tuottajan talkoot

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään ruoan hiilidioksidikuormasta. Taas jälleen kerran tuottajia syyllistävä asenne.

Nimittäin jutun pointti oli siinä, että tuottajia pitää ohjata viljelytapoihin , joilla hiilidioksidin kertyminen olisi mahdollisimman vähäistä. Ei siinä mitään , tähän pyritään tietysti koko ajan. Toisin sanoen kustannusten vähentämiseen lannoituksen , polttoaineiden kulutuksen jne. avulla. Mitään huomiota ei kuitenkaan kirjoittaja halunnut kiinnittää siihen, että lannoituksen vähentämisen ja muun seurauksena sato vähenee ja heikkenee. Siitä seuraa tietenkin tulojen pienentyminen. Tämän kompensoimiseksi tulisi vähemmän hiilidioksidia tuottavasta viljelytuotteesta maksaa suurempaa hintaa tai tukea tuottajalle. Mitä vielä, tuottaja maksakoon hiilidioksidivähennyksen omasta pussistaan. Tämä on taas niin tätä.

Seuraavassa taustaa asialle, ei kuitenkaan referoimani juttu:

http://blogit.hs.fi/kysyilmastosta/?p=13

14

463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se....

      on täydellä mahalla kaupungissa kirjotella vaikka mitä paskaa. Tosiasihan on se että, kun kriisi tulee ni siellä on paskat ekana housussa kun täällä laitetaan rasvasta paistia poskeen, namnam!

      • Niinhän se on, että kuluttajalla ei ole muuta vastuuta kuin ostaa mahdollisimman halvalla. Maataloustuotteissa itse raaka-aine ei saa maksaa mitään. Siitä pitävät huolen tehokkaasti jalostus , kauppa ja muut välikädet.

        Se, että raaka-aine on tuotettu mahdollisimman vähällä hiilidioksidi ja muilla päästöillä pitäisi näkyä raaka-aineen hinnassa. Ja sen myötä myös lopputuotteen hinnassa ilman, että kauppa ym. hyötyvät siitä yhtään aikaisempaa enempää.

        Kuluttajan ilmastovastuu näkyy kalliimmalla ostetussa ruoassa. Ei siinä, että besserwisseroidaan meille tuottajille miten pitäisi viljellä talkoilla.


      • Esitän ruoalle hiilidioksidi ja metaaniveroa. Se toimii siten, että kuluttaja maksaa ruoassaan lisähintaa sen mukaan kuinka paljon raaka-aineen tuottamisesssa on kerrytetty kasvihuonekaasuja.

        Kasvihuonekaasuja kertyy lannoitteiden valmistamisessa, polttoaineiden polton yhteydessä (maanviljely ja rahtiliikenne, myös laivat, lentokoneet), kasvinsuojeluaineiden valmistamisessa ja levittämisessä jne. Tase tulisi siis laskea ruoan koko elinkaarelta. Laskelman perusteeksi otetaan EU:n CAP:n viitesatotasot. Siis mitä suurempi taso, sitä suurempi KH-kaasujen tuotto.

        Tämä malli olisi Suomelle edullinen monessakin kohtaa, kuten pitääkin. Puhtaasta tuotannosta pitää maksaa, hyvä on kalliimpaa kuin huono.

        Suomessa EU:n viitesadot, lue tuet, ovat alueen pienimmmät. Kavinsuojeluaineiden käyttö ja kastelu vähäisintä Unionin alueella. Lannoitteiden käyttö laskee entisestään Suomessa. Yhtenä laskuperiaatteena tulee olla eläintiheys koko maan pinta-alaan suhteutettuna. Siis mitä suurempi suhteellinen tiheys, sitä kuormittavampi tuotanto on alueella , ja sitä suurempi KHK-vero ruoan hintaan.

        Ainoat epäedulliset osat Suomelle ovat viljan kuivauskustannukset ja pitkät etäisyydet. Tämä negatiivinen suure on korjattavissa sillä, että palataan lähijalostus ja -ruokajärjestelmään. Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja se saadaan käyttöön pienellä tuunauksella.

        Tämä malli on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä tulevaisuuden neuvotteluissa Unionin virkamiesten kanssa. Sehän on selvää, että alkutuotannon kylkeen tulee uusia verenimijöitä ja tämä KHK-verojärjestelmä on yksi niistä.


      • esitys
        Akkre kirjoitti:

        Esitän ruoalle hiilidioksidi ja metaaniveroa. Se toimii siten, että kuluttaja maksaa ruoassaan lisähintaa sen mukaan kuinka paljon raaka-aineen tuottamisesssa on kerrytetty kasvihuonekaasuja.

        Kasvihuonekaasuja kertyy lannoitteiden valmistamisessa, polttoaineiden polton yhteydessä (maanviljely ja rahtiliikenne, myös laivat, lentokoneet), kasvinsuojeluaineiden valmistamisessa ja levittämisessä jne. Tase tulisi siis laskea ruoan koko elinkaarelta. Laskelman perusteeksi otetaan EU:n CAP:n viitesatotasot. Siis mitä suurempi taso, sitä suurempi KH-kaasujen tuotto.

        Tämä malli olisi Suomelle edullinen monessakin kohtaa, kuten pitääkin. Puhtaasta tuotannosta pitää maksaa, hyvä on kalliimpaa kuin huono.

        Suomessa EU:n viitesadot, lue tuet, ovat alueen pienimmmät. Kavinsuojeluaineiden käyttö ja kastelu vähäisintä Unionin alueella. Lannoitteiden käyttö laskee entisestään Suomessa. Yhtenä laskuperiaatteena tulee olla eläintiheys koko maan pinta-alaan suhteutettuna. Siis mitä suurempi suhteellinen tiheys, sitä kuormittavampi tuotanto on alueella , ja sitä suurempi KHK-vero ruoan hintaan.

        Ainoat epäedulliset osat Suomelle ovat viljan kuivauskustannukset ja pitkät etäisyydet. Tämä negatiivinen suure on korjattavissa sillä, että palataan lähijalostus ja -ruokajärjestelmään. Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja se saadaan käyttöön pienellä tuunauksella.

        Tämä malli on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä tulevaisuuden neuvotteluissa Unionin virkamiesten kanssa. Sehän on selvää, että alkutuotannon kylkeen tulee uusia verenimijöitä ja tämä KHK-verojärjestelmä on yksi niistä.

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.


      • esitys kirjoitti:

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.

        Perehdy tuohon esitykseeni tarkemmin. Huomaat, että kun todelliset kustannukset (ilmastonmuutos) lasketaan mukaan, niin suomalainen tuotanto on halvin.

        Nythän ruoantuotanto muualla ei perustu kestävän kehityksen malliin. Se on todellista ryöstöviljelyä ja maailman perinnön tuhoamista. Perehdy myös esim. Argentiinan, Brasilian, Kiinan ,Yhdysvaltojen jne. ruoantuotantoon:

        http://www.goveg.com/factoryFarming.asp


      • aitan rappusilla
        Akkre kirjoitti:

        Perehdy tuohon esitykseeni tarkemmin. Huomaat, että kun todelliset kustannukset (ilmastonmuutos) lasketaan mukaan, niin suomalainen tuotanto on halvin.

        Nythän ruoantuotanto muualla ei perustu kestävän kehityksen malliin. Se on todellista ryöstöviljelyä ja maailman perinnön tuhoamista. Perehdy myös esim. Argentiinan, Brasilian, Kiinan ,Yhdysvaltojen jne. ruoantuotantoon:

        http://www.goveg.com/factoryFarming.asp

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859


      • jo vihdoin
        aitan rappusilla kirjoitti:

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859

        poistettaisiin, niin loppuisi kuluttajien iän ikuinen itku halvasta ulkomaisesta ruoasta. Ei taida näilllä linkkiesi tarinankertojilla olla mitään käsitystä esim. Ranskan tuista, koska kaikiltahan ne tuet tulisi poistaa samalla tavalla. Ruoan hinta nousisi suomessa 15% aluksi, jolloin maajussit saisivat jo oman nykyisen tulotasonsa, maito ja kananmunat 35%. Muiden maiden elintarvikkeet samassa suhteessa. Tämän jälkeen alkaisi jatkuva nousu, samalla tavalla kuin polttoaineella. Johonkin se sitten asettuisi, mahd. 500% jolloin oltaisiin 1960-luvun tasolla, jolloin elintarvikkeisiin menisi sama osa palkasta.


      • Nimetön
        aitan rappusilla kirjoitti:

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859

        Siitä vaan eläkeläiset ja toimeentulotuen varassa elävät tilaamaan hanhenmaksapalleroita ja ranskalaisia laatuviinejä. Kyllä huippuruoan nauttiminen lievittää kummasti ahdistusta siitä ,ettei ole kunnollista toimeentuloa.

        Harvinaisen tyhmä mies myös tuo Purasjoki, heittelee mielipiteitä ilman todisteita ja järjen hiventäkään. Tämä on tätä meidän herraonnea.


      • esitys kirjoitti:

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.

        Tökkäsi silmään tuo ilmaisu tuottavaa työtä. Kaupungeissa tehtävä työ on suurimmalta osaltaan palveluiden tuottamista; pese sinä minun paitani niin minä korjaan sinun pesukoneesi; siinähän sitä on tuottavaa työtä kerrakseen.

        Tenttikysymys: mitkä seuraavista tuotannonaloista tuottavat uutta rahaa eivätkä vain vaihda olemassa olevaa rahaa ?

        Palvelusektori on yksi tuotannonaloista, joihin kansantalous usein jaetaan. Samassa luokittelussa kaksi muuta kansantalouden tuotantosektoria ovat alkutuotanto ja teollisuus.

        Vastaus lienee selvä punaisimmillekin silmille.

        Se, että alkutuotannon rahallinen arvo on pieni, ei merkitse sen vähäisempää arvoa. On myös huomattava, että alkutuotannolle jaettavat tuet kuuluvat rahalliseen kokonaisarvoon.

        Tuottajan on saatava panostuksestaan sille kuuluva raha vaikka kuluttaja ei sitä pystykään maksamaan. Valtion on subventoitava kuluttajia maataloustukien muodossa.

        Kukahan nämäkin palkat maksaa ?

        http://www.stat.fi/artikkelit/2005/art_2005-09-28_004.html?s=3

        Palvelualan työntekijätkö verotuksessaan tai palvelualan työntekijät palkallaan ?


    • -

      -

    • -

      -

      • jkpoire

        mielipiteitä ja hyvin perusteltuja, harmi että palstan arskat ja ölvökit ovat saaneet kaiken rakentavan keskustelun tapettua.


    • -

      -

    • -

      -

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      64
      3305
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3127
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2498
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      108
      2376
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1923
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1820
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1626
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1435
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1300
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1159
    Aihe