntaksilla tarkoitetaan vakio sanajärjestystä. Sijamuodot ja sen sellaiset ovat olemassa juuri siksi, että niiden avulla sanojen tehtävä lauseessa voidaan tietää järjestyksestä riippumatta.

Vai minkälaista loogista syntaksia oikein käyttäisit uralilaisessa kielessä?

Ripe kirjoitti:

"Päätteet (sijapäättet, aikamuodot ym) ovat ok, jos ne ovat aina täysin riippumattomia sanojen vartaloista, jotka olisi järkevää lojbanin tapaan muodollisesti vakioda. Tietysti muotoja voisi olla enemmän kuin kaksi. Edelleen yksiselitteinen, looginen syntaksi olisi valttikortti kielelle. Kun se kuitenkin on tehtävissä."

Käsittääkseni uralilaisten kielten yksi juju on siinä, että niillä ei ole varsinaisesti syntaksia, siis jos syntaksilla tarkoitetaan vakio sanajärjestystä. Sijamuodot ja sen sellaiset ovat olemassa juuri siksi, että niiden avulla sanojen tehtävä lauseessa voidaan tietää järjestyksestä riippumatta.

Vai minkälaista loogista syntaksia oikein käyttäisit uralilaisessa kielessä?

Lue lisää

"..siis jos syntaksilla tarkoitetaan vakio sanajärjestystä."

Tarkotan syntaksilla koko kielioppia, siis kutakuinkin kaikkea, mitä kielellä on sanaston lisäksi. Tottakai, laaja päätteiden käyttö mahdollistaa vapaan sanajärjestyksen, niinhän tekevät osittain lojbanin paikkatägitkin, mutta se ei olisi syy käyttää niitä koko ajan.

Lisäksi syntaksilla tarkoitan sellaista sääntörakennelmaa (lojbanin tapaan), joka mahdollistaa lauseen (ja virkeen) semanttisen rakenteen yksiselitteisen parsimisen ilman vaihtoehtoisia tulkintoja (ja ilman tietoa sanojen merkityksistä). Olen aivan varma, että tällaisen voi totetuttaa hyvin monella tavalla, myös uralilaisten kielten hengessä.

Tällainen ominaisuus ei ainoastaan palvele tietokonesovelluksia, vaan on arvokas myös esim sopimuskielessä ja lainsäädännössä, tieteellisestä kielestä puhumattakaan.

Syntaksisista, jolla ei ole tätä ominaisuutta (kuten on tilanne kaikissa luonnollisissa kielissä) voisi käyttä nimitystä "sumea syntaksi".

Mielestäni kaikilla uusilla keinokielillä pitäisi olla tällainen ei-sumea syntaksi. Ihan vaan vaikka edes sen takia, että keinokielten tulevaisuusennuste on aina huono, ja loogisesti täydellinen syntaksi ei huononna, vaan nimenomaan parantaa aina tätä ennustetta antamalla vahvan argumentin kielen käytölle.

Tällaisen ko. syntaksin luominen uralilaisessa hengessä on melko iso homma, joten en edes yritä esittää minkäänlaista ratkaisumallia tässä ja nyt. Mutta voisin liittyä kehitysryhmään jos sellainen perustettaisiin.

Yusa kirjoitti:

"..siis jos syntaksilla tarkoitetaan vakio sanajärjestystä."

Tarkotan syntaksilla koko kielioppia, siis kutakuinkin kaikkea, mitä kielellä on sanaston lisäksi. Tottakai, laaja päätteiden käyttö mahdollistaa vapaan sanajärjestyksen, niinhän tekevät osittain lojbanin paikkatägitkin, mutta se ei olisi syy käyttää niitä koko ajan.

Lisäksi syntaksilla tarkoitan sellaista sääntörakennelmaa (lojbanin tapaan), joka mahdollistaa lauseen (ja virkeen) semanttisen rakenteen yksiselitteisen parsimisen ilman vaihtoehtoisia tulkintoja (ja ilman tietoa sanojen merkityksistä). Olen aivan varma, että tällaisen voi totetuttaa hyvin monella tavalla, myös uralilaisten kielten hengessä.

Tällainen ominaisuus ei ainoastaan palvele tietokonesovelluksia, vaan on arvokas myös esim sopimuskielessä ja lainsäädännössä, tieteellisestä kielestä puhumattakaan.

Syntaksisista, jolla ei ole tätä ominaisuutta (kuten on tilanne kaikissa luonnollisissa kielissä) voisi käyttä nimitystä "sumea syntaksi".

Mielestäni kaikilla uusilla keinokielillä pitäisi olla tällainen ei-sumea syntaksi. Ihan vaan vaikka edes sen takia, että keinokielten tulevaisuusennuste on aina huono, ja loogisesti täydellinen syntaksi ei huononna, vaan nimenomaan parantaa aina tätä ennustetta antamalla vahvan argumentin kielen käytölle.

Tällaisen ko. syntaksin luominen uralilaisessa hengessä on melko iso homma, joten en edes yritä esittää minkäänlaista ratkaisumallia tässä ja nyt. Mutta voisin liittyä kehitysryhmään jos sellainen perustettaisiin.

Lue lisää

Perustelusi ovat järkeenkäypiä. Vaan en usko ennen kuin näen.

Päätin panna tuumasta toimeen ja aloin kirjaamaan ylös uuden uralilaisen yhteyskielen perusasioita ja hahmottelemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Laitan siitä viikon sisällä enemmän tietoa jonnekin. Kaikenlainen palaute on sitten tervetullutta.

Arvelen, että uralisen kielen tulevaisuuden ennuste on keskimäärin parempi kuin tekokielillä yleensä, koska kohderyhmä on tarkoin rajattu, muuta yhteistä kieltä ei ole laajassa mitassa, ja kilpailua on vähän (vain budinos). Uralilainen kieli myös vetoaa yhteiseen heimotunteeseen.

Tietysti täytyy huomauttaa, että keskimääräistä parempi tulevaisuuden ennuste ei tarkoita tekokielten kohdalla kovin suuria.

Ripe kirjoitti:

Perustelusi ovat järkeenkäypiä. Vaan en usko ennen kuin näen.

Päätin panna tuumasta toimeen ja aloin kirjaamaan ylös uuden uralilaisen yhteyskielen perusasioita ja hahmottelemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Laitan siitä viikon sisällä enemmän tietoa jonnekin. Kaikenlainen palaute on sitten tervetullutta.

Arvelen, että uralisen kielen tulevaisuuden ennuste on keskimäärin parempi kuin tekokielillä yleensä, koska kohderyhmä on tarkoin rajattu, muuta yhteistä kieltä ei ole laajassa mitassa, ja kilpailua on vähän (vain budinos). Uralilainen kieli myös vetoaa yhteiseen heimotunteeseen.

Tietysti täytyy huomauttaa, että keskimääräistä parempi tulevaisuuden ennuste ei tarkoita tekokielten kohdalla kovin suuria.

Lue lisää

Kunhan saan lojban-chatbot-projektini ensimmäisen osan, eli parserin siihen kuntoon, että läpäisee edes ensimmäisen testi-bridin, niin se on rakenteeltaan niin yleinen, että sen saa varmasti sovitettua myös uralilaiselle kielelle. Sillä voi sitten testata syntaksin loogisuuden kattavuutta.

Ripe kirjoitti:

Perustelusi ovat järkeenkäypiä. Vaan en usko ennen kuin näen.

Päätin panna tuumasta toimeen ja aloin kirjaamaan ylös uuden uralilaisen yhteyskielen perusasioita ja hahmottelemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Laitan siitä viikon sisällä enemmän tietoa jonnekin. Kaikenlainen palaute on sitten tervetullutta.

Arvelen, että uralisen kielen tulevaisuuden ennuste on keskimäärin parempi kuin tekokielillä yleensä, koska kohderyhmä on tarkoin rajattu, muuta yhteistä kieltä ei ole laajassa mitassa, ja kilpailua on vähän (vain budinos). Uralilainen kieli myös vetoaa yhteiseen heimotunteeseen.

Tietysti täytyy huomauttaa, että keskimääräistä parempi tulevaisuuden ennuste ei tarkoita tekokielten kohdalla kovin suuria.

Lue lisää

Minusta kun "vapaassa" sanajärjestyksessä on myös loogista informaatiota. Voisi kuvitella että uralilaisissa kielessä on sovittuja merkityksiä tälle "vapaallekin" sanajärjestykselle. Toinen, "ei-vapaa" sanajärjestys on siis se joka ilmaistaan sijamuodoilla. Molemmat sanajärjestykset siis samassa predikaatissa! En ihmettele ettei indoeurooppalaiset kielet syrjäyttäneet uralilaisia.

Ripe kirjoitti:

Perustelusi ovat järkeenkäypiä. Vaan en usko ennen kuin näen.

Päätin panna tuumasta toimeen ja aloin kirjaamaan ylös uuden uralilaisen yhteyskielen perusasioita ja hahmottelemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Laitan siitä viikon sisällä enemmän tietoa jonnekin. Kaikenlainen palaute on sitten tervetullutta.

Arvelen, että uralisen kielen tulevaisuuden ennuste on keskimäärin parempi kuin tekokielillä yleensä, koska kohderyhmä on tarkoin rajattu, muuta yhteistä kieltä ei ole laajassa mitassa, ja kilpailua on vähän (vain budinos). Uralilainen kieli myös vetoaa yhteiseen heimotunteeseen.

Tietysti täytyy huomauttaa, että keskimääräistä parempi tulevaisuuden ennuste ei tarkoita tekokielten kohdalla kovin suuria.

Lue lisää

Mitäs jos pystyttäisit google blogger sivun ideoinnin keskipisteeksi? Kielelle pitäisi saada pian ainakin työnimi.

Yusa kirjoitti:

Mitäs jos pystyttäisit google blogger sivun ideoinnin keskipisteeksi? Kielelle pitäisi saada pian ainakin työnimi.

Työnimi olisi hyvä olla. Tänään on kalevalanpäivä, joten mieleen tulee lähinnä jotain kalevalaista. Onko kellään hyviä ajatuksia?

Yusa kirjoitti:

Mitäs jos pystyttäisit google blogger sivun ideoinnin keskipisteeksi? Kielelle pitäisi saada pian ainakin työnimi.

Laitoin uralilaisen yhteyskielen hahmotelman verkkosivuilleni osoitteeseen http://www.kupsala.net/risto/tekokieli/uralilainen.html Se on tällä hetkellä pahasti keskeneräinen, nyt siellä kerrotaan vain äänteistä ja kirjoituksesta ja pikkusen kieliopista. Lisäilen sinne uutta asiaa vähitellen. Kielellä ei muuten ole vieläkään työnimeä.

Hei!

Totta puhut, nettisivut ovat sulkeutuneet. Voit löytää PDF:n hakemalla netistä sanoilla "БУДИНОС PDF". Siinä on siis Budinos kyrillisillä kirjaimilla. Minulla on alkuperäiset PDF:t tallessa, ja taidanpa ladata ne nettisivuilleni kaikkien saataville ilman rekisteröitymistä ja mainoksia. Samalla voisin täydentää ja parantaa vanhaa tekelettäni, johon kirjoitin budinosin perusasioita suomeksi.

Budinosilla ei mene juuri mitenkään. Sitä ei tietääkseni käytä kukaan. Facebookissa on Budinos-ryhmä, jossa ei ole tapahtunut paljon mitään vuosien varrella. FB:ssä on myös pieni mutta sentään tätä Suomi24:n kanavaa elävämpi Tekokielet-ryhmä, johon olette kaikki tervetulleita keskustelemaan budinosista ja muista keinotekoisista kielistä.

Puhuin täällä aikaisemmin Yusan kanssa toisenlaisesta suomalais–ugrilaisesta kielestä. Tein myös sellaisen. Kielen nimi on SAMBOKA. Se on ainakin vielä budinosia vähäpätöisempi, ei sitäkään kukaan oikeasti käytä, mutta sillä on kuvattu lyhytelokuva, joka valmistuu 2023. Verkkosivuillani on lisätietoja, katso https://www.kupsala.net/risto/samboka/

T. Risto Kupsala