Ydinvoimalan tehon säätö

itsestään selvää on, että ydinvoimalan (reaktorin) tehoa voidaan säätää - niinhän tehdään aina, kun reaktori käynnistetään tai ajetaan alas, ja tehon muutos niissä tilanteissa tapahtuu omien sääntöjensä mukaan. Tehoa on Suomessakin säädetty mm. sen vuoksi, että merivesi on ollut liian lämmintä (jäähdytys ei enää toimi kunnolla tai ympäristöraja-arvot ylittyy).

Tehon säätöön kulutuksen mukaan ei Suomessa ole juuri tarvetta, sillä Suomessa tehon tarve pienimmilläänkin on suurempi kuin ydinvoimakapasiteetti. Ranskassa, missä ydinvoiman osuus ja kapasiteetti on merkittävän suuri, ydinvoimaloiden tehoa säädetään kulutuksen mukaan ja ne osallistuvat verkon taajuuden säätöön.

Tehon säätö ei ole ongelmatonta. Se rasittaa reaktoria, ja siksi sille on erilaiisa rajoja, joista ei hevin löydy tietoa - eihän sitä Suomessa ole juuri tarvittukaan. Tärkeä tieto olisi mm. säätötehon alue (maailmalla yleisesti 60-100%), mikäli olen äsittänyt joskus lukemani tekstit oikein), sekä muutosnopeus, esim. MW/h.

wikipediassa asia on kuvattu kansanomaisesti osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima#Reaktorin_s.C3.A4.C3.A4t.C3.B6

siinä kuvatekstissä mainitaan näin:
"Ydinvoimalaitosta säädetään 70 %:n teholle nimellistehosta yön ajaksi. Muutos tapahtuu tavallisesti noin 5 %/min. Muissa voimalaitoksissa, vesivoimaa lukuun ottamatta, tehon muuttaminen on pääsääntöisesti hitaampaa."

Ennen samanaiheisen viestiketjun åoistoa ehdin nähdä viestin, jossa oli osoitettu STUKin raportti tehon säädöstä sähkönkysynnän mukaan. Tässä se linkki uudestaan, en ole ehtinyt pureksia sitä vielä:
http://www.stuk.fi/ydinvoimalaitokset/nvr/nvr2-2001.html

30

4488

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nimimerkki

      Puhutko sähkötehosta vai reaktorin lämpötehosta?

    • "Sähkönkysynnästä johtunut tehonsäätö".

      Tuosta kuvatekstin osasta ei saanut lisätietoa tekstistä. Tuli mieleen aika erikoinen mahdollisuus, joka (taas kerran) perustuu epämääräiseen muistikuvaan - tämä voi olla ihan skeidaakin:

      Vuosi oli 2001. Tuolloin ei vielä Venäjän tasavirtayhteys ollut rakennettu, IVO omisti valtakunnanverkon yms. Muistelen, että Loviisan ydinvoimalasta olisi ollut jonkinlainen yhteys Venäjän verkkoon (Leningradiin)! Se voisi selittää sen, että otsikon mukainen tilanne löytyy STUKin raporteista vain näin vanhassa raportissa.

      Joku muu voi muistaa noita aikoja. Oliko asia noin kuin muistini mulle kertoo?

      • olla, jos

        tarkoitat suoraa laitosten välistä yhteyttä. Suomella on tasavirta yhteys venäjän verkon kanssa mutta se ei liene ole sitä mitä sinä tarkoitat. Ymmärtäisin että sinun ajatuksissa kyseinen yhteyst olisi suora laitosten välinen yhteys joka olisi erillään ja/tai erotettavissa (enemmän tai vähemmän) molempien maiden kantaverosta. Näin ei asia ole.


      • Suomen välinen

        tasavirtayhteys rakennettiin 1961.löytyy esim googlaamalla :tasavirtayhteys venäjä. Tkk:lla tehty diplomityö,en muista nimeä.


      • Suomen välinen kirjoitti:

        tasavirtayhteys rakennettiin 1961.löytyy esim googlaamalla :tasavirtayhteys venäjä. Tkk:lla tehty diplomityö,en muista nimeä.

        yhteys muodostuu neljästä erillisestä reitistä, joista kolmas valmistui 2002. Löysin käytyä juttua täältä:
        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=16000000000015504#16000000000015504

        Tämä pätkä olikin kiinnostavaa tuossa:

        "Toinen tuontiyhteys on Enson ja Imatran välinen 110 kilovoltin linja, jonka enimmäiskapasiteetti on noin 100 megawattia. Se on Fortumin käytössä."

        voisi kuvitella, että jossain vaiheessa tuota Fortumin käytössä ollutta yhteyttä syötettiin Loviisan ydinvoimalasta, ja "tehon säätö sähkönkysynnän mukaan" johtui siitä.

        Pitää jättää asia korvan taakse muhimaan. Joskus voi törmätä juttuun, joka selvittää sen.


      • googlehaku: sähkönkysynnän site:stuk.fi
        tuottaa neljä tulosta Suomesta vuosilta 2000-2001. Reaktorin tehoa sähkönkysynnän johdosta on silloin säädetty sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimaloissa.


      • olla, jos kirjoitti:

        tarkoitat suoraa laitosten välistä yhteyttä. Suomella on tasavirta yhteys venäjän verkon kanssa mutta se ei liene ole sitä mitä sinä tarkoitat. Ymmärtäisin että sinun ajatuksissa kyseinen yhteyst olisi suora laitosten välinen yhteys joka olisi erillään ja/tai erotettavissa (enemmän tai vähemmän) molempien maiden kantaverosta. Näin ei asia ole.

        Melkein kaiken muistit tai tiesit väärin.
        Vuonna 2001 kantaverkon omisti jo Fingrid. IVOn omistus siirrettiin 90-luvun lopuilla tähän uuteen kantaverkkoyhtiöön.
        Suomen/Neuvostoliiton välinen Viipuri - LPR/Yllikkälä yhteys otettiin käyttöön jo 1980. Venäjän 330kV vaihtojännite ja Suomen 400kV vaihtojännite erotetaan tasasähkölinkeillä Viipurin muuttaja-asemalla.
        Loviisasta ei Leningradiin ole ollut yhteyttä.
        110 kV vaihtojännitelinja tuli käyttöön jo 1960-luvun alussa Svetogorskin ja Imatran vesivoimalaitosten välille. Verkkoja ei yhdistetty vaan sähköä tuodaan Svetogorskista tahdistamalla Venäjän puolen generaattoreita tarpeen mukaan Suomen verkkoon. Tuonnin tehoa muutetaan noin 25MW portaissa ja enimmillään se on ollut 125MW. Suomesta ei Venäjälle ole koskaan viety sähköä näiden Svetogorskin ja Viipurin yhteyksillä. Nykyhetkestä en enää tiedä, kun olen jo eläkkeellä.
        Nythän sähköä ei edes tuoda Suomeen Venäjältä.


    • tehonsäädöstä
      • Nimimerkki

        Vähän ymmärrystä kun tuollaisen linkin laitoit.


      • Kiitos. Julkaisu on varmasti monelle antoisa. Minullekin. Eka vilkasulla näin yhden tutun jutun: Maanttekiitäjän kuvan. Sen ilme oli samanlainen kuin minulla sillä hetkellä. Keskittyneemmin lukien alkusivuilla oli jotain tuttua. Vaikka puolustelenkin ymmärtämättömyyttäni sillä, että julkaisu oli vain luentomoniste (asioita ei selitetä tarkkaan), kokonaisuutena se antoi minulle aiheen olla kiitollinen siitä, että olen vain ihan tavallinen teurastaja.

        Käytännön faktaa kaipailen, erilaisia käyttörajoja tehonsäädölle. Kelpaa muualtakin kuin Suomesta saatava tieto - koska täällä säätöä ei ole tarpeen tehdä kulutuksen mukaan, tiedot ei ole esiintyneet julkisuudessa.


      • Nimimerkki
        Vastaaja kirjoitti:

        Kiitos. Julkaisu on varmasti monelle antoisa. Minullekin. Eka vilkasulla näin yhden tutun jutun: Maanttekiitäjän kuvan. Sen ilme oli samanlainen kuin minulla sillä hetkellä. Keskittyneemmin lukien alkusivuilla oli jotain tuttua. Vaikka puolustelenkin ymmärtämättömyyttäni sillä, että julkaisu oli vain luentomoniste (asioita ei selitetä tarkkaan), kokonaisuutena se antoi minulle aiheen olla kiitollinen siitä, että olen vain ihan tavallinen teurastaja.

        Käytännön faktaa kaipailen, erilaisia käyttörajoja tehonsäädölle. Kelpaa muualtakin kuin Suomesta saatava tieto - koska täällä säätöä ei ole tarpeen tehdä kulutuksen mukaan, tiedot ei ole esiintyneet julkisuudessa.

        Irtoaa generaattorista sähkönä voit toki säätää mutta et voi säätää niitä olosuhteita joilla turbiinin pyörittämä generaattori valmistaa sähköä.
        Turbiina valvoo ainoastaan etuventtiili mutta höyryntuotannon tulee olla normalisoitu tietylle tasolle.


      • totta kai voi
        Nimimerkki kirjoitti:

        Irtoaa generaattorista sähkönä voit toki säätää mutta et voi säätää niitä olosuhteita joilla turbiinin pyörittämä generaattori valmistaa sähköä.
        Turbiina valvoo ainoastaan etuventtiili mutta höyryntuotannon tulee olla normalisoitu tietylle tasolle.

        turbiinia ja reaktorin tehoa säätää.

        Jos ymmärsin oikein , sinun ajatusmallin mukaan turbiinilla ajettaisiin vain 100% teholla (tai jollain hyvin vähän alaspäin säädettävällä tehotasolla) ja kun reaktorissta ei riittäisi enään tarpeeksi höyryä, pysäytettäisiin turbiini?

        Ydinvoimalaitoksilla tehdään esimerkiksi jakson lopussa ns venytysajoa jolloin reaktorin teho saattaa tippua 10% lähtötehosta. Tai joissain häiriötilanteissa säätöjärjestelmät rajoittavat reaktorin tehoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että turbiinit olisivat pois pelistä vaan turbiineille menevää höyryvirtausta rajoitetaan säätöventtiileillä. Yleensä säätövennttiilillä kontrolloidaan höyrylinjan painetta ja reaktorin tehonsäätäjä kontrolloi lämpötehoa niin että höyrylinjan paine pysyy ennaltamäärätyssä arvossa/rajoissa. Turbiini tehoa (ja tietty samalla generaattorin ja reaktorin tehoa) säädetään samalla tavalla jos henkilökunta haluaa säätää laitoksen tahoa käsin.


      • Nimimerkki
        totta kai voi kirjoitti:

        turbiinia ja reaktorin tehoa säätää.

        Jos ymmärsin oikein , sinun ajatusmallin mukaan turbiinilla ajettaisiin vain 100% teholla (tai jollain hyvin vähän alaspäin säädettävällä tehotasolla) ja kun reaktorissta ei riittäisi enään tarpeeksi höyryä, pysäytettäisiin turbiini?

        Ydinvoimalaitoksilla tehdään esimerkiksi jakson lopussa ns venytysajoa jolloin reaktorin teho saattaa tippua 10% lähtötehosta. Tai joissain häiriötilanteissa säätöjärjestelmät rajoittavat reaktorin tehoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että turbiinit olisivat pois pelistä vaan turbiineille menevää höyryvirtausta rajoitetaan säätöventtiileillä. Yleensä säätövennttiilillä kontrolloidaan höyrylinjan painetta ja reaktorin tehonsäätäjä kontrolloi lämpötehoa niin että höyrylinjan paine pysyy ennaltamäärätyssä arvossa/rajoissa. Turbiini tehoa (ja tietty samalla generaattorin ja reaktorin tehoa) säädetään samalla tavalla jos henkilökunta haluaa säätää laitoksen tahoa käsin.

        Hanskaan.
        Koska reaktorin lämpöteho on tunnettu vakio on ainut muuttuja lieriön pinta.


      • argumentit?
        Nimimerkki kirjoitti:

        Hanskaan.
        Koska reaktorin lämpöteho on tunnettu vakio on ainut muuttuja lieriön pinta.

        hanskaan veto ei auta sinua eikä minua, tässä asiassa. Sen sijaan lähde faktaan auttaa.

        tässä sinulle dataa miten OL3:sen tehon säätö 60% tehotasolle on toteutettu.

        OL3:ssa tehonsäätö hoidetaan pitämällä primääripiirin keskilämpötila vakiona , turbiinin säätöventtiili kuristaa turbiinille menevää höyryvirtausta jolloin höyrylinjan paine pyrkii nousemaan. Tehon negatiiviivisen takaisinkytkennän takia reaktorin teho laskee. Jos taas säätöventtiili avautuu, turbiiniin menee enemmän höyryä , höyrystimen lämpötila laskee , primääripiirin keskilämpötila laskee ja negatiivisen reaktiivisuuskertoimen takia reaktorin teho pyrkii nousemaan.

        tässä linkki:

        http://www.tem.fi/files/14319/30_STUK_liite_1.pdf

        ja tässä suora lainaus tekstistä:

        "Olkiluoto 3 – ydinvoimalaitosyksiköllä suurin hyväksyttävä tehonmuutosnopeus on määritelty alustavasti selvästi pienemmäksi kuin mitä polttoainetutkimuksissa on osoi-tettu polttoaineen vauriorajaksi. Säätösauvojen liikuttelutarpeen minimoimiseksi ja polttoaineen eheyden varmistamiseksi reaktorin tehonsäätö yli 60 % teholla on toteutet-tu siten, että tehonsäätö pyrkii pitämään primääripiirin keskilämpötilan vakiona. Tähän päästään siten, että turbogeneraattorin tehonsäätäjä säätää höyryn virtausta turbiinille: tehovaateen pienetessä sekundääripiirin paine nousee ja tehovaateen suuretessa sekun-dääripaine vastaavasti laskee. Tällöin primääripiirin kylmän haaran lämpötila muuttuu ja reaktorin teho joko laskee tai nousee reaktorin jäähdytteen lämpötilan negatiivisen reaktiivisuuskertoimen vaikutuksesta. Reaktorin tehon säätäjä tekee säätösauvoja aja-malla tarvittavat pienet lisäkorjaukset tehon pitämiseksi asetusarvolle suunnitellulla vaihteluvälillä ja primääripiirin keskilämpötilan pitämiseksi vakiona."

        Ylläoleva pätee vain silloin jos/kun laitoksen tehoa säädetään.

        Naaman aukominen on aika huono tapa argumentoida jos on pihalla kuin lumiukko, ihan perusasioista. Jos edes malttaisit googlata ja etsiä dataa, voisit helpottaa omaa elämääsi. Ainoa positiivinen piirre on että esiinnyt anonyyminä, tai ehkä sinun tapauksessa oletkin ennemmin onanyymi etkä näin nolaa itseäsi.

        Antoisia lapaseen hakkaus hetkiä sinulle.


      • ranteessasi riittäisi
        Nimimerkki kirjoitti:

        Hanskaan.
        Koska reaktorin lämpöteho on tunnettu vakio on ainut muuttuja lieriön pinta.

        voimaa, pistän vielä Olkiluodon OL1:n ja OL2:n reaktorin tehonsäätöperiaatteet linkki on tässä:

        http://www.tvo.fi/uploads/File/yksikot-OL1-OL2(1).pdf

        "Reaktorin käyttö ja tehonsäätö

        Käyttöjakson aikana reaktorissa oleva ylijäämäreaktiivisuus
        sidotaan reaktorisydämessä oleviin säätösauvoihin,
        polttoaineeseen sijoitettuun palavaan absorbaattoriin ja
        pääkiertovirtauksella säädeltävään reaktorisydämen jäähdytteen
        kiehuntaan. Ylijäämäreaktiivisuus on korkeimmillaan
        jakson alussa ja pienenee jakson käytön edetessä
        samalla, kun palavan absorbaattorin määrä vähenee, mikä
        puolestaan tasoittaa reaktiivisuuden säädössä käytettävien
        säätösauvojen liikuttelutarvetta jakson eri vaiheissa.
        Kun palavan absorbaattorin määrä on pienentynyt riittävästi,
        vapautetaan tehoajossa tarvittavaa reaktiivisuutta
        vetämällä säätösauvoja pienissä askelissa ulospäin. Jakson
        lopussa kaikki säätösauvat ovat ulkona, jolloin jonkin
        aikaa reaktiivisuutta ylläpidetään kasvattamalla pääkiertovirtausta,
        kunnes lopulta reaktorin teho alkaa hitaasti
        laskea.
        Reaktiivisuuden säädön lisäksi säätösauvoja käytetään
        reaktorisydämen tehojakauman muokkaamiseen ja reaktorin
        tehonsäätöön. Pienemmät tehon muutokset tehdään
        pääkiertovirtausta muuttamalla."

        Halutessa kiehuvesilaitoksen tehoa voidaan säätää säätösauvoja liikuttamalla ja syöttövesivirtausta säätämällä. Kiehulaitoksessa reaktoritehon muutoksiin vaikuttaa sydämen ns aukko-osuuden takaisinkytkentäkerroin. tai sen voi myös ymmärtää sydämen tiheyskertoimena (sama tiheyskerroin on myös laskettavissa painevesilaitoksille normaaliolosuhteissa).


      • Nimimerkki
        argumentit? kirjoitti:

        hanskaan veto ei auta sinua eikä minua, tässä asiassa. Sen sijaan lähde faktaan auttaa.

        tässä sinulle dataa miten OL3:sen tehon säätö 60% tehotasolle on toteutettu.

        OL3:ssa tehonsäätö hoidetaan pitämällä primääripiirin keskilämpötila vakiona , turbiinin säätöventtiili kuristaa turbiinille menevää höyryvirtausta jolloin höyrylinjan paine pyrkii nousemaan. Tehon negatiiviivisen takaisinkytkennän takia reaktorin teho laskee. Jos taas säätöventtiili avautuu, turbiiniin menee enemmän höyryä , höyrystimen lämpötila laskee , primääripiirin keskilämpötila laskee ja negatiivisen reaktiivisuuskertoimen takia reaktorin teho pyrkii nousemaan.

        tässä linkki:

        http://www.tem.fi/files/14319/30_STUK_liite_1.pdf

        ja tässä suora lainaus tekstistä:

        "Olkiluoto 3 – ydinvoimalaitosyksiköllä suurin hyväksyttävä tehonmuutosnopeus on määritelty alustavasti selvästi pienemmäksi kuin mitä polttoainetutkimuksissa on osoi-tettu polttoaineen vauriorajaksi. Säätösauvojen liikuttelutarpeen minimoimiseksi ja polttoaineen eheyden varmistamiseksi reaktorin tehonsäätö yli 60 % teholla on toteutet-tu siten, että tehonsäätö pyrkii pitämään primääripiirin keskilämpötilan vakiona. Tähän päästään siten, että turbogeneraattorin tehonsäätäjä säätää höyryn virtausta turbiinille: tehovaateen pienetessä sekundääripiirin paine nousee ja tehovaateen suuretessa sekun-dääripaine vastaavasti laskee. Tällöin primääripiirin kylmän haaran lämpötila muuttuu ja reaktorin teho joko laskee tai nousee reaktorin jäähdytteen lämpötilan negatiivisen reaktiivisuuskertoimen vaikutuksesta. Reaktorin tehon säätäjä tekee säätösauvoja aja-malla tarvittavat pienet lisäkorjaukset tehon pitämiseksi asetusarvolle suunnitellulla vaihteluvälillä ja primääripiirin keskilämpötilan pitämiseksi vakiona."

        Ylläoleva pätee vain silloin jos/kun laitoksen tehoa säädetään.

        Naaman aukominen on aika huono tapa argumentoida jos on pihalla kuin lumiukko, ihan perusasioista. Jos edes malttaisit googlata ja etsiä dataa, voisit helpottaa omaa elämääsi. Ainoa positiivinen piirre on että esiinnyt anonyyminä, tai ehkä sinun tapauksessa oletkin ennemmin onanyymi etkä näin nolaa itseäsi.

        Antoisia lapaseen hakkaus hetkiä sinulle.

        Ja jysäys sanoi batman kun kuulisi.

        Sanotaan näin että näinä kalliin energian ja kallistuneen uraanin aikana hämmästyisin suuresti jos eurajoelle valmistettaisiin ylitehokas kattila tarpeeseen joka vaatisi ...huoh joku puhui 60% säätövarasta huhhuhuh miksi ihmeessä sellaisen valmistettaisiin.
        Paljonko haluamme generaattorista ulos tehoa tarkoittaa riittävän tehokasta turbiinia kattilalla jonka höyryn huipputuotanto on mitoitettu turbiinin tarpeeseen höyrykäyttöisien laitteiden aputoimintoihin.

        Sanotaan vielä näin että jos on tilanne missä turbiinin kierrosluku on 3000 k/min se ei tarkoita sitä että sillä voidaan tappaa ylitehokkaan kattilan häiriötilanteessa syöttämää liian suurta virtausta.
        Toisekseen kattilalaitoksen tuottaman höyryn tulee olla todella tarkkaan säädetty ettei turbiinin höäyryn ohjauksen tarvitse tehdä suurta liikettä, edellä mainitut asiat vaikuttavat höyryn paineeseen ja lämpötilaan.
        Höyryn paineen muutos vaikuttaa kauttalinjan lieriön pinnan korkeuteen , syöttöveden paineeseen lisäksi reaktorin lämpötehoon.
        Reaktori on tarkoitettu toimimaan huipputeholla ilman mekaanisia säätötoimenpiteitä.
        Säätämisen vaarallisuudesta en tiedä mutta se ei ole missään suhteessa järkevää, ei polttoainetalouden kannalta ei minkään kannalta.
        Se voisi olla vain vaarallista jos ei ole riittävää takuuta siitä että reaktorin teho voidaan paisuttaa turbiinissa lauhteeksi.
        Syöttöveden paine , turbiinin tarvitseman höyry kaikki tyynni samassa veneessä eikä lämpöä tuottavaa reaktoria kannata valmistaa liian suureksi ettei vois tavallaan ajaa lusikka pohjassa.


      • Ole mitään erikoista
        Nimimerkki kirjoitti:

        Ja jysäys sanoi batman kun kuulisi.

        Sanotaan näin että näinä kalliin energian ja kallistuneen uraanin aikana hämmästyisin suuresti jos eurajoelle valmistettaisiin ylitehokas kattila tarpeeseen joka vaatisi ...huoh joku puhui 60% säätövarasta huhhuhuh miksi ihmeessä sellaisen valmistettaisiin.
        Paljonko haluamme generaattorista ulos tehoa tarkoittaa riittävän tehokasta turbiinia kattilalla jonka höyryn huipputuotanto on mitoitettu turbiinin tarpeeseen höyrykäyttöisien laitteiden aputoimintoihin.

        Sanotaan vielä näin että jos on tilanne missä turbiinin kierrosluku on 3000 k/min se ei tarkoita sitä että sillä voidaan tappaa ylitehokkaan kattilan häiriötilanteessa syöttämää liian suurta virtausta.
        Toisekseen kattilalaitoksen tuottaman höyryn tulee olla todella tarkkaan säädetty ettei turbiinin höäyryn ohjauksen tarvitse tehdä suurta liikettä, edellä mainitut asiat vaikuttavat höyryn paineeseen ja lämpötilaan.
        Höyryn paineen muutos vaikuttaa kauttalinjan lieriön pinnan korkeuteen , syöttöveden paineeseen lisäksi reaktorin lämpötehoon.
        Reaktori on tarkoitettu toimimaan huipputeholla ilman mekaanisia säätötoimenpiteitä.
        Säätämisen vaarallisuudesta en tiedä mutta se ei ole missään suhteessa järkevää, ei polttoainetalouden kannalta ei minkään kannalta.
        Se voisi olla vain vaarallista jos ei ole riittävää takuuta siitä että reaktorin teho voidaan paisuttaa turbiinissa lauhteeksi.
        Syöttöveden paine , turbiinin tarvitseman höyry kaikki tyynni samassa veneessä eikä lämpöä tuottavaa reaktoria kannata valmistaa liian suureksi ettei vois tavallaan ajaa lusikka pohjassa.

        On järkevää että laitos optimoidaan parhaaseen sähköntuotantoon 100 % teholle. Muilla tehotasoilla on hyväksytty ettei laitos ehkä saavuta samaa maksimihyötysuhdetta.

        OL3:n suuren kapasiteetin kysessä ollessa on normaalia olettaa että laitoksen sähkötehoa pystytään säätämään. Vaikka OL3 laitoksen ei oletetakkaan osallistuvan verkon säätöön, vesivoiman tavoin, ei tuo ominaisuus ole pahasta. Pahempana pitäisin jos tuota säätöominaisuutta laitoksessa ei olisi tai säätöön ei oltaisi varauduttu. Juurensa tuo säätöominaisuus juontanee Ranskan ja Saksan kokemuksista. Molemmissa maissa ydinvoima osallistuu verkon säätöön.

        60% tehotasosta puhuu ensisijaisesti TVO, suomi 24:sessa TVO:ta on vain siteerattu. Tarkemmin OL3-yksikön säätöominaisuuksia kannattaa kysyä TVO:lta, ei ehkä täältä. Edelleen jos ydinvoiman säätö yleisesti askarruttaa, sitä kannattaa kysyä ydinvoiman käyttäjiltä ei niinkään suomi24:n lukijoilta. Voisin arvata että parhaan vastauksen saat jos soitat joko TVO:lle tai Loviisaan käyttöstä vastaaville.

        Kuten TVON linkistä voit lukea niin ainakaan OL3:sta ei ole tarkoitettu toimimaan VAIN 100% teholla, näin ei myöskään ole kyse loviisan tai OL1&OL2 osalta. Se selviää nimimerkki "vastaajan" antamien STUK linkeistä. Niistä ilmenee että sekä loviisan että olkiluodon sähkö- ja reaktoritehoa on säädetty ainakin valtakunnan sähkönkulutuksen muutoksissa. Mahdollisesti myös muista syistä. kovin yleistä se ydnvoiman sähkötehon säätäminen ei ole mutta sitä on tapahtunut. Tämä on näyttänyt olevan tyypillistä keväällä tulva-aikaan ja kesälomakaudella/juhannuksena.


      • Nimimerkki
        Ole mitään erikoista kirjoitti:

        On järkevää että laitos optimoidaan parhaaseen sähköntuotantoon 100 % teholle. Muilla tehotasoilla on hyväksytty ettei laitos ehkä saavuta samaa maksimihyötysuhdetta.

        OL3:n suuren kapasiteetin kysessä ollessa on normaalia olettaa että laitoksen sähkötehoa pystytään säätämään. Vaikka OL3 laitoksen ei oletetakkaan osallistuvan verkon säätöön, vesivoiman tavoin, ei tuo ominaisuus ole pahasta. Pahempana pitäisin jos tuota säätöominaisuutta laitoksessa ei olisi tai säätöön ei oltaisi varauduttu. Juurensa tuo säätöominaisuus juontanee Ranskan ja Saksan kokemuksista. Molemmissa maissa ydinvoima osallistuu verkon säätöön.

        60% tehotasosta puhuu ensisijaisesti TVO, suomi 24:sessa TVO:ta on vain siteerattu. Tarkemmin OL3-yksikön säätöominaisuuksia kannattaa kysyä TVO:lta, ei ehkä täältä. Edelleen jos ydinvoiman säätö yleisesti askarruttaa, sitä kannattaa kysyä ydinvoiman käyttäjiltä ei niinkään suomi24:n lukijoilta. Voisin arvata että parhaan vastauksen saat jos soitat joko TVO:lle tai Loviisaan käyttöstä vastaaville.

        Kuten TVON linkistä voit lukea niin ainakaan OL3:sta ei ole tarkoitettu toimimaan VAIN 100% teholla, näin ei myöskään ole kyse loviisan tai OL1&OL2 osalta. Se selviää nimimerkki "vastaajan" antamien STUK linkeistä. Niistä ilmenee että sekä loviisan että olkiluodon sähkö- ja reaktoritehoa on säädetty ainakin valtakunnan sähkönkulutuksen muutoksissa. Mahdollisesti myös muista syistä. kovin yleistä se ydnvoiman sähkötehon säätäminen ei ole mutta sitä on tapahtunut. Tämä on näyttänyt olevan tyypillistä keväällä tulva-aikaan ja kesälomakaudella/juhannuksena.

        Säädetään silloin kun jäähdytysveden lämpötila lähtee kohoamaan lämmönsiirtoketjun viimeiden lenkin keskilämpötilan noustessa.
        Mitä kaikkia lauhde piirejä ihmisille tulee ensiksi mieleen?
        MUTTA POINTTI sauvat pysyvät ylhäällä laitoksen käynnistys sekvenssin jälkeen kunnes syystä tai toisesta ajetaan ales ei kuutenkaan säätötarkoituksessa.
        Sähkötehoa voi toki säätää niin kuin olen sanonutkin...tainnuttakaa vaikka hauet poistoaukolla niin pysyvät onkimiehet kauempana kun näkevät ydinvoimalan vieressä kalan vatsa puoli pinnalla:)


      • sähkötehoa
        Nimimerkki kirjoitti:

        Säädetään silloin kun jäähdytysveden lämpötila lähtee kohoamaan lämmönsiirtoketjun viimeiden lenkin keskilämpötilan noustessa.
        Mitä kaikkia lauhde piirejä ihmisille tulee ensiksi mieleen?
        MUTTA POINTTI sauvat pysyvät ylhäällä laitoksen käynnistys sekvenssin jälkeen kunnes syystä tai toisesta ajetaan ales ei kuutenkaan säätötarkoituksessa.
        Sähkötehoa voi toki säätää niin kuin olen sanonutkin...tainnuttakaa vaikka hauet poistoaukolla niin pysyvät onkimiehet kauempana kun näkevät ydinvoimalan vieressä kalan vatsa puoli pinnalla:)

        säädettäessä säätyy myös lämpöteho. Laitosta ei ajeta niin kuin kuvittelet, dumppaamalla höyryä ilmakehään tai lauhduttimeen. Kiehutusvesilaitoksilla ilmakehään dumppaaminen on liene myös liki mahdotonta.

        Jos sinulla on päinvastaista tietoa asiasta , laita lähteet esille. Minä olen lähteet ilmoittanu ja siteerannut niitä: TVO:n OL3 :n säätötavan, TKK:N luentomonisteet reaktorin tehon säädön perusteista.

        Säätösauvoilla voidaan säätää reaktorin tehoa, mistä luulet tulevan niiden "säätösauva" nimitys. Miksi säätösauvoissa on myös ns "säätävä ryhmä" ? Säätösauvoja pidetään painevesilaitoksella normaalisti yläasennossa. Palamaa (reaktorissa olevan polttoaineen kulumista) kompenspoidaan booripitoisuutta muuttamalla.

        Samaa mieltä olen siitä että laitoksia pyritään ajamaan täydellä teholla. Erimieltä olen siitä miten sähkötehon säätö teknisesti tapahtuu.

        Väittely on hyödytöntä jos et anna lähdettä mihin väitteesi perustuu.


      • Nimimerkki
        sähkötehoa kirjoitti:

        säädettäessä säätyy myös lämpöteho. Laitosta ei ajeta niin kuin kuvittelet, dumppaamalla höyryä ilmakehään tai lauhduttimeen. Kiehutusvesilaitoksilla ilmakehään dumppaaminen on liene myös liki mahdotonta.

        Jos sinulla on päinvastaista tietoa asiasta , laita lähteet esille. Minä olen lähteet ilmoittanu ja siteerannut niitä: TVO:n OL3 :n säätötavan, TKK:N luentomonisteet reaktorin tehon säädön perusteista.

        Säätösauvoilla voidaan säätää reaktorin tehoa, mistä luulet tulevan niiden "säätösauva" nimitys. Miksi säätösauvoissa on myös ns "säätävä ryhmä" ? Säätösauvoja pidetään painevesilaitoksella normaalisti yläasennossa. Palamaa (reaktorissa olevan polttoaineen kulumista) kompenspoidaan booripitoisuutta muuttamalla.

        Samaa mieltä olen siitä että laitoksia pyritään ajamaan täydellä teholla. Erimieltä olen siitä miten sähkötehon säätö teknisesti tapahtuu.

        Väittely on hyödytöntä jos et anna lähdettä mihin väitteesi perustuu.

        Taas.

        Mene katsomaan vaikka loviisan turbiinilaitoksen etureunaa portilta suunnalta huomaat että piipuista nousee höyryä:)
        Se höyry on sekundääripiiristä joka saattaa olla kontaminoitunutta mahdollisten tuubivuotojen takia primääripiiristä sekundääripiiriin.
        Prim.piiri paine 121 bar sekundääripiiri syöttöveden paine n 80 ja höyryn paine purkautuessaan kohti turbiinia n 46 bar. Tiedäthän että kyseiset putket näen google.earth kameralla kun katsot Loviisan 1 tai 2 padan ja turbiinirakennuksen väliin, siinä menee korkeapainehöyry.

        TVO kiehutusvesilaitoksessa vastaava ilmiö on olemassa mutta turbiinin tiivistehöyry otetaan talteen niin hyvin kuin voidaan aktiivisuutensa vuoksi, ymmärrät kai kun akselit kulkevat koneesta toiseen pesien läpi täytyy niissä olla tiivisteet joilla ilmakehä erotetaan höyrytilasta.Ilma kontsaa saattaa silti esiintyä.

        Jos se ei olisi säätösauva sen nimi olisi säätymätön sauva, kai ymmärrät sen että sauvan korkeusohjausta käyttävien hammastankojen sekä rattaiden laakerit ovat erittäin vikaherkkiä koska ei ole mitään muuta voiteluainetta kuin vesi.
        Taajusmuutajahäiriöt voivat täten usein liittyä itseensä jumittelevaan säätösauvaan kuin myös vikaantuneeseen taajuusmuuttajaan.
        Turhaan niitä ei ajella ylös ales.

        Boorihaposta olet oikeassa näin se menee, kaikki tyynnin pelkkää kemiaa.
        Boorihappo on myös negatiivinen asia monien tärkeiden komponenttien kannalla, olisiko sinulla tietoa mihin mahdolliset ongelmat liittyvät jos ei ole ehkä voin valaista asiaa.

        Kuinka sähkötehon säätö mielestäsi tapahtuu, älä vaan sano reaktoria säätämällä, koska ymmärrätkö olosuhteet turbiinilla tulee olla stabiilit.
        Se tapahtuu kun syöttöveden paine kohtaa reaktorin lämpötehon.
        Muuttuva höyryn paine vaikuttaa höyryn vesipitoisuuteen ja Loviisan tapauksessa höyryn paine on naurettavan alhainen kuin 46 bar ja lämpötila 250 astetta....pelkkää vettä.

        TVO paine n 70 bar mahdollistaa suuremmilla höyryn lämpötiloilla suuremman tehon turbiinille ja sitä kautta suuremman sähkötehon generaattorille.

        Poika sitä tietoa mitä minulla on ei saada materiaalista jota reaktorin ja koneiden käytöstä on olemassa:)


      • kaikke sitä kuulee
        Nimimerkki kirjoitti:

        Taas.

        Mene katsomaan vaikka loviisan turbiinilaitoksen etureunaa portilta suunnalta huomaat että piipuista nousee höyryä:)
        Se höyry on sekundääripiiristä joka saattaa olla kontaminoitunutta mahdollisten tuubivuotojen takia primääripiiristä sekundääripiiriin.
        Prim.piiri paine 121 bar sekundääripiiri syöttöveden paine n 80 ja höyryn paine purkautuessaan kohti turbiinia n 46 bar. Tiedäthän että kyseiset putket näen google.earth kameralla kun katsot Loviisan 1 tai 2 padan ja turbiinirakennuksen väliin, siinä menee korkeapainehöyry.

        TVO kiehutusvesilaitoksessa vastaava ilmiö on olemassa mutta turbiinin tiivistehöyry otetaan talteen niin hyvin kuin voidaan aktiivisuutensa vuoksi, ymmärrät kai kun akselit kulkevat koneesta toiseen pesien läpi täytyy niissä olla tiivisteet joilla ilmakehä erotetaan höyrytilasta.Ilma kontsaa saattaa silti esiintyä.

        Jos se ei olisi säätösauva sen nimi olisi säätymätön sauva, kai ymmärrät sen että sauvan korkeusohjausta käyttävien hammastankojen sekä rattaiden laakerit ovat erittäin vikaherkkiä koska ei ole mitään muuta voiteluainetta kuin vesi.
        Taajusmuutajahäiriöt voivat täten usein liittyä itseensä jumittelevaan säätösauvaan kuin myös vikaantuneeseen taajuusmuuttajaan.
        Turhaan niitä ei ajella ylös ales.

        Boorihaposta olet oikeassa näin se menee, kaikki tyynnin pelkkää kemiaa.
        Boorihappo on myös negatiivinen asia monien tärkeiden komponenttien kannalla, olisiko sinulla tietoa mihin mahdolliset ongelmat liittyvät jos ei ole ehkä voin valaista asiaa.

        Kuinka sähkötehon säätö mielestäsi tapahtuu, älä vaan sano reaktoria säätämällä, koska ymmärrätkö olosuhteet turbiinilla tulee olla stabiilit.
        Se tapahtuu kun syöttöveden paine kohtaa reaktorin lämpötehon.
        Muuttuva höyryn paine vaikuttaa höyryn vesipitoisuuteen ja Loviisan tapauksessa höyryn paine on naurettavan alhainen kuin 46 bar ja lämpötila 250 astetta....pelkkää vettä.

        TVO paine n 70 bar mahdollistaa suuremmilla höyryn lämpötiloilla suuremman tehon turbiinille ja sitä kautta suuremman sähkötehon generaattorille.

        Poika sitä tietoa mitä minulla on ei saada materiaalista jota reaktorin ja koneiden käytöstä on olemassa:)

        suosittelen soittamaan loviisan laitokselle ja/tai olkiluodon laitoksille ja kysymään. Rohkeasti vaan soittamaan , ei ne siellä sinulle naureta vaan kertovat miten laitosta ajetaan.

        Turbiinilaitoksen katolta nouseva höyry on ns hönkähöyryä syöttövesisäiliöstä. Hönkähöyryn puhallus on ihan normalia höyryvoimalaitoksella (mikä myös ydinvoimalaitos on). Hönkähöyryssä päästetään /puhalletaan pienimäärä höyryä ulos. Samalla höyryssä olevat lauhtumattomat kaasut poistuvat. Sekundääripiirin höyryn ja lauhteen aktiivisuutta mitataan ja aktiivisuusmittareiden kuntoa seurataan. Aktiivisuudelle on määritelty rajat joiden perusteella laitosta voidaan ajaa. Primääri-sekundääripiirin vuodossa , laitos jäähdytetään korjausta varten kun aktiivisuusrajat ylittyvät.

        Olen selittänyt sinulle useaan otteeseen miten sekä loviisan että olkiluodon laitosten tehon säätö tapahtuu pääpiirteissään, yksityiskohtaisempaa tietoa minulla ei ole.

        Pyhän sylvin huuto apuun tai minun pojittelu, kun et edes tiedä olenko tyttö, nainen, poika vai mies, ei muuta tilannetta tai ydinvoimalaitoksen tehonsäätötapaa.

        Tunnut olevan säälittävästi pihalla. Väittely kanssasi on hyödytöntä , et pysty tuomaan julki kuin omia mielipiteitä, pyydettäessä et edes pysty antamaan lähdettä "tietoosi", huolestuttavinta kannlatasi on Ettet ilmeisesti ymmärrä lähteitä joissa reaktorin tehonsäätö tehonsäätö on kuvattu.


        Lopetan jankkauksen tästä aiheesta tähän, koska keskustelu kannsasi muistuttaa vahvasti Fet1smiä.


      • päälle
        Nimimerkki kirjoitti:

        Taas.

        Mene katsomaan vaikka loviisan turbiinilaitoksen etureunaa portilta suunnalta huomaat että piipuista nousee höyryä:)
        Se höyry on sekundääripiiristä joka saattaa olla kontaminoitunutta mahdollisten tuubivuotojen takia primääripiiristä sekundääripiiriin.
        Prim.piiri paine 121 bar sekundääripiiri syöttöveden paine n 80 ja höyryn paine purkautuessaan kohti turbiinia n 46 bar. Tiedäthän että kyseiset putket näen google.earth kameralla kun katsot Loviisan 1 tai 2 padan ja turbiinirakennuksen väliin, siinä menee korkeapainehöyry.

        TVO kiehutusvesilaitoksessa vastaava ilmiö on olemassa mutta turbiinin tiivistehöyry otetaan talteen niin hyvin kuin voidaan aktiivisuutensa vuoksi, ymmärrät kai kun akselit kulkevat koneesta toiseen pesien läpi täytyy niissä olla tiivisteet joilla ilmakehä erotetaan höyrytilasta.Ilma kontsaa saattaa silti esiintyä.

        Jos se ei olisi säätösauva sen nimi olisi säätymätön sauva, kai ymmärrät sen että sauvan korkeusohjausta käyttävien hammastankojen sekä rattaiden laakerit ovat erittäin vikaherkkiä koska ei ole mitään muuta voiteluainetta kuin vesi.
        Taajusmuutajahäiriöt voivat täten usein liittyä itseensä jumittelevaan säätösauvaan kuin myös vikaantuneeseen taajuusmuuttajaan.
        Turhaan niitä ei ajella ylös ales.

        Boorihaposta olet oikeassa näin se menee, kaikki tyynnin pelkkää kemiaa.
        Boorihappo on myös negatiivinen asia monien tärkeiden komponenttien kannalla, olisiko sinulla tietoa mihin mahdolliset ongelmat liittyvät jos ei ole ehkä voin valaista asiaa.

        Kuinka sähkötehon säätö mielestäsi tapahtuu, älä vaan sano reaktoria säätämällä, koska ymmärrätkö olosuhteet turbiinilla tulee olla stabiilit.
        Se tapahtuu kun syöttöveden paine kohtaa reaktorin lämpötehon.
        Muuttuva höyryn paine vaikuttaa höyryn vesipitoisuuteen ja Loviisan tapauksessa höyryn paine on naurettavan alhainen kuin 46 bar ja lämpötila 250 astetta....pelkkää vettä.

        TVO paine n 70 bar mahdollistaa suuremmilla höyryn lämpötiloilla suuremman tehon turbiinille ja sitä kautta suuremman sähkötehon generaattorille.

        Poika sitä tietoa mitä minulla on ei saada materiaalista jota reaktorin ja koneiden käytöstä on olemassa:)

        voit tutustua tampereen teknillisen yliopiston opetusmonisteeseen voimalaitosprosessien ohjauksesta.

        http://automation.tkk.fi/attach/AS-84-3134/voimalaitosohjaus.pdf

        Opetusmonisteiden ensimmäisellä sivulla on luentomateriaalin tekijöiden nimet joihin varmasti voit ottaa yhteyttä höyryvoimalaitoksen säätöprosesseista. Luulempa että osaavat opastaa myös ydinvoimalaitoksen tapauksessa.

        Jos tutustus kohtaan "voimalaitoksen dynamiikka" huomaat ettei höyryvoimalaitoksen (jonka yksi sovellus on ydinvoimalaitos) pääsäätötapoihin kuulu sähkötehon säätö höyryn ulospuhalluksella tai turbiinin ohituksella lauhduttimeen. vaan säädöt tapahtuu periaatteessa kuten ne olen aikaisemmin selittänyt. Poikkeuksen tekee olkiluodon OL3 jossa säätö tapahtuu , tarvittaessa, säätämällä sähkötehoa tarpeen/kulutuksen mukaan ja reaktorin tehonsäätö pitämällä primääripiirin keskilämpötila vakiona.

        Rohkaisen sinua ottamaan yhteyttä opetusmonisteen laativiin herrasmiehiin, Loviisan voimalaitoksen käyttöyksikköön, Olkiluodon käyttöorganisaatioon tai OL3-projektin käyttön/automaatiosuunnitteluun henkilöihin.

        Hyvää jatkoa sinulle.


      • Vähän helppotajuisempaa tietoa Suomen ydinvoimaloiden tehonsäädöstä:

        "
        6.5. Ydinvoima

        Ydinvoima on periaatteeltaan lauhdevoimalaitos, jossa lämpöenergian ja höyryn muodostuminen perustuu reaktorissa tapahtuvaan ydinreaktioon. Suomessa on käytössä kaksi painevesireaktoria Loviisassa ja kaksi kiehutusvesireaktoria Olkiluodossa. Kiehutusvesireaktorissa on yhteinen reaktori- ja turbiinipiiri. Tämän takia veden höyrystyminen tapahtuu jo reaktorin sisällä. Painevesireaktorissa käytetään sen sijaan erillisiä reaktori- ja turbiinipiirejä veden höyrystämiseen. Tämän vuoksi kiehutusvesireaktori on painevesireaktoria yksinkertaisempi rakenteeltaan. (Sederlund 2002)


        6.5.1. Ydinvoiman tekniset säätöominaisuudet

        Kiehutusvesireaktoreilla mahdollinen tehonsäätönopeus on erittäin nopea noin 1 % sekunnissa laitoksen maksimitehosta tehon ollessa 70–100 % kapasiteetista. Alemmalla tehoalueella, noin 30 % laitoksen tehosta ja siitä ylöspäin, tehonsäätönopeus minuutissa voi olla jopa 3–5 % kapasiteetista. (IAEA 1999)

        Painevesireaktoreilla tehonsäätönopeus pysyy hyvänä suurella tehoalueella, joka ulottuu 15–30 prosentista aina 100 prosenttiin laitoksen nimellistehosta. Painevesireaktoreilla voidaan säätää tehoa 1–3 % laitoksen nimellistehosta minuutissa mutta myös suuremmat nopeudet, 5–10 % minuutissa, ovat mahdollisia. Tehonmuutosnopeutta alassäädölle ei ole rajoitettu. (IAEA 1999)

        Ydinvoimalaitosten tehoa voidaan säätää alaspäin ajamalla säätösauvoja reaktorin sydämeen. Tehon nosto tapahtuu puolestaan vetämällä säätösauvoja ylöspäin. Lisäksi Loviisan painevesireaktoreiden tehoon voidaan vaikuttaa muuttamalla reaktoripiirin boorihappoisuutta ja lämpötilaa. Tehonmuutokset kuitenkin rasittavat laitosta sekä polttoainetta, minkä vuoksi tarpeettomia tehonmuutoksia on rajoitettu varovaisuusperiaatteen mukaan. Loviisan reaktoreilla on lupa kymmeneen viikonloppusäätöön vuosittain. (Antila 2008)


        6.5.2. Suomen ydinvoimalaitosten tehonsäätö

        Olkiluodon ydinvoimalaitoksella suoritetaan tarvittaessa pientä tehonsäätöä yleensä nopeudella 10 MW/min, vaikka myös huomattavasti suuremmat tehonsäätönopeudetkin olisivat mahdollisia. (Höglund 2008)

        Loviisan ydinvoimalaitoksilla tehonsäätönopeutena käytetään 5 MW/min lyhyiden häiriöseisokkien jälkeen. Mikäli kyseessä on pidempiaikainen seisokki, tehon nosto suoritetaan hitaammin. (Antila 2008)

        Ydinvoiman polttoainekustannukset ovat hyvin pieniä kun taas investointikustannukset ovat erittäin suuria. Tämän vuoksi ydinvoimaa ajetaankin usein peruskuormana vakio teholla käyttöjakson alusta loppuun. Näin tehdään myös Suomessa, vaikka joskus aiemmin onkin harrastettu kevättulva- tai juhannussäätöä. (Antila 2008)
        "

        http://lib.tkk.fi/Dipl/2008/urn012502.pdf
        (Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa)

        Pitää muistaa, että niin kauan, kuin Suomessa tehon kulutus on suurempi kuin ydinvoimakapasiteetti, ydinvoimaloiden tehon säätö on harvoin tarpeen. Koska nykyinen tilanne on myös turvallisempi reaktoreiden kestävyyden kannalta ... ei kannata lisätä ydinvoimaa!


      • kaikke sitä kuulee kirjoitti:

        suosittelen soittamaan loviisan laitokselle ja/tai olkiluodon laitoksille ja kysymään. Rohkeasti vaan soittamaan , ei ne siellä sinulle naureta vaan kertovat miten laitosta ajetaan.

        Turbiinilaitoksen katolta nouseva höyry on ns hönkähöyryä syöttövesisäiliöstä. Hönkähöyryn puhallus on ihan normalia höyryvoimalaitoksella (mikä myös ydinvoimalaitos on). Hönkähöyryssä päästetään /puhalletaan pienimäärä höyryä ulos. Samalla höyryssä olevat lauhtumattomat kaasut poistuvat. Sekundääripiirin höyryn ja lauhteen aktiivisuutta mitataan ja aktiivisuusmittareiden kuntoa seurataan. Aktiivisuudelle on määritelty rajat joiden perusteella laitosta voidaan ajaa. Primääri-sekundääripiirin vuodossa , laitos jäähdytetään korjausta varten kun aktiivisuusrajat ylittyvät.

        Olen selittänyt sinulle useaan otteeseen miten sekä loviisan että olkiluodon laitosten tehon säätö tapahtuu pääpiirteissään, yksityiskohtaisempaa tietoa minulla ei ole.

        Pyhän sylvin huuto apuun tai minun pojittelu, kun et edes tiedä olenko tyttö, nainen, poika vai mies, ei muuta tilannetta tai ydinvoimalaitoksen tehonsäätötapaa.

        Tunnut olevan säälittävästi pihalla. Väittely kanssasi on hyödytöntä , et pysty tuomaan julki kuin omia mielipiteitä, pyydettäessä et edes pysty antamaan lähdettä "tietoosi", huolestuttavinta kannlatasi on Ettet ilmeisesti ymmärrä lähteitä joissa reaktorin tehonsäätö tehonsäätö on kuvattu.


        Lopetan jankkauksen tästä aiheesta tähän, koska keskustelu kannsasi muistuttaa vahvasti Fet1smiä.

        samansuuntaisia kokemuksia. on ihan hyväkin harjoitella olemaan provosoitumatta vastaamaan mitään.


      • Nimimerkki
        Vastaaja kirjoitti:

        Vähän helppotajuisempaa tietoa Suomen ydinvoimaloiden tehonsäädöstä:

        "
        6.5. Ydinvoima

        Ydinvoima on periaatteeltaan lauhdevoimalaitos, jossa lämpöenergian ja höyryn muodostuminen perustuu reaktorissa tapahtuvaan ydinreaktioon. Suomessa on käytössä kaksi painevesireaktoria Loviisassa ja kaksi kiehutusvesireaktoria Olkiluodossa. Kiehutusvesireaktorissa on yhteinen reaktori- ja turbiinipiiri. Tämän takia veden höyrystyminen tapahtuu jo reaktorin sisällä. Painevesireaktorissa käytetään sen sijaan erillisiä reaktori- ja turbiinipiirejä veden höyrystämiseen. Tämän vuoksi kiehutusvesireaktori on painevesireaktoria yksinkertaisempi rakenteeltaan. (Sederlund 2002)


        6.5.1. Ydinvoiman tekniset säätöominaisuudet

        Kiehutusvesireaktoreilla mahdollinen tehonsäätönopeus on erittäin nopea noin 1 % sekunnissa laitoksen maksimitehosta tehon ollessa 70–100 % kapasiteetista. Alemmalla tehoalueella, noin 30 % laitoksen tehosta ja siitä ylöspäin, tehonsäätönopeus minuutissa voi olla jopa 3–5 % kapasiteetista. (IAEA 1999)

        Painevesireaktoreilla tehonsäätönopeus pysyy hyvänä suurella tehoalueella, joka ulottuu 15–30 prosentista aina 100 prosenttiin laitoksen nimellistehosta. Painevesireaktoreilla voidaan säätää tehoa 1–3 % laitoksen nimellistehosta minuutissa mutta myös suuremmat nopeudet, 5–10 % minuutissa, ovat mahdollisia. Tehonmuutosnopeutta alassäädölle ei ole rajoitettu. (IAEA 1999)

        Ydinvoimalaitosten tehoa voidaan säätää alaspäin ajamalla säätösauvoja reaktorin sydämeen. Tehon nosto tapahtuu puolestaan vetämällä säätösauvoja ylöspäin. Lisäksi Loviisan painevesireaktoreiden tehoon voidaan vaikuttaa muuttamalla reaktoripiirin boorihappoisuutta ja lämpötilaa. Tehonmuutokset kuitenkin rasittavat laitosta sekä polttoainetta, minkä vuoksi tarpeettomia tehonmuutoksia on rajoitettu varovaisuusperiaatteen mukaan. Loviisan reaktoreilla on lupa kymmeneen viikonloppusäätöön vuosittain. (Antila 2008)


        6.5.2. Suomen ydinvoimalaitosten tehonsäätö

        Olkiluodon ydinvoimalaitoksella suoritetaan tarvittaessa pientä tehonsäätöä yleensä nopeudella 10 MW/min, vaikka myös huomattavasti suuremmat tehonsäätönopeudetkin olisivat mahdollisia. (Höglund 2008)

        Loviisan ydinvoimalaitoksilla tehonsäätönopeutena käytetään 5 MW/min lyhyiden häiriöseisokkien jälkeen. Mikäli kyseessä on pidempiaikainen seisokki, tehon nosto suoritetaan hitaammin. (Antila 2008)

        Ydinvoiman polttoainekustannukset ovat hyvin pieniä kun taas investointikustannukset ovat erittäin suuria. Tämän vuoksi ydinvoimaa ajetaankin usein peruskuormana vakio teholla käyttöjakson alusta loppuun. Näin tehdään myös Suomessa, vaikka joskus aiemmin onkin harrastettu kevättulva- tai juhannussäätöä. (Antila 2008)
        "

        http://lib.tkk.fi/Dipl/2008/urn012502.pdf
        (Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa)

        Pitää muistaa, että niin kauan, kuin Suomessa tehon kulutus on suurempi kuin ydinvoimakapasiteetti, ydinvoimaloiden tehon säätö on harvoin tarpeen. Koska nykyinen tilanne on myös turvallisempi reaktoreiden kestävyyden kannalta ... ei kannata lisätä ydinvoimaa!

        Käytännössä kepit pysyvät ylhäällä Loviisan tapauksessa aina ellei tapahtu oho miten se tollee teki tilannetta.

        Jos nyt mietit että on -97 valmistunut tehonnosto ja mitä se mekaanisesti tarkoittaa niin mitä vastaajalle tulee siitä mieleen.
        Minulle tulee ensimmäisenä mieleen modernisoitu genu paranneltu turbo.
        Turbon tehoa voidaan muuttaa erilaisella roottorilla lähinnä voiman puolesta ei kierrosten.
        Turbon poistopuolen lämpötilaan saattaa myös tulla huikea parannus tai pelkästään poistopuolen lämpötila saattoi olla syy modernisointiin.
        Sekundääripiirin paineessa tehon nostamisen takia lämpötilan noususta johtuva paineen nousu
        antaa mahdollisuuden suunitella erilaisen roottorin korkeammalle paineelle.
        Sanotaan että vaikka reaktorin sydämen lämpöteho ei muuttuisi siitä syystä että ajetaan kepit aina ylhäällä johtuu se siitä että on mahdollista ajaa kylmempää syöttövettä lämmönvaihtimeen jonka teho on kasvanut reaktorin kepit ylhäällä ajon takia.
        Syöttövesi aina esilämmitetään.
        Kesäkuumalla osa tehosta mahdollisesti leijuu turbiinilaitoksen katon päällä koska lauhdutinteho ei riitä, leijuva höyrypilvi pitäisi olla nähtävissä kiikareilla.
        Lämpöisestä ilmastosta johtuen höyry ei näkyisi kovin suurena pilvenä.
        Se on myös ikävää jos primääripiirin höyrystimessä on vuoto sekundääripiiriin eikä sitä saa korjattua, se tarkoittaa säteilevää höyryä.
        Nannaa eikö.

        Olisi jo aika laittaa vanhassa pillit pussiin ja tehdä se uusi moderni laitos ennen kuin mahdollisesti paljastuu jotain todella mediaseksikästä tai sattuu vain se inhimillinen virhe tai tapahtuu vain onnettomuus.
        Nyt on ydin myönteinen aika käsillä, vielä.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Vähän helppotajuisempaa tietoa Suomen ydinvoimaloiden tehonsäädöstä:

        "
        6.5. Ydinvoima

        Ydinvoima on periaatteeltaan lauhdevoimalaitos, jossa lämpöenergian ja höyryn muodostuminen perustuu reaktorissa tapahtuvaan ydinreaktioon. Suomessa on käytössä kaksi painevesireaktoria Loviisassa ja kaksi kiehutusvesireaktoria Olkiluodossa. Kiehutusvesireaktorissa on yhteinen reaktori- ja turbiinipiiri. Tämän takia veden höyrystyminen tapahtuu jo reaktorin sisällä. Painevesireaktorissa käytetään sen sijaan erillisiä reaktori- ja turbiinipiirejä veden höyrystämiseen. Tämän vuoksi kiehutusvesireaktori on painevesireaktoria yksinkertaisempi rakenteeltaan. (Sederlund 2002)


        6.5.1. Ydinvoiman tekniset säätöominaisuudet

        Kiehutusvesireaktoreilla mahdollinen tehonsäätönopeus on erittäin nopea noin 1 % sekunnissa laitoksen maksimitehosta tehon ollessa 70–100 % kapasiteetista. Alemmalla tehoalueella, noin 30 % laitoksen tehosta ja siitä ylöspäin, tehonsäätönopeus minuutissa voi olla jopa 3–5 % kapasiteetista. (IAEA 1999)

        Painevesireaktoreilla tehonsäätönopeus pysyy hyvänä suurella tehoalueella, joka ulottuu 15–30 prosentista aina 100 prosenttiin laitoksen nimellistehosta. Painevesireaktoreilla voidaan säätää tehoa 1–3 % laitoksen nimellistehosta minuutissa mutta myös suuremmat nopeudet, 5–10 % minuutissa, ovat mahdollisia. Tehonmuutosnopeutta alassäädölle ei ole rajoitettu. (IAEA 1999)

        Ydinvoimalaitosten tehoa voidaan säätää alaspäin ajamalla säätösauvoja reaktorin sydämeen. Tehon nosto tapahtuu puolestaan vetämällä säätösauvoja ylöspäin. Lisäksi Loviisan painevesireaktoreiden tehoon voidaan vaikuttaa muuttamalla reaktoripiirin boorihappoisuutta ja lämpötilaa. Tehonmuutokset kuitenkin rasittavat laitosta sekä polttoainetta, minkä vuoksi tarpeettomia tehonmuutoksia on rajoitettu varovaisuusperiaatteen mukaan. Loviisan reaktoreilla on lupa kymmeneen viikonloppusäätöön vuosittain. (Antila 2008)


        6.5.2. Suomen ydinvoimalaitosten tehonsäätö

        Olkiluodon ydinvoimalaitoksella suoritetaan tarvittaessa pientä tehonsäätöä yleensä nopeudella 10 MW/min, vaikka myös huomattavasti suuremmat tehonsäätönopeudetkin olisivat mahdollisia. (Höglund 2008)

        Loviisan ydinvoimalaitoksilla tehonsäätönopeutena käytetään 5 MW/min lyhyiden häiriöseisokkien jälkeen. Mikäli kyseessä on pidempiaikainen seisokki, tehon nosto suoritetaan hitaammin. (Antila 2008)

        Ydinvoiman polttoainekustannukset ovat hyvin pieniä kun taas investointikustannukset ovat erittäin suuria. Tämän vuoksi ydinvoimaa ajetaankin usein peruskuormana vakio teholla käyttöjakson alusta loppuun. Näin tehdään myös Suomessa, vaikka joskus aiemmin onkin harrastettu kevättulva- tai juhannussäätöä. (Antila 2008)
        "

        http://lib.tkk.fi/Dipl/2008/urn012502.pdf
        (Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa)

        Pitää muistaa, että niin kauan, kuin Suomessa tehon kulutus on suurempi kuin ydinvoimakapasiteetti, ydinvoimaloiden tehon säätö on harvoin tarpeen. Koska nykyinen tilanne on myös turvallisempi reaktoreiden kestävyyden kannalta ... ei kannata lisätä ydinvoimaa!

        Poistetussa ketjussa oli juttua siitä, voiko ydinvoimalan tehoja säätää kulutuksen mukaan ilman STUKin lupaa. Tuossa dokussa oli osavastaus:

        "Loviisan reaktoreilla on lupa kymmeneen viikonloppusäätöön vuosittain."

        Johtopäätös, että Olkiluodon reaktoreiden tehonsäätöä ei olisi rajoitettu, tulee helposti mieleen, mutta niin ei tarvitse olla.


      • Nimimerkki
        Vastaaja kirjoitti:

        Poistetussa ketjussa oli juttua siitä, voiko ydinvoimalan tehoja säätää kulutuksen mukaan ilman STUKin lupaa. Tuossa dokussa oli osavastaus:

        "Loviisan reaktoreilla on lupa kymmeneen viikonloppusäätöön vuosittain."

        Johtopäätös, että Olkiluodon reaktoreiden tehonsäätöä ei olisi rajoitettu, tulee helposti mieleen, mutta niin ei tarvitse olla.

        Silloin sitä että laitokselta ei ajeta sähköä valtakunnan verkkoon jos sitä pataa säädetään.

        Usko mua että tehonalennukset ovat helpompi pala kuin ajaa joka kerta pata ales jos on jossain suunnalla laitosta ongelma mikä voidaan korjatailman pysäyttämistä mutta vaatii tehonalennuksen, esimerkiksi lauhdepiirissä tai syöttöveden toimituksessa ongelman vaikka simpukoita koneessa ja on olisi jostain:D kumman syystä operoitava 3 syöttövesipumpulla.


      • poistetussa kerjussa oli yksi viestisi, josta lainaus:

        "Olkiluoto 3 – ydinvoimalaitosyksiköllä suurin hyväksyttävä tehonmuutosnopeus on määritelty alustavasti selvästi pienemmäksi kuin mitä polttoainetutkimuksissa on osoitettu polttoaineen vauriorajaksi."
        http://www.tem.fi/files/14319/30_STUK_liite_1.pdf


        Sallittu tehonmuutosnopeus näyttäisi olevan riippuvainen polttoaineestakin. Ei kai se sentään vaihtele polttoaine-erien mukaan?


      • Nimimerkki
        kaikke sitä kuulee kirjoitti:

        suosittelen soittamaan loviisan laitokselle ja/tai olkiluodon laitoksille ja kysymään. Rohkeasti vaan soittamaan , ei ne siellä sinulle naureta vaan kertovat miten laitosta ajetaan.

        Turbiinilaitoksen katolta nouseva höyry on ns hönkähöyryä syöttövesisäiliöstä. Hönkähöyryn puhallus on ihan normalia höyryvoimalaitoksella (mikä myös ydinvoimalaitos on). Hönkähöyryssä päästetään /puhalletaan pienimäärä höyryä ulos. Samalla höyryssä olevat lauhtumattomat kaasut poistuvat. Sekundääripiirin höyryn ja lauhteen aktiivisuutta mitataan ja aktiivisuusmittareiden kuntoa seurataan. Aktiivisuudelle on määritelty rajat joiden perusteella laitosta voidaan ajaa. Primääri-sekundääripiirin vuodossa , laitos jäähdytetään korjausta varten kun aktiivisuusrajat ylittyvät.

        Olen selittänyt sinulle useaan otteeseen miten sekä loviisan että olkiluodon laitosten tehon säätö tapahtuu pääpiirteissään, yksityiskohtaisempaa tietoa minulla ei ole.

        Pyhän sylvin huuto apuun tai minun pojittelu, kun et edes tiedä olenko tyttö, nainen, poika vai mies, ei muuta tilannetta tai ydinvoimalaitoksen tehonsäätötapaa.

        Tunnut olevan säälittävästi pihalla. Väittely kanssasi on hyödytöntä , et pysty tuomaan julki kuin omia mielipiteitä, pyydettäessä et edes pysty antamaan lähdettä "tietoosi", huolestuttavinta kannlatasi on Ettet ilmeisesti ymmärrä lähteitä joissa reaktorin tehonsäätö tehonsäätö on kuvattu.


        Lopetan jankkauksen tästä aiheesta tähän, koska keskustelu kannsasi muistuttaa vahvasti Fet1smiä.

        Höyryä syvesäiliöstä katolle syystä että? kerro nyt ammattilainen minä en tiedä:)
        Kerro tarkasti haluan oppia sinulta :)

        Hönkäähän voimalaitoksista nousee jos säädöt eivät jostain syystä ole kohdallaan.

        Kukaan ei odotakaan mitään muuta kuin valvontaa näiden asioiden suhteen.

        Villi tornihuhu kertoi kuinka merivesipumppua vikaantuessaan korjataan vain viikonloppuisin:)
        Lähde sua varmasti kiinnostaa:)

        Sinä et ole selittänyt oikeastaan yhtään mitään, aloita vaikka syöttövesisäiliön hönkäilystä niin päästää eteenpäin:)


      • Nimimerkki
        päälle kirjoitti:

        voit tutustua tampereen teknillisen yliopiston opetusmonisteeseen voimalaitosprosessien ohjauksesta.

        http://automation.tkk.fi/attach/AS-84-3134/voimalaitosohjaus.pdf

        Opetusmonisteiden ensimmäisellä sivulla on luentomateriaalin tekijöiden nimet joihin varmasti voit ottaa yhteyttä höyryvoimalaitoksen säätöprosesseista. Luulempa että osaavat opastaa myös ydinvoimalaitoksen tapauksessa.

        Jos tutustus kohtaan "voimalaitoksen dynamiikka" huomaat ettei höyryvoimalaitoksen (jonka yksi sovellus on ydinvoimalaitos) pääsäätötapoihin kuulu sähkötehon säätö höyryn ulospuhalluksella tai turbiinin ohituksella lauhduttimeen. vaan säädöt tapahtuu periaatteessa kuten ne olen aikaisemmin selittänyt. Poikkeuksen tekee olkiluodon OL3 jossa säätö tapahtuu , tarvittaessa, säätämällä sähkötehoa tarpeen/kulutuksen mukaan ja reaktorin tehonsäätö pitämällä primääripiirin keskilämpötila vakiona.

        Rohkaisen sinua ottamaan yhteyttä opetusmonisteen laativiin herrasmiehiin, Loviisan voimalaitoksen käyttöyksikköön, Olkiluodon käyttöorganisaatioon tai OL3-projektin käyttön/automaatiosuunnitteluun henkilöihin.

        Hyvää jatkoa sinulle.

        Ollenkaan mitä tuossa kirjoitit.

        "Jos tutustus kohtaan "voimalaitoksen dynamiikka" huomaat ettei höyryvoimalaitoksen (jonka yksi sovellus on ydinvoimalaitos) pääsäätötapoihin kuulu sähkötehon säätö höyryn ulospuhalluksella tai turbiinin ohituksella lauhduttimeen. vaan säädöt tapahtuu periaatteessa kuten ne olen aikaisemmin selittänyt. Poikkeuksen tekee olkiluodon OL3 jossa säätö tapahtuu , tarvittaessa, säätämällä sähkötehoa tarpeen/kulutuksen mukaan ja reaktorin tehonsäätö pitämällä primääripiirin keskilämpötila vakiona. "

        Todellista täytekirjallisuutta, puhun mielelläni tästä yllä olevasta asiasta kun saisi ihmisiin vähän liikettä kyselemään että mitä tässä tarkoitetaan.

        Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa että missä vaiheessa huomasit olevasi samaa mieltä sähkö tehon säädöstä, se ei tapahdu reaktoritehoa rajoittamalla:)


    Ketjusta on poistettu 28 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4653
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2269
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1794
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1518
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      32
      1461
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1318
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1237
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1156
    9. 23
      1092
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe