tuottajan talkoot

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään ruoan hiilidioksidikuormasta. Taas jälleen kerran tuottajia syyllistävä asenne.

Nimittäin jutun pointti oli siinä, että tuottajia pitää ohjata viljelytapoihin , joilla hiilidioksidin kertyminen olisi mahdollisimman vähäistä. Ei siinä mitään , tähän pyritään tietysti koko ajan. Toisin sanoen kustannusten vähentämiseen lannoituksen , polttoaineiden kulutuksen jne. avulla. Mitään huomiota ei kuitenkaan kirjoittaja halunnut kiinnittää siihen, että lannoituksen vähentämisen ja muun seurauksena sato vähenee ja heikkenee. Siitä seuraa tietenkin tulojen pienentyminen. Tämän kompensoimiseksi tulisi vähemmän hiilidioksidia tuottavasta viljelytuotteesta maksaa suurempaa hintaa tai tukea tuottajalle. Mitä vielä, tuottaja maksakoon hiilidioksidivähennyksen omasta pussistaan. Tämä on taas niin tätä.

Seuraavassa taustaa asialle, ei kuitenkaan referoimani juttu:

http://blogit.hs.fi/kysyilmastosta/?p=13

14

503

    Vastaukset 14

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se....

      on täydellä mahalla kaupungissa kirjotella vaikka mitä paskaa. Tosiasihan on se että, kun kriisi tulee ni siellä on paskat ekana housussa kun täällä laitetaan rasvasta paistia poskeen, namnam!

      • Niinhän se on, että kuluttajalla ei ole muuta vastuuta kuin ostaa mahdollisimman halvalla. Maataloustuotteissa itse raaka-aine ei saa maksaa mitään. Siitä pitävät huolen tehokkaasti jalostus , kauppa ja muut välikädet.

        Se, että raaka-aine on tuotettu mahdollisimman vähällä hiilidioksidi ja muilla päästöillä pitäisi näkyä raaka-aineen hinnassa. Ja sen myötä myös lopputuotteen hinnassa ilman, että kauppa ym. hyötyvät siitä yhtään aikaisempaa enempää.

        Kuluttajan ilmastovastuu näkyy kalliimmalla ostetussa ruoassa. Ei siinä, että besserwisseroidaan meille tuottajille miten pitäisi viljellä talkoilla.


      • Esitän ruoalle hiilidioksidi ja metaaniveroa. Se toimii siten, että kuluttaja maksaa ruoassaan lisähintaa sen mukaan kuinka paljon raaka-aineen tuottamisesssa on kerrytetty kasvihuonekaasuja.

        Kasvihuonekaasuja kertyy lannoitteiden valmistamisessa, polttoaineiden polton yhteydessä (maanviljely ja rahtiliikenne, myös laivat, lentokoneet), kasvinsuojeluaineiden valmistamisessa ja levittämisessä jne. Tase tulisi siis laskea ruoan koko elinkaarelta. Laskelman perusteeksi otetaan EU:n CAP:n viitesatotasot. Siis mitä suurempi taso, sitä suurempi KH-kaasujen tuotto.

        Tämä malli olisi Suomelle edullinen monessakin kohtaa, kuten pitääkin. Puhtaasta tuotannosta pitää maksaa, hyvä on kalliimpaa kuin huono.

        Suomessa EU:n viitesadot, lue tuet, ovat alueen pienimmmät. Kavinsuojeluaineiden käyttö ja kastelu vähäisintä Unionin alueella. Lannoitteiden käyttö laskee entisestään Suomessa. Yhtenä laskuperiaatteena tulee olla eläintiheys koko maan pinta-alaan suhteutettuna. Siis mitä suurempi suhteellinen tiheys, sitä kuormittavampi tuotanto on alueella , ja sitä suurempi KHK-vero ruoan hintaan.

        Ainoat epäedulliset osat Suomelle ovat viljan kuivauskustannukset ja pitkät etäisyydet. Tämä negatiivinen suure on korjattavissa sillä, että palataan lähijalostus ja -ruokajärjestelmään. Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja se saadaan käyttöön pienellä tuunauksella.

        Tämä malli on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä tulevaisuuden neuvotteluissa Unionin virkamiesten kanssa. Sehän on selvää, että alkutuotannon kylkeen tulee uusia verenimijöitä ja tämä KHK-verojärjestelmä on yksi niistä.


      • esitys
        Akkre kirjoitti:

        Esitän ruoalle hiilidioksidi ja metaaniveroa. Se toimii siten, että kuluttaja maksaa ruoassaan lisähintaa sen mukaan kuinka paljon raaka-aineen tuottamisesssa on kerrytetty kasvihuonekaasuja.

        Kasvihuonekaasuja kertyy lannoitteiden valmistamisessa, polttoaineiden polton yhteydessä (maanviljely ja rahtiliikenne, myös laivat, lentokoneet), kasvinsuojeluaineiden valmistamisessa ja levittämisessä jne. Tase tulisi siis laskea ruoan koko elinkaarelta. Laskelman perusteeksi otetaan EU:n CAP:n viitesatotasot. Siis mitä suurempi taso, sitä suurempi KH-kaasujen tuotto.

        Tämä malli olisi Suomelle edullinen monessakin kohtaa, kuten pitääkin. Puhtaasta tuotannosta pitää maksaa, hyvä on kalliimpaa kuin huono.

        Suomessa EU:n viitesadot, lue tuet, ovat alueen pienimmmät. Kavinsuojeluaineiden käyttö ja kastelu vähäisintä Unionin alueella. Lannoitteiden käyttö laskee entisestään Suomessa. Yhtenä laskuperiaatteena tulee olla eläintiheys koko maan pinta-alaan suhteutettuna. Siis mitä suurempi suhteellinen tiheys, sitä kuormittavampi tuotanto on alueella , ja sitä suurempi KHK-vero ruoan hintaan.

        Ainoat epäedulliset osat Suomelle ovat viljan kuivauskustannukset ja pitkät etäisyydet. Tämä negatiivinen suure on korjattavissa sillä, että palataan lähijalostus ja -ruokajärjestelmään. Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja se saadaan käyttöön pienellä tuunauksella.

        Tämä malli on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä tulevaisuuden neuvotteluissa Unionin virkamiesten kanssa. Sehän on selvää, että alkutuotannon kylkeen tulee uusia verenimijöitä ja tämä KHK-verojärjestelmä on yksi niistä.

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.


      • esitys kirjoitti:

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.

        Perehdy tuohon esitykseeni tarkemmin. Huomaat, että kun todelliset kustannukset (ilmastonmuutos) lasketaan mukaan, niin suomalainen tuotanto on halvin.

        Nythän ruoantuotanto muualla ei perustu kestävän kehityksen malliin. Se on todellista ryöstöviljelyä ja maailman perinnön tuhoamista. Perehdy myös esim. Argentiinan, Brasilian, Kiinan ,Yhdysvaltojen jne. ruoantuotantoon:

        http://www.goveg.com/factoryFarming.asp


      • aitan rappusilla
        Akkre kirjoitti:

        Perehdy tuohon esitykseeni tarkemmin. Huomaat, että kun todelliset kustannukset (ilmastonmuutos) lasketaan mukaan, niin suomalainen tuotanto on halvin.

        Nythän ruoantuotanto muualla ei perustu kestävän kehityksen malliin. Se on todellista ryöstöviljelyä ja maailman perinnön tuhoamista. Perehdy myös esim. Argentiinan, Brasilian, Kiinan ,Yhdysvaltojen jne. ruoantuotantoon:

        http://www.goveg.com/factoryFarming.asp

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859


      • jo vihdoin
        aitan rappusilla kirjoitti:

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859

        poistettaisiin, niin loppuisi kuluttajien iän ikuinen itku halvasta ulkomaisesta ruoasta. Ei taida näilllä linkkiesi tarinankertojilla olla mitään käsitystä esim. Ranskan tuista, koska kaikiltahan ne tuet tulisi poistaa samalla tavalla. Ruoan hinta nousisi suomessa 15% aluksi, jolloin maajussit saisivat jo oman nykyisen tulotasonsa, maito ja kananmunat 35%. Muiden maiden elintarvikkeet samassa suhteessa. Tämän jälkeen alkaisi jatkuva nousu, samalla tavalla kuin polttoaineella. Johonkin se sitten asettuisi, mahd. 500% jolloin oltaisiin 1960-luvun tasolla, jolloin elintarvikkeisiin menisi sama osa palkasta.


      • Nimetön
        aitan rappusilla kirjoitti:

        Loppuivat turhat purinat...

        http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Talous/kotimainen_ruoka_korvattavissa_ulkomaisella_4415605.html

        ja

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/purasjoki_puhdas_suomalainen_ruoka_on_propagandamyytti_460948.html

        ja voisimme nauttia

        http://www.delicard.fi/2/index.asp?val=200&rec=1859

        Siitä vaan eläkeläiset ja toimeentulotuen varassa elävät tilaamaan hanhenmaksapalleroita ja ranskalaisia laatuviinejä. Kyllä huippuruoan nauttiminen lievittää kummasti ahdistusta siitä ,ettei ole kunnollista toimeentuloa.

        Harvinaisen tyhmä mies myös tuo Purasjoki, heittelee mielipiteitä ilman todisteita ja järjen hiventäkään. Tämä on tätä meidän herraonnea.


      • esitys kirjoitti:

        Esitän, että ruuantuotanto siirretään maastamme kokonaisuudessaan sinne missä sille on otolliset olosuhteet, pitkät kasvuajat, riittävä kate kok elintarvikeketjulle. Paikkaan missä tuottajat ja maamme kuluttajat/veronmaksajat ovat tyytyväisiä.

        Näin saamme myös maahamme tuottoisaa työtä tekeviä kansalaisia piakkoin aukeavalle työvoimapulalle.

        Tökkäsi silmään tuo ilmaisu tuottavaa työtä. Kaupungeissa tehtävä työ on suurimmalta osaltaan palveluiden tuottamista; pese sinä minun paitani niin minä korjaan sinun pesukoneesi; siinähän sitä on tuottavaa työtä kerrakseen.

        Tenttikysymys: mitkä seuraavista tuotannonaloista tuottavat uutta rahaa eivätkä vain vaihda olemassa olevaa rahaa ?

        Palvelusektori on yksi tuotannonaloista, joihin kansantalous usein jaetaan. Samassa luokittelussa kaksi muuta kansantalouden tuotantosektoria ovat alkutuotanto ja teollisuus.

        Vastaus lienee selvä punaisimmillekin silmille.

        Se, että alkutuotannon rahallinen arvo on pieni, ei merkitse sen vähäisempää arvoa. On myös huomattava, että alkutuotannolle jaettavat tuet kuuluvat rahalliseen kokonaisarvoon.

        Tuottajan on saatava panostuksestaan sille kuuluva raha vaikka kuluttaja ei sitä pystykään maksamaan. Valtion on subventoitava kuluttajia maataloustukien muodossa.

        Kukahan nämäkin palkat maksaa ?

        http://www.stat.fi/artikkelit/2005/art_2005-09-28_004.html?s=3

        Palvelualan työntekijätkö verotuksessaan tai palvelualan työntekijät palkallaan ?


    • -

      -

    • -

      -

      • jkpoire

        mielipiteitä ja hyvin perusteltuja, harmi että palstan arskat ja ölvökit ovat saaneet kaiken rakentavan keskustelun tapettua.


    • -

      -

    • -

      -

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen nainen pahoillani, että tykkään sinusta niin paljon, että

      Haluaisin panna sua. Tuntuu vaan siltä, että olet sen suhteen ihan haluton. Ei minulle riitä pelkkä ystävyyssuhde.
      Ikävä
      88
      1313
    2. Puukotus Kajaanissa

      Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu
      Kajaani
      39
      869
    3. Liikenneonnettumuus

      Linkkari ja ruotsibiili törmäsivät linkku oli redun opetusajossa
      Ylitornio
      13
      807
    4. Mieti oikeasti

      Ollaan lähes tuntemattomia, mutta samalla on tämä erityinen vuosien tilanne takana, joka on ollut monella tapaa väärin.
      Ikävä
      40
      798
    5. Pahin tapa satuttaa toista

      On jättää toinen vaille mitään vastausta. Erityisen kipeää se tekee sillon jos toinen ghostaa.
      Ikävä
      80
      706
    6. Taasko sä vedit

      Suojamoodin päälle? Miehelle
      Ikävä
      90
      705
    7. Tiedoksi yhdelle naiselle

      että mies lähestyy kaikin tavoin jos on kiinnostunut! 🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      46
      698
    8. kene ajoi "kolarin"?

      "Punkaharjulla Luston ja Tuppuranmäen välillä sattui tiistaina aamupäivällä liikenneonnettomuus. Poliisin mukaan Savonl
      Savonlinna
      17
      697
    9. Minulla on joskus ikävä sinua ja ajattelen sinua joskus.. edelleen

      Olin joskus niin rakastunut sinuun. Olin onnellinen, että kohdattiin ja kun vain tiesin sinun olevan olemassa. Täytit aj
      Ikävä
      27
      647
    10. Mitä söpö

      Mies mietit?
      Ikävä
      58
      638
    11. 65
      610
    12. Alkaa jotenkin nyt kuvio hahmottuu täällä

      Sellainen vaikutelma tästä alkaa tulla, että täällä on joku pieni porukka, joka tuntee toisensa tai ainakin pelaa samaan
      Ikävä
      90
      609
    13. Miten uskallan sua nähdä

      Kun vaikutat suuttuneelta :(
      Ikävä
      43
      591
    14. Nainen, tässä olen kahden vaiheilla

      Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa
      Ikävä
      56
      575
    15. Jos kaivattusi on

      Varattu niin miksi et antaisi asian olla hänen suhteen. Miksi ylipäätään vielä jatkat?
      Ikävä
      47
      566
    16. Minä kyllä odotan nainen

      että sinun kanssa voisin jutella asioista ihan oikeasti.
      Ikävä
      43
      544
    17. Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.

      Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.
      Ikävä
      129
      537
    18. Taas henkirikos

      Kuka lienee nyt asialla.
      Ilomantsi
      9
      525
    19. Kylän tielle remonttia?

      Mitäköhän kylän tielle ruvetaan tekemään ku laitettu tuommoset töpsät muutamien suojateitten kohille?
      Hyrynsalmi
      13
      512
    20. Suloinen ja herkkä

      Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.
      Rakkaus ja rakastaminen
      31
      505
    Aihe